Elokuun kuulumiset

Taidanpa koostaa elokuun tapahtumat yhteen postaukseen. Ei olla kovin aktiivisesti treenattu mutta jotain kuitenkin.

Demi

Elokuun alkupuolella, 6:s päivä ajelin Porvooseen treenaamaan Barbron kanssa. Tehtiin jäljet ja esineruutua. Barbro teki Myylle jäljen ja minä Viggolle (Myyn veljelle). Jälkien vanhetessa tehtiin esineruutua. Demi pääsi tekemään ensimmäisenä, koska Demillä oli juoksut ja Barbro halusi Viggolle häiriötä. Demi teki hyvää työtä ja nosti kaikki kolme esinettä ruudusta. Demin jälkeen pääsi Myy esineruutuun. Myy on viimeksi tehnyt esineruutua 2v. sitten, pentuna siis. Tämän jälkeen ei olla tehty, syystä että, luovutukset on olleet luvattoman huonoja, on tiputellut esineitä, niin en ole sitten esineruutua halunnut treenata. Nyt on kumminkin edetty tällä saralla ja esineet, siis lelut, kepit ym. on tullut mulle käteen asti, joten päätin uskaltaa kokeilla esineruutua. Barbro vei yhden esineen ruutuun Myyn katsellessa. Lähetin Myyn ruutuun kun Barbro oli tullut ruudusta pois. Myy lähti ihan törkeen lujaa etsimään esinettä ja sehän löytyi nopeasti ja palutui hyvin, jess. Sitten uudestaan, taas niin että Myy näki viennin. Nyt esine vietiin kauemmas. Tällä kertaa Myy jäi vähän jumiin ekan esineen paikkaan, mutta pienin avuin eteni syvemmälle ruutuun, ja löysikin esineen. Tulipa hyvä mieli tästä treenistä.

Demi lähdössä esineruuttuun

Jälki oli n.400m pitkä. Jäljesti hyvin, vaikka yhdessä kohtaa lähti vähän matkaa jäljestämään riistaa, palautin kumminkin jäljelle, jolloin jatkoi hyvin. Keppejä nosti 4/6.

 Demi

Maanantaina 7.8 Myy ja Demi pääsivät fyssarille. Myy oli parhaimmassa kunnossa ikinä. Vain pieniä jumeja siellä täällä, mitkä saatiin helposti auki. Ihan huippua, kun Myyllä perinteisesti on aika paljonjumeja. Demillä olikin sitten enempi kroppa jumissa, mutta nekin fyssari sai käsittelyn aikana auki.

Perjantaina 11 päivä olikin vuoden yks parhaimmista päivistä. Meillä oli nimittäin Lumppari-leiri Inkoossa, Västankvarnissa. Pääsin tosin lähtemään vasta perjantai iltana, mutta ehdin kumminkin grillailemaan ja iltaa istumaan muiden kanssa. Mukaan leirille pääsi tällä kertaa vain Myy. Olikin oikeasti kiva lähteä vain yhden koiran kanssa.

Lumipilven O-pennut Demin ja Fighterin lapset, 2,5-vuotta

vasemmalta: Taape, Pata, Myy, Viggo (Kiila ja Osku eivät valitettavasti päässeet mukaan leirille)

Lauantaina oli luvassa jälkitreenit Martinpuron Tarjan opissa. Ajettiin metsään ja sovittiin kuka tekee kenenkin jäljen. Vähän oli alkuun säätöä kun onnistuttiin kävelemään pari jälkeä vähän päällekkäin, mutta eipä siinä muuta kuin uutta jälkeä tallomaan. Myy pääsi jäljestämään vasta iltapäivällä. Oli kyllä innoissaan menossa jäljelle, mutta jo janalla oli pikkasen hukassa. Ei siis heti janalta löytänyt jälkeä vaan pyöri ja hyöri, kunnes sitten nosti jäljen. Koko jäljestä jäi aika paska maku suuhun, Myy oli monta kertaa todella epävarma, ja hukkasi jäljen muutaman kerran. Vika keppi ei millään meinannut nousta, mutta apujen kanssa saatiin jälki päätökseen. Hämmstyin kun huomasin, että oli kumminkin kaikki kepit ilmaissut, jäljellä oli nimittäin sellanen tunne ettei kaikkia keppejä ilmaissut. No eipä se kumminkaan lohduttanut, vaikka kaikki kepit löyty kun jäljestys oli niin epävarmaa.

Myy ja Viggo leikkimässä ja sen jälkeen poseeraamassa <3

Sunnuntaina oli sitten vuorossa tottista Sirken kanssa. Me tosin tehtiin Myyn kanssa rallytokoa, koska tiesin Sirken kisanneen siinäkin lajissa ja valioksi asti. Treenattiin peruuttamista sekä voittajaluoka erilaisia käännöksiä. Myy teki kivalla asenteella, vaan kerran lähti häröilemään.

Myy esineruudussa

Iltapäivällä tehtiin vielä esineruutua Pian, Barbron ja Brittan kanssa. Muut lähti jo pois ennen sitä, koska kello alkoi jo olemaan aika paljon. Myy teki hyvän esineruudun, ekan esineen muistaakseni tiputti luovuttaessa.

Myy esineruudussa

Mukava leiri jälleen kerran :)

Elokuun vikana lauantaina SCY:n tokotoimikunta järjesti Uuraisen Minnan tokopäivän Tuusulassa. Osallistuttiin Myyn kanssa, koska Minna on meille entuudestaan tuttu, on siis kouluttanut meitä muutamia kertoja ennenkin.

Tehtiin kaikki kaksi kierrosta, yksi aamupäivällä ja yksi iltapäivällä. Aamupäivällä tehtiin kehäänmenoja. Eli hyvässä mielentilassa kentälle, siellä muutama perusasento, palkka ja pois kentltä, tai kentälle, perusasento siirtymä, lyhyt seuruupätkä tai tuomarille ilmoittautuminen. Eli tehtiin useampi kehäänmeno. Tää oli kiva treeni ja Myy tuli joka kerta hyvässä mielentilassa kentälle.

Tokalla kierroksella tehtiin seuraamista häiriössä, peruutusta, merkin kiertoa sekä loppuun vaan mukava luoksetulo. Oon todella tyytyväinen Myyn koko päivän treeniin. Se oli oikeestaan koko treenin todella hyvässä mielentilassa, ei mitään ylimääräsiä kiihtymisiä.

Peruutusta, yhtä jalkaa ;)

Myyn luoksetulo

Ollaan elokuussa käyty myös aksaamassa, muutaman kerran omitoimisesti tekemässä keppejä ja kontakteja. HAU:n treenit alkoi myös elokuun puolessa välissä, mutta kauden ekat treenit jäi meiltä välistä kun mulla oli flunssaa. Tällä viikolla sen sijaan päästiin treeneihin. Oli hyvät treenit. Tehtiin käännöstreeniä sekä ohjaustekniikkatreeninä takaaleikkausta. Molemmat treenit sujuivat hyvin.

Sepon treenit Sporttikoirahallilla jatkuivat taas kesätauon jälkeen. Nyt ollaan käyty kaksissa treeneissä. Ekalla kerralla oltiin Myyn kanssa molemmat vähän hukassa, mutta tällä viikolla oltiin taas jo omalla tasolla.

Torstaina treffattiin Pian kanssa Malminkartanon nurtseilla. Samlla nurmella oli fudistreenit, mutta tiedättekö mitä, Myy pystyi keskittymään omaan duuniin hyvin, vain kerran meni palloilijoiden häiriöön. Oon niin ylpeä mun "pienestä". Myyy teki merkin kiertoa, jossa oli yllättävän epävarma. No syy epävarmuuteen selvisi, kun muistin treenin jälkeen että mulla oli ihan väärä käsky, hups! Myy teki myös seuraamista, vasemmalla ja oikealla puolella, sekä puolenvaihtoja selän takana. Eli seuraa ensin oikealla, siirtyy selän takana vasemmalle jossa jatkaa seuraamista ja taas vaihto takaisin. tämäkin sujui paremmin kuin oletin. Noutoa tehtiin myös, nostoja ja kapulan kantoa ja pitoa.

Demi teki noudon luovutuksia, äänteli ja oli pikkasen ylivireinen, mutta kivahan se on että intoa riittää :D Sitten samaa treeniä kuin Myy, eli seuraamisessa puolen vaihtoja, ei sujunut ihan yhtä hyvin kuin Myyllä, mutta toisaalta on kyllä treenannut tätä vähemmän kuin Myy. Demi teki myös paikallamakuun Patan ja Nitan kanssa.

Jäljellä ja aksassa

Viikko on taas menny hujauksessa, tavallaan kiva kun on kaikkea kivaa tekemsitä mutta samalla pääkoppaan hiipii ajatus että kohta ollaan taas töissä kun viikot menee niin nopsaan.

Meidän treenitahti ei kyllä oo päätä huimannut, mutta eipäs se haittaa, kun kerran ollaan lomalla ni tehdään just se mitä milloinin halutaan.

Keskiviikkona ajelin Hyvinkäälle jälkitreeneihin. Treffattiin Pian kanssa metsässä. Pia talloi Demille 500-600m jälje, vaihtelevaan maastoon. Oli suurimmaks osaks kyllä kivaa maastoa, mutta loppupätkä oli ojien yli hyppimistä ja tiheän kuusikon läpi menemistä. Jälki vanheni n. 2h. Janalla lähti takajäljelle, annoin jäljestää tielle josta palattiin janalle. Lähetin kyllä muutaman mterin sivuummasta, ja nyt lähti jäljestämään oikeaan suuntaan. Nenä pysyi hyvin maassa eikä kulmissa mennyt yhtään yli. Teki tarkkaa työtä ja kepit nousi hyvin. Vikan kepin jälkeen tuli sitten se pikkasen haastavampi maasto. Hypittiin monen ojan yli ja rämmittiin puskoissa ja tiheässä nuoressa kuusirykelmässä. Jossain kohtaa mulla lipes ote liinasta kun piti hypätä ojan yli ja heti sen perään puskea kaksin käsin tiheän kuusipusikon läpi. Huutelin Demille että odottais, kuvittelin että se pysähtyis, mutta paskat, kun tulin kuusten toiselle puolelle tulee Demi kaueampaa mua jos vastaan kutos keppi suussa. Olishan se tietty voinu totella, mutta pätevä jälkikoira se kyllä on.

Myylle talloin itse jäljen, 300m pituisen. Maasto oli mukavaa sammalmetsää, puolessa välissä melko märkää, niin että kengät vähän kastui, yhden ojan yli myös hypin, just selvisin plutaamatta ;) Myyn jälki vanheni n. 1,5h. Lähti janalta takajäljelle, annoin jäljestää tielle ja palattiin uudestaan janalle. Nyt oli selvästi vähän pihalla, pyöri ja hyöri ja meni jäljestä reilusti yli. Palasi sitten kumminkin pyörimisien jälkeen jäljen riteyskohtaan ja lähti jäljestämään. Jäljesti muuten todella kivasti, teki tarkkaa työtä koko jäljen, ojan ylityksessä hetken aikaa varmisteli ja sitten vaan hyppäsi ojan yli. Kaikki 6 keppiä ilmaisi selvästi. Muutaman kerran jäi istumaan maahanmenon sijaan, mutta kun kysyin "missä keppi" niin meni maahan ja tökkäsi kuonolla. Olin tyytyväinen Myyn jäljestykseen. Edellisestä kerrasta kun on taas vierähtänyt sen verran aikaan niin olin varautunut kyllä suurempaan säätämiseen. Nyt oli vain janalla vähän hukassa.

Hallilla ollaan käyty pariin kertaa aksaamassa. Puomilla 2o2o, keppejä, keinua, käännöksiä ja takaakiertoja. Kepit on sujunu nyt hyvin, treenattiin takaaleikkausta kepeilllä, mutta oin lähetyksen helposta kulmasta niin ei tulut sisäänmeno virheitä. Puomilla 2o2o sujui taas vähän paremmin ja keinullakin päästiin etenemään. Käännökset ja takaakierrot sujui myös hyvin.

Lihashuoltoa ja treenejä

Maanantaina käytiin fyssarilla, joten Myyn aksatreenit jäi väliin. Tää on vähän tylsää, mutta meijän fyssarille saa ilta-aikoja vain maanantaisin. Myy käsiteltiin eka ja Nita sitten heti perään. Tuli taas tarpeeseen Myyn fyssarikäynti. Se oli taas vino, banaani vasemmalle ja paino muutenkin hiukan enemmän vasemmalla. Oikea kylki oli kauttaaltaan kireä. Kaulan lihakset todella kireät, lavat ja rintalihakset kireät, yläniskassa lukko ja lanneranka jäykkä.

Nitalla oli painonvaraus symmetrinen ja raajojen liikkuvuus normaali. Lannealueen lihaskalvot molemmin puolin tosi kireät, erityisesti lonkankoukistajat ja etureidet jäykät, kuin myös lanneranka jäykkä. Rintarangan alussa jäykkyyttä, mutta muuten ranka joustava.

Keskiviikkona päästiin Sepon treeniin. Vitsit että oli kivaa. Myy oli aivan super koko treenin, kuunteli ohjausta ja me löydettiin se yhteinen kuuluisa kupla. Pysyttiinkin siellä aika hyvin yhdessä. Mä alan paremmin ja paremmin oppimaan ja muistamaan kuinka tota koiraa ohjataan, mihin se reagoi ja mihin ei. Myy on tosi tarkka/herkkä mun yläkropan ohjauksiin ja rytmitykseen. Tätä tietty olis hyvä osata käyttää hyödyksi, mutta muistaa myös itse miettiä sitä kroppaa ja miten sitä käyttää. Opittavaa riittää ja kehittymistä puolin ja toisin, mutta tykkään kyllä niin tästä lajista ja nimenomaan tämän koiran kanssa. Myy <3

Tänään kävin päivällä Kirkkonumella tekemässä Demille ja Myylle jäljet. Demin jälki 500m ja kuusi keppiä. Myyn jälki 350m ja 5 keppiä. Silläaikaa kun jäljet vanheni mentiin metsään lenkille, oli ihanaa kävellä metsässä jossa ketään ei tullut vastaan. Mietin että jos olis vuorotyössä niin sais välillä nauttia tällasista päivälenkeistä omassa rauhassa, kun suurin osa muista ihmisistä on töissä. Oon itseasiassa viime aikoina mietitnyt vuorotyötä, tavallaan haluaisin vaihtaa, mutta sitten tossa on myös ne huonot puolet. Ne vakkari treenit on vaikea saada sopimaan kun silloin niitä työvuoroja saattuu myös niille päiville kun on treenit. No kun näitä plussia ja miinuksia miettii, niin joo, taitaa kumminkin jäädä miinukselle vuorotyöhön vaihtaminen. Mä kun haluan kumminkin päästä tiettyihin treeneihin, jotka on aina tiettyyn kellonaikaan.

 

Myyn jälki vanheni 1h 45min, kauemmin kuin oli tarkoitus, mutta lenkillä menikin sitten niin kauan. Myy eteni janalla suoraan, mutta otti takajäljen ja jäljesti sitä kunnes liina loopui ja kutsuin sen takaisin. Jäljen ekat 10m oli vähän hukassa, mutta sitten nenä pysyi maassa ja meni jäljen päällä. Eka keppi oli n. 50m päässä janalta, ilmaisi sen epäröimättä. Palkkailin kepistä rauhassa ja tein lähdöstä rauhallisen, eli Myy ei nyt päässyt syöksymään jäljelle oman maun mukaan. Eka kulma sujui hyvin ja tokan kepin ilmaisi myös varmasti. Sitten toisessa kulmassa oli vähän epävarma, muttei kumminkaan mennyt yli kulmasta. Vähän tämän jälkeen Myy pyöri ja hukkasi vähän jälkeä, liina jäi useamman kerran kiinni nuoriin puihin ja oli väähn säätöä, hukkasi jäljen eikä sitä sitten hetkeen löytänyt. Lävi ojassa juomassa ja meitin että jaahas, nyt sitten loppu touhu tähän ja mennään autolle, mutta stten kysyin että missä jälki ja niin se läks etsimään hukkaamaansa jälkeä ja sen myös löysi. Ei mennyt kauaa kun löytyi sitten 4 keppi, ilmaisi hyvin. Neloskepin jälkeen jälki kulki ojan vierta kunnes sitten mentiin ojan yli. Loppujälki sujui hyvin ja vika keppikin löytyi. Kolmos keppi jäi metsään, sinne jonnekkin missä tuli hukka.

Demin jälki vanheni yli 2h. Janalla eteni suoraan, paitsi pari metriä ennen jälkeä oikaisi ja meni takajäljelle. Annoin jäljestää liinan loppuun, kun siihen mennessä ei itse tajunnut kääntyä ympäri kutsuin se takaisin janalle ja lähetin uudestaan, nyt eteni vielä sen pari metriä suoraan ja otti jäljen. Alku oli hiukka turhan vauhdikasta, jarrasin kyllä, mutta en kyllä tarpeeks. Eka keppi jäi matkalle, juoksi sen yli reagoimatta. Toka keppi tuli jonkun matkaa ekan kulman jälkeen, ilmaisi kepin hienosti. Tokan kepin jälkeen tuli jonkun matkan päästä taas kulma, selvitti sen hyvin, mutta sitten jäi taas kolmos keppi ilmaisematta, meni taas yli, ite ehdin poimia sen mukaan. Sitten tuli aika pitkä matka suoraa jonka jälkeen piikki, tässä Demi kyllä mun mielestä vähän oikasi. Tosin se ei ehkä muistaakseni ole aiemmin piikkejä tehnyt. Nelos, vitos ja kutos kepit ilmaisi taas ilman ongelmia.

Aksaa ja metsäilyä

Keskiviikkona käytiin Sportiksella Sepon treeneissä. Tsekattiin puomi ja sit tehtiin radanpätkää jossa kepit. Kepit oli kolmas este, tultiin loivassa avokulmassa, ja nenän edessä kahden ekan hypyn jälkeen oli suora putki. No sinnehän se Myy sujahti vaikka mä kyllä aika selkeesti sinne kepeille ohjasin. Myy oli vaan sellasella bad ass asenteella, menee putkeen kun siihen "on mahdollisuus". No kyllähän se kepeillekin saatiin, pikkasen ohjausta muuttamalla. Tuli todella lujaa kepielle eikä ihan joka kerta taittunut ekaa väliin. Meillä oli kaks ohjuria, ekassa ja vikassa välissä. Vedätystä kestää jo paremmin, mutta edelleen sitä tulee vahvistaa. Ja täytyy treenailla noita sisäänmeno kulmiakin ja kovasta vauhdista. Mutta kaikenkaikkiaan kivat treenit.

Torstaina Demi pääsi fyssarille. Kokeiltiin nyt meille uutta fyssaria, Petraa. Ensin Petra katto ulkona liikkeet ja sit mentiin sisälle. Demillä oli jonkin verran tukkoisuutta lannerangassa, molemmin puolin. Vasen puoli oli paremmassa kunnossa noin ylipäänsä, kuin oikea. Oikealla enemmäön tukkoisuutta. Mutta suurin "ongelma" oli etupään heikkous, eli etupäätä pitäis vahvistaa. Saatiin jumppaohjeet jolla nyt vahvistetaan Demin rintaa. Tykkäsin Petran tavasta kertoa mitä tekee ja myös näytti mulle, miltä missäkin tuntuu ja miltä pitäisi tuntua. Petra ehdotti vesikävelyä nyt alkuun ja seuraavaa käyntiä kuukauden päähän. Täytyy miettiä tota vesikävelyä, onhan sillkin taas hintaa....

Perjantaina ajettiin Kirkkonummelle. Tein Demille ja Myylle kauden ekat jäljet.
Sillä aikaa kun jäljet vanheni käytiin lenkillä, nämä kaikki kuvat siltä lenkiltä. Oli aivan ihana metsä. Ihana lenkkeillä metsässä kun ketään ei tule vastaan, ihan parhautta, eikä ollenkaan itsestäänselvää täällä meilläpäin.

Demin jälki vanheni vajaa 2h ja Myyn 1,5h.

Demille talloin 350m jäljen 4 kepillä ja kahdella kulmalla. Janaa ei ollut kuin vajaa 10m, mutt viime kaudella ongelmana oli janalla eteneminen ja takajäljen ottaminen. Nyt eteni suoraan koko janan, haistoi takajälkeä, mutta ei ottanut askeltakaan sinne vaan lähti heti oikealle, minne jälki meni. Demi jäljesti paljon siistimmin kuin mitä uskalsin toivoa. Sillä on usein kauden ekat jäljet ollu kaahottamista ja epätarkkaa työskentelyä, mutta nyt oli toisin. eteni kyllä reipasta tahtia, mutta nenä pysy alhaalla ja kulmatkin selvitti hienosti. Demille haastavin kohta oli polun ylitys, tässä tsekkas vähän matkaa polkua ja sitten palasi jäljelle. Kepeistä nousi 3/4, tuon yhden yli käveli ihan suoraan. Ekan kepin kun nosti oli lähtemässä keppi suussa jäljestämään, mutta sitten kääntyikin muhun päin ja toi kepin. Oli kiva jälki ja ihanaa seurata tuon työskentelyä, se niin tykkää jäljestää.

Myyn jälki oli tasan 300m, 5 kepillä. Janaa pari metriä. Musta tuntu viime vuonna ettei Myy ihan tajunnu janaa, mutta nyt sillä ei ollu mitään ongelmaa. Eteni nämä pari metriä suoraan eteen, otti pari askelta takajäljelle, kääntyi ympäri ja lähti pinkomaan. Sain pidellä liinasta kiinni ihan kunnolla, alun 50m oli kyllä sellasta kaahotusta ja vähän sinkoiluakin, ehdin jo miettiä ettei ehkä tästä tule mitään. Mutta n. 50m jälkeen Myy rauhoittui, vauhti vähän hidastui vaikkakin edelleen oli reipasta tahtia. Kepit nousi kaikki, todella hyvin, tarkensi hienosti ja meni maahan ilman apuja. Kepiltä sillä oli kyllä pikkasen kiire lähteä jatkamaan, ennen en ole tällaista huomannut, mutta nyt lähti lähti jatkamaan ennen kuin mä ehdin sille mitään sanoa tai nousta ylös (olin kyykyssä kun palkkasin). En tiiä pitäiskö tähän jotenkin puuttua, vai antaa jatkaa kun "haluaa". Myyn jäljellä uusia juttuja oli polkujen ylitykset ja n. 1m levyisen ojan ylitys. Eka polun ylitys, siinä vähän pyöri, mutta sen jälkeen ei ollut ongelmia. Ojan ylitti ilman mitään epävarmuutta. Myyllä sujui molemmat kulmat hienosti, tekee tarkkaa duunia kulmissa. 

Arkea

Johan on taas aikaa kulunut sitten viime kirjoituksen. Treenattu on entiseen malliin, melkein joka päivä.

Jospa tässä nyt vaan vähän yhteenvetoa heittäis. Aksassa ollaan maanantaisin treenattu mm. putkia, keppejä, suuntakäskyjä käännöksille, hyppytekniikkaa. Sepon treeneissä ollaan lyhyillä radanpätkillä treenattu ohjaustekniikoita: päällejuoksua, takaaleikkausta, persjättöä, pakkovalssia, japanilaista, saksalaista, välistävetoja. Näistä välistävedoissa on vielä todella paljon hommaa, ajoitus hankalaa ja toiseksi Myy tulee huonosti käteen ja mun liikkuminen takaperin huonoa, kun ollaan alkuun tehty tätä peruuttaen. Takaaleikkauksessa vilkuilee mun perään, eli ei vielä ollenkaan niin sujuvaa kun on tavoitteena. Saksalainen ja pakkovalssi on toiminut heti ekasta kerrasta lähtien, helppoja ohjauksia ja Myy toimii näillä hyvin. Japanilainen vaikea, mutta ah niin hyvä fiilis kun sain ajoituksen onnistumaan ja se toimi tällä hyvin. Yksittäisiä esteitä treenataan edelleen omatoimisesti. Pituutta ollaan ehkä tehty vähiten, niin ja keppejä myös, aivan liian vähän. Kontaktien 2o2o alkaa olla aika jees, kotona tehty tasapainotyynyllä ja rappusissa. Viime viikolla kokeilin ekaa kertaa hallilla puomin alastulolla ja Myy tajusi heti tarjota 2o2o. Rehellisesti sanoen, epäilin hieman osaisiko yhdistää asioita, mutta osasihan se. Keinullakin on trajonnut itse 2o2o, mutta ollaan tehty vielä ihan alkeisjututja. Torstain hyppytekniikassa tehty alastuloa harjoitusta, kääntymisharjoituksia sekä korkeuden arviointia.

Tokossa/tottiksessa Myyn kanssa jatkettu noutoja. Vaihtelevasti vauhtinoutoja tai pelkkiä nostoja matalassa vireessä. Vauhtinoudot kun tuppaa nostattamaan kierroksia. Kapulan kantaminen sujuu jo aika kivasti, tuo sen mun lähelle, en ole vielä edes pyytänyt tuomaan käteen asti, koska haluan ensin että pystyy kulkemaan kapula suussa mun lähellä. Seuraaminen on tuottanut harmaita hiuksia, neiti edistää edistää ja edistää ja musta tuntuu etten millään meinannu saada sitä korjattua. Nyt vihdoin alkaa (ehkä) näkyä valoa tunnelin päässä. Myy on alkanut myös tekemään "tänne" ja "sivulle" käskyjen erottelua. Tajusin että Myykin (ihan niinkuin Demi) arpoo edestäpäin tullessa minne menee ja helposti tarjoaa sivulletuloa vaikka olen sanonut tänne. "Tänne" käskyllä pitäisi siis istua mun edessä, eli Myylle tämä on se paikka minne haluan sen luoksetulossa ja noudoissa.

Demi on tehnyt myös siis tänne ja sivulle erottelutreeniä, koska Demihän sekoittelee näitä ihan miten sattuu. Nyt muutama viikon jälkeen alkaa tutnua että erottelu on alkanut tuottaa tulosta. Samaa erottelua tehdään "nouda" ja "tuo" käskyillä. Nouda käskyllä kapulan luovutus on sivulla ja tuo käskyllä edessä. Demin kanssa on myyten pääpaino ollut hiljaisuudessa ja se on ainakin nyt treeneissä ollut hiljaisempi aikasempaan verrattuna. Piippailu on lähinnä ollut hiljaista, ei enää huutoa. Kisamaista ollaan myös tehty aikasempaa enempi. Liikkeet on ihan kivalla mallilla, ennakointia on saatu pois. Kaukojen tekniikka vaatii kyllä edelleen jatkuvaa hinkkausta, helposti liikuttelee tassuja.

Nitakin on päässyt tokoilemaan, pääasiassa ollaan kyllä leikitty kentällä ja sehän mahtavaa onkin, narupallo on paras lelu sanoo Nita. Nita on tehnyt paikkiksia muiden kanssa. Myös ruutua, luoksetuloa, noutoja ja seuraamista on tehty.

Myy ja Demi on molemmat päässy tekemään yhdet nurmijäljet, metsäänkin on ollut tarkoitus mennä mut on jäänyt :(

Lokakuussa alkoi meillä myös hallitreenit Vihdissä. Meillä on 1-2 krt/kk yövuoro Sudenpentujen hallissa. Kiva halli vaikka ulkoapäin näyttääkin vähän karulle. Tässä hallissa treenataan siis talvikausi.

Niin ja Myyllä alko juoksut lokakuun puolessa välissä, Demi aloitti heti seuraavalla viikolla, joten täällä on nyt sitten kaks juoksusita ollut samaan aikaan. Myyn juoksuväli lyheni edellisestä 7kk nyt 6kk ja Demillä aikasemmasta 12kk nyt 9kk. Saa nähdä miten jatkossa. Oon miettiny Myyn sterkkaamista talvella, mutta saa nähdä miltä rahatilanne näyttää.

Fyssaria, aksaa, jälkeä, tottista

Alku viikosta jäi muutamat treenit välistä. Myy ja Demi törmäs lenkillä sillä seuraamuksella että Myy kevensi etujalkaansa ja Demiä sattui kylkeen.

Keskiviikkona päästiin kumminkin Sepon treeniin. Tehtiin rataa, kolmella eri tavalla. Treenattiin päällejuoksua, valssia, saksalaista. Päällejuoksua ei olla aikaisemmin tehty, ajoitus oli alkuun vaikea, Myy juoksi hypyn ohi tai melkein törmättiin kun en vaan liikkunu itse kunnolla eteenpäin. Valssilla Myy kääntyy tosi pienesti, ei turhia kaarrata. Saksalainen alkaa myös sujumaan. Läksynä saatiin treenata takaakiertoja erilaisista kulmista.

Torstaina ajoin Janakkalaan Myy ja Demi mukanani. Käytin koirat fyssarilla. Ei saatu Mevet:stä sopivaa aikaa, joten päätin sitten, että ajetaan fyssarin luokse, mitä sitä ei tekis jotta pääsis hyvälle fyssarille ;) Demi oli paremmassa kunnossa mitä ajattelin, jumia oikeestaan pelkästään lannerangassa. Myy taas oli enempi jumissa, rintaranka sekä lannerangan alueella jumeja, jotka kyllä onneks saatiin auki.

Sunnuntaina käytiin aamupäivällä alaosaston vuorolla Talin kentällä. Demi teki seuraamista, paikkista, luoksetuloa, tasamaanoutoa sekä A:ta. Onnistui kolauttamaan hampaansa A:esteeseen noutoa tehdessään, joten ikenestä hampaan juuresta tuli verta. Äänenkäytöstä vähän keskusteltiin, piippausta pukkas jonkun verran. Myy teki tasamaanoutoa, sivulletuloja ja seuraamista. Tasamaanoutoon yhdistettiin myös merkin kiertoa. Noudoissa ääntä ilmenee edelleen, kiihtyy aika paljon noudoista.

Tottistreenien jälkeen ajettiin Siikajärvelle tekemään jäljet. Talloin molemmille lyhkäset jäljet, Demille 4 keppiä ja Myylle 8. Myylle paljon keppejä jotta saatiin keppi-ilmaisuja tehtyä sekä helpottaakseni jälkeä. Myyllä kun on ollut muutama vaikea ja epäonnistuntu jälki takana niin nyt oli tarkoitus olla ihan helppo. Jälkien vanhetessa mentiin lenkille. Metsästä löytyi todella pieni ja ränsistynyt mökki. Näytti alkuun ihan hylätylle mutta sitten siellä oli kumminkin pyörä pihassa, ihan ajokuntoisen näköinen, vesikanisteria pihassa ym. Mökki oli siis keskellä metsää, sinne ei ollut mitään tietä. No käveltiin mökin ohi ja jatkettiin matkaa, paikka tuntui jotenkin tosi epämiellyttävälle. Hetken päästä Myy löysi ison lihaköntsän maasta. Ei tietenkään irrottanut käskystä, vaan lähti juoksemaan lihapala suussa poispäin ja yritti samalla niellä sitä. Sain Myyn kiinni ja osan lihasta pois sen suusta. Lihaa tökkiessäni mietin mahtoiko olla myrkytettyä lihaa, tuli aivan kamala fiilis. Ajattelin että Myy on nyt syönyt jotain myrkkyä ja kohta ajetaan lekuriin kiireen vilkkkaan. No lihapalassa ei näkynyt mitään, sehän toki ei takaa sitä etteikö siinä jotain voisi olla. Epämiellyttävin fiiliksin tallssitiin takaisin autolle. Ajoin Demin kanssa jäljen, jana oli ok, mutta alkujälki hutiloiden, eka keppikin jäi metsään. Tokasta kepistä lähtien oli parempaa jäljestystä. Myyllä oli lyhyt jana, jonka selvitti ok, otti takajäljen, mutta kääntyi itse ympäri n. 5m päästä. Ilmaisi kaikki kepit hineosti maahanmenolla. Yhdellä kepillä makasi kepin päällä, kun sitten kysyin "missä keppi" alkoi semmonen säätö että keppi oli lähellä kadota, pyöri ja hyöri aikalailla, mutta osasi sitten kumminkin näyttää missä keppi oli. Loput kepit ilmaisi tarkemmin, niin etät keppi oli etujalkojen välissä. Jäljestys oli muutenkin oikein siistiä, nenä pysy matalalla ja vauhti pysy aisoissa. Hieno Myy.

Mitä lihaan tulee, niin ei tainnut olla myrkytettyä, koska suurempia reaktioita ei tullut. Vatsa oli löysällä seuraavana päivänä, mutta ei mitään sen vakavampaa. Mutta hitsi että pelästytti tollanen.

Syyskuu vaihtui jo lokakuuksi

Eipä ole tullut kirjoiteltua vaikka kaikennäköistä ollaankin syyskuussa tehty. Treenattu ollaan melkein joka päivä jotakin.
Myy on aksassa ollaan tehty hyppytekniikkaa sekä maanantaisin että torstaisin Ullan tunneilla. Myös putkitreenejä ollaan tehty, kuin myös keinun paukuttelua, rengasta, siivekkeen kirtoa kierto käskyllä, keppejä ym. Ohjauksia ollaan tehty lähinnä keskiviikkoisin Savikon Sepon treeneissä, persjättöä, takaaleikkauksia, saksalaista, valssia, pakkovalssia. Pieniä ratoja ollaan tehty ja niissä harjoitekltu ohjaustekniikkaa, Myy irtoaa hyvin, mutta käteen tulee melko huonosti, nämä asiat eivät siis vielä ole ihan tasapainossa. Lähtee herkästi myös mun liikkeen mukana hyppyjen ohi, tai lähinnä jos hypyt on hankalammassa hyppykulmassa ja ohijuosetssa pääsee suoraan putkeen :D Meillä on hurjan kivaa treeneissä, mä niin tykkään aksata Myyn kanssa!

Tottista ollaan tehty vähemmän, palattu vähän taaksepäin kun seuraamisessa edistäminen oli kamalaa, sitä ollaankin hinkattu perusasentojen kauttaa ja askel-kaksi seuruulla. Pk A:ta ollan tehty vähän loivempana, hineosti menee. Ja metristä ollaan otettu välillä, hypyttäen kahden ihmisen väliä, hyvin hyppää, ei huolta. Eteenmeno on aika kivalla mallilla ja nouto on todella edennyt syyskuun aikana, jess!

Jälkeä ollaan tehty joitakin kertoja, enempi pitäis päästä tekemään, harmittaa että olen ollut vähän aikaansaamaton asian suhteen. Harhoja on nyt ollut, ei tarkoituksella (sienestäjiä), ja Myyllä meni vähän pasmat sekaisin.

Demi on päässyt jäljestämään yhtä vähän kuin Myy. Harhoja ollut myös Demillä, vaikeusaste on siis noussut ja viimeksi jopa mummeli ehti silitellä Demiä ennenkuin ehdin mitään sanoa. Vähän yllätyin että Demi päättikin mennä niin  lähelle mummoa. Jatkoi kumminkin jäljestystä hienosti mummon paijailun jälkeen. Alkujälki siis vaikea harhojen takia, mutta paransi hienosti loppua kohden. Viikkoja aiemmin Demi kadotti jäljen ja ekasta kulmasta päädyttiinkin kutoskepille, pikkasen oikoen, no tällasta sattuu, eipä siinä mitään. Jäljet on siis menny aika laidasta laitaan, mutta janat on parantuneet.

Esineitä Demi on päässyt tekemään ja sillä on ihana asenne esineruudussa, se tykkää hommasta todella. Viimeksi ongelmana tosin oli, että nenä aukes vasta takarajalla, juoksi lähiesineen yli heittäen ja löysi takaa heti. No kyllä se lähiesinekkin sitten löytyi, mutta tulipa huomattua että me laitetaan yleensä esineet aina esineruudun takaosaan, täytyis muistaa treenaa myös lähiesineitä.

Demi on tehnyt sekä tottista että tokoa. Tottiksessa treenattu erityisesti hyppyjä ja eteenmenoa. Kehitystä tapahtuu kun treenaa, hehee. Tokoa ollaan treenattu myös, mutta melko vähän, mutta päätettiin kumminkin mennä kokeeseen ja kun mahdollisuus tuli niin 2 koetta saman päivän aikana. Päätin kokeilla tällaista kahden kokeen taktiikkaa, koska Demihän ääntelee varsinkin sillon kun mua jännittää. Ajattelin, että kaksi koetta, ehkä jännittäisin vähemmän. Toimi kyllä, vaikka kyllä siinä toisessakin kokeessa jännitti, mutta ei yhtä paljon. Mulla ei ollut tulostavoitteita ollenkaan, vaan tavoite oli yrittää hillitä omaa jännitystä ja samalla hillitä itseni jos Demi ääntelisi. Mä usein meen sellaseen "tilaan" kun Demi alkaa ääntelemään, jolloin mua suoraan sanottuna v*****aa, muutun entistä oudommaksi ja Demi käyttää tilanteen hyväksi ja pelleilee. Onnistuin siis melko hyvin omissa tavoitteissani, ei alkanut ketuttamaan ja jännityskin oli siedettävää. Demi äänteli todella paljon ekassa kokeessa, haukkui aivan järjettömän paljon, oli lähellä ettei tuomari heittänyt meitä kehästä. Liikkeiden arvosanoissa näkyy ääntely, sekä muut virheet. Demi mm. ennakoi useammassa liikkeessä, mutta äänistäkin lähti useampio piste.  Tokassa kokeessa ääntely oli "enää" piippailua, tekeminen oli parempaa, mutta edelleen ääntely laski arvosanoja ja ennakointi. Ekasta kokeesta ei tehty tulosta, tokassa kokeessa saatiin 3-tulos. No samapa se, omat tavoitteet oli tällä kertaa tärkeämmät kuin tulostavoitteet.

Nita on päässyt tekemään tokoa, kaikkea kivaa pientä.

Nita

Nitä kävi myös näyttelyssä monen monen vuoden tauon jälkeen. Viikonloppuna oli Tuuloksessa ryhmänäyttely, ilmoitin Nitan veteraaneihin ekaa kertaa. Edellisen kerran Nita käynyt näyttelyssä 2010. Veteraaneja oli 4, kolme narttua ja yksi uros. Nita oli ainoa joka sai ERI:n, joten luokkavoitto ja SA irtosi. Jatkettiin sitten paras narttu kehään, jossa yllättäen Nita sijoittui! Eli PN3 ja vara sert! ja sitten vielä ROP-veteraani titteli!!! Rop-veteraani pääsi sitten myös vetskujen ryhmäkehään, jossa sielläkin pärjäsi hienosti. Oli viimeinen koira joka heitettiin pihalle ennen, eli jäi viidenneksi, juuri BIS koirien ulkopuolelle. No eipä siinä mitään. Kiva oli kun päräjäsi näinkin hyvin.
Nitan arvostelu:
Erinomainen tyyppi. Hyvä koko ja luusto. 8-vuotias. Haluaisin siistimmän päänlinjan. Riittävä kaulan pituus ja ylälinja. Hyvin kulmautunut. Erinomaisessa kunnossa ja kauniit sivuliikkeet. Helina Simberg, Viro

Myyn sivulle lisäsin mh videon, jos kiinnostaa sen löytää sieltä. Mh:n jälkeen oli Pialla (Myyn kasvattaja & omistaja) mietintämyssy päässä ja keskusteluiden ja pohdintojen jälkeen päädyttiin siihen, ettei Myytä tulla käyttämään jalostukseen. Näin ollen Myy tulee siirtymään mun omistukseen jo paljon aikaisemmin. 

Demin sivuille lisätty tokokokeen tulokset.

Treenejä

Treenattu ollaan, aika paljonkin. Ollaan tehty viikottain aksaa maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Myös tokoa ollaan tehty taas ahkerammin ja jälkeä myös. 

Demi on hyvin muistanut voittajan tokoliikkeet, niitä vähän testattu että millä mallilla ovat. Muistissa on ja osa vanhoista perusmokista on unohtuneet, jospa ne siis olisivat vain poistuneet :D Itseäni olen myös yrittänyt työstää, jotten treeneissä ajaudu väärään mielentilaan, koska sieltä on vaikea päästä pois, olen aika hyvin siinä jopa onnistunut. 

                                      

Myyn kanssa ollaan tehty tottista meidän tokotreeneissä. Olen päättänyt etten Myyn kanssa tokoa tee, me keksitytään pk:hon ja aksaan. Aksatreenejä on tosiaan ollut iha kivasti ja ollaan päästy erilaisten kouluttajien tunneille. Putkia ollaan tehty paljon, niitä hyvin erilaisissa treeneissä. Oman seuran ryhmätreenit on sujuneet vähän vaihtelevasti, välillä häiriötä on vaan ollut aivan järjettömästi liikaa jolloin Myyn treenit on jäänyt vähän tyngiksi, mutta elämä on. Sepon treeneissä ollaan treenattu mm. välistävetoja, takanaleikkausta. Yksittäisiä esteitä vahvistetaan edelleen. Varsinkin rengas näyttää olevan Myylle helppo. On muutamilla toistoilla tajunnut idean ja nyt ollaan pystytty ottamaan rengasta muutaman hypyn tehtävissä.

Jälkiä ollaan myös tehty, viimeksi lauantaina. Myy on kehittynyt aika lailla ja mitä parasta on alkanut ilmaisemaan kaikki kepit, ei enää mieti niiden ylikävelemistä. Ja se muistaa tarjota maahanmenoa kepeille, ei enää jää seisomaan kepin eteen. Kulmia on alettu lisäämään Myyn jälkiin enempi ja hyvin se on niistä suoriutunut.

Demin jälki oli viikonloppuna aivan floppi, mutta aina ei voi onnistua. Meillä oli vauhtia aivan liikaa, välillä jouduin juoksemaan Demin perässä, kunnes sitten muistin että ei näin, mun täytyy muistaa pidättää eikä vaan päästää juoksemaan. Kulmassa kadotti jäljen ja sitten me kohta oltiinkin jo vikalla kepillä, heh heh, vähän vissiin oikaistiin. No elämä on ja ei se maata kaada, uusia jälkiä kohti.

Nitakin on päässyt mukaan treeneihin. Nita on tehnyt tokoa, kaikkea vähän ja vitsit kun se on aian yhtä iloinen kun pääsee töihin. Nita kävi viime viikolla myös trimmissä ja pesussa. Nyt on karvat kunnossa tulevaa näyttelyä varten. Saa nähdä miten veteraanin käy. Nitan edellinen näyttelykäynti on vuodelta 2010 :D

Lumppari leirillä

Viikonloppuna suunnattiin vuoden viimeiselle leirille. Vikana leirinä vuorossa Lumipilven kennel leiri Inkoossa. Tätä viikonloppua on odotettu, ihan mahtavaa oli päästä näkemään Demin kaikki pennut <3 Ja tietty myös ne EKAT oikeat ;)

Ne ekat Lumpparit, tänä vuonna 10 v. täyttävät

Mukana leirillä tosin vain 3/6

vasemmalta oikealle: Raimo, Sheena, Martti

Ja toiset Lumpparit, 17kk

vasemmalta oikealle: Taape, Kiila, Myy, Pata, Viggo

Osku ei ollut enää paikalla kun muistettiin ottaa kuva.

Sää oli aika syksyinen, kuten ihanasta peltokuvasta voi nähdä. Viikonlopun aikana satoi ja paistoi vaihdellen. Onneksi rankempaa sadetta oli vain lauantaina aikasiin aamulla.

Saavuin Västankvarniin Inkooseen ensimmäisenä, hain avaimet ja aloin purkamaan kamoja huoneeseen. Sitten tulikin paikalle Taina Rapen ja Pulun kanssa. Tässä vaiheessa mä olin jo käyny rakentamassa kentälle hyppytekniikka treenin, pitihän torstain läksyt heti käydä tekemässä ;) Lähdin lämmittelemään koiria ja sitten tekniikan pariin. Tein Myyn kanssa ensin perussarjaa ja sitten pituuden arviointia. Pituuden arviointi sujui paremmin kuin torstaina, eli hyvä juttu se. Kun olin tehnyt tekniikat lähdin vielä jäähdyttelemään ja talolle päästyäni olikin paikalla jo melkein kaikki jotka oli päättänyt tulla perjantaina. Juotiin kahvit ja juteltiin ja sitten mentiinkin kentälle tekemään pienet treenit. Mä tein Demin kanssa seuraamista, jääviä ja noutoa. Treenien jälkeen lämmitettiin sauna ja sitten grilli kuumaksi. Iltaa istuttiin yli puolenyön ja mikä parasta aamulla sovittiin herätys vasta klo. 9! Leireillä yleensä on aina aikaset herätykset mutta myöhään mennään nukkumaan, niin tällanen sopi enemmän kuin hyvin.

Lauantai aamu aloitettiin rauhassa aamupalalla ja sitten osa lähti hakumetsään, mutta me jäätiin Marian kanssa odottelemaan Eveliinaa joka tuli puoli 11 aikaan. Lähdettiin maastoon, samoille hoodeille kuin hakuporukka, mutta me mentiin tekemään esineruutua. Demi pääsi ekana, eka esine nousi melko nopeasti, mutta toisen kanssa tekikin todella paljon töitä. Toinen esine oli ruudun takareunassa keskellä. Tuuli oli todella pyörivä mikä selvästi vaikeutti Demin työntekoa. Mutta hienosti teki töitä eikä kertaakaan tullut mun luokse, vaan teki töitä koko ruudussa, eikä tule mun luokse pyytelemään apuja. Myy teki keppi ilmaisuja, tein sellasen rappustreenin, jossa oli 7 keppiä, ensimmäisten keppine kohdalla ei tarjonnut maahanmenoa mutta sitten muisti homman. Nita pääsi myös esineruutuun. Nita kun ei niitä elämänsä aikana montaa ole tehnyt, niin tehti helpotettu, eli esine vietiin Nitan nähden. Kivasti teki töitä, ja Nita oli niin iloinen! Treenien jälkeen mentiin Marian ja Eveliinan ja koirien kanssa kimppalenkille metsään. Hienosti tuli kaikki koirat toimeen, Nita, Demi, Myy, Kiila, Taape ja Rocky.

Iltapäivästä talolle syömään ja kahville ja sen jälkeen hakuporukka lähti esineruutuun. Eveliina, Maria ja minä jäätiin kentälle tekemään hyppytekniikkaa. Tehtiin perussarjaa ja korkeuden arviointia. Kaikilla kolmella sisaruksella oli samoja haasteita, eli perussarjan kaksi viimeistä leiskautettiin kerralla yli. Siirrettiin sitten jokaiselle palkka tokavikan hypyn eteen, hienosti musitivat jarruttaa.

Taape

Kiila

Illalla leirille saapui myös Uuraisen Minna meitä kouluttamaan. Tehtiin kentällä tottista Minnan valvovan silmän alla. Minna oli kouluttamassa meitä viimeksi helmikuussa Lahdessa. Sitä ennen olen ollut Minnan ryhmässä pk leirillä vuonna 2012 tai 2013, sillon tosin tehtiin vain maastoja. Tykkään Minna tavasta kouluttaa, rehellinen, ystävällinen ja huumorintajuinen, tarkka ja realistinen. Myyn kanssa esiteltiin meijän seuraamista. Ja juu, mä tiedostin että Myy edistää, mutta että se edistää tooodella apljon, siihen en ollut havahtunut. No päästiinpä työstämään seuraamista ja sivulletuloja, koska kaikkihan lähtee perusasennosta joka oli aivan liian edessä. Mitenköhän mä aina onnistun. No oikeasti taidan tietää vastauksen. Nämä mun tytöt on se verta pieniä niin tykkään kun ne on vähän edessä jolloin nään ne paremmin, no helposti sitten vähän edessä on jo aika paljon edessä.

 

Illalla taas saunottiin ja istuttiin iltaa. Tulipa valvottua taas pikkasen myöhään, mutta hei, kotona sitten voi taas nukkua. Illanvietot on mukavia hyvässä porukassa, joten kerrankos sitä...

Viggo, Myyn veli

Osku, Myyn veli

Pata, Myyn veli

Sunnuntaina oli pikkasen väsyny olo, mutta nou hätä, kyllä sitä ihminen piristyy. Aloitettiin tottiksella. Myyn kanssa jatkettiin seuraamista ja sitten tehtiin hyppyä. Ekaa kertaa Myy hyppäs pressu estettä. Ihan hyvä hyppyyttää erilaisilla esteillä. Myyn tekniikka ei vielä ole paras mahdollinen, varsinkin kun korkeutta tulee vähän lisää niin hyppy muuttuu jännittyneeksi. Mutta ei hätää, me jatketaan edelleen hyppytekniikan parissa :)

Myy

Tottiksien jälkeen ruokailu ja sitten maastoon. Kaikille tallattiin jäljet. Metsä ei ollut kovinkaan hyvää, aikamoista ryteikköä. Myy pääsi ajamaan vieraan jäljen, kun tehtiin toisillemme kun kerrankin oli varaa valita uusi jäljentekijä. Myyn jäljellä oli kaksi kulmaa ja jäljellä pituutta joku 300m. Muutama nami keppine välissä. Myyllä oli pieni jana, vajaa 5m. Eteni kivan suoraan, otti takajäljen, jäljesti muutaman metrin ja kääntyi ympäri. Ajoittain oli hiukan epävarma, nosti nenää turhan korkealle ja ekassa kulmassa vähän pyöri. Kepit ilmaisi kaikki heti maahanmenolla, hyvä. Kokonaisuudessa kumminkin suoriutui ihan hyvin. Tästä on hyvä jatkaa.

Demi ja muutama lapsi

Taape, Myy, Demi, Kiila

 

  Myy, Demi, Kiila                                                         Demi ja Kiila

Leireillä on aina mukavaa joten voi vaan olla iloinen että meillä on kasvattaja joka jaksaa ja viitsii leirejä järjestää, vaikka kasvatteja ei montaa olekkaan. On kiva treenailla yhdessä ja nähdä miten sisarukset kehittyy. Kiitokset vaan kaikille!