Joulu tuli ja meni

Niin se joulu vaan on ohi, mutta mullapa jatkuu loma :) Ei olla edelleenkään tehty koirien kanssa muuta kuin lenkkeilty ja nautittu ihan vaan lepposasta olemisesta.

Tässä kuva joulupäivältä kun oltiin mun vanhemmilla syömässä. Tytöt poseeras oikein hienosti, saatiin muutama ihan hyvä kuva, vaikka ens vuoden joulukortteihin ;) Aattona avattiin yhdet lahjat ja eilen vasta loput kun meitä oli niin iso porukka jouluaattona koolla. Demille ja Nitalle oli myös muutama paketti kasassa. Demihän päätti jo ruokailun aikana etsiä omansa ja oikeasti löysi juurikin sen  omansa. Tosin Demi joutui kyllä odottaa sitä avaamista ihan siihen asti kun oltiin syöty. Demi ja Nita avasi hienosti yhteistyöllä lahjat, oli se hauskan näköstä, repivät molemmat paketin molemmista päistä. Leluja tytöt saivat yhteensä 6 kpl ja tänään niistä puolet oli jo rikki. Demi on niitä aika lahjakkasti repinyt riekaleiksi...

Tässä vielä joulufiilistelyä meillä kotona... Piparkakkutalo saatiin kasattua vasta eilen ja mitenkäs muutenkaan kuin palovamman kera. Seinät ja katto koristeltiin jo viikko sitten, mutta kasaaminen oli jäänyt, koska se ei ole mun lempipuuhaa niinkuin ehkä mahdollisesti voitte tosta palovammasta päätellä. Ja osia paistaessa tuli mokattua muutenkin, eli meidän talossa ei ollut ovea eikä ikkunaa, ennen kuin ne siihen feikkasin. Talosta tuli sitten ihan vaan pelkkä pelleily, ei kovin upea, mutta saa kelvata :D

                                      HYVÄÄ JOULUA!

                                                                          TOIVOTTAA: HANNA, NITA & DEMI



Herättiin aamulla kamalaan lumisateeseen. Vitsit että sitä lunta oli taas yön aikana satanut ja satoi edelleen. Käytiin tyttöjen kanssa metsässä lenkillä ja Demiä kiusasin kulkuskoristeella, tosin ei se neitiä haitannut ollenkaan, että kaulassa helisti kulkuset. Nita ei ollut poseeraus tuulella ollenkaan joten sen takia kuva vain Demistä. 

Tytöt sai avata aamupäivällä ensimmäiset joulahjat. Nita osaakin jo hienosti paketit avata, mutta Demille juttu ei vielä ole ihan auennut. Paketista tuli lelut ja herkkuja ja pakkohan se oli päästä heti herkkuja maistelemaan. 

Iltapäivällä käytiin vielä lekillä ennen kuin koirat jätettiin kotiin ja me suuntasimme mun serkun luokse. Meitä olikin tänä jouluna iso porukka, peräti 20 henkilöä viettämässä joulua! On se vaan niin ihanaa kun saa isolla porukalla viettää joulua, tuntuu niin paljon paremmalle :)



Eilen kävimme uimassa Hyvinkäällä. Otin mukaan molemmat tytöt. Tämä hieno ajatus tuli siitä kun Demi viime kerralla oli niin innokas uimari, jepp jepp...olishan se pitänyt arvata kun on molemmat mukana, niin ei se ihan niin helppoa olekkaan. Molemmat oli alkuun vapaana kun yritin niitä pelkällä käskyllä saada uimaan (tämä siis toimii hyvin silloin kuin vain yksi koira on mukana), mutta eihän se ihan toiminut. Demi varsinkin rallatteli ja oli sitä mieltä että hän täällä mielummin leikkisi vaikka Martin kanssa. Jonkun aikaa touhua kattelin kunnes laitoin molemmat hihnaan. Uitin tyttöjä peräkkäin ja sehän toimikin ihan hyvin. Eli tästä viisastuneena, jos haluan uittaa molempia samaan aikaan niin ainoa vaihtoehto on hihnassa uittaminen. 

Uimareissun jälkeen ajelin vielä Nitan kasvattajalle iltakahville. Koirat pääsi sisään mukaan etteivät autossa märkinä joutuneet palelemaan. Demi tykkäsi kovasti Roysta ja hetken aikaa ne yhdessä leikkikin kunnes otettiin sisälle ettei Demille tulisi kylmä. Pari tuntia vierähti nopeasti kun kuulumisia vaihdettiin. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa!

Joulukiireitä

Viikko on mennyt vauhdilla ja on juostu paikasta toiseen jokaikinen päivä. Itseäni saan vaan syyttää kun olen taas jättänyt kaikki joulujutut viime tinkaan, tyhmä tyhmä minä! Ensi vuonna kyllä aloitan kaiken ajoissa, jookos?! Töissä ja vapaa-ajalla on siis pitänyt kiirettä, mutta onneksi on ehditty nauttia molemmista, hah jos nyt töistä voi nauttia ;)

Koirien kanssa ei olla mitään kummempaa treenattu, jotain pikkuista kylläkin ruoan yhteydessä. Ollaan nautittu lenkkeilystä ja leikkimisestä.

Tänään alkuillasta lenkillä tajusin, että mulla on kaksi aivan suunnattoman ihanaa koiraa, jotka on molemmat opettanu mulle niin paljon. Toki olen jo aikaisemmin tajunnut tämän, mutta asia tuli vahvasti mieleen kun lenkillä tapahtui yksi juttu. Käveltiin tiellä kun yhtäkkiä kuului kova ääni, huomasinkin heti oikealla puolella vähän kauempana työmaan josta ääni tuli. Koirien reaktiot olivat niin päinvastaiset kuin olla ja voi. Nita pysähtyi heti äänen kuultuaan ja häntä laski, Demi taas lisäsi vauhtia ääntä kohti häntä ylhäällä. Muistin taas, että mulla on kaksi niin erilaista, mutta niin rakasta koiraa <3 Nita ja Demi on melko erilaisia, mutta molemmissa on paljon ihania ominaisuuksia ja lenkillä kun mietin niin tajusin, että MUN unelmakoira olisi yhdistelmä mun tämänhetkisistä koirista. Eli jos voisi napsia molemmista koirista ne hyvät ominaisuudet ja yhdistää ne yhdeksi koiraksi niin avot! Molemmissa on niin paljon ominaisuuksia mistä tykkään, mutta molemmilla on sellaisia ominaisuuksia mitä haluaisin vahvistaa tai jättää kokonaan pois. Mutta pointtina ehkä se, että mä olen kyllä suunnattoman iloinen että saan omistaa nämä kaksi ihanaa trikki tyttöä :)

Vikat aksat ennen taukoa

Eilen oltiin Nooan kanssa vikoissa aksatreeneissä ennen joulutaukoa. Tehtiin "hyvänmielen rataa", jepp jepp... No oikeesti jäi kyllä ihan hyvä mieli, mutta rata ei kumminkaan ollut mikään ns. hyvän mielen rata. Ekaa kertaa oli nyt ratatreeneissä kontaktieste ja A:lla oli hyvä aloittaa. Rata oli haastava, mikä ei tietenkään yllätä. Mutta saatiin todella hyviä pätkiä aikaiseksi, mutta koko rataa emme pystyneet tekemään, tehtiin siis osissa kunnes tyssäsi, jolloin hinkattiin vaikeata kohtaa ja sen jälkeen jatkettiin. Radan alku sujui meiltä hyvin, eli 1-7 onnistui. Suoralta putkelta (7.) tultiin edessä olevalle hypylle josta piti kääntyä siivekkeen ympäri, käännettiin ns. ulkokautta koska toisella puolella sekä edessä ja itseasiassa molemmilla sivuilla oli 5m etäisyydellä hämyesteitä. Nooan loikat on isoja joten tiesin jo etukäteen, että tätä tullaan hinkkaamaan. Treenattiinkin sitten kääntymään tiukasti siivekkeen ympäri ja tietenkin piti koota sitä hyppyä. Treenaamalla tietenkin alkoi sujumaan paremmin, mutta näitä on kyllä treenattava vielä erikseen. Rata jatkui ja pöytä sujui hyvin ja hallitusti, pöydältä jatkettiin hypyille jotka tehtiin välistävetoina ja sehän sujui loistavasti. Muutaman hypyn kautta kepeille, jossa meillä oli 5 verkkoa ja keppejen jälkeen kahden hypyn kautta putkeen. A oli tässä tyrkyllä ja Nooa kävikin etutassuilla A:lla, mutta kääntyi sitten kumminin putkeen. Tämä kohta otettiin uudestaan, kun muutin ohjausta ja käänsin hypyiltä valssilla putkeen niin johan jäi A:n koskemin välistä. A:n kontaktin otti hyvin, ja pysyi kontaktilla kun siirryin pakkovalssiin seuraavan hypyn taaksen. Luki pakkovalssin hyvin, mutta pakkovalssi-jaakotus ei sujunutkaan, kääntyi jatkuvasti väärään suuntaan. Tein sitten vaan pakkovalssin ja käännyin vaan normisti ja seuraava este olikin rengas joka ei vielä toimi radalla. Tarvii lisää treeniä tähän. Renkaan osaa jos sitä tehdään pelkästää, mutta hypyn/putken kautta kun vauhtia on enemmän niin ei vielä hahmota, vaan tulee välistä. Mutta hyvä mieli jäi treeneistä ja nyt on hyvä jäädä joulutauolle. Seuraavat treenit onkin sitten 7.1.2013.

Nooan jäähdyttelyn jälkeen Nita pääsi tokoilemaan, paikalla meitä oli vain kolme. Otettiin Erikan kanssa koirille paikallamakuut. Nita pysyi hyvin ja oli hiljaa, olin puolet ajasta A:n takana piilossa. Sitten siirryttiin tekemään siivekkeen kiertoa ja siihen yhteyteen luoksetulon stoppia. Etäisyys muhun ei ollut pitkä joten stopit onnistu mun makuun hyvin, eikä himmaillut pahasti vaikka tein useamman toiston, tietenkin väliin pelkkää kiertoa. Vikana juttuna tehtiin seuraamisen sivuaskeleita, peruutusta ja paikallaankäännöksiä. Aloitin sivuaskeleilla oikealle, jäi väljäksi eikä käyttänyt oikein takapäätä kunnolla, joten päätin ensin vaan treenata sitä takapään käyttöä. Tein siis pientä ympyrää sekä paljon askelia oikealle palkka kädessä. Kun tämä alkoi sujumaan otin uudestaan sivuaskeleita oikealle ja nyt ne toimi niin kuin haluan. Sitten sivuaskeleet vasemmalle, näissä ei mitään ongelmaa. Peruutus ei ihan ollut kuosissa, kun peruutan useamman askeleen menee perusasentoon vinoon, joten treenattiin peruutusta erikseen ensin ja sitten seuraamisena, alkoi sekin taas toimimaan. Paikallakäännökset tein sekä oikealle että vasemmalle, oikealle oli vaikeampaa, edistää tässä.

Hyvät treenit ja kiitos Erikalle seurasta. Nita ja Tara pääsi myös hetkeksi vapaana hengailemaan, ja tytöthän vähän alko leikkimään. Oli ne kyllä söpöjä, mutta huomaa hyvin ettei ne ole kauheasti yhdessä leikkineet, sen verran varovaista oli vielä touhu :)

Uimaan!

Demi pääsi tänään uimaan Hyvinkäälle. Edellisestä kerrasta oli sen verran pitkä aika, että ajattelin Demin olevan vastahakoinen. Tällä kertaa mä olin niin väärässä. Neiti meni käskystä veteen ja ui innokkaasti. Päästiin myös uimaan altaan toista puolta, jossa on vain yksi ramppi koska Demi osasi kääntyä ja itse hakeutua viistossa  toisessa reunassa olevalle rampille. Demi ui tehokkaasti sen 30 min mitä allas oli meillä käytössä. Mä oon niin iloinen kun Demi näytti oikeesti viihtyvän altaalla, jee! Föönauksessakin on kehitystä tapahtunut, Demi ei enää yritä syödä kuivainta, seiso nätisti vaan paikoillaan. Niin hieno tyttö se kyllä on, Demi <3

Kiitos seurasta!

Äkkilähtö pohjoiseen

Joo äkkilähdöllä mentiin eilen pohjoseen, ihan pohjois-espooseen asti, hihii! Pialta tuli viestiä että nyt olis mahdollisuus päästä hallille treenaamaan kohtuu hintaan ja mullahan oli just sopivasti aikaa lähteä. Päästiin treenaamaan Agimestaan, mulle eka kerta tuolla hallissa. En tiedä miks olen kuvitelltu että siellä on kokonainen seinä pelkkää peiliä, no ei ollut joten mun suunnitelmiin meinas tulla muutoksia kunnes tajusin että, Piahan on mukana :) Treenattiin koiria vuorotellen, eli yks koira kerrallaan paitsi paikallamakuussa oli toinen kaveri seurana.

Nitalla taisin tehdä ensin. Aloitettiin paikallamakuulla, Martti mies oli seurana. Ei otettu aikaa, mutta jotain 2-3min luokkaa. Olin suurimmaks osaks esillä, kävin kaks kertaa piilossa. Nita oli hiljaa ja rauhallisen oloinen. Sitten taidettiin siirtyä seuraamiseen, jossa teemana edelleen tempo. Aloitettiin ihan normiseuraamisella, tuntui hyvälle ja näytti kuulemma hyvälle. Välillä tippui hetkeksi kontakti, mutta kokonaisuutena oikein kiva. Sitten hidas, joka toimi myös ei siis siinäkään mitään ongelmaa. Vikana juoksua, jossa Nita pomppi muutamaan otteeseen. Tähän pomppimiseen taitaa olla syynä mun kädet, ne heiluu aika lailla juostessa. Mietittiin millä tavalla niitä käsiä mun kandeis pitää ja luulen että muutan nyt käsien paikkaa ja pidän ne vähän enemmän paikoillaan. Tehtiin pylvään kiertämistä ja kiertämistä metalli suussa, ja muutaman kerran kierron yhteydessä luovutus. Vauhtia olisin toivonut lisää, mutta normi metallinoudon Nita on hoitanut laukalla, joten vaikka nyt ravasi kun teki kierrollla niin en usko että se ravi on oikea ongelma, todennäköisesti epävarmuuttaan ravasi. Loppuun tunnaria, jossa tunnarit oli rivissä. Ensin lähti hyvin ja alkoi haistelemaan, puolessa välissä riviä lopetti haistelun ja vaan nappasi jonkun, joka oli väärä. Usempi lähetys ja nappasi vaan satunnaisesti jonkun, huoh. Peli poikki hetkeksi ja mietintätauko. Jatkettiin niin, että Nita jäi 10m päähän mutta mä siirryinkin tunnareiden lähelle. Muistaakseni nyt löysi oman, mutta näytti sille ettei haistellut, vaan löysi oman sattumalta. Usempi toisto kunnes päätin uskoa että se oikeasti haisteli, tässä tais tulla vääriä väliin. Vielä on paljon tekemistä tunnarin kanssa, mutta ehkä se joskus tästä vielä saadaan toimimaan.

Demi aloitti oman vuoronsa paikallamakuulla Sonan kanssa. Makasi 3-4min, en oo ihan varma piippasko hiljaa muutaman kerran vai oliko se joku muu. Pysyi kumminkin siinä asennossa johon sen jätin, tosin vinossa oli kun olin ite huolimaton jätössä. Sitten niitä sivulletuloja, Pia katsoi suoruutta, jota ei kyllä ollut. Tai no kyllähän niitä suoriakin oli, mutta ensin teki vähintään yhden vinon ja korjauksella suoristui, eli niistä ei palkattu kun ei heti ollut suora. Tästähän sitten alkoi metelöinti ja loppujen lopuks neiti kävi kierroksilla ja päätin laittaa jäähylle. Jäähyilyn jälkeen pääsi uudestaan tekemään töitä, tehtiin seuraamista. Eka pätkä jonka näytin oli aivan kamala, kontakti tippu, oli väljä ja vaikka mitä. Otettiin uudestaan ja tähän väliin saatiinkin oikein kivaa pidempää pätkää, tosin kontakti tippui muutaman kerran, mutta muuten oli hyvä. Työstettiin sitten kontaktia ja paikkaa. Kun kontakti tippui tai edisti tai oli väljä, mun oli tarkoitus tehdä äkkipysähdys, mutta mä olin niin huono. Mulla on liian pitkät piuhat ja mä liian herkästi kiellän koiraa, tyhmä minä! Lyhkäsiä pätkiä saatiin toimimaan ok, mutta, mutta...töitä riittää. Seuraamisessa meillä on kovasti vaihtelua, on oikein hyvää ja sitten huonoa, jossa kontakti tippuu ja paikka seilaa. Tehtiin myös luoksetulon stoppeja kiertämisen yhteydessä, ei kovin hyviä. Loppuun tunnari x 2, hyvin molemmat, tosin ekassa väärä käväs suussa mutta vaihtoi oikeaan. Toinen oli moitteeton.

Oli todella kivat treenit ja oli mukava treenata yhdessä. Edellisestä kerrasta olikin jo melko pitkä aika. Hyvä saada uusia mielipiteitä ja ideoita touhuun. Kiitos Pia seurasta!

Aksaa ja fyssaria

Maanantaina oltiin Nooan kanssa aksatreeneissä ja vuorossa oli oman ryhmän kisat. Ensimmäinen ajatus oli että, voi ei, ei tänään.... Nooa oli lämppälenkillä aivan kierroksilla, ihan höyrypäänä veteli koko lenkin ja autossakin oli jo melunnut mitä normaalisti ei tee. Ei siis todellakaan ollut odotettavissa halussa pysyvää koiraa. Kisaradat on meillä perinteisesti ollut 1-luokan (koska ollaan tällä hetkellä möllitasoa) hyppäreitä tai agilityratoja kunhan kaikilla ensin on kontaktit hallussa. Hyppäri oli siis luvassa, mutta juu-u, ei ollut ihan 1-luokna hyppäri. Rata oli kaikkea muuta kuin "hyvänmielen joulurata", tosin skabojen jälkeen meidät palkittiin sitten glögillä, pipareilla ja suklaalla. Radalla oli jäätävän pitkä suora, koko kentän mittanen ja myös sitten vääntöä ja hämyesteitä. Meidän kohtaloksi koitui hämyeste joka vaan niin oli tyrkyllä kun en saanut Nooa tekemään pientä hyppyä. Poika leiskautti valtavalla vauhdilla valtavia hyppyjä, jolloin ei ollut mitään saumaa saada poikaa kääntymään tollasessa kohtaan. Pitkällä suoralla jäin jälkeen jo tokalla hypyllä ja enne suoran loppu jossa sitten oli pimeä putkikulma odottamassa, olin jo auttamattomasti kaukana takana. Juoksin minkä kintuista pääsin, mutta eipä riittänyt mitenkään pojan menoon :D Meille siis molemmilla kierroksilla hyl. Nooa on vielä sellanen saippuapalanen, joka kädessä pysyessään on makea, mutta jonka kanssa saa taiteilla ja helposti liuskahtaa lapasesta, mutta ihana poika se on, siitä tulee vielä hyvä <3

Nita pääsi tokotreeneihin Nooan treenien jälkeen. Tosin me vähän myöhästyttiin, joten paikallamakuut oli jo tehty ennen kuin ehdittiin liittyä mukaan porukkaan. Nitan kanssa aloitettiin siivekkeen kierroilla, kiersi lujaa ja palkaksi sai leikkiä patukalla. Otin useamman toiston ja väliin sitten muutamia luoksetulon maahanmenoja siivekkeen kierron kautta. Hyvin reagoi käskyyn, tosin muutaman kerran itse maahanmeno oli vähän hidas. Sitten seuraamisen liikkeellelähtöjä, tosin en lähtenyt liikkeelle, annoin vaan käskyn ja katsoin onko hereillä ja päästääkö ääntä. Alkuun äänteli, mutta sitten hiljeni ja oli skarppi. tempon Seuraamisessa temponmuutoksia, normaalikävelyssä edisti alkuun, mutta sitten oli hyvä ja hidas toimi jälleen. Otin myös sivuaskeleita, peruutusta, hyvin. Loppuun vielä 2 x paikallamakuu. Molemmissa olin esillä ja kävin piilossa. Eka paikallamakuu kesti yli 5 min, toinen n. 2 min. Ekassa olin pidempiä aikoja piilossa, toisessa vain kävin 40sek. piilossa ja palasin. Ekassa Nita alkoi piippailemaan, josta huomautin jolloin hiljei ja oli loppu ajan hiljaa. Olen melko tyytyväinen paikallamakuuseen vaikka ääntä pääsikin, hiljeni käskystä ja oli muuten rauhassa, suu kiinni ja pysyi samassa asennossa koko ajan. Kivat treenit oli :)

Tänää tiistaina oli Nitan fyssari, emme siis päässyt aksatreeneihin. Nita oli taas hyvin rentona ja nautti käsittelystä. Pientä kireyttä oli rintalihaksissa, molemmin puolin samalla lailla, mutta muuten oli joustava eikä muuta kireyttä/jumeja ollut. Hyvä näin, tykkäänkin sen takia ylläpitää säännöllistä fyssarilla käyntiä, ettei niitä pahempia jumeja edes ehdi tulla.

Viikon puuhastelut

Alkuviikosta jäi sekä Nooan että Nitan agitreenit väliin kovan pakkasen takia. Treenejä ei siis ollut, joten kotona olemme olleet. Kovien pakkasten aikana Nitalla paleli tassuja kerran, Demillä ei kertaakaan. Nitankin tassut selvisivät vielä ilman fleecetossuja kunhan sai liikkua vapaana. Hihnassa kulkien paleli, mutta ei vapaana kun sai juosta kunnolla. Nitalla ei pohjavilloja vielä ole, mutta on pärjännyt lenkillä ilman takkia. Demillä tuota karvaa riittää, ainakin vielä. Tosin Demillä on pohjavilla ihan irti, eli kohta sekin on kalju. Tosin Demillä sitä karvaa on kyllä niin paljon, että huoletta voin harjailla, ei se karva ihan heti lopu.

Itsenäisyyspäivää vietimme vanhempieni luona, jonne myös siskoni tuli lapsensa kassa. Koirat pääsivät mukaan ja tekemään taas tuttavuutta kummityttöni kanssa. Molemmat olivat kovin kiinnostuneita vauvasta. Vauvan itkiessä ja varsinkin silloin kuin itku kesti pidempään oli Demi melko huolissaan. Meni vauvan luokse ja nuoli ja nuoli, taisi olla sitä mieltä että me ihmiset ei osata hoitaa vauvaa ;) Nita taas samaan aikaan hakeutu toiseen huoneeseen, jotta sai hieman etäisyyttä vauvaan. 

Tasapainolaudalla olemme myös tällä viikolla tasapainoilleet, hyvin ovat molemmat suoriutuneet. Sisällä olemme myös tokoilleet. Demillä on jatkunut sivulletulo treenit, myös seuraamista olemme tehneet ja keskittyneet käännöksiin. Kaukoja tietty, kaikkia vaihtoja, mutta vain yhtä per treeni. Demi on myös tehnyt paikallamakuuta, jossa olen myös käynyt kulman takana piilossa. Pysyy myös paremmin asennossa eikä niin usein enää tarvii korjata asentoa. Nita on tehnyt myös kaukoja, kaikkia vaihtoja. Ja nyt on alkanut sekoittamaan käsimerkit tai jotain, koska maasta istumisen on mokannut useamman kerran niin että nouseekin seisomaan. Teen istu käsimerkin oikealla kädellä viistoon ylös ja seisomisen näytän vasemmalla ja käsi paljon matalammalla. En tiedä voiko oikeasti sekoittaa käsimerkit vai onko tässä kyse jostain muusta. Nitan kanssa treenattu myös paikallamakuuta sekä seuraamisen peruutuksia ja sivuaskeleita.

Perjantaina vietimme pienimuotoisia pikkujouluja Kirsillä. Mukana olivat myös Heidi ja Pia, mukavaa oli. Ja Kirsi oli tuttuun tapaan keksinyt tietovisan jossa kysyttiin kaikenmaailman kinkkisiä kysymyksiä meidän koirista ja tokosta. Piti siis tietää koiriemme sukulaisia ym..

Eilen päästiin sitten Sporttikselle tokoilemaan. Paikanpäälle ilmestyi meidän lisäksi Erika ja Salla. Treenasin ensin Demin. Aloitettiin sivulletuloilla jonka jälkeen tein seuraamista, pitkää suoraa, jossa pyrin löytämään sopivan vauhdin joka sopisi parhaiten meille. Osittain tuntui hyvälle, mutta ajoittain tuntu hieman väljälle. Se videokamera olis ollu taas tarpeen (onneksi sen kyllä saan hankittua, odottelen vaan ensin joulun jälkeisiä alennusmyyntejä). Demi piippasi muutaman kerran ihan hiljaa seuraamisen liikkeelle lähdössä, ei kiva. Maahanmenoja niin että itse peruuttelin ja hetsasin namilla, teki nopeita maahanmenoja joihin olin hyvin tyytyväinen. Sitten avoimen liikkeestä maahanmeno, jota ei muuten ollakkaan muistaakseni vielä treenattu. Jätin Demin maahan ja kävelin ohi useampaan kertaa palkaten. Kääntää päätä kun menen ohi, mutta pysyy asennossa, hyvin. 2 x vauhtinouto, hyvin ja sitten vielä kapulan luovutusta erikseen, niin että annan kapulan Demille ja siirryn itse Demin viereen. Piti kapulaa hyvin vaikka lähestyin kädellä kapulaa enkä sitten ottanutkaan sitä heti. 1 x luoksetulo, jossa ekan kävin palkkaamassa jätöstä kun pysyi hyvin, sitten menin uudestaan ja juuri kun olin 25m päässä niin Demi valahti maahan. Menin Demin luokse ja vapautin ja otin uudestaan nyt pysyi ja luoksetulo oli hyvä. Loppuun paikallamakuu, jossa Demi oli keskellä, Jasun ollessa toisella puolella ja Taran toisella. Demi meni hyvin maahan ja hitsit, ei menny lonkalle ja oli suorassa, jee! Aikaa otettiin reilu 2min, kävin palkkaamassa kerran. Oli rauhassa ja kivasti.

Sitten oli Nitan vuoro. Aloitin leikillä jotta sain vähän kierroksia alemmas, leikki hyvin ja sen jälkeen siirryttiin hyppynoutoon. Ensimmäisen palkkasin paluuhypystä ja toisen otin ihan loppuun asti, molemmat hyvin. Sitten seuraamista jossa teemana temponvaihtelut. En tiedä miten onnistuin, mutta mulla oli todella rauhallinen ja hallittu fiilis koko seuraamisen ajan. Otin pelkkää suoraa jossa vaihtelevasti normaalia kävelyä, hidasta ja juoksua. Nita oli aivan älyttömän hyvä, ei edistänyt ja kontakti pysyi hyvin. Hidas tuntui todella hyvälle ja sehän on meille ollut vaikea ja juoksussa ei mitään pomppimisia. Tuntu niin  hyvälle ja olisin halunnut nähdä tämän ulkopuolisen silmin, eli sitä kameraa taas kuuluttelen. Voih, tuosta seuraamisesta jäi niin hyvä tunne. Sitten siirryttiin paikallamakuuseen, Nita sai myös olla Jasun ja Taran välissä. Nita makasi koko reilun 3min rauhassa, suu kiinni, ei mitään läähätystä tai piippausta. Kävin oven ulkopuolella ihan hetken, eikä haitannut Nitaa. Oi, tällaista kun meidän paikallamakuu olis aina. Aivan todella hyvät treenit, ihana fiilis jäi näistä treeneistä :)

Talvi on täällä

Talvihan se tuli kertarysäyksellä. Tykkään lumesta, kunhan sitä yhdellä kertaa ei tulis ihan sairaasti. Mun hermoja taidettiin koetella to-pe, mutta onneks siitä selvittiin. Pakkasetkin tuli kaupan päälle, melkoinen shokki kun asteet tippu noin nopeasti pakkasen puolelle.

                                                 Vähän talvifiilistelyä... Nita tammikuussa 2011
                                           
Koirien kanssa ollaan lähinnä lenkkeilty ja nautittu lumesta. Varsinkin Demi on ollut ihan into piukeena lumesta. Kyllä Nitakin tykkää ja mikäs sen mahtavampaa kuin kaksi mustaa jotka todella nauttii lumessa riekkumisesta. Nyt kun pakkastakin tuli niin päästiin vihdoin taas pellolle lenkkeilemään ja sehän vasta mukavaa olikin.

Eilen illalla olin Sporttiksella omalla hallivuorolla, paikalla oli vain 4 koirakkoa joten tilaa oli. Mulla oli mukana vain Demi. Mulla oli selkeä suunnitlema treeneihin ja pyysinikin että mua vahditaan etten tee yhtää enempää kuin mitä paperilla lukee. Aloitettiin sivulletuloilla, suorempia ne jo on, mutta mukaan mahtui myös vinoja jotka mä luulin olevan suoria. Mutta kehitystä on tullut, eli ehkpä me vielä joskus ollaan suoria :) Sitten ryhmäpaikallamakuu reilu 2 min, Demi oli bortsun ja labbiksen välissä. Meni maahan, pysyi levollisena, kävin palkkaamassa muutaman kerran kun edellisissä ryhmätreeneissä ei oikein sujunut, mutta nyt ei ollut ongelmia. Sitten ryhmässä paikallaistuminen, edelleen samojen koirien välissä. Istumista ollaan treenattu vähän ja mä en edes muistanut mikä tässä on se meidän jättösana, apua! No sanoin paikka, joka siis on paikallamakuun jättösana, niin Demihän oli menossa maahan kun sen jätin, uups. Menin takaisin ja käskin Demin istua ja jätin "istu" käskyllä, joka siis nyt saa olla se meidän paikallaistumisen jättösana. Jäin lähelle Demiä, ensin reiluun 5 m ja palkkaamisen jälkeen siirryin n. 10 m. Pysyi hyvin ryhdikkäänä ja oli levollinen koko paikallaolon ajan, hyvä. Paikallamakuun jälkeen tehtiin 2 x nouto, heitin kapulan pitkälle ja sitten se vielä pomppi eteenpäin joten kapula oli jossain 20 m päässä. Laukkas molempiin suuntiin, palkkasin vauhdista. Sitten oli tarkoitus tehdä tunnari, Demi oli vauhkona haukku ja oli kierroksilla. Demi otti kierroksia bortsusta joka teki agilityä. Demi oli ihan sitä mieltä että sekin tahtoo tonne tekemään tota samaa. Käskin olla hiljaa ja otin Demin sivulle, ei rauhottunut. Otin tukastakin kiinni, jolloin pikkasen kierrokset väheni, mutta ei tarpeeks. Mulla alko kyy kasvaa otsassa, jolloin kerrankin fiksuna tyttönä käskin Demin käy siihen käskyllä maahan, ja sitten otettiin aikalisä, minä sekä koira. Kun oltiin rauhotuttu niin tehtiin tunnari. Demi lähti hyvin etsimään omaa, mutta kun bortsusta taas lähti paaljon ääntä niin Demi keskitty bortsuun eikä hasiteluun. Otti väärän, mutta vaihtoi sitten omaan. En ollut tyytyväinen tähän joten toinen oli otettava, mutta päätin että ensin otetaan vähän taukoa, koska tunnari ei ole vielä Demille niin vahva että kestäisi noin isoa häiriötä joten päätin ottaa tunnarin uudestaan kunhan hallissa vähän häiriö väheni. Otettiin sitten lopuksi vielä toinen tunnari. Haisteli hyvin, tönäisi väärää, mutta toi oman, hyvä murunen.

Hyvät treenit oli ja mäkin olin jo vähän parempi. Olipas kiva kun tajusin itekkin että aikalisä on hyvä juttu, eikä niin että vaan yritän tehdä jotain ja kierrokset mulla ja koiralla aivan liian korkeella. Kehitystä tapahtuu aina silloin tällöin ;)

Aksaa

Nitalla oli tänään omat aksatreenit. Tehtiin P:n valvovan silmän alla tekniikkarataa. Rata oli melkoisen haastava, ihan jokaiselle ryhmäläiselle, mutta kivaa oli. Rataantutstumisessa oli useampi kohta jota mietin ja pyysin P:ltä vähän apuja. Kerroin mitä olin suunnitellut ja sitten P totesi että nyt ollaan treenaamassa, ei tarvii tehdä nollaa ja sillä varmalla ohjauksella vaan nyt treenataan ja koitetaan eri vaihtoehtoja ja opitaan! Jepp, niinpä. Pitäis muistaa että treeneissä treenataan uutta ja mietitään uusia vaihtoehtoja eikä kangistuta niihin varmoihin ohjauksiin. Radalla oli useampi miettimisen arvoinen kohta, mutta meille hinkattavat kohdat olikin ehan eri kohdassa kuin olin ajatellut. Nita irtosi tänään todella hyvin ja siitä saatiinkin hyvää palautetta. Ite pitäis muistaa viedä ohjausket loppuun ja ohjata skarpisti eikä olla lepsu. Saatiin todella hyviä pätkiä aikaseksi ja oli oikeasti niin opettavaista kokeilla uutta eikä sortua vaan tuttuun ja turvalliseen. Tuli taas ajattelemisen arvoisia juttuja, mutta siis persjätöt toimi tänään kivasti ja oon niin ilonen kun Nita irtos niin hyvin. Rtymitys oli myös kovin oleellista taas tänään ja rytmityksessä olin kerrankin aika hyvä. Tehtiin paljon toistoja jotta saatiin yks käännös toimimaan jossa Nita irtos jatkuvasti tyrkyllä olleeseen putkeen, mutta saatiin myös tämä toimimaan. Oltiin Nitan kanssa kumatkin aika lopussa meidän vuoron jälkeen ja kun toinen kierros olikin sitten lyhyt kierros niin siinä näkyi jo Nitallakin väsymystä, kun irtoaminen ei enää onnistuntu samalla tavalla kuin alussa. Mutta todella ihanat ja positiiviset treenit, meillä on kyllä vaan niin mahtavat kouluttajat :)

Kotona tehtiin pienet tokot. Demi teki sivulletuloja ja musta tuntuu että ne on nyt vähän paremmat, saas nähä mitä kommenttia tulee torstaina. Paikallamakuu, jossa asento nty hyvä, pysyi hyvin samassa asennossa. Kaukoja, m-i, joka Demille edelleen vähän vaikea, nousee helposti seisomaan vaikak käsimerkitkin teen eri käsillä istumisessa ja seisomisessa. Tehtiin myös m-s vaihtoja, nää oli hyvät. Nita teki myös kaukoja, m-s vaihdot oli kivat, i-s taas huonot. Lisää jumppaa molempiin, mutta seisomisia voi tehdä jo ihan oikeasti ilman jumppaakin, tosin läheltä. Mä toivon että talvikauden aikana saatais nää jonkunlaiseen kuosiin.

Maanantain treenit

Ja maanantainahan meillä on aksapäivä. Nooan kanssa päästiin kehiin ja tiedossa oli kovaa tekniikkavääntöä :D Opeteltiin uutena ohjauksena poispäinkäännöstä ja vippausta. Ohjaukset oli mulle entuudestaan tuttuja, Nooalle ei. Kyllähän noita ohjauksia tulee käytettyä, mutta harvemmin kumminkin. Tehtiin molempia tekniikoita yhdellä hypyllä. Poispäinkäännös sujui todella hyvin, käänty paremmin vasemmalle kuin oikealle, eli tässä oli melkoinen ero. Vippaus koitui meille sitten pieneksi pulmaksi. Nooa on todella estehakuinen ja kun tätä tehtiin vaan yhdellä hypyllä aj poikanen lukitsi hypyn eikä yhtään kattonu mua niin vaikeetahan se oli. Meni hypyn yli kyllä joo ja vauhdilla, mutta hyppy suuntautu väärään suuntaan. Tää osoittautu hankalaks koska Nooa lähti hyppyyn mun pienimmästäkin liikkeestä eikä yhtään kattonu mitä mä teen oli vaan et "mä tiiän mä tiiän!", joo, mutku et tiedä... eli tätän tarvitaan lisää treeniä. Tosin epäilen etti tota oikeesti joudu kauheesti käyttää koska monet ohjaukset voi korvata jollain toisella joka voi toimia ihan yhtä hyvin.

Tehtiin myös 6 esteen radanpätkää, jossa treenattiin sylkkäriä, ja leyeröintiä. Radanpätkällä oli mukana A ja kepit, molemmat suju hyvin. Kerran tuli Nooa läpi A:lta, mutta sehän sitten otettiin uusiks. Sekä sylkkäri että leyeröinti sujui todella hyvin, leyeröintikin oli Nooalle, uus tuttavuus, mutta sehän toimii meillä hyvin kun koira irtoo todella hyvin esteille. Oikein kivat treenit oli Nompulan kanssa <3

Demi pääsi kehiin Nooan jälkeen. HAU:n tokotreenit oli taas Nooan treenien jälkeen. Me ei ehditty ihan ajoissa paikanpäälle kun piti eka jäähdytellä Nooa ja lämpätä Demi. Tultiin siis halliin ja suoraan paikallamakuuseen ja voi katastrooffi. Ei näin, ei sitten enää IKINÄ! Demi oli väärässä mielentilassa, muuta en keksi koska ikinä ei ole aikaisemmin haukkunut paikallamakuussa, murr! Demi oli reunapaikalla paikkamakuussa, vieressä aussi joka on varma makaaja. Jätin Demin ja menin 10m päähän (aikasemmin oon ollu kauempanakin eikä ongelmia ole ollut), meni hetki niin piippas mitä ei myöskään oo tehny kun ihan muutaman kerran joskus kauan sitten. Kielsin Demiä ja kun oli hiljaa menin vähän lähemmäs jolloin haukahti kerran, kielsin ja haukahti uudestaan, voi prkl!!! Kielsin ja menin jälleen lähemmäs jolloin pysy hiljaa koko loppuajan. Mua alko tietty vituttaan, juu ei sais ei, mutta kun... Otin sitten yksin reunemmassa uudestaan paikallamakuun ja nyt nousi istumaan heti jätössä ja kun sitten jäin ihan sen eteen niin haukahti taas, ei oo todellista! Keskeytin ja otin seuraamista tähän väliin, muutaman hiljasen piippauksen teki liikkeellelähdössä. Seuraaminen ei ollut hyvää, kontakti tippu ja väljyyttä oli. Päätin helpottaa ja paljon, eli otin namppaa käteen ja nyt sitten tietty poikitti aivan törkeesti. Otin sit vaan askel kerrallaan jotta saadaan onnistumisia ja ne olikin ihan hyviä. Päätin jättää treenit tähän koska oma mielentila oli niin väärä. Oli kyllä niin paska olo kun ajoin hallilta palauttamaan Nooaa. Kävi jo mielessä että en ikinä enää treenaa mitään lajia, en ikinä. Kun asiat jakaa ni johan jo helpottaa ja K tsemppas mua eteenpäin ja kotiin lähdinkin sit jo ihan hyvillä mielin.

Kotona kävin vielä tossa meidän omalla pikkukentällä. Aloitin paikallamakuulla, kyllä! Demi meni maahan ja makasi rauhassa minuutin, kävin palkkaamassa. Sitten seuraamista, suoraa ja muutama käännös ja vautsi, hyvä kontakti ja sopivan tiivis, näin juuri :) Luoksetulo jossa hyvä vauhti ja loppuun vielä lyhyt paikallamakuu, etäisyyttä 10m, hyvin molemmat. Pikkunen raksu-Dempula, on se kyllä vaan niin söpö ja niin innokas. Demi on kyllä niin söpö pieni hölmöläinen <3

Ja mä tarttisin jonkun lääkityksen, vitutuksen esto lääkitys olis mulle kovin paikallaan. Löytyiskö jostain?! Onneks koirat yleensä auttaa vitutukseen, vaikka ne välillä myös sitä vitutusta aiheuttaakin :D

Viikon touhut

Viikko on taas vierähtänyt ja jotain ollaan saatu aikaseksikin. alkuviikosta jäi agilityt sekä Nooalta että Nitalta väliin mun sairastelun takia.

Koirat on jumpanneet tasapainolaudalla jokatoinen päivä ja uusi treeni otettiin käyttöön tällä viikolla. Uutena juttuna koiran takapää menee tasapainolaudalle ja etupää on lattialla. Tää osoittautu huomattavasti hankalammaksi kuin etupää laudalla tekniikka. Molemmilla kesti pidempään löytää tasapaino laudalla ja varsinkin Demillä oli hankalaa kun takapää oli laudalla. Etupää laudalla ja takatassujen nostelua on molemmat myös tehneet, tämä tuntuu edelleen olevan Demille helpompi, mutta kehitystä on tapahtunut molemmilla.

Demi on viikolla tehnyt 2 x keppijäljen. Eli keppejen ilmaisua ollaan treenattu. Toisella jäljellä keppejä oli 5 ja toisella 4. Ilmaisee kepit hyvin. Jäljet oli ihan minejä kun ideana oli treenata vaan keppien ilmasua.

Tokoiltu ollaan lähinnä kotona. Demin kanssa ollaan paranneltu perusasentoa. Tehty seuraamista jossa keskitytty käännöksiin ja sivuaskeleihin. Kaukojen kaikkia vaihtoja on myös tehty. Paikallamakuuta lyhyeltä etäisyydeltä, tarkastelun alla on ollut hyvä makuuasento ja siinä pysyminen, olen myös käynyt 15 sek. piilossa. Paikallamakuut sujuneet hyvin.

Nita on myös tehnyt kaukoja, m-s/s-m ja i-s vaihtoja. Kapulan pito treenejä sekä luovutusta on myös treenattu, pitää hyvin kapulaa. Peruuttamista ja ryömimistä on myös treenattu, molemmat toimii hyvin. Tosin ryömimisessä tarvii namiavun vielä.

Eilen meillä oli Sporttiksen hallitreenit. Hallissa oli tällä kertaa vähän porukkaa ja harmittaakin että otin vain Demin mukaan koska nyt olis mahtunut hyvin treenaamaan ja pienemmällä häiriöllä. Demin kanssa ehdin sitten tehdä vähän liikaakin, hyvin toki jaksoi, mutta mun periaate että en treenaa sataa ja yhtä asiaa yhdessä treenissä ni se ei oikeen eilen pitänyt. Tosin puollustukseksi voin todeta että toistoja ei onneks tullu paljoa.

Taidettiin aloittaa paikallamakuulla, jossa parina meillä oli Riemu. Riemu teki lyhyemmän paikkiksen ja siirtyi hillitysti pois kesken meidän paikallamakuun. Demi meni maahan hyvin, oli lonkalla mutta suorassa, en jäänyt korjaamaan koska nyt oli tarkotus treenata aikaa ja toisten koirien kanssa eli en tarkotuksella nyt hinkuttanut asentoa. Aikaa otin 2,5 min. Pari kertaa Demi haisteli maata josta kielsin, muuten olikin sitten rauhassa ja hiljaa eikä ottanut häiriötä Riemun poistumisesta. Sivulletuloja tehtiin myös, Heidin valvovan silmän alla, vinoja mahtui edelleen mukaan. Seuraamista, pitkää suoraa, hallin päästä päähän. Toki palkkasin välillä eli en ottanut miljoonaa päästä päähän seuraamista. Seuraaminen ei ihan tuntunut sellaselle kun toivoisin, tosin musta tuntuu et tarttisin nyt nähdä videolta miltä seuraaminen tällä hetkellä näyttää. Demi piti hyvin kontaktia, mutta musta tuntu että oli vähän väljä, tosin en tiedä oliko oikeesti kun ajoittain taas Demi painaa ni vaikee tietää mikä on se hyvä kun on tottunut siihen painamiseen ni heti jos ei paina ni tuntuu väljälle. Tehtiin tunnari x 3, Heidin avustamana. Ekalla toistolla haisteli hartaasti kaikki, vähän empi, mutta toi oman. Otin uudestaan ja nyt otti kaks väärää ennen omaa, pöh! Vielä kerran ja nyt taas haisteli hyvin ja toi oman. Heidin lähdettyä tulikin sitten S paikanpäälle joten päätin pyytää apua hyppyyn. Tarkotus oli treenata korkeutta, tosin hallin pohja on hiukan liukas niin en ihan metristä halunnut hyppyyttää, joten edestakas hyppy korkeudella 50-80cm. Eli mä lähetin hyppäämään, S palkkas ja sen jälkeen kutsuin hypyn kautta takasin ja palkkasin ite jonka jälkeen hyppyä korotettiin. 80cm oli vika korkeus ja sen Demi suoritti oikein hienosti, ja sen seurauksena mä en enää kammoksu tota 80cm, jee! Ainiin, otin pari toistoa myös hyppynoutoa 60cm, pelkkää paluuhyppyä. Eka Demi tiputti kapulan hypätessä ja ihmettelin asiaa, mutta sitten tajusin että mun käsky on "nouda" eikä "hyppää" silloin ku tehdään hyppynoutoa, eli kun vaihdoin käskyn ni johan onnistu. Loppuun vielä vajaan 3min paikallamakuu Jasu bortsun kanssa. Jälleen hyvin.

Jälkeä, esineitä, tottista

Aamupäivällä oli treffit Pian kanssa Nurmijärvellä. Aloitettiin jälkien tekemisellä, tein tällä kertaa itse Demin jäljen. Vielä on opittavaa ja muistettavaa, mutta tällä kertaa osasin jopa kävellä suoraan. Jäljellä oli 2 kulmaa ja pituuttua ehkä 300m. Nameja oli jäljellä ja 4 keppiä myös. Demin jälki vanheni vajaan tunnin. Ennen kuin päästiin jäljelle niin tehtiin keppijälkeä, eli muistuteltiin niistä kepeistä, melko hyvin nousi kepit maasta ja Demi toi ne mulle hyvin. Janalla oli pituutta 5m, lähetin Demin 2 m päästä jäljestä, löysi jäljen ja lähti oikeaan suuntaan. Demi pysyi hyvin jäljen päällä, ekasta kulmasta meni ensin ohi, mutta palasi sitten jäljelle. Keppejä nousi 2, mutta kaikki 4 näin, ja Demi siis käveli niiden kaikkien yli, vaikkei niitä kahta nostanutkaan. Luulen että olis nostanut kaikki kepit jos niitä olis treenattu enemmän ja jos mä en olis laittanu namia askeleen ennen ja jälkeen kepin. En muistanut että ei ehkä kannata laittaa kepin luo namia, mutta tehty mikä tehty. Toinen kulma meni paremmin ja koko jälki kokonaisuudessaan hyvin. Pää pysyi hyvin maassa ja haisteli tarkasti, tosin niitä namejankin oli aika paljon. Mutta hieno typy jokatapauksessa.

Tehtiin myös esineruutua, syvyyttä se reilu 50m ja leveyttä vähän vähemmän. Pian koirat teki esineruudun ensin ja Demi pääsi vikana kehiin. Ennen esienruutua muistuttelin esineistä ja heitin yhden metsään ja Demi toi sen mulle käteen. Sitten siirryttiin esineruudulle, Pia vei kaikki 3 esinettä kerralla ruutuun, niin että Demi näki ne. 2 esinettä oli takana ja yks ehkä puolessavälissä. Lähetin Demin etsimään, hiukan oli epävarma ja lähti ravaillen mutta nenäauki. Muistaakseni heti ekalta lähetyskerralta toi ensimmäisen esineen, hyvä Demi. Sitten uusi lähetys ja nyt lähti jo vähän ripeämmin, etsi vähän pidempään ja löysi seuraavan. Palautti hyvällä laukalla molemmat esineet. Hienosti sujui.

Sitten siirryttiinkin Hyvinkäälle. Hyvinkään käyttökoirien kentällä olikin just pk koe menossa. Koirakot oli just palailemassa metsästä ja siirtymässä tottikseen. Mähän en oo ikinä ollu kattomassa pk koetta, joten oli kiva päästä seuraamaan tottista. Näin 3:n koirakon suoritukset, 2 x alo, 1 x avo. Mulla on ollu tietynlainen kuva pk tottiksesta ja koirakoista, miltä se varmaankin näyttää, varsinkin kun usein puhutaan että tokoseuraaminen ei näytä yhtään niin hyvälle kun pk seuraaminen. Noh, koirakoitahan on eritasosia myös pk puolella ja voin sanoa että vain yhdellä noista kolmesta oli hyvä seuraaminen. Mä vähän järkytyin kun tajuisn ettei pk puolella kaikki seuraakkaan 110% lasissa ja törkeen hyvällä kontaktilla. Ja nähtävästi riittävät tottispisteet voi saada aivan luokattoman huonolla seuraamisella. Joo, onhan se seuraamienn pitkä enkä vähättele lajia ollenkaan, mutta ehk oli hyvä todeta ettei ne kaikki ihan täydellisiä olekkaan, nyt mulla taitaa olla paljon realistisempi käsitys myös tosta tottiksesta. Mutta niinhän se vaan on, että lajissa kun lajissa on tasoeroja ja koirakoilla voi olla huonoja päiviä, mutta mun oletusarvo alokasluokan tottis suorituksesta kyllä laski aika lailla. Mutta kiva oli nähdä tottiksia ja ymmärtää pikkuhiljaa niitä pisteitä. Täytyy mennä joskus uudestaan kattomaan tottiksia ni saa enemmän vertailupohjaa.

Mentiin tottistelemaan sitten isolle nurmikentälle ja saatiin seuraa mukaan. Demille ammuttiin ekaa kertaa liikkeen aikana. Tosin ammuttiin eka 2 x kun leikin Demin kanssa ja sitten 3-4 laukausta vielä kun tein seuraamista namiavusteisena. Ei reagoinut ampumiseen, eli seuraamisessakaan ei kiinnittänyt ampumiseen huomiota. Tosin seuraaminen itsessään oli kamalaa, Demi poikitti aivan sairaasti, mutta tää johtu namista joka mulla oli kädessä. Kun nami oli taskussa suoristui myös seuraaminen :) Treenattiin myös eteenmenoa, mitä en oo ikinä vielä kokeillutkaan, hyvin toimi. Seuraavaksi pitäis vaan pidentää etäisyyttä tonne namikippoon, nyt etäisyys oli ehkä 20m, mutta oli kyllä sen verran pimeetäkin jo ettei sitä namikippoa meinannut nähdä.

Kiitos kovasti treeniseurasta ja avusta!

Illalla treenttiin vielä molempien tyttöjen kanssa kaukoja i-s/s-i ja m-s/s-m. Sekä tasapainoiltiin tasapainolaudalla. Demi treenas myös peruuttamista, niin että pysyi tossa vieressä. Nita harjoitteli ryömimistä ja maassa ollen peruuttamista.

Tähtiniityn koululla tokoilemassa

Torstaina sain seuraa Erikasta ja Tarasta, tulivat tänne meille lenkkeilemään. Olipas kiva lenkkeillä yhessä ja onneks Erika oli mukana koska muuten olisin sanonu pari valittua sanaa yhdelle urputtavalle naikkoselle.

Illemmalla treffattiin Kirsin kanssa Tähtiniityn valaistulla kentällä, on se kyllä kivan valoisa pimeelläkin kun on tehokkaat valot. Toivottavasti ei ihan heti tuu lunta ja pakkasta koska siinä vaiheessa tosta kentästä tulee luistinrata.

Nita sai aloittaa treenit. Aloitettiin ruudulla, Kirsi vei pallon ruutuun niin että Nita näki (tai piti nähdä). Tosin Nita ei kyllä kattonut vaikka mä kuvittelin, koska sinkos ihan vääriin suuntiin, pöh. Otettiin useampi toisto ja nita kyllä bongasi lopuksi sen ruudun, mutta ääntähän pääsi myös. Puutuin sitten ääntelyyn, pyysin joka kerta takaisin kun haukku ja useamman kerran jouduinkin sitten pyytämään, kunnes sitten lähti hiljaa ja ravilla kunnes n. 10m päästä nosti hyvälle laukalle ja löysi ruudun, hyvä. Ongelmana on kyllä se hemmetin ääntely ja kun siitä kieltää ja keskeyttää suorituksen niin sitten into laskee, tosin se into tulee kyllä onneksi takaisin. Sitten seuraamista, pelkkää suoraa jossa teemana tempon vaihtelu, eli kävelyä, hidasta ja juoksua. Eka pätkä oli kamalaa, mutta sitten parani kun sain oman asenteeni kuntoon. Kiitos taas huomautuksesta, oma asenne on tärkee. Hyppynouto vieraalla kapulalla x1, oikein hyvä. Tunnari, eka kaikki esillä ja voi kun oli homma hakusessa, maisteli muita ja toi 2 x väärän, kunnes keskeytin pelin ja laitettiin kaikki piiloon. Nyt toi oman, mutta hasiteli ja haisteli ja oli selkeesti vaikeeta. Loppuun 4min paikallamakuu, kävin 4x 30sek. piilossa, Nita oli hiljaa ja rauhassa.

Demin vuoro oli viimeisenä. Tehtiin merkkiä, jossa apuna oli kosketusalusta. Lähetykset 1-5m päästä, aikas hyvin on tämän ymmärtänyt. Sitten seuraamista käskytettynä, voi voi, eipä oikeen putkeen mennyt. Hyppyä käskytettynä ja Demihän ennakoi taas ihan julmetusti. Lähti hyppäämään joko "käsky" tai "valmis" sanoista, joten näitä sitten hinkattiin ja palkkailin kun pysyi sivulla. Kun sitten päästin hyppäämään käskyllä niin eihän se hypännyt kun vasta tokalla käskyllä. Tää on meille niin tyypillinen ongelma. Ennakoi liikkurin käskytystä ja kun sitten pitäisi hypätä niin ei hyppääkkään. Luoksetulo tehtiin myös liikkuroituna ja jälleen lähti liikkurin "käsky" sanasta, joten nyt täytyy tehdä kuuri niin että käyn palkkaamassa kun pysyy liikkurin käskyistä huolimatta. Loppuun vielä paikallamakuu, jossa syynissä oli makuuasento ja maan haistelu. Asento oli ihan hyvä ja pysyi samassa asennossa kokoajan, hyvin. Perusasentoa tsekattiin myös, koska se vaikuttaa myös tohon paikallamakuuseen, jos on huono pa, niin menee huonosti maahan jolloin vaihtaa paikallamakuussa asentoa. Ja se pa:han on taas ihan vituralla! Vino ja vino ja vino. Vaikka musta välillä tuntu että on suorassa niin toinen silmäpari sanoo että on vino ja mulle jopa piirrettiin ääriviivat jotta oikeasti itekkin näin että on vino. Osasyy tälle pirun vinoudellekkin löydettiin, se kaarella ulospäin oleva kaula. Kun kaula on kovasti kaarella ja Demi yrittää napittaa mua hulluna niin vaikka eka istuis jees, niin kohta valahtaa pylly kummaan asentoon, voi voi sanon minä. Me ollaan tän asian suhteen taas ihan epätoivoisia!

Ei ihan parhaimmat fiilikset tästä treenistä jäänyt, mutta hyvä treeni kyllä oli kun sai kunnolla palautetta tekemisestä. Kiitos Kirsi!

Aksaa

Eilen maanantaina oli Nooan aksatreenit. Ennen omia treenejä olin kouluttamassa ryhmää, jossa toimin varakouluttajana. Tästä syystä en ehtinyt itse hakea Nooaa taikka lämmitellä sitä, mutta onneksi Kirsi oli niin kiltti että toi Nooan hallille, lämmitettynä ja jäi sitten vielä kuvaamaan meidän treenit. KIITOS! Meillä oli tänään vuorossa ryhmän omat kisat. Ratana oli Anne Saviojan 1-luokan hyppyrata,  ihan Italiasta, Roomasta. Radan ihanneaika on ollut 50s. Saatiin tutustua rataan 5min, jonka jälkeen kaikki sai suorittaa radan kaksi kertaa ja paremman radan tulos jäi voimaan. Ekalla radalla mulla tuli kiire, enkä sitten lopussa ehtinyt ohjata niin kuin olin ajatellut, mutta takaaleikkauksillakin näytti toimivan ja sehän on ihan kiva koska takaaleikkauksia ollaan treenattu melko vähän. Kepeiltä tuli virhe, Nooa ampasi kepeiltä ohi, muuten puhdas rata, joten 1. radan tulokseksi tuli 5vp ajalla -14s. Toka rata meni jo niinkuin olin alunperin suunnitellut, eli olin enemmän ajoissa ja tein niin kuin olin miettinyt. Turha virhe tuli toisellakin radalla, nyt tippui rima. Tulos joak meiltä jäi voimaan oli 5vp ajalla -19,5 s. Parannettiin tokalla kierroksella aikaa melkein 6s. ja tehtiinkin koko ryhmän paras aika, jolla tosin sijoituttiin 2/7, kun kääpiöpinseri voitti 0vp:llä. Mutta ihan tyytyväinen olin suoritukseen, toki siinä oli vielä viilattavaa ja käännöksiä vois saada pienemmäks ja omaa liikettä paremmaks, mutta ihan kelpo suoritus oikeesta 1-luokan kisaradasta. Alla linkki ratoihin.
Nooan radat (1-luokka, A.Savioja)

Tänään oli sitten taas Nitan treenit, tekniikkaa väännettiin radanpätkällä joka on 3-luokasta otettu. Alku vaikutti aivan jäätävän vaikeelle, 4 hypyn suora jossa lopussa vielä u-putki suorassa linjassa hyppysuoraan. No täähän tietty olis ollu helppo jos oltais menty 4 hypyn suora josta putkelle, mutta ehei, joka toinen hyppy oli takaakiertona ja se ammottava putki oli siellä tässä vaiheessa tavallaan hämäyksenä, tosin siihen mentiin kyllä sitten myöhemmässä vaiheessa. Alkua mietin kauan ja mietin ja mietin miten ihmeessä ehdin tehdä sen viimesen takaakierron ilman että Nita on putkessa. Otin tokan hypyn takaa vastaan pakkovalssilla, josta heitin nitan yli ja aloin juoksemaan suoraan eteen jolloin 3 hyppy tuli melko ilmatteeks kun oli hvyin linjalla. 3-4 hypyn väliin persjättö ja koira takaakiertoon ja saksalaisella seuraavaan putkeen, josta leyeröinti ja sylkkäro putken jälkeiselle hypylle josta taas takaisin putkeen jonka taas leyeröin, seuraavaan putkeen josta kiemran kautta loppusuoralle. Saatiin rata hyvin onnistumaan, eikä virheitä tullut ollenkaan ekalla suoralla, tosin ajoitusta pystyin parantamaan melko paljon jolloin sain ohjauksen ja Nitan toimimaan vieläkin paremmin. Putkesta sylkkärillä hyppy ja takaisin putkeen, siinä tein alkuun jota ihme sivuttais askeelita, mutta sitä kun hiottiin niin sekin saatiin toimimaan hyvin. Olin todella tyytyväinen lopputulokseen ja siihen kuinka hyvin rata meiltä onnistui vaikka olikin vaikea. Lopussa meillä jäi vielä aikaa joten otettiin uo alkuhässäkkä myös toiseltapuolelta ohjattuna, eli pakkovalssit vaihdettiin niistoihin ja niistopersjättöihin, nämäkin toimi, mutta itselle tuntu helpommalle tehdä pakkovalsseilla ja saksalaisella.

Erika jäi Taran treenien jälkeen mun seuraks ja Nitan treenien aikana kävi Demin ja Taran kanssa kävelyllä ja päästi tytöt leikkimään. Nitan treenien lopuks käytiin vielä toisella kentällä kattomassa Erikan treeniryhmän rataa ja mun oli pakko päästä testaamaan rataa Demin kanssa. En tosin tehnyt rataa kokonaan koska Demi ei osaa esim. keppejä ja verkot ei enää ollu paikoillaan. Mielettömän positiivista oli Demin asenne, tyyppi oli törkeen innokkaana. Eteni reippaalla laukalla ja kävi jopa vähän kierroksilla. Demiltä on kyllä osa jutuista vähän unohtunut, tosin ei ehkä voi ihmetellä kun ei ole tehty mitään agilityä heinäkuun jälkeen. Mm. pakkovalssit jotka Demi on osannu hyvin oli nyt melko hukassa, mutta meillä oli kivaa! Tuli taas sellanen fiilis, että ehkä mun pitäis taas kokeilla jospa Demi syttyis nyt :)

Käytiin vielä lopuks jätemäellä lenkillä tyttöjen kanssa. Kiitos Erika kovasti seurasta!

Tokoa

Eilen, lauantaina, tehtiin taas jumppaa tasapainolaudalla, molempien tyttöjen kanssa. Takasten nostelu sujui molemmilta hyvin, Nitakin on tässä kehittynyt. Tein myös kaukoja molemmilla, istu-seiso ja maahan-seiso vaihtoja. Molemmilla sujui hyvin. Demille otin myös 1m etäisyyttä, katsoin peillistä että takajalat pysyi paikoillaan ja pysyihän ne suurimmaksi osaksi. Molemmat paranteli otetta kapulasta, Demi teki puisella ja Nita metallilla. Demin kanssa tehtiin myös paikallamakuuta, olin itse 2m päässä, jotta pääsin korjaamaan jos siirtyi lonkalle. Kerran siirtyi lonkalle, kävin tökkimässä jolloin korjasi asennon.

Illalla treenattiin Sporttiksella. Demi aloitti. Tehtiin ryhmäpaikallamakuu, kaikki 6 koiraa rivissä. Demin toisella puolella oli kultainen noutaja ja toisella puolella Tara. Etäisyyttä koiraan n. 15 m, oli suorassa, mutta lonkalla. Totesin heti, että mun tarvii ite nyt olla tarkkana siitä että Demi istuu hyvin sivulla jotta maahanmennessä jää heti oikeaan asentoon. Demi pysyi 3 minuutin paikallamakuun kokoajan samassa lonkka-asennossa, oli siis suora, mutta vähän lonkalla. Jos olis siirtyny niin mulla oli valmiiks juteltu L:n kanssa sävelet, miten toimii jos Demi vaihtaa asentoa. Eli ihan onnistunut paikallamakuu. Tein hyppyä namialustalla, kivasti Demi näytti nyt hakeutuvan kauemmas, toistoja oli ehkä 4-5. Sitten tein palkattomuutta, 3 liikettä liikkuroituna. L liikkuroi meitä, ensin seuraaminen taluttimetta, liikkeestä maahanmeno ja lopuksi hyppy. Kaikki liikkeet meni hyvin ja varsinkin maahanmeno oli kuulemma todella hieno! Itse olin todella tyytyväinen hyppyyn, ei kääntynty heti hypyn jälkeen mua kohti vaan jatkoi eteenpäin (eli alusta on oikeasti tuottanut tulosta) ja kun käskin "seis" niin pysähty ja pysyi paikoillaan vaikka tulin sivulle, ei askeleita mihinkään suuntaan :) Tässä olikin Demin treenit, oikein onnistuneet!

Nita aloitti oman vuoronsa metallinoudolla, mutta siitä ei kyllä tullut mitään. Nita otti painetta bortsu pojasta sekä hallin ilmastoinnista. Noudossa tiputti kapulaa jatkuvasti ja vilkuili bortsua päin jännittyneenoloisena. Sain muutaman toiston tehtyä, teemana oli vauhti jota ei kyllä nähty. Nita ravasi luokse joka kerta ja oli stressaantuneen oloinen. Otin itselleni aikalisän ja hetken mietittyäni päätin ottaa pieniä pätkiä seuraamista, jotka onnistui kivasti. Nita rentoutui ja leikki omalla narupallollaan. Otin myös muutaman toiston hyppyä, ok.

Tänään käytiin päivällä treenaamassa Sirkuskentällä. Mun keskittymiskyky oli alussa vähän huono kun samaan aikaan tuli kentälle treenaamaan maajoukkue tyyppejä, heh. Yritin ehdottaa Erikalle paikanvaihtoa, mutta sehän ei suostunut! No ihan hyvä sinänsä, mulle tekee ihan hyvää treenata paineen alla, kun itepähän oon niin idiootti että otan painetta tollasista tyypeistä, jotka kumminkin oikeesti keskittyy ihan niiden omaan touhuun eikä muihin. Nita aloitti paikallamkuulla Taran kanssa. Nitan paikallamakuu kesti 3min, olin esillä, alussa olin n. 10-15m päässä ja sitten siirryin reiluun 20m. Nita oli hiljaa kokoajan ja oli myös levollisen oloinen, välillä käänteli päätä. Sitten metallinoutoa, pitkällä matkalla ja siis pelkkää palautusta. Koitettiin nyt niin että jätin Nitan istumaan ja Erika anto Nitalle metallin kun kävelin pois. Nita tiputti alkuun, mutta useamman toiston jälkeen ja kun Erika kehui sitä pitämisestä, pääsin kutsumaan nitan mun luokse. Tuli hyvällä laukalla, mutta ei niin lujaa kun osaa. Tähän tarvii varmasti useampia toistoja koska oli Nitalle uus tilanne ja oli selkeesti hämillään siitä että se jätettiin istumaan kapula suussa ja että sen kapulan antoi joku muu kun minä. Seuraavaksi tunnari, 5 + oma, rivissä ja kaikki esillä. Nita oli hiljaa koko sen ajan kun Erika vei tunnarit, oli hiljaa lähetyksessä. Haisteli hyvin, suu aukes väärän kohdalla, mutta ei kumminkaan koskenut siihen ja löysi sitten oman, voi ihana nipsu <3 Loppuun seuraamista, joka ei kyllä ollut kovinkaan kummosta. Otti häiriötä hienoista bortsuista.

Demi aloitti oman vuoron, milläs muulla kuin paikallamakuulla. Erika auttoi mua katsomaan että Demi istuu kunnolla, ennen kuin käsken sen maahan. Erika jäi myös Demin lähelle, jos tarvitsi tökkiä. Menin reiluun 10m, minuutin jälkeen Demi vaihto lonkalle, josta sanoin "äp, äp" ja Erika meni Demin luo korjatakseen asentoa, mutta Demipä korjasi itse, hyvin. Jatkettiin vielä ja pysyi asennossa. Vapautus ja uudestaan. Nyt siirtyi lonkalle aikasemmin ja Erikan tullessa lähelle, nousi istumaan, kielsin menin luokse ja vapautin ja otettiin uusiks. Nyt Demi pysyi hyvin, otin aikaa tosin vaan minuutin, jotta saatiin taas onnistuminen. Huomioita tehtiin sen verran että istumisen pitää olla hyvä, jotta voin edes vaatia että makaa kunnolla. Asentoa pitää vahvistaa. Demi otti häiriötä (pää kääntyili) kun Erika liikkui sen lähellä, tarkistaakseen asentoa. Kun jätän Demin, haistelee maata, joten tähänkin sitten puututttiin. Otin loppuun vaan lyhyitä jättöjä, jossa pääsin palkkaamaan tai kieltämään jos ehti haistella maata. Itse paikallaolo sujuu kyllä Demiltä, mutta ns. ongelmia on sen asennon kanssa, eli herkästi vaihtaa lonkkaa tai sitten jätöissä haistelee maata. Demi teki ylipitkää noutoa. Pidin Demiä pannasta kiinni, heitin kapulan ja Erika heitti vielä uudestaan. Demi kadotti kapulan ja sinkos kauemmas merkkejen luokse, hups! (onneks maajoukkuetyypit oli lenkillä tämän ajan, eli ei häiritty kenekään treenejä). Otettiin uudestaan toiseen suuntaan, niin ettei ollu merkkejä häiriönä, nyt todella hyvin. Näitä muutam toisto, kaikki hyvin. Sitten merkkiä, kosketusalustalla. Eka ihan läheltä, Demi meni alustalle ja läppäsi, josta kehu ja palkka. Oli vähän vinossa, mutta toistojen jälkeen suoristui siellä merkin takana. Otin muutaman toiston kauempaa, ihan muutamasta metristä ja sekin sujui. Loppuun liikkuroitu seuraaminen, joka ihan jees, täyskäännös väljä.

Vakavaa jumppailua

No ei vaineskaan :D Jumppailusta on tullut meille kivaa puuhastelua kotona. Ja juuri kun eilen ehdin parjata ettei Demi edelleenkään osaa korjata tasapainoa tasapainolaudalla, ni kylläpä tänään jo hiukan osasi, hyvä Demi! Demin kanssa tein myös tasapainolaudalla yhden takajalan nostelua ja Demiltä tasapainoilu kolmella jalalla (joista etutassut tasapainolaudalla) sujuikin hyvin. Tein 4 x 5sek. nostot molemmille takajaloille. Demi pitää katseen edessä hienosti kun metrin päässä on nami. Nitan kanssa tämä samainen takasten nostelu on vaikeampaa koska Nita ei kiinnitä katsetta namiin, vaan kuikuilee taakse kattomaan että mitä mä oikein teen. Nitan kanssa olen tehnyt kaukojen maahan-seiso vaihtoja tasapainolaudalla. Tää voi kuulostaa todella omituiselle, mutta näyttää toimivan. Nitalla pysyy tassut paikoillaan ja kun nousee maasta seisomaan joutuu etujalat koville kun joutuu samalla tasapainoilemaan laudalla :) En tiedä onko hullun hommaa mutta Nitalle tämä ei näytä olevan kovinkaan vaikeata. Ja mähän siis istun siinä Nitan vieressä ja tehdään siis namiavusteisena tätä. FB:ssä oli videoita makuulleen peruuttamisesta ja koska K ja P niitä tekee, niin pakkohan munkin oli kokeilla. Nitan kanssa aloitin ja hitsit, sehän oli helppoa kuin heinän teko. Peruutti todella hienosti, muutaman kerran pomppasi vähän ylemmäs, mutta osaa kyllä peruuttaa ihan maassakin, jee! Nitalle opetin sitten myös ryömimisen. Ohjasin namilla ryömimään mun jalkojen ali, pidin jalkoja koukussa mutta niin alhaalla ettei päässyt läpi ellei ollut ihan matalana, tämäkin sujui hyvin. Nita on kyllä pätevä! Demin kanssa kokeilin myös maakuulteen peruuttamista, mutta juu, ei kyllä tuolta koiralta onnistunut. Mulla oli kädessä nami ja työnsin namikädellä rintaakohden jolloin Demi alkoi vaan "kääriytyä" palloksi, eli nousi istumaan mutta pää oli kumminkin vatsan alla :D Tyyppi olis varmaan tehny kuperkeikan jos olis ohjannut tekemään ;)

Nitan kanssa tein tänään muutenkin pieniä tokojuttuja sisällä. Otin seuraamista, paikoillaan käännöksiä sekä sivuaskeleita ja peruuttamista, kaikki toimi tällä kertaa hyvin. Paranneltiin myös otetta kapulasta, piti hyvin. Kaukojen istu-seiso vaihtoja, treenataan takapää paikoillaan tekniikalla. Istun Nitan vieressä ja tehdään tätä jumppa tyylillä. Melko hyvin pysy takapää paikoillaan.

Demi tokoili myös. Aloitettiin muutamalla sivulletulolla peilin edessä, ok. Kaukoja, maahan-seiso sekä istu-seiso. Molemmissa tuli muutaman kerran vähän eteenpäin, mutta suurin osa oli hyviä vaihtoja. Pientä pätkää seuraamista, jossa käännöksiä oik. /vas. ja täyskäännöksiä. Vasemmalle käännös oli helposti vähän väljiä, oikealle ja täyskäännös hyvin. 2 x liikkeestä maahanmeno, molemmat hyvin. Loppuun paikallamakuu 2 x. Eka oli 2 min 30 sek. meni lonkalle 2 min kohdilla, kävin vähän tönimässä jolloin oli taas ryhdikkäänä. Toinen oli 1 min 30 sek. nyt meni lonkalle minuutin kohdalla, kävin taas tönimässä. Paikallamuussa lonkka-asento ei alkuun mua haitannut, mutta nyt Demin lonkka-asennot on jo niin törkeen näköisiä että halusin niitä alkaa korjailemaan. Tähän asti lonkka-asennot on olleet melko suoria, mutta viime aikoina on ruvennut niin vinoksi ettei niitä enää voi kelpuuttaa. Teen nyt näitä kotona niin että olen lähellä ja kun Demi siirtyy lonkalle niin sanon "äp, äp" ja käyn tökkimässä jolloin korjaa asentoaan ja kehun. Toivon että tämä tuottaa tulosta, mutta saas nyt nähdä.

Tähtiniityn kentällä

Eilen illalla heitin Erikalle ehdotuksen, jos vaikka tokoiltais huomenna tai jotain... Tänään sitten päätin päivällä soittaa Erikalle ja kysästä jos treenit maistuis. Saatiin sovittua treenit ja miettimisen jälkeen keksittiin myös kenttä joka on valaistu ilta-aikaan.

Nähtiin Erikan kanssa Tähtiniityn koulun kentällä, ihanaa muuten kun on valaistu kenttä täälläpäin. Tara sai aloittaa jonka jälkeen oli Demin vuoro. Demi aloitti paikallamakuulla Taran kanssa. Aikaa otetiin 2 min 20 sek. Demi oli rauhassa, pää välillä kääntyili ja kerran huomautin kun haisteli maata, siirtyi lonkalle ehkä vajaan minuutin jälkeen. Sitten tehtiin kiertoja lyhtypylvään ympäri. Voi blondi sanon minä :D Olin n. 10 m päässä lyhtypylväästä ja sanoin Demille "mennään kiertämään" ja lähetin kiertoon, Demi etenee n. 7m ja sen jälkeen on ihan että missä, mitä, häh, mitä mä kierrän?! Pyörii ympyrää ja etsii mitä pitää kiertää, oi voi tota otusta, se on vaan niin koominen! Otettiin vielä useampi toisto ja menin myös lähemmäs jolloin se kirtäminen oli helpompaa. Muutaman kerran oli myös sitä mieltä että ei sitä pylvästä tarvii kiertää kun voi kääntyä jo sen edessä, mutta ilman käskyä, hetken mietittyään lähti kumminkin kiertoon. Tein muutamia pysäytyksiä kierron yhteydessä. Demiksi stopit oli ihan ok, osa valui kyllä vähän, muutama oli ihan jees, mutta ei sitä parasta Demiä. Sellanen skarppius (ei varmaan oo mikään sana, heh...) pitäis saada niihin stoppeihin. Sitten oli varmaankin ruudun vuoro. Päätin koittaa vaihteeksi uutta juttua, eli laitoin alustan ruutun, eli Demin oli tarkoitus läppästä tassulla alustaa. Otin eka muutaman muistuttelun pelkällä alustalla ja hyvinhän se muistui. Sitten alusta ruutuun ja lähetys, eka ehkä 5 m ja useamman toiston jälkeen ehkä reilusta 10 m. Demi meni hyvällä laukalla ruutuun ja läppäsi alustaa, jolloin Erika heitti Demille namppaa. Tää toimi oikein kivasti, joten nyt voin vaihtelevasti käyttää ruudssa alustaa, näyttöä ja sitten ihan vaan tyhjään ruutuun lähetystä. Sitten vielä uusi paikallamakuu yksin.  Jätin Demin, kävelin 20 m päähän ja palasin palkkaamaan ja jätin uudestaan. Kun pääsin "paikoilleni" 20 m päähän huomasin että Demi on todella vinossa lonkka-asennossa. Erika osasikin kertoa että Demi siirtyi lonkalle heti palkkauksen jälkeen. Tätä Demi on tehnyt myös muissa treeenissä, tosi yleensä käy niin, että kun viereistä koiraa on käyty välipalkkaamassa niin silloin Demi on siirtynyt vinoon lonkka-asentoon. Aikaa otettiin nyt vaan 1min, muuten ei moitteita paitsi toi asento. Jäätiin Erikan kanssa miettimään mitä asialle vois tehdä ja ens kerralle mulla on toimintasuunnitelma. Lopuski vielä luoksetulo 35 m päästä. Lujaa tuli ja vapautin asentoni Demin tultua n. 20 m. Hyvä tyttö!

Nita aloitti oman vuoron luoksetulon stopeilla. Eka venähti, sitten useampi läpijuoksu koska alkoi ennakoimaan. Kun sain taas vauhdin kohdilleen otin uuden stopin, pallo oli apuna ja stopin tein lähempänä itseäni, nyt pysähtyi hyvin. Sitten vielä läpijuoksu. Seuraavaksi noutoa, sitä ylipitkää. Nita ei ole aikaisemmin tehnyt ylipitkää ja olikin sitten ihan pihalla. Hävitti kapulan, vaikka katsoi perään kun se heitettiin. Tehtiin useampi toisto, mutta joka kerralla hävitti kapula, etsi kyllä sitä vimmatusti ja löysi, mutta idea ei ihan toiminut. Tehtiin myös kerran niin että Erika vei kapulan kauas ja huuteli Nitalle, mutta edelleen ei heti kapulaan bongannut, mutta eipä se nyt niin vakavaa ollut, meillä oli kivaa kumminkin. Loppuun tunnari, niin että Erika vei kaikki piiloon lehtien alle. Nita piippaili ja oli levoton kun Erika vei tunnarit paikoilleen. Lähti kumminkin mun ekasta käskystä ja haisteli melko kauan ja tarkasti kunnes löysi sen oman. Erika antoi merkin että oma löytyi, joten mä olin vaan ja odotin että tuo sen ja sitten olikin bileet, JESS! Sitten leikittiin ja leikittiin ja Nipsu oli kovin iloinen, niin myös minä :)

Kiitokset Erikalle seurasta ja avusta!

Katosi kuin pieru Saharaan

Niin, Demi teki iltalenkillä katoamistempun. Oltiin lenkillä Puolarmetsässä ja siellä pimeessä kun käveltiin niin yhtäkkiä Demi lähtee ja lujaa ja katoaa näkyvistä. Nita ei ollut ollenkaan mukana juonessa joten tiesin että Demi on riistan perässä. Mä niin inhoon kun se lähtee riistan perään. Huusin Demin perään ja onneksi sillä oli vilkkuvalo kaulapannassa niin näin mihin suuntaan se lähti ja onneksi ei viipynyt matkallaan kun minuutin tai kaksi. Mutta se hätä mikä muhun iskee... Mä pelkään heti pahinta ja mietin aina että perkele en enää ikinä pidä tota otusta vapaana kun siihen ei voi luottaa. Kumminkin mun mielestä koiran kuuluu saada liikkua vapaana ja mä yritän kaikin keinoin olla aina askeleen edellä, koska jos ehdin kieltää Demiä ennen kun se ampasee vauhtiin ni se ei lähde, mutta jos taas ehtii lähteä ni huutelu taitaa olla turhaa, tai no en tiedä. Loppu hyvin kaikki hyvin, Demi ei ollut kauaa matkoillaan ja olin iloienen kun se tuli takaisin, mun murunen <3

Joo, ennen tota tapahtumaa olin Purinalla treeneissä. Meinas jäädä treenit väliin kun ajoin parkkikselle joka lainehti täysin. Eka ajatus oli että voi V***U, mulla ei ole saappaita autossa ja jos en kuivin jaloin pääse lämppää koiraa ja en pääse halliin ilman että uin ni jää treenit väliin. Mutta onneksi hallin nurkilla oli kuivaa ja pääsin siitä sitten lenkille koirien kanssa ja halliinkin ilman että lenkkarit kastu. Tuolla on jotain ongelmaa ojan kanssa, kun eilen parkkis oli vielä ok, lainehti vaan vähän, mutta nyt oli koko piha kun olis järveen ajanut. Meitä oli paikalla vaan 4 koirakkoa ja saatiinkin mukavasti treeniaikaa jokainen. Meillä oli vuorossa ratatreenit, 21 estettä, kaikki kontaktit ja erikoisesteet paitsi muuri. Ihan peruskiva rata, ei mitään kummempaa kikkailua, ihan perus valsseilla, persjätöillä ja takaakierroilla varustettu rata. Tehtiin Nitan kanssa rata heti ekalla kierroksella nollalla läpi, Jee! Oli tietenkin kohtia jota sitten hiottiin ja muutamaa käännöstä saatiin mukavasti pienemmäksi. Pöytää ei olla aikoihin treenattu ja se näkyi, Nita hyppäsi pöydälle vähän varoen. A:n kontaktit oli todella hyvät, mutta puomilla ja keinulla jäi pikkasen liian ylös, kontaktipinnalla oli kumminkin. Takaakierrot sujui todella hyvin, valssit mulla tuppas muutamassa kohtaa valua vähän turhaan. Mutta kivat treenit, josta jäi hyvä mieli!

Maanantain agilityt ja tokot

Eilen oltiin Nooan kanssa omissa agility treeneissä. Vuorossa oli radanlukutaito treenit, eli toisin sanoen tehtiin rataa (20 estettä) ja vähän kinkkistä sellaista. Radan alku oli lyhyillä väleillä hypyt vähän niinkuin ympyrässä, mutta linjat oli hiukan haastavia ja estevälit lyhkäsiä. Lyhyet estevälit vaikuttaa aina vaikeuttavana asianan meille Nooan kanssa, koska nooa hyppää luontaisesti isoja hyppyjä. Alussa (esteet 1-5) menin turhaan viemään Nooan hyppysokkelon keskelle, Nooa kun irtoaa hyvin niin olisi voinut vaan lähettää hypyille ja itse ohjata kuvion "ulkopuolelta", ja tehdä päällejuoksun hypylle 4, josta ohajus helpommin putkelle. Tämä alku vaati ensin pientä hiontaa, kun sain vinkin ohjata kauempaa sujui paremmin eikä tullut niin kiire. Putkelta 5. pituudelle, linja vino ja hankala, tähän olis pitänyt enemmän vekata eikä vaan toivoa parasta. Kyllähän se pituus selvitettiin ihan hienosti, mutta seuraava hyppy ja kepeillevienti olikin jo eri juttu. Nooa haki kepeille väärin sisään useamman kerran, ja olihan se kulma vaikea, ei olla tollasia vielä treenattukkaan. Mutta tässä tuli esille se että Nooaa ei voinut vaan lähettää kepeille vaan piti tehdä olisko nyt ollu puolvalssi ja sylkkärillä lähetys jolloin sain tehtyä paremman linjan kepeille, jolloin Nooa haki keppikulman kaukaa ja todella hienosti. Saatiin jopa kehuja kun saatiin niin hienosti tehtyä tuo lähetys. Pussi oli sitten nro.9 jonka jälkeen piti ottaa sivuttaisetäisyyttä jotta ehti ohjaamaan 10, josta välistäveto hypylle 11. Nooan kanssa pitää treenata pussia ja siinä sivuttaisetäisyyttä, koska alkoi hieman kääntymään ollessaan vielä pussissa. Hypyn 11. jälkeen persjätöllä suoraan putkeen ja hirveetä juoksua jotta ehtisin hypylle 13. joka oli suoran putken vasemmalla puolellea, melko suoraan edessä loisti väärä este, jonne ei saanut mennä. Nooa luki hyvin mun persjätön ja tajus että olen putken vasemmalla puolella ja haki putkesta ulostultuaan vasemmalle ja sainkin kääntymään hypylle 13, mutta sitten tein liian tiukan takaaleikkauksen eikä sitten irronnutkaan hypylle 14. Tätä hinkutettiin myös, "eteen" käskyllä sain irtoamaan vielä hypylle 14, mutta sitten jäin ihastelemaan irtoamista ja jätin ohjauksen vähän puolitiehen jolloin Nooa ehti jo hypätä tyrkyllä olleen väärän hypyn. No saatiin tämäkin korjattua ja loppu sujuikin hyvin ilman ongelmia, tosin renkaalle tarvittiin muutama lähestyminen, heti kun on paljon vauhtia hyppää herkästi renkaan sivusta läpi, joten näitäkin pitää muistaa treenata. Ja Nooa häiritsi myös renkaan jälkeen oleva putki, laski jo päätä alas ennen rengasta kun oli niin menossa jo putkeen. Paljon vaikeita kohtia meille ja mulle paljon mietittävää. Nooa kun on kovin erilainen ohjattava Nitaan verrattuna. Nitan kanssa jo tiedän mitä voin tehdä ja mitä en, Nooan kanssa en aina ole ihan varma, mutta kyllä me molemmat opitaan :)

Agitreenien jälkeen oli vielä HAU:n tokot, johon Demi pääsi tällä kertaa mukaan. Aloitettiin 4 min paikallamakuulla, rivissä 5 koiraa ja rivi oli nyt diagonaalilla. Palkkasin Demin maahanmenosta ja vielä jätöstä, kävin 2 krt palkkaamassa 4 min aikana. Demi oli rauhassa, kerran vaihtoi lonkkaa, juuri ennen kun aika oli loppu, nousi Demi istumaan, höh! Käskin uudestaan maahan ja odotin vielä hetken ennen kuin menin luokse ja palkkaamaan. Sitten 2 min paikallaistuminen joka me tehtiin paikallamakuuna. Palkkasin taas maahanmenosta, nyt nousi heti jätettäessä, käskin uudestaan maahan ja jatkoin matkaa n. 15m päähän. Demi pysyi nyt hyvin, kävin palkkaamassa muutaman kerran, pysyi samassa asennossa koko paikallamakuun. Sivulle nousi vasta toisella käskyllä, joten otin sitten erikseen muutaman toiston maasta sivulle. Jakauduttiin kahteen ryhmään, jossa tehtiin vuorotellen liikkeitä ja muut kommentoi ja antoi ideoita korjauksiin. Demi teki omalla vuorollaan hyppyä, namialusta oli n. 5m hypyn takana, lähti hyvin ja hypyssä ei ollut mitään kummallista. Tämä treeni siis sen takia että Demi irtoaisi kauemmas hypystä eikä seisahtuisi heti hypyn taakse. Sitten käskytettynä hyppy, palkkasin kun Demi pysyi sivulla "käsky" sanaan asti. Palkan jälkeen päästin hyppäämään, hyvin. Toisena liikkeenä tehtiin noutoa. Lisää vauhtia oli tavoitteena, siis palautukseen. Aloitettiin kiertämällä kahta siivekettä, tässä kyllä laukkasi molempiin suuntiin, mutta pomppi myös ja ei se ollut ihan sen näköistä kun toivoin, näytti ehkä enemmän iloiselta hömpöttelyltä vaikka siis ihan laukkasi ja kapula pysyi suussa. Ei kumminkaan ollut sen näköistä kun toivoin joten päätettiin kokeilla noutoa jatkettuna heittona. Tässä noutomatka on pitkä n. 20-25 ja sehän toimi. Ekalla kerralla Demi ei tosin bongannut kapulaa, mutta muilla toistoilla eteni molempiin suuntiin hyvällä laukalla, ja mä pystyin seisomaan paikoillaan ja demi tuli laukalla ihan mun luo. Vapautin eri kohdissa kun tehtiin useampi toisto. Tää vaikutti hyvältä tavalta joten näitä lisää. Demi oli oikein pätevä pikkuinen :) Vähän venähti ilta ja oltiin vasta puolen yön aikaan kotona, hih!

Voihan marraskuu

Miks syksy etenee ihan hurjalla vauhdilla?! Tai oikeeastaan ei haittaa, koska sittenhän se tarkottaa sitä, että kohta on kevät. Mä en oikeen tykkää syksystä, tai ainakaan loppusyksystä, kun on niin kovin pimeetä. Kun pääsee töistä on jo niin pimee ettei nää metsään enää mennä tai joo, jos olis se otsalamppu ni näkis, eli seli seli vaan... Mun ostoslista alkaa olemaan taas ihan loputon... uudet talvikengät (sellaset jolla voi ulkoilla talvipakkasella tai rännällä, eli vedenpitävät), uudet lenkkarit (goretex), videokamera, otsalamppu, ym, ym... listaa riittää ja noi maksaa kaikki siinä vähän vajaa tai yli satasen, joten kovin kiva, kiva. No jotta tää ei pelkkää valitusta olis ni ei se elämä oikeesti niin kamalaa ole ;)

Tytöt ovat edelleen saaneet tasapainoilla laudalla ja ollaanhan me myös vähän tokoiltu. Molemmat on parannellu metallin otetta. Nitan kanssa ollaan ihan revitty metallia, vetolelun tavoin, eli pitää kyllä kunnolla kiinni. Demin kanssa olen sitten töninyt metallia sen ollessa Demin suussa, jolloin on joutunut parantamaan otetta, jottei metalli tipahda lattialle. Kaukoja ollaan myös tehty, molemmat tehneet maahan-seiso ja istu-seiso vaihtoja. Myös sivulletuloja ollaan tehty peilin edessä, suoruutta alkaa taas löytymään. Demin kanssa tehty myös pitkää paikallamakuuta 5-6 min, niin että nameja on suoraan edessä ja viistosti edessä molemmin puolin. Demi on pysynyt samassa asennossa kokoajan, eli ei ole vaihtanut enää lonkalta toiselle.

Viikonloppuna Nita pääsi privaatisti Nooan kanssa lenkkeilemään. Leikkiä ne eivät enää oikein saaneet aikaiseksi, mitä nyt vähän, mutta lenkkelyä ainakin. Demi sai myös omaa aikaa. Käytiin Latokaskessa lenkillä ja samalla reissulla käytiin vanhempien luona leipomassa yllärikakku isille. Demi hengaili Kira-vauvan kanssa sen aikaa kun me leivottiin. Todellisuudessa Demi ja Kira pysytteli siinä keittiössä meidän valvovien silmien alla. Demi onnistui myös varastamaan kilpparilta omenaa. Demi tais olla sitä mieltä et Casperilla ei ollut nälkä kun sillä niin kesti :D Leipomisen jälkeen käytiin Demin kanssa vielä mun mummilla ja vaarilla kylässä. Demi viihtyy siellä hyvin kun saa paljon rapsutuksia. Ja meidän mummi on oppinut, ei enää valita kun ei mitään herkkuja saa antaa koirille, jess!

Tänään oli tarkotus käydä aamupäivästä Purinalla treenaamassa, mutta onneksi tajusin yöllä tsekata Purinan kalenterin ja huomasin että halli oli varattu aamusta iltapäivään, jäi sitten agilityt tältä päivältä väliin. Kävin Nitan kasvattajan luona kahvittelemassa ja illalla sitten lenkin yhteydessä pienet tokot Puolarmaarissa. Demi aloitti 3 min paikallamakuulla, hyvin. Seuraamista, sellanen alokasluokan tyylinen ratkaisu, oikein hyvä. Sitten maahanmeno seuraamisen yhteydessä ja heti perään seisominen seuraamisen yhteydessä, molemmat hyivn. Loppuun luoksetulo, jossa kutsuin ja puolessavälissä käännyin ja juoksin viel poispäin, tuli lujaa :) Nita aloitti seuraamisella, kontakti tippu useamman kerran ja sivuaskeleet oli huonoja. Sivuaskeleita ei olla vähään aikaan tehty ja niistä huomaa heti jos on unohdettu treenata. Luoksetulon stoppeja puunkierron kautta, ja muutama läpijuoksu. Tein stopit sekä ääni- että käsiavuin, hyvin. Loppuun 4 min paikallamakuu, hyvin.

Agilityt ja tokot

Maanantaina päästiin taas Nooan kanssa agility treeneihin ja vitsit kun oli kivaa! Poika yllätti mut todella, teki niin hienot A:n kontaktit että :) Tehtiin siis rataa ja sitten toisena tehtävänä hyppy-pöytä-A. Me tehtiin ensin tota harjoitusta jossa oli pöytä. Viime kerrasta viisastuneena, otettiin ensin muutama muistuttelu pelkkää  pöytää ja ihna läheltä, hineosti meni kun vauhtia ei ollut paljoa. Sitten muutama toisto hypyn takaa pöydälle. Tässä vauhtia sitten tulikin jo riittävästi ja suhisemalla sain Nooan hidastamaan ennen ponnistusta jolloin tuli hallitusti pöydälle. Kerran ei kuunnellut mun suhinoita ja silloin vauhtia oli aivan liikaa eikä poika pystynyt pysähtymään pöydälle vaikka kylläkin yritti. Lopuksi tehtiin siis hyppy-pöytä-A ja tämä sujuikin todella kivasti. voi ne kontaktit oli kyllä niin hienot ja siirryin palkkaamaan niitä pallolla. Radalla oli muistaakseni 14 estettä, vääntöä riitti, mutta niistä selvittiin kivasti. Mulle vaikein oli alku, esteet 1-3, huomasin heti ekalla yrityksellä että ajoitus ja oma sijainti oli huono, mutta toistin samaa kaavaa monta kertaa, tyhmä minä, kunnes sitten onneksi itse tajuisn että hei, jos ajoitus ja sijoittumiseni ei toimi ni kannattaa ehkä muuttaa jotakin siinä omassa ohjauksessa. Kun sitten muutin omaa sijaintia ni johan alko homma luistamaan. Radan keskivaiheilla oli pienessä tilassa tiukkaa vääntöä mutta niistä selvittiin hienosti, Nooa ei tehnyt valtavia loikkia, jess! Kepit oli myös radalla ja ne selvitettiin 5:llä verkolla, jee! Ja loppuradalle sain väännettyä twistin, vaikka eka teinkin jonkun todella ruman väännöksen saksalaisesta, jonka siis tein epäreilusti ihan epäsopivaan paikkaan. Kun sitten muutin ton väännön twistiksi niin saatiin kehuja kun toimi niin superisti, ja twisti oli kuulemma hieno.

Nooan jäähdyttelu ja Nitan lämmittely, jonka jälkeen Nitan kanssa HAU:n tokovuorolle. Aloitettiin ryhmäpaikallaoloilla. Eka oli istuminen 2 min, jonka tein paikallamakuuna. Nita oli melko rauhallinen, käänteli välillä päätä kun toisella kentällä oli äänekäs agility koira, välillä kyllä vähän läähätti mutta pysyi maassa ja oli hiljaa. Sitten oli vuorossa 3 min paikallamakuu jonka siis tein myös. Nyt nita oli hyvin levollinen, katteli mua ja suu oli kiinni, hyvä. Sitten jakauduttiin kahteen 3 hengen ryhmään. Nita teki hyppynoutoa, jossa ei kertaakaan äännellyt, vaikka olin valmistautunut haukkumisen puuttumiseen. Teki hypypnoudon muutenkin erittäin hyvällä vauhdilla ja luovutukset oli hyvät. Treenasin kumminkin vielä luovutusta ja pitoa, mutta tähän treeniin otin vieraan metallin. Alkuun tiputti kun mun käsi läheni, mutta piti paremmin kun oltiin tehty muutamia toistoja ja kun mä taas olin rauhallisempi, kiitos E ja M-L, huomioista. Pitoa parannettiin sillä että vedin metallia poispäin kun Nita piti sitä, jolloin veti takaisin. Ajoittain touhu näytti ihan vetoleikiltä :D Vikana juttuna pyysin E ja M-L kattomaan seuraamista ja siinä lähellä siis juoksua, koska Nita on ruvennut pomppimaan siinä. Tähänkin pomppimiseen löytyi syy, mun käsi jää välillä paikoilleen ja juurikin taskun kohdille jolloin Nita todennäköisesti kuvittelee saavansa palkkaa. Toinen huomio oli se, että mun oikee ja vasen käsi likkuu eritavalla, voihan piip!

Tiistaina oli vuorostaan Nitan agility treenit. Tekniikka treeniä, "lyhyttä" 18 esteen rataa, jossa alku ja loppu tuntu musta vaikeimmalle. Alussa, hypyt 1-3, oli saatava koira irtoamaan kaukaa, koska itse piti olla sijoittunut lähelle 3 hyppyä, johon tehtiin pakkovalssi. Mä kovasti epäilin ettei nita irtoa kaukaa, koska 2 ekaa hyppyä oli vierekkäin, mutta sen verran väliä niissä oli että olin melko vakuuttunut että omalla liikkeellä saan Nitan ohjattua hyppyjen välistä, mutta olin niin väärässä, Nita irtosi aivan törkeen hyvin jolloin mulla oli hyvin aikaa valmistautua pakkovalssiin kunhan muistin ennen pakkovalssia pitää ohjaavan käden ylhäällä, muuten riski tulla hyppyjen ohi oli suuri. Radan muissa kohdissa ei ollut mitään ihmeempää, lähinnä pitää muistaa lähteä ajoissa liikkeelle koska nita kyllä tulee ja on tarkka hypyistä ja hoitaa kyllä oman osansa työstä. Radan loppuosa 16-18, oli hankala. Tähän olin suunnitellut takaaleikkauksen, joka sitten vaihdettiin valssiin kun rytmitys toimi niin paljon paremmin. Nitalla oli todella hyvä draivi päällä ja sen kanssa oli ihana tehdä hommia, muru <3

Kotona ollaan jumppailtu molempien tyttöjen kanssa tasapainolaudalla, kehitystä on jo tapahtunut. Tänään ollaan lenkkeilty ja napsittu vähän valokuvia.

                                                                    Parhaat kaverit <3

Laitan myös kuvan Demin uudesta kurahaalarista jonka sain haettua maanantaina. Haalari on mittatilaustyönä tehty, ja tottakai siinä piti olla brodeerattuna Demin nimi, kun Nitankin haalarissa on nimi. Pienet muutokset tehtiin tohon Demin haalariin, siinä on lyhkäsemmät hihat.

Vähin treenein...

on tämä viikko mennyt. Maanantaina en päässyt Nooan treeneihin ja tiistaina jäi Nitan treenit väliin renkaiden vaihdon takia. En saanut itse päättää renkaiden vaihdon ajankohtaa joten "pakko" oli mennä. Hyvään saumaan kumminkin sain talvinakit alle kun perjantai aamuna olis muuten ollu vähän heikkoa lähteä aamusta töihin. Torstaina venähti töissä päivä aiottua pidemmäksi, minkä takia jouduin peruuttamaan yhden koulutuksen :(

Demi pääsi myöhemmin illalla fyssarille, Tamaran käsittelyyn, hyvä niin. Demi kävi ennen fyssaria eläinlääkäriasemalla vaaálla, jotta osasin Demin painon Tamaralle kertoa. Vaaka näyti 17,70 kg joka oli kyllä vähemmän kuin pelkäsin, hyvä niin. Demi on ok painonsa suhteen, lisää painoa ei saa tulla, mutta poiskaan ei tarvitse lähteä. Lihaksia kaivattaisiin kyllä lisää, on rimpula tyttö. Tamaran ensi kommentti Demistä oli kyllä hauska: "voi mikä vauva!" Tamarahan on nähnyt ekan kerran Demin siinä 12 vko:n ikäisenä, mutta on kuulemma edelleen niin vauvan pää ja muutenkin kovin junnun oloinen, kevyt rimpula. Demillä ei ollut minkään sortin jumia eikä kireyttä missään, letkeä tyyppi :D Se mitä sitten ei myöskään ollut, on syvät lihakset. eli syviä lihaksia aletaan nyt kehittämään ihan tietoisesti. Syy Demin kummalliseen istumiseen ja makaamisasentoon löytyi siis heikoista syvistä lihaksista. Sain siis vinkkejä miten treenata syviä lihaksia ja niitä tuleekin nyt ohjelmaan. Demille ei varattu uutta aikaa koska tarvetta ei ole. Katsotaan myöhemmin uudestaan kunhan ollaan vähän lihasmassaa saatu kuin myös niitä syviä lihaksia kehitetty.

Perjantaina jäi vielä illan tokotreenit väliin, päätä ja hartioita särki aivan kamalasti ja palelsi hirmusesti.

Lauantaina olo oli jo parempi. Iltapäivällä osallistuin Nitan kanssa helsingin kennelpiirin koulutusohjaaja kurssille demokoirakkona. Joitain hyviä vinkkejä saatiin tulevilta koulutusohjaajilta, mutta toisilta ei sitten taas mitään, mutta oli kumminkin ihan kiva kokemus.

Illemmalla oli sitten vielä omat hallitreenit sporttikoirahallilla. Demi sai aloittaa. En muista missä järjestyksessä tehtiin, mutta hyppyä kumminkin. Tein hyppyä ajatuksella että Demin hyppy suuntautuisi eteenpäin eikä koira heti hypyn jälkeen kääntyisi mua kohti. Heitin namin kun Demi oli hypyn päällä, mutta tää ei oikein toiminut koska Demi ei nähnyt minne namit lensi, kun olivat vähän liian pieniä. Laitoin sitten namialustan hypyn toiselle puolelle ja lähetin Demiä hyppäämään jolloin bongasi namialustan, tää toimi hyvin. Ruutua, eka muutama toisto jossa etittiin sitä oikeaa paikkaa ruudussa, naksauttelin ja palkka. Sitten muutama toisto niin että jätin Demin vaajaan 20m päähän ja itse olin n. 5m ruudusta, huusin ruutuun ja kun oli ruudussa oikeassa kohtaa niin naks ja palkka. Hyvin tuli laukalla pitkältä matkalta. Paikallamakuu, yksin kun muut teki omiaan. Palkkasin muutaman kerran maahan menosta ja välillä myös jätöstä. Kävelin 15m ja palasin palkkaamaan kun jäi hyvin, jonka jälkeen vielä otin aikaa ehkä vajaa 2 min, siirtyi lonkalle muuten hyvä. Seuraamista, jossa alkuun äänteli joka liikkeellelähdössä, kielsin ei auttanut. Tein sitten niin että pa:ssa sanoin "seuraa", mutta en liikkunut minnekkään, kun Demi tässä oli hiljaa kehut ja palkka ja pikkuhiljaa sain rakennettua hiljasen lähdön. Seurautin vaihtelevasti askel, kaks, kolme, kymmenen ym. tein käännöksiä joista aina heti palkka. Seuraaminen oli oikein kivanoloista. Kapulan pitoa pa:ssa ja siitä luovotusta. Alkuun piti vähän huonosti ja tiputteli kapulaa kun mun käsi tuli lähelle, paransi kumminkin otetta muutaman toiston jälkeen. Loppuun muutama putki ja agility A:ta muutama toisto.

Nita teki vuorollaan luoksetulon pysähdystä, ja voi kun se ennakoi. Tein vain muutaman stopin ja loput oli läpijuoksuja. Luoksetulon pysäytykset on kyllä hankalia treenata, kun koira alkaa ennakoimaan niin herkästi. Muutama hyvä stoppi kumminkin tuli. Ruutua muutama toisto, paikanhakua näyttönä, ihan ok. Ja lopuksi niin että Niat jäi kauemmas, ite jäin lähelle ruutua ja sitten lähetys, hyvin toimi vaikka Nita ei tällä tavalla olekkaan aikaisemmin tehnyt. Loppuun paikallamakuu Elsojen ja Nompulaisen kanssa. Nita oli reunassa, olin koko paikallamakuun esillä, kaks kertaa kävin 15 sek. piilossa. Kaks lyhyttä hiljasta piippausta. Otin vielä yksin paikallamakuun, alkuun oli hiljaa, kun aloin juttelemaan K:n ja A:n kanssa alkoi Nita huutelemaan, vi**u! Kun hiljeni vapautin ja otin vielä kerran, nyt en jutellut kellekkään ja Nita oli hiljaa. Voi voi sanon minä.

Tänään sunnuntaina kävin ekaks Orimattilassa LT:ä kattomassa ja kun sieltä sitten kotiuduin niin kävin Purinalla treenamassa Tara nahkaa Erikan pyynnöstä. Tehtiin radanpätkää jossa vähän tsekattiin mitä Tara osaa ja sehän OSAA! Tara osas mm. kepit aivan valtavan hienosti. Oli kuulemma aikasemmin tehny niin että 2 verkkoa pois, tänään olikin sitten treeneissä lopuks vaan 5 verkkoa jäljellä, kaks alussa ja yks keskellä, kaks lopussa ja neiti pujotteli ilman mitään ongelmaa. Tara oli aivan ihana, luki ohajusta hyvin ja vauhtia riitti, niin että mulla tuli kiire. Tara oli kyllä mahtava :)

Omat koirat onkin tasapainoilleet tasapaino laudalla, toiselle oli vähän helpompi kuin toiselle, lisää treeniä molemmille koska tasapainolaudasta on moneksi.

Ens viikosta toivon sitten hiukan parempaa treenien kannalta ja kuviakin yritän vihdoin saada otettua.