Lenkkeilyä sekä tokoa

Aamusta menin tallille Erikan ja koirien kanssa ja sieltä sitten ajettiin Vihtiin lenkkeilemään. Kierrettiin 10km lenkki, vaihtelevan mäkisessä maastossa. Koirat ja ihmiset nautti! Täytyy sanoa että vaikka on talvi ja lumi olis ihan kiva juttu, niin ei tääkään mikään huono tilanne ole. Plus asteita ja lenkkeillä voi missä vaan kun hiihtäjät eivät ole vielä vallanneet kaikkia parhaita paikkoja itselleen. Kesken lenkkeilyn pidettiin pieni evästauko, pitihän sitä glögiä ja kahviakin välillä saada :) Kiitos Erika mukavasta lenkkiseurasta!

Illalla ajelin vielä Hyvinkäälle hallille treenaamaan Pian kanssa. Demi pääsi vikana treenaamaan kun ensin kateltiin mitä ihanat pojat ja Sompu tekevät.

Demi aloitti luoksetulon maahanmenoilla, tein näitä niin että lähetin Demin putkeen ja putken jälkeen maahan käsky. Tekipä muuten kivoja maahanmenoja :) Sitten hyppynoutoa, vinoilla hypyillä ja noutokapulan sijaan otettiin nyt patukka. Alkuun tiputteli patukkaa hypätessä, mutta alkoi taas sujumaan. Vinoissa hypyissä Demi selkeästi miettii ponnistuspaikkaa, eli sopivan ponnistuspaikan löytäminen on vaikeampaa kuin suorissa hypyissä. Näihin tarvitaan selkeesti lisää treeniä. Sitten hyppyä, otettiin korkeutta, edettiin 90cm. Pientä epävarmuutta 90cm hypyssä. Tunnaria x 2, ekalla meni laukalla mutta siirtyi raviin muutamaa metriä ennen, eli tunnarit eivät tällä kerralla lennelleet mihinkään, haisteli koko rivin ja toi oman. Luovutuksessa toivomisen varaa, mutta sitä pitääkin sitten erikseen treenata. Tokalla toistolla meni laukalla loppuun asti, mutta jarrutti sentään joten tunnarit eivät tälläkää kertaa lennelleet, toi taas oman varmasti :) Palauttaa ravilla, mutta epäilen sen johtuvan tuosta luovutuksesta, josta vielä on epävarma. Vikaksi treenattiin seuraamiseen tuloa, eli ruudun loppuosaa jossa kutsutaan koira seuraamaan. Ekoilla toistoilla tarvitsi tuplakäskyn, sitten tuli jo yhdellä käskyllä. Mun pitää vaan muistaa katsoa eteenpäin, kyllä mä kuulen ja tunnen kun Demi tulee seuraamaan. Varasti muutaman kerran kun vilkasin olan yli, eli tähän pitää kiinnittää huomiota ja pitää muistaa palkata ihan vaan siitä pysymisestäkin.

Oli jälleen kivat treenit!

Tässä muuten pieni videokooste meidän treeneistä...
http://youtu.be/FWMKBYIErpI

Uintia & tokoa

Perjantaina ajeltiin Hyvinkään koirauimalaan uittamaan Nitaa ja Erikan Tiikeriä. Nitahan ei kovin tästä innostunut, mutta kilttihän se on, niin tekee työtä käskettyä ;) Käskystä meni uimaan ja ehti uida paljon tuon 30min aikana. Täytyy taas yrittää talven aikana käydä tyttöjä uittamassa. Uimalassa oli myös uudet kuivurit ja nehän oli oikein hyvät. Nitan sain melkein kokonaan kuivaksi :) Ja voi kuinka pörrönen Nitasta tuli, ihan eri näköinen kuin ennen uintia :)

Tänään illalla menin Sporttikselle treenaamaan. Olin hallilla vähän ennen kuutta ja pääsinkin heti sisälle kun hallista oli edelliset jo poistuneet. Muita ei ollut paikalla ja hallissa oli kivasti esteitä joten päätinkin aloittaa Demin kanssa pienellä agility iloittelulla. Tehtiin putkista ja hypyistä rataa ja vähänkö Demi oli innoissaan. Irtosi hyvin, mitä ei aikasemmin oo tehny. Ja kiva kun irtosi koska neidillä oli hurja vauhti päällä enkä olis muuten pysynyt mukana menossa :)

Sitten siivosin hypyt hallin reunoille ja jatkettiin tokolla. Tässä vaiheessa Suvi ilmestyi hallille 8 viikkosen pennun kanssa. Pitihän sitä käydä vaavia kattomassa mutta sen jälkeen jatkoin Demin kanssa. Demi aloitti hyppynoudolla, tarkoitus oli treenata vinoja heittoja mutta toisin kävi. Olin huonosti varustautunut eli puista kapulaa ei ollut mukana joten tehtiin metallilla. Metallin luo tullessaan Demi mietti ottaakko vaiko ei, no kyllähän se sen sitten otti mutta paluuhyppyyn ponnistaessa tiputti kapulan varmaan 5 krt. Otettiin siis usea toisto ennen kuin saatiin homma pelittämään. Sitten seuraamista, lyhyitä pätkiä, ensin askeleita ja sitten lyhyttä suoraa ja käännös oikealle. Myös sivuaskeleita kokeiltiin oikealle. Paikka pysyi nyt hyvin, ei lähtenyt edistämään eikä poikittanut ja pysähtyessä perusasento oli aikas jees. Tunnaria tehtiin myös. Ekan tein niin että vein ite kapulat ja laitoin namin siihen kapuloiden luo. Demi söi namin, mutta oli jotenkin hukassa, haisteli ja toi oman. Otettiin uudestaan niin että Suvi vei kapulat. Nyt meni ravilla kapuloille ja haisteli siellä ja etsi nameja, blaah. Kun ei nameja löytynyt niin toi oman. Mä haluun että Demi laukkaa kapuloille niin kuin on tehnytkin, mutta en halua että se ryysii niin että tunnarit lentelee... voi voi... Demi teki myös hyppyä, hypyn toisella puolella oli purkki jossa palkka. Hyppyytin 60-80cm, meni varmasti yli. Loppuun vielä u-putken kautta luoksetulon stoppia hyvät stopit teki. Ai niin treenattiin me paikallamakuutakin, olin esillä koko ajan, koska keskityttiin siihen että makaa eikä mene lonkalle. Monta kertaa kävin korjaamassa, mutta onnistumisiakin tuli. Tehtiin siis eri pituisia pätkiä niin että olin lähellä tai vähän kauempana joko selkä Demiin päin tai ei. Olin oven edessä josta lasin kautta näin Demin ja pääsin aina heti puuttumaan kun meni lonkalle.

Meillä on jo eiliesestä lähtien kuulunut yksittäisiä ilotulitusraketteja. Tympii todella paljon kun ihmiset ei voi odottaa uuden vuoden aattoon asti. Nita o selvinnyt noista yksittäisistä hyvin. Kyllä se niitä kuuntelee ja ulkona ottaa pientä painetta jos tulee monta peräkkäin, mutta ei vielä pahasti ole reagoinut. Demi ei noista välitä. Mä niin toivon että vielä joku päivä noita ei enää myydä yksityishenkilöille. Mulle sopis enemmäin kuin hyvin, se että kaupunki järjestäis jonkun yhden isomman tapahtuman ja sen jälkeen ei kuuluis taas vuoteen mitään. Mutta sitä päivää odotellessa.

Lisää tokoo

Nythän treeni into on selkeesti taas löytynyt! Tässä on vähemmällä treenimäärällä menty jonkin aikaa. Sisällä ollaan kyllä päivittäin jotain tehty, mutta onhan se eri asia treenata ulkona kun on tilaa ja voi treenata mitä liikkeitä/osia vain, toisin kuin sisällä. Vaikka itse tykkään kyllä sisätreenistäkin. Talven aikana on hyvä olla sisäprojekteja ja tässä onkin mietitty tälle talvelle uusia piiperryksiä jotka olis kiva saada talven aikana kuosiin :)

Mutta palataanpa tähän päivään. Iltapäivällä oli treffit Erikan ja koirien kanssa Sirkuskentällä. Tänään mukaan tuli vain Demi, koska Nita ei tahtonut. Kun oli aika lähteä niin Nita ei tullut eteiseen, jossa kaikki treeniromppeet oli. Kutsuin Nitaa tulemaan, mutta Nita päätti mennä sohvan viereen N:n luo. Nita sai siis jäädä kotiin, mikäs siinä, saahan sitä joulun kunniaksi valita mitä tekee ;)

Olin vähän myöhässä kentällä, sillä aikaa Erika oli jo rakentanut ruudut ym. valmiiksi. Eriak aloitti Taran kanssa ja sitten oli Demin vuoro.

Demi aloitti ruudulla. Tarkoitus oli, että vien Demin ruutuun ja sitten menen itse kauemmas ja käsken maahan. No Demihän oli into piukeena ruutua lähestyttäessä joten karkasi sinne. Annoin mennä, Demi pysähtyi oikeaan paikkaan, huusin samaan aikaan "seis" ja "maahan" ja Demihän meni heti maahan, ei mitään epäröintiä. Geelipalloa palkaksi ja muutama toisto samalla tavalla. Ei siis ainakaan tänään mitään ongelmaa tuon maahanmenon kanssa. Sitten luoksetulon stoppia, jälleen juoksutettiin Erikan ja mun väliä. Erikan oli tarkoitus hoitaa palkkaus takana, mutta kuten arvasin, eka toisto meni siihen, että D ei pysähtynytkään, kääntyi vain ympäri ja lähti Erikaa kohti. Ei saanut tietenkään palkkaa ja seuraavalla toistolla olin itse nopea, joten "seis" käskyn kanssa lensi samaan aikaan lihapulla. Tämän jälkeen malttoi oikeasti pysähtyä taas "seis" käskystä ja stopit oli oikein hyviä. Stopit alkoi olla taas teräviä. Tunnari, jonka Erika liikkuroi. Nyt on oppinut ettei siirry mun mukana kun käännyn ympäri. Lähti taas vauhdikkaasti ja tunnarithan siinä vähän lensi pois paikoiltaan, ei sentään kaikki mutta muutama kumminkin. Haisteli nätisti ja toi oman. Eilinen nami ei siis kantanut hedelmää tälle päivälle... Tää on hankala juttu, koska on todella mahtavaa että D menee tunnareille lujaa, mutta se että tulee sinne tunnarit lennellen ei ehkä oo toivottavaa. Oma kuitenkin löytyy mikä hyvä juttu. Pitäis ehkä laittaa uudestaan nami vähän ennen tunnareita?! Lopuksi vielä kaukoja takapalkalla. M-s vaihdot suurimmaksi osaksi hyviä, s-m liikkuu pikkasen. I-s vaihdoissa liikkui toinen takatassu melkein kokoajan. Demi myös kuikuili takapalkalle vähän väliä. Luulen että pitää taas ottaa kuuri, niin että namit sivulla.

Kahvittelua & toko treenejä

Tämä päivä menikin aika lailla Hyvinkäällä, ensin kahvilla Pian luona ja sitten treenattiin hallilla.

Nita kanssa aloitettiin ruudulla. Matkan varrella oli häiriönä leluja, noutokapuloita, merkkejä. Nita niitä katteli ja otti vähän häiriötäkin, mutta ruutu löytyi joka kerta. Luoksetulon stoppia, ihan hyviä pysähdyksiä saatiin aikaiseksi, eikä alkanut ennakoimaan. Hyppynoutoa, jossa treenattiin vinoja heittoja. Oikealle vinoon heiteyt oli helppoja, vasemmalle vaikeampia, kerran vai kaksi tuli hypyn ohi kun vino heitto oli vasemmalle. Mutta saatiin vasemmallekkin puolelle onnistumisia.

Demi aloitti kai metallinoudolla. Tarkotuksena ensin katsoa miltä näyttää, eli Pia liikkuroi ekan. Meni laukalla, palautti ravilla. Otettiin uudestaan ja nyt lähdin juoksemaan pois kun nosti metallin, tuli laukalla. Kokeilin myös niin, että hetsattiin ruokapalkalla, eli näytettiin Demille palkka ja heitettiin kapula. Demillä tuli kiire metallille, laukkasi, kohelsi ja taisi tiputtaa metallin, otti uudestaan ja toi laukalla. Tuosta ei irronnut palkkaa, joten uudestaan, nyt otti heti paremman otteen ja laukalla molempiin suuntiin, tästä palkka :) Luoksetulon stoppeja seuraavaksi. Juoksutettiin Demiä mun ja Pian väliä, läpijuoksuja ja stoppeja sekaisin. Tästä treenistä D tykkää! Stopit oli alkuun löysiä, mutta kun palkka jatkuvasti tuli takaa ja pä stoppasin tarpeeks lähellä itseäni niin johan parani stopit. Kun Demi oppi taktiikan niin alkoi tietty fuskaamaan :D kun stoppasin niin ei pysähtynytkään, teki vaan u-käännöksen ja lähti Pian luokse hakemaan palkkaa, kun oli omasta mielestään pro. Palkkaa ei tullut, mutta muutaman kerran ehti tehdä saman (tätä D on harrastanut jo viime keväänä jolloin treenasin stoppeja samalla taktiikalla), kunnes tehtiinkin niin, että stopatessa heitin samalla palkan edestäpäin. Tämä muutti tilanteen taas oikeinpäin, eli D oikeasti pysähty stopista ja vasta luvalla lähti Pian luo takapalkalle. Tunnaria tehtiin myös, Pia liikkuroi myös tämän. Palkkailin Demiä kun pysyi paikoillaan vaikka mä käännyin ympäri. Ekalla toistolla tunnarit oli rivissä, meni vauhdilla jolloin yksi tunnari siirtyi paikaltaan, löysi oman ja palautti ravilla, luovutus vino. Otettiin uudestaan, nyt tunnarit oli ympyrässä, jälleen hirveellä vauhdilla ja nyt lenteli kaikki muut paitsi yksi. Haisteli kaikki läpi ja toi oman. Demillä on usein hirveä kiire tunnareille, tuo kyllä oman, mutta menee niin vauhdilla että välillä tunnarit lentää tassujen alta pois paikoiltaan. Päätettiin laittaa nami vähän ennen tunnareita, jotta menisi rauhallisemmin. Demi porhalsi normaaliin tapaansa tunnareille, haistoi lihapullan, jonka palasi syömään. Haisteli kaikkien tunnareiden ympäriltä etsien lisää namppaa, ei löytynyt ja hetken sitten hengaili paikoillaan sen näköisenä että mitäköhän olin tekemässä. Odotin vain, ja kohta alkoikin haistelemaan ja toi oman. Luulen että namia laitetaan silloin tällöin, jotta menisi rauhallisemmin tunnareille, muttei liian usein jottein ala haistelemaan maata ja etsimään sieltä joka kerta namia. Hyppyä otettiin myös. Aloitettiin 70 vai 80cm, en muista. Hyppäsi hyvin ja hienosti namin syötyä hakeutu hypylle taas. Edettiin 95cm, jonka jälkeen vaihdettiin hyppyä kiinteään vanerihyppyyn joka siis 100cm korkea. Demi meni epävarmaksi, muutaman kerran ohi jonka jälkeen hyppäsi, mutta huonon hypyn jolloin alastulo ei ollut mikään paras. Tämän jälkeen ei sitten halunnutkaan enää hypätä metristä. Yritettiin ja hetsattiin ruoalla aika kauan, meni ohi kerta toisensa jälkeen. Demi turhautu ja alkoi räkyttämään, jonkin aikaa mietti ja yritettiin sitten vielä uudestaan ja loppujen lopuksi koira kasasi itsensä ja hyppäsi sen 100cm kiinteän vanerihypyn. Mä oon niin ylpeä tuosta pienestä mustasta <3 Ja KIITOS Pia tsemppauksesta, itse en kyllä olis yrittäny noin kauaa vaan olisin antanut periksi... Vikaksi vielä kaukoja, takapalkka toimi oikein hyvin. Tehtiin m-s, m-s-m, i-s, i-s-i. Demillä pysyi kriteerien mukaisesti takajalat paikoillaan. M-s vaihdossa liikuttaa toista etusta, mutta toinen pysyi paikoillaan.

Hyvää Joulua!

 



Hyvän mielen tokot 23.12

Mentiin Erikan kanssa Purinalle tokovuorolle. Paikalle ei ilmaantunut muita joten treenittiin kahdestaan.

Demi sai aloittaa hommat. Ekaksi vähän leikittiin meidän Messarista ostetuilla geelinarupalloilla, piti testata ovatko ne Demin mieleen ja kyllähän ne oli! Aloitettiin maahanmenoilla, Demi lähetettiin kiertämään agility siivekettä ja siivekkeen kierrettyään käskin maahan vähän eri kohdissa. Eka maahanmeno oli hidas, mutta sen jälkeen tekikin nopeita maahanmenoja hyvästä vauhdista, sekä kauempaa että vähän lähempääkin. Sitten siirryttiin hyppyyn. Erika oli tässä jeesaamassa, Demi hyppi siis hyppyä edestakas ja sai palkan multa ja Erikalta. Aloitettiin 60cm ja edettiin 100cm. Demille on tullut selkeesti lisää itseluottamusta hyppäämiseen. Hyppäsi metrisen ilman epäröintiä ja lähtee palkan saatuaan itse hakeutumaan hypylle. Kivaa huomata kuinka se metrinen alkaa sujumaan :) Sitten luoksetulon stoppeja, Erika taas auttamassa. Juoksutettiin Demiä meidän välillä, joko stopilla tai läpijuoksuna. Stopit oli löysiä, ei sellaisia kuin haluaisin. Mutta näitä ei ollakkaan treenattu tarpeeks ja toiseksi mä yritin alkuun stopata Demin liian kauas itsestäni. Pitää muistaa tehdä stoppi vielä lähellä jotta saadaan vahvistettua hyvää stoppia, vasta sitten lisää etäisyyttä. Loppuun paikallaolot yksinään. Demi teki ensin paikallaistumisen, istui huonosti, joten meni alkuun säätämiseksi jotta koira istui kunnolla. Istui ryhdikkäänä ja menin 10m päähän, aikaa 1 min. Haisteli muuten maata jätössä, kielsin ja sen jälkeen ei haistellut. Sitten paikallamakuu 3 min. Meni lonkalle heti jätössä, mutta pysyi samassa asennossa koko ajan. Demi oli kuulemma tuijotellut Erikaa koko makuun ajan. 

Välissä teki Tara hommia ja sitten olikin Nitan vuoro. Nita aloitti myös leikillä ja siihen perään kosketusalustan muistelua. Vähän kyllä kesti ennen kuin muisti ja melekin tuli ahdistus meille molemmille, onneks Erika pelasti tilanteen ;) Erika vei kosketusalustan ruutuun sillä aikaan kun jatkoin Nitan kanssa leikkimistä. Virittelin ruutuunmenoa ja sitten lähetys ruutuun, jostain 25m. Nita lähti reippaalla laukalla suoraan ruutuun, 5m ennen hidasti mutta meni ruutuun ja pallohans iitä tuli palkaksi. Otettiin vielä muutama toisto ja kun ne sujuivat niin se riitti. Metallinouto liikkuroituna. Heitin huonon heiton joten liikkuri käski uusimaan heiton ;) Nita ei tästä uusinta heitosta hämääntynyt vaan teki töitä käskettyä, laukalla molempiin suuntiin joten palkka paluu laukasta. Seuraamista, jota Erika kuvasi mulle. Tuntui kaamealle, mutta ei se ihan niin hirveeltä näyttänyt. Nita edisti jonkun verran, mutta oli kovin iloinen :) Täyskäännös oli surkea ja pysähdyksissä oli hieman kaukana. Erika teki huomion että Nita seilaa edes takas (sivuttaissuunnassa), kun tein pysähdyksen niin joko Nita oli lähellä tai kaukana riippune miten oli sillä hetkellä seilannut. Tehtiin lennosta seuraamisia ja myös putken kautta seuraamiseen tuloa, näissä Nita hakeutu hyvin seuraamaan ja paikka pysyi paremmin kokoajan. Mietittiin myös palkkasuuntaa, pitäis ehkä siirtää palkkaus selän taakse. Loppuun Nita teki vielä keppejä, Erika kommentoi tekniikkaa. Eka oli pää liian ylhäällä, mutta sitten laski päätä jo alemmas. Pitäis videoida näitäkin niin näkisin itsekkin miltä se oikeesti näyttää.

Loppuun vielä kävelylle yöhön pimeään. Kotona oltiin puoli yhden aikaan, mutta mikäs siinä kun aamulla sai nukkua.

Pipariksi meni...

...Niin siis piparihaaste joka kiertää fb:ssä... Päätin tietty kokeilla ja suurin odotuksin :D Olin aivan varma että Nitan kanssa onnistuu helposti... NOT! Ei onnistunut ollenkaan. Kaivoin piparin suusta pariin otteeseen, kunnes neiti ehti sen nielaista. Kokeilin uudella piparilla ja sama homma. Nita toisin sanoen tykkäsi piparista eikä ymmärtänyt mitään piparihaasteesta. No Demin kanssa olin melko varma ettei onnistu, ajattelin että hotkaisee piparin saman tien, mutta kappas vaan, D onnistui! Piti piparia nätisti ja luovutti sen nätisti. Tietty menin hakemaan puhelinta koska pitihän siitä nyt saada todistusaineistoa, mutta kuinkas kävi kään... Kun ytitettiin uudestaan niin D söi piparin, otin uuden ja sama juttu.. eli ei sitten tullut kuvaa kun en enempää pipareita halunnut tolle syöttää.

Eilen oltiin Kirsin, Sallan ja Heidin kanssa Sporttiksella tokoilemassa. Meillä oli kisamainen treeni, tosin päätin palkata kaukojne jälkeen.

Aloitettiin ryhmäliikkeillä jonka jälkeen jokainen sai tehdä 4 valitsemaansa liikettä.

• paikallaistuminen 2 min, istui hyvin takajaloillaan ei pyllyllä, mutta etutassut olivat eri linjassa joka tuotti hankaluuksia pysyä istumassa, olisi halunnut valahtaa maahan. Pysyi istumassa koko ajan, mutta olin lähellä 2-5m päässä.
• paikallamakuu 4 min, vinosti maassa, lonkalla, oli haistellut maata.

• ruutu, unohdin tehdä virittelyn, Demi lähti hitaalla laukalla epävarmasti, puolessa välissä matkaa vauhti kiihtyi ja ruutu löytyi ja paikka ruudussa hyvä. Pysähtyi heti käskystä, maahan tarvitsi 3 käskyä. Pysyi maassa kun kävelin kuvion, tuli seuraamaan ekasta käskystä ja seuruu oli hyvää.
• luoksetulo (voi), meni ekasta käskystä maahan,jättö hyvin. Tuli kovalla laukalla suoraan luokse, ei pysähtynyt "seis" käskystä ja "maahan" käskystä kokosi laukan muttei pysähtynyt.
• kaukot (voi) ja etäisyys se 10m. Tässä takapalkka. Muutamassa vaihdossa tupla käskyt, Demi otti häiriötä kehän ulkopuolella olevista koirista ja oli siis huolissaan siitä takapalkasta, ettei vaan joku muu käy sitä syömässä. Mutta teki kaikki vaihdot, muutama täysin puhdas vaihto, muutamassa tuli vähän eteen, yhteensä eteni n. 20cm.
• tunnari, hämmentyi kun käännyin ympäri, tuli uudestaan mun sivulle. Lähti laukalla tunnareille, haisteli kolmea, toi oman. Ravilla paluu.

Mietteitä:

• Paikallaistumisessa täytyy mun muistaa kiinnittää huomiota että istuu kunnolla ja että etutassut ovat samassa linjassa.
• Paikallamakuussa täytyy nyt kiinnittää enempi huomiota ettei ole lonkalla ja ennen kaikkea saada haistelu pois.
• Ruutu, täytyy muistaa viritellä. Treenata erikseen maahanmenoa niin että mulla ja Demillä on pitkä etäisyys toisiimme. Bongaa ruudun hyvin ja paikka on selvä.
• Luoksetulo, ei olla treenattu vähään aikaan ja sehän näkyi, treenin puutetta siis.
• Kaukot, siirretty takapalkkaan vasta nyt viikolla, liian vaikea vielä kun muita koiria lähellä, joista otti häiriötä. Mutta olen kovin tyytyväinen että teki vaihdot 10 metristä.
• Tunnari, täytyy treenata tuota alkua että käännyn ympäri. Demi katsoi mua hömlistyneenä ja tuli uudestaan sivulle. En oo ihan varma ollaanko tätä ollenkaan treenattu, hups. Oman tuo varmasti :)
• Demi päästi koko setin aikana vain yhden äänen, se tuli jossain siirtymässä, jee! Siirtymät meni muutenkin hyvin, ei possuillut. Mulla oli koko setin aikana levollinen olo, vaikka virheitä tulikin liikkeissä. Meillä oli kumminkin hyvä fiilis alusta loppuun.
• Täytyy miettiä jättökäskyjä eri liikkeille. Tajusin että mulla on ollut sama jättökäsky kaukoille sekä luoksetulolle, ei hyvä!

Hyvät treenit oli ja hyvä mieli jäi :)

Sporttiksen tokot

Lauantaina ajoin Sporttikselle tokoilemaan. Otin tällä kertaa vain Demin mukaan. Taidettiin aloittaa ruutu treenillä. Ensin ilman kosketusalustaa, löytyi paikka melko hyvin. Ekaa kertaa otin ruutuun mukaan maahanmenon, oli vähän yllättyneen oloinen ja meni ensin istumaan, uudella käskyllä maahan. Muutamia toistoja lisää ja muilla kerroilla menikin maahan heti ekasta käskystä. Sitten vein Demin ruutuun ja käskin maahan, kävelin ruutukaavion ja kehuin kun pysyi hyvin maassa. Ei ollut aikomustakaan lähteä ruudusta pois. Avoimen hyppyä tehtiin myös, pelkkää alkua eli hyppy ja istuminen hypyn takana. Tehtiin 2 krt molemmilla hyvin. Seuraamista, lyhyitä pätkiä pysähdyksillä. Käännöksen jälkeen perusasento jää usein vielä vinoon. Myös pelkkiä sivulletuloja, ei ne vielä ihan suoria ole, mutta kyllä huomattavasti suorempia kuin aikaisemmin, tosin nyt oli kaula todella kaarella ulospäin ja kun odotin että suoristaa kaulan niin turhaantui ja äänteli paljon. Kaulan suoristaminen ei ole ihan helppoa ja välillä tuntuu että D ei muista tätä juttua, yrittää tarjota kaikennäköstä ja sitten turhautuu kun ei tule palkkaa kun ei tee oikein. Kaukoja tehtiin myös ja Kirsi videoi ne mun pyynnöstä. Maahan-seiso vaihdot toimii hyvin takapää paikoillaan. Seiso-maahan vaihdossa tulee muutaman sentin eteenpäin. Istu-seiso vaihdot on hienot, pysyy tassut aivan paikoillaan :) Yritin saada videot tänne, mutta ei onnistunut, en oikein tiedä miten ne tänne siirtäisin... Loppuun tehtiin vielä ryhmässä paikallaistuminen ja paikallamakuu. Istuminen oli 2 min, jäin esille, n. 7m päähän. Demi istui hyvässä asennossa eikä ollut sen näköinen että valahtaa maahan. Makuu oli n. 4 min, piilossa olin muiden kanssa. Kerran kun kurkkasin piilosta niin haisteli maata, kielsin jolloin lopetti haistelun. Oli jossain vaiheessa myös mennyt lonkalle.

Arki rullaa...

Nooan kanssa maanantaina aksatreeneissä. Tehtiin jotain 2-luokan rataa. Oli muuten melko kiva rata! Ainoa kohta joka tuotti pientä päänvaivaa oli kepit jotka loppuivat reilun metrin päähän seinästä. Ei olla aikaisemmin treenattukkaan keppejä jotka menee suoraan seinää kohti, joten tämä on selkeästi sellanen mitä pitää harjoitella. Nooa jätti siis viimeisen välin monta kertaa pujottelematta, kun laitettiin pallo keppejen loppuun niin pujotteli loppuun asti. Kaikki kontaktit sujuivat hyvin, tosin puomilla täytyy muistaa treenata taaksejättäytymistä. Vähän teki vinoa 2o2o, mutta tällä radalla siitä oli oikesti vain hyötyä :D mutta kyllähän 2o2o pitää saada suoraksi vaikka olisin missä.

Nooan treenit jäivät myös joulutauolle, eli seuraavat ohjatut treenit vasta tammikuussa.

Nooan jäähdyttelyn ja Nitan lämmittelyn jälkeen oli tokotreenit, joihin ei tullut ketään, joten päätin sitten olla siirtämättä esteitä sivuun ja tehtiinkin aksaa. Nita teki keppejä sekä kontakteja. Nitallakin tarvitaan vahvistaa 2o2o, puomilla siis myös Nitalla vinoutta. Kun olin treenannut jonkun aikaa saatiin treeniseuraa. Meni sitten jutteluksi ehkä enemmän, mutta oltiin me tehty se mitä olin ajatellut, joten no hätä ;)

Tokoa ollaan treenailtu kotioloissa. Demin kanssa edelleen suoruutta perusasentoon. On se hyvä kun koira on esittänyt joutsenkaulaa vajaat 3-vuotta niin kyllähän sen suoristumiseenkin menee aikaa. Oikeasti suoruttaa on kyllä tullut, nyt ollaan viety asiaa eteenpäin ja tehty askel eteenpäin tai taakse. Demihän on ollut huono peruuttamaan kun on perusasennossa, mutta nyt sekin on kehittynyt :) Mutta siis perusasennossa kaula ei ole enää läheskään niin pahasti kaarella, pa on vielä vähän edessä ajoittain. Mutta yhtä asiaahan voi kerralla vaan korjata joten tässä prioriteetti ollut suoremmassa kaulassa. Sivuaskeleet oikealle sujuvat hyvin, vasemmalle ei olla nyt tehty. Kaukoja on myös tehty, kaikkia vaihtoja yksittäin tai muutaman sarjassa. Demi tekee vaihdot hyvin, tällä hetkellä parhaiten pakka pysyy kasassa i-s/s-i ja m-i/i-m. Maahan seiso vaihdossa intoa on yleensä paljon ja neiti etenee jos ei ole nameja sivulla. Noita muita vaihtoja tehty ilman näkyvää namipalkkaa. Myös maahan seiso vaihtoja oon tehny ilman esillä olevaa palkkaa, mutta siis lähempänä kuin noita muita vaihtja. Kunhan tässä talvi treenaillaan niin toivon että keväällä omataan hyvät kaukot! Paikkaistumista on myös treenitty, ilman virheitä.
Jumpat otettu taas ahkerammin mukaan joka iltaiseen treeniin ja kappas vaan, tässäkin pientä edistystä.

Nita kanssa jatkettu samoilla linjoilla. Vahvistettu kaukoja, vaikein vaihto Nitalle on seiso-istu, unohtaa tässä usein ajatella kunnolla taaksepäin, eli tulee n. 5-10 cm usein eteenpäin. Seuraamisen liikkeellelähtöjä treenattu, Nita lähtee helposti ennakoimaan ja liikkuu jo pelkästä sanallisesta käskystä, ei siis odota mun liikettä, joten tätä treenitty. Myös sivuaskeleita vasemmalle, hiukan ovat parantuneet, mutta edelleen on työnsarkaa. Paikallakäännökset, askeleet oikealle ja peruutus hyvät. Nita myös tehnyt paikkaistumista, ilman virheitä. Myös Nita on jumppaillut.

Hyvinkäällä tokoilemassa

Treffattiin Pian kanssa Hyvinkäällä tokoilun merkeissä. Ajo Hyvinkäälle oli aivan kamala. Vantaalla alkanut sankka lumisade yltyi yltymistään ja Nurmijärvellä toivon jo olevani perillä. Lunta satoi edestäpäin aivan hulluna ja valtavankokoisina hiutaleina. Tien reunoja ei nähnyt ja olo oli kuin jossain tuubissa jossa vauhtia 200km/h vaikka oikeasti siis ajoin motarilla 60km/h. Lumisade aiheutti todella erikoisen näköharhan, enkä esim. voinut pitää pitkiä valoja ollenkaan päällä koska valo heijastui lumihiutaleista niin että silmiin sattui. Myös outoa oli se, että kun sitä lunta tuli todella paljon ja suoraan lasiin niin mulla tuli todella paha olo. Tuntui kuin olisi ollut Lintsillä jossain pyöreessä pyörivässä huoneessa jossa pää menee sekaisin. Onneksi lumisade laantui Hyvinkäällä ja päästiin perille ehjin nahoin.

Treenattiin Pian kanssa koirat vuoron perään. Demi aloitti leikkimällä jonka jälkeen tehtiin 650g noutokapulalla agility A:lla noutoa. Mä heitin kapulan ja Pia kävi korjaamassa sen suoraan A:n takana. Demi tekee nämä noudot A:lla todella hyvin, ei siis mitää ongelmaa. Annoin tosin vielä lisäkäskyjä, kapulan otettuaan anna vielä uuden "kiipee" käskyn, mitä ei varmaan enää edes tarttis. Sitten tehtiin hyppynputoa 450g kapulalla. Aloitettiin kai 80cm ja edettiin 95cm, jossa Demi alkoi tulemaan hypyn ohi. Eli 95cm oli se korkeus jossa epävarmuus iski, ennen sitä hyppäsi hyvin molempiin suuntiin ja toi kapulan. Hyppyytettiin sitten vielä lopuksi edes takasin (ilman kapulaa) 95cm hypyn yli, hypääsi hyvin ja tekniikka parani kuin myös varmuus. Eli lisää treeniä vaan niin tulee koira varmaksi. Jääviä tehtiin myös peruuttaen, sekalaisessa järjestyksessä. Muutaman kerran otti väärän asennoin, mutta suurimmaksi osaksi oikein. Seuraamista, temponmuutoksia, normaalia, hidasta ja juoksua. Seuraamisessa oli ideana vaan tsekata missä mennään, lähinnä nähdä kuinka paljon edistää ja poikittaako edelleen. Poikittamiseta ei pahemmin ollut ja edistäminenkin on vähentynyt vaikka ajoittain edisti vieläkin vähän enemmänkin. Mielestäni perusasennon hinkkaus on kumminkin auttanut myös seuraamiseen ja siihne pahimpaan poikittamiseen ja edistämiseen. Loppuun tehtiin ruutua niin että lisättiin häiriönä kapuloita ja leluja. Demihän ei vielä ole aikaisemmin tehnytkään ruutua häiriössä. Aloitettiin siis lisäämään häiriötä pikkuhiljaa.  Ensin oli häiriönä Pia ja yksi noutokapula, näihin ei reagoinut meni suoraan ruutuun. Sitten lisättiin toinen kapula ja pikkuhiljaa myös leluja. Jossain vaiheessa Demi kävi matkalla haistelemassa lelua ja kapulaa ja meinas jollain toistolla ottaa jonkun mukaansa, muttei kumminkaan ottanut. Hienosti siis kumminkin ekaksi kerraksi kesti häiriön ja pääsi niistä yli.

Nita aloitti myös oman vuoronsa leikkimällä ja kylläpä se narupallo olikin ihana. Nita teki metallinoutoa koska viime aikoina on ruvennut tekemään sitä ravilla, joak ei tietenkään käy päinsä. Tehtiin 2 x vauhtinoutona ja sitten 1 x kisamaisesti. Laukalla teki jokaisen toiston. Mun käsky on kuulemma erilainen kun tehdään vauhtina tai kisamaisena (hups). Puisella isolla 650g (Nita valitsi tämän itse :D ) kapulalla tehtiin noudon loppuosaa, eli sivulletuloa. Usein ne jää meillä väljäksi niinkuin tänäänkin. Näihin tarvitaan paljon lisää treeniä. Nita tarvii vielä tähän käsiapua jotta tulee tarpeeksi tiiviisti sivulle. Nita pääsi myös tekemään ruutuua. Ensi ihan vaan pelkkää ruudun bongausta. Ruutu oli suoraan edessä ja sinne oltiin valmiiksi viety kosketusalusta. Pia seisoi hallin reunassa, eli samalla hallin sivulla jossa ruutua oli kauempana. Nita otti Piasta hirmusesti häiriötä eikä löytänyt ruutuun vaikka annoin lisäkäskyjä. Yritin myös ettei tulisi mun luokse vaan jatkaisi yrittämistä, muutaman kerran yrittikin mutta kuin ei osunut silmään niin tuli mun luo. Uusi lähetys vähän lähempää, edelleenkään ei löytänyt. Mentiin vielä lähemmäs jolloin bongasi ruudun. Otettiin useampi toisto ja kauempaa eikä nyt ollut ongelmaa. Nitalle lisättiin myös häiriöksi kapula ja sitten myöhemmin pallo. Nitalle häiriötreeni oli vaikeampi kuin Demille vaikka häiriötä oli vähemmän. Jossain vaiheessa haki noutokapulan eikä siis mennytkään ruutuun. Nitalle ruutu ei ole niin vahva käsite kuin Demille. Tarvii paljon toistoja ja pikkuhiljaa pientä häiriötä mukaan. Täytyy todeta etten yhtään ihmettele ettei kokeessa ruutu löydy kun Nita bongaa matkan varrelta häiriöitä eikä sitten löydäkkään ruutua. Mutta turha koiraa on syyttää, se ei vaan osaa vielä ja mun tehtävä on opettaa se paremmaksi :) Niin ja esittelin seuraamisen askel ongelman vasemmalle. Nita sinkoaa kauas, kun väistää mua, eli tähän mietittiin toimintasuunnitelmaa. Nitallahan myös tuppaa perusasento olemaan hieman liian edessä joka tietty vaikeuttaa näitä askelsiirtymisiä varsinkin vasemmalle. Paikallaankäännös vasemmalle toimii paremmin kuin askel vasemmalle. Mutta namilla toimi paremmin, joten täytyy vaan auttaa ja opettaa Nita luottamaan etten astu tassujen päälle.

Kivat treenit oli, kiitos Pia avusta! Treenien jälkeen vielä kahville ennen kotiinpaluuta. Onneksi lumisade oli muuttunut vedeksi kun lähdettiin ajamaan kotiin.

Huomasin muuten, etten ole tänne vielä kirjottanutkaan, että Demin geenitestitulokset ovat tulleet jo viikkoja sitten. Saatiin iloisia uutisia! DM testistä tulos N/N (= terve) ja MDR1 testin tulos +/+ (= terve).

Aksaa

Maanantaina treenattiin Nooan kanssa ohjatuissa treeneissä. Tehtiin toisen kouluttajan kanssa putki-A erottelua sekä takaakiertoja ja toisen kanssa rataa.

Ratatreeni oli jokseenkin haastava. Musta tuntui etten millään ehtiny sinne minne piti. Alkuun tein niisto-persjätön jonka jälkeen hyppy ja taas persjättö hypyn kautta putkeen. Tässä en ensin uskaltanut tehdä tota tokaa persjättöä kun olin ihan varma että Nooa tulee mun päälle, mutta kyllähän se sitten onnistui kun tajusin juosta niin lujaa kun kintuista pääsin. Putkesta tultiin pituudelle ja pituuden jälkeiselle hyppysuoralle, joka oli inhottavassa kulmassa pituuteen nähden. Tässä ei saanut antaa koira hypätä liia pitkälle pituudelta, koska muuten seuraavasta suorasta tuli yhtä sik-sakkia jotta pystyi pelastamaan tilanteen. Koitin tehdä valssin pituudelle, niin että kävin merkkaamassa ponnistuspaikan, tästä tuli ittelleni huono linja jatkoa ajatellen, koira sai hyvän suoran linjan, mutta mä jäin niin paljon suoralla jälkeen etten ehtinytkään sitten suoran vikalle hypylle kääntämään siivekkeen ympäri, jolloin Nooa automaattisesti hyppäsi hypyn kiertäen toisen siivekkeen kautta jolloin tie seuraaville oli taas kökkö. Päätettiin sitten kokeille pituudelle leyeröintiä, eli jäinkin pituutta seuraavan hypyn taakse ja pääsin vielä tekemään persjätönkin. Näin pääsin vähän enemmän edelle, mutta en vieläkään ihan ehtinyt, vaikka oikeasti juoksin niin lujaa kuin pystyin, jäi pienestä kiinni, mutta ei vaan pystynyt. Lopputulema oli siis se että tein leyeröinnillä ja persjätöllä ja hyppy jolle melkein ehdin jouduin antaa Nooan hypätä kaueamman siivekken kiertäen ja sitten tein vähän epäsujuvaa pyöritystä jatkoon, näin saatiin nolla tehtyä, mutta ei siitä mitään huippusujuvaa tullut. Nooassa on kyllä hyvää sen irtoaminen, leyeröinti toimii sillä hyvin, vaikkei niitä ollakkaan montaa kertaa treenitty.

Toisen kouluttajan kanssa tehtiin siis takaakiertoja ja putki/A erottelua. Eli meillä oli hyppy molemmin puolin A:ta ja kaksi u-putkea A:n alla. Tehtävä meni näin: takaakierto-putken oikea pää-takaakierto-putken vasen pää-takaakierto-A, takaakierto-putken vasen pää-takaakierto-putken oikea pää-takaakierto-A-hyppy. Takaakierrot sujuivat alun sähläyksen jälkeen todella hyvin. Aloituksessa hyppäsi 2 krt hypyn väärään suuntaan, mutta tässä ite ohjasin huolimattomasti. Eli takaakierrot sujivta hyvin sekä putki-A erottelu. A:n toisella puolella meni muutaman kerran putkeen A:n sijaan, mutta nää oli selkeesti mun ohjausvirheitä. Todella kivat treenit.

Tänään oli Nitan vikat ohjatut treenit ennen joulutaukoa. Ens viikolla me ei päästä kun oon kokouksessa, joten kauden päätös kekkerit jää meiltä väliin. Tehtiin 24 esteen rataa, jossa kaikki kontaktit. Rata oli sellanen mukava juoksurata, jossa päästiin treenaamaan mm. persjättöjä, takaakiertoja. Juoksurata olikin mukava kun pakkasta oli, joten sai olla liikkeellä. Nita liikkui alusta lähtien todella hyvin, mä pääsin juoksemaan ihan kunnolla. Tuli kiire tehdä muutamassa kohtaan persjättö jolloin jouduin tekemään pelastuksia. Saatiin kumminkin nolla tehtyä! Tokalla kierroksella keskityttiin sitten siihen että mä liikuin tasasemmin, enkä jää seisoskelemaan putkien luo. Myös persjätöt sain onnistumaan paremmin kun luotin Nitaan ja juoksin kunnolla, enkä himmaillut. Takaakierto meni muutaman kerran plörinäksi sekä putki-puomi erottelu, mutta pääosin tuli paljon onnistumisia ja todella hyvä fiilis. oltiin Nitan kanssa oikein hyviä! Oli kyllä ihana treenata kun vauhtia taas löytyi kunnolla. Täytyy ite vaan muistaa juosta.

Syksyn viimeinen päivä

Eilen perjantaina lähdin Oittaalle lenkkeilemään Tiinan ja lapinkoira urosten kanssa. Kierrettiin valaistu lenkki, jossa kivasti myös mäkiä. Kiva mennä välillä kimppalenkille, sen verran paljon yksin lenkkeilen että oli ilo huomata että Tiina fb:ssä huuteli lenkkiseuraa. Meidän tytöt ja Tiinan pojat tulivat hyvin juttuun.

Tänään oltiin Sporttiksella tokoilemassa. Meitä oli paikalla vain 3, joten aikaa ja tilaa olis ollut riittävästi. En tosin ehtinyt tehdä kaikkea mitä olin suunnitellut kun alun jutusteluun meni vähän aikaa.

Otin koirat yksitellen halliin, jottei ne hauku kun teen toisen kanssa vauhtiliikkeitä.

Demi aloitti. Ensin leikittiin hetki ihanalla karvalelulla. Sitten vauhti noutoa 650g kapulalla. Ekalla kerralla vähän mietti kapulaa, ei olla vähään aikaan treenitty tolla painavammalla. Uudestaan ja nyt nosti ilman mietiskelyä. Sitten agility A:lla noutoa 650g kapulalla. Vein kapulan A:n toiselle puolelle, koska tuo on 8-kulmainen enkä osaa heittää sitä niin, että olisi suorassa, sinkoaa aina jonnekkin sivulle. Annoin käskyn "kiipee" ja kurkkasi sivusta kun oli laskeutumassa annoin vielä "nouda" ja "kiipee" käskyn, toimi hyvin joten vapautin vauhdista karvalelulle. Toinen toisto muuten samoin, mutta nyt jätin vikan "kiipee" käskyn pois. Kiipesi siis takasin ilman lisäkäskyä. Sitten tehtiin jääviä, ensin peruuttaen. Tein kaikki jäävät sekaisin muutamaan otteeseen, kaikki asennot meni oikein. Palkkasin nämä aina pehmopallolla. Sitten otin liikkeestä maahanmenon, niin että lennosta kutsuin Demin seuraamaan, jäi seisomaan. Annoin uuden käskyn ja nyt meni maahan, kehuin ja otin uudestaan. Tokalla kerralla meni maahan, mutta hieman epävarmasti, en nyt oikein tiedä mistä tämä johtuu?! Myös liikkeestä seisominen (lennosta liikkeelle), hyvä. Seuraamista, temponmuutokset. Normiseuruussa kontakti tippui muita koiria ohittaessa, näistä huomautin ja kontakti palasi. Sitten pitkää suoraa jossa vaihtelin normaalivauhdista hitaaseen ja takaisin normaaliin. Demi pysyi jutun juonessa hyvin mukana ja varsinkin hitaaseen olen erittäin tyytyväinen. Paikka pysyi paremmin kuin normaalissa, mutta ei kumminkaan lähtenyt ennakoimaan pysähtymistä, jess. Juoksussa paikka ja kontakti myös hyvää. Sitten ryhmäpaikallaolot Jasun ja Elsan kanssa. Ensin paikka istuminen. Jäin 5 m päähän kun halusin varmistaa ettei valahda maahan. Kävin palkkaamassa 2min aikana 3krt, ja samalla Demi korjasi istumista ryhdikkäämmäksi. Kaksi kertaa oli jo valumassa maahan, mutta ei mennyt kun kielsin. Istuminen on Demille vaikea, asento on usein huono joten en yhtään ihmettele ettei jaksa istua ja valahtaisi mielummin makuulle. Tässä taitaa olla kyllä paljon työnsarkaa edessä. Sitten 4min paikkamakuu, oltiin piilossa hallin ulkopuolella mutta ikkunasta näki mitä koirat touhuaa. Demi makasi ryhdikkäänä kunnes jossain 3-4min välillä meni lonkalle. Iso miinus oli maan haistelu, josta kielsin varmaan 3 kertaa, murr! Loppuun vielä kaukoja, tein pelkästään maahan-seiso / seiso-maahan vaihtoja. Sivupalkka, etäisyyttä otin enimmillään 8m.

Nita aloitti myös leikkimisellä, oli selkeesti vähän jännittynyt joten leikki ei ollut parasta mahdollista. Tehtiin hyppynoutoa 450g kapulalla. Nitaksi vaisu suoritus, vauhtia on normaalisti enemmän joten sitä jäin kaipaamaan, mutta jännittyneeltä koiralta ei voi enempää pyytää. Pääasia kumminkin että pystyi tekemään töitä. Sitten taas leikittiin jonka jälkeen seuraamista. Ensin pitkää suoraa, Nitaa ahdisti jonkin verran kaikki äänet, mutta paransi kyllä kokoajan. Varsinkin juoksu oli hyvää. Tein myös seuraamista ympyrällä. Tein ympyrää vasemmalle ja Nita teki hyvin töitä pysyäkseen oikeassa kohdassa.

Hiljaiseloa

Ollaan me treenailtu jotain vaikka ei päivityksiä olekkaan tullut. Meillä on netti ollut poissa pelistä enkä ole jaksanut kännykällä kirjotella, sen takia ollut hiljaiseloa.

Näiden viikkojen aikana ollaan lähinnä tokoiltu ja aksattu.

Nita on käynyt 3 krt ohjatuissa aksatreeneissä, jossa kahdella kerralla tehty rataa ja yhdellä muistitreeniä. 13.11 tehtiin treeneissä tooodella pitkää rataa, muistaakseni esteitä oli 34, huh huh! Mulla oli jokseenkin haastetta muistaa rata, koska siinä mentiin samoja esteitä moneen kertaan. Tällaset radat on jotenkin mulle haastavia muistaa. Muistin kumminkin radan ja se sujuikin meillä hyvin, miinusta tuli kontakteista, Nita vapautti itseään omin luvin. Muistan, että välistävedot ja persjätöt ainakin toimi. Viime viikolla tehtiin muistirataa. Meillä oli neliön muodossa kolme hyppyä ja u-putki. Hypyt "nimettiin" 1-5, ja tehtävänä oli suorittaa "rata", jossa mentiin näitä 5 hyppyä milloin missäkin järjestyksessä. Eli rataan ei päässyt tutustumaan vaan siinä lähdössä piti nopeasti (lyhyessä ajassa) suunnitella miten ohjaa suoritettavat hypyt. Tehtiin aina 5 rataa peräkkäin, jonka jälkee vaihto. Tehtiin useampi kierros treenin aikana. Mutta esim. radat oli tällaisia: 1) 1,3,4 takaa, 2 ja 5. 2) 1, 3, 1 takaa, 4 takaa ja 5. Eli jutun juoni oli siinä että esteet oli nimetty ja ne tuli sitten sekalaisessa järjestyksessä eikä rataan päässyt tutustumaan ja aikaa oli vähän. Tässä näki hyvin, mitkä ohjaukset oli kullakin ohjaajalla ne vahvimmat koska niitä helposti tunki joka paikkaan. Jossain vaiheessa vaihdettiin niin että aloitettiinkin 4 hypyltä, joka oli 1. vastapäätä. ainakin mulla tämä aiheutti valtavan muistiongelman, jotenkin oli vaikeuksia jo muistaa rataa ja sitten kun aloitettiinkin vastakkaiselta puolelta niin tuntui hankalalta. Treeni oli kumminkin antoisa, epäilin alkuun etten tule muistamaan mitään rataa kun tehtävä oli mulle kovin erilainen normitreeneistä. Nita olikin sitten todella hyvä, sai kehuja tiukoista käännöksistä ja siitä kuinka hyvin lukee ohjausta. Eilen Nitan treeneissä tehtiin rataa, joka sisälsi kohdan Viitaniemen Heidin viikonlopun 3-luokan radalta. Nyt ei kyllä ihan sujunut niinkuin Strömsössä, leyeröinti oli vaikeata, Nita tuli helposti yhden hypyn ohi ja toisessa kohtaan sujahti aina vaan väärään putken päähän. Treenikaverit kyllä huuteli että syy oli mussa, eli ihan selkeesti kuulemma ohjasin kerta toisensa jälkeen väärään putkenpäähän. Tyhmä minä!

Nooan kanssa ei viime viikolla päästy treenaamaan, mutta maanantaina olimme jälleen mukana. Tehtiin rataa, jossa oli hyppyjä ja putkia. Eka kierros radasta oli melkoista luukutusta, takaaleikkauksilla mentiin, tokalla kierroksella tultiin esteitä vähän eri järjestyksessä ja nyt oli pakkovalssi, valssi ja takaakierrot käytössä. Vaikeinta oli se, että ensin paahdettiin menemään lujaa ja koira sai/piti irrota hyvin. Tokalla kierroksella koiran piti taas kääntyä tiukasti ja olla hyvin hanskassa. Kuten arvata saattaa niin eka kierros radasta oli meille helppo, Nooa poikahan irtoaa todella hyvin ja takaaleikkaukset sujuivat. Toinen kierros radasta aiheuttikin sitten päänvaivaa kun oli tiukkoja käännöksiä ja koiran piti pysyä hyvin näpeissä. Saatiin pikkasen hinkata toista kierrosta radasta.

Sporttiksella ja Purinalla ollaan myös tokoiltu. Viime lauantaina meni Sporttiksella molempien tyttöjen treenit melkoisen penkin alle, mutta maanantaina Purinalla tokoillessa sujuikin taas kivasti. Demin kanssa ollaan keskitytty nyt noutoihin, sekä tasamaa että hyppy. Hyppynoutoa on tehty 80cm esteellä, jos vaikka joskus pääsis siihen metriin asti ;) Vauhtia on noutoihin tullut lisää ja hyvää asennetta. Ruutua on myös treenitty, sekä bongausta että paikan korjausta, Demille nämä on olleet helppoja treenejä. Ruututreeniin pitäis Demin kanssa alkaa ottamaan häiriötä mukaan. Nitan kanssa on myös tehty pääasiassa ruutua, noutoja sekä seuraamista. Ruututreenissä jossa oli häiriötä, meni Nita hyvin epävarmaksi, joten taisi olla liikaa häiriötä. Noudot ovat olleet hyviä, seuraamisessa nyt erityistreenissä ollut liikkeellelähdöt ettei ennakoi sekä askeleet vasemmalle jotka ovat nyt olleet toodella rumat. Kaukoja on myös tehty molemmilla sisätreenissä, kuin myös jääviä, sekä erityisesti Demi tunnarin pitoa. Demi mälvii helposti tunnaria, ollaan vähän edistytty, nyt pystyy jo pitämään suurimmaksi osaksi istuessa nätisti, mutta edelleen liikkeessä tulee helposti mälvintää. Kaukot pystyy kumminkin tekemään tunnari suussa nätisti.

Maanantai

Nooan treeneissä ratatreenit. Radan alku oli kaikista vaikein, keppikulma on hankala ja siihen kokeiltiinkin vähän eri  juttuja. Paras tulos tuli kun leyeröin kepit, mutta en saanut kumminkaan rynniä. Piti kertoa Nooalle että putken jälkeen lyhyt hyppy ja kun itse leyeröin ni en saanut ottaa liikaa koiraa käteen tai tuli leyeröidyn hypyn yli, rynniminenkään ei auttanut vaan sellanen kevyt Nooa herätys ja heti perään kepit käskyllä ni johan haki hienosti pujottelemaan. Keppejen jälkeen tuli takaakierto jossa oli lähellä taas tyrkyllä väärä este. Yritin sylivekillä, mutta mun yläkroppa teki kuulemma sellasen liikkeen että Nooa sitten haki sitä väärää hyyppyä, joten vaihdoin sitten niisto-persjättöön joka toimi hyvin ja jonka kerkesin hyvin tekemään. Keinu ei ollu mikään paras, ei ihan lento, mutta siinä rajoilla. Muut kontaktit teki hyvin. Muurilta valssilla käännös puomille oli valtava, siinä oli taas niitä karsean laajoja käännöksiä. Mun surkee valssi niin johan poika kaarrattaa ja kauas. Mutta kivat treenit ja mikä parasta, meitä ennen oli radalla iso villis Nera jolla oli sopivasti juoksut. Pyysin vasrta vasten että päästään radalle Neran jälkeen koska halusin nähdä pystyykö Nooa keskittymään. No pystyhän se, työt tulee selkeesti nooalle ennen huveja. Pojalla on korkea työmoraali mikä on mahtavaa. Ensi vuoden alustahan juoksuiset nartut saa kisata 3-luokassa joten hyvähän sitäkin on etukäteen treenata vaikkei ollakkaan lähelläkään kuninkuusluokkaa. Radan jälkeen Nooa kyllä kiinnosti hajut, mutta onneksi ei kesken treenien :)

Nooan jäähdyttely ja Nitan lämmittely ja sitten tokoilemaan. Meitä oli vain kaksi tokoilemassa. Nita teki ruutua. Matkalla ruutuun oli häiriönä merkkejä. Alkuun Nita ei ottanut niistä häiriötä, otti enemmän häiriötä toisesta koirakosta, vaikkeivat he kovin lähellä olleetkaan. Nita löysi ruutuun ihan hyvin, pikkasen epävarma oli. Muutama toisto ja oliskohan ollut kolmas toisto niin yhtäkkiä alkoikin jo ottamaan häiriötä myös kartioista. Meni hyvin epävarmaksi, pysähtyi ruuduun eteen ja meni ruudun sivusta sisään. Autoin Nitaa menemällä lähemmäs lähettämään, tämä auttoin vähän, mutta jäi kyllä epävarmaksi. Otin sitten vielä lopuksi ihan läheltä paikkaa ruudussa. Sitten seuraamista, hirveetä edistämistä ja poikittamista. Sivuaskeleet oikealle teki tosi hienosti, mutta askeleet vasemmalle on kyllä niin hukassa, höh! Kaukoja, kaikkia vaihtoja, alkuun kaikki vaihdot huonoja, laitoin hypyn eteen jolloin tekniikka pysyi paremmin kasassa. Kaukot toimii kotona kivasti, mutta selkeesti treenissä missä muita niin ei vielä toimi. Pitää muistaa helpottaa kimppatreeneissä.

Niin lähellä...

Tänään oltiin kisaamassa Hyvinkäällä JAU:n kisoissa. Tarkoitus oli kisata 1-luokassa Nooalla ja Nitalla kakkosissa. Ykkösten radat oli aamusta joten aamusta Hyvinkäälle. Ilmoittautumisiin tyssäisi Nooan radat. Nooan rokotustodistuksessa ei ole merkintöjä viimeisestä voimassaolopäivästä, joten koetoimitsija ei hyväksynyt rokotuksia. SKL sääntöjen mukaan pitää kuulemma löytyä tieto myös viimeisestä voimassaolopäivästä. Noh, ihna kiva kun ollaan kisattu tänä vuonnna eikä asiasta oo aikaisemmin mainittu. Rokotukset kun ovat voimassa 3 vuotta ni olishan voinu laskea rokotuspäivästä sen 3 vuotta eteenpäin, mutta ei niin ei. Säännöt on sääntöjä ja sen ymmärrän, pikkasen harmittaa mutta olishan toi pitäny tietää. Ilmotin sitten vaan Nitan ja lähdin ajamaan kotiinpäin, koska Nitan rataan oli aikaa mekein 6h.

Iltapäivästä tulin sitten Nitan kanssa takaisin Hyvinäälle. 2-luokan radat tuomaroi Anne Huittinen, osallistuttiin kahdelle agility radalle kun luva löytyy jo hyppäriltä. Radat oli aika kivoja, pikkasen taas erilaisia kuin mitä vähään aikaan oon törmänny. Ekalla radalla oli nolla lähellä, mutta kolmanneks vikalla hypyllä, muurilla tuli muurin ylimmät palikat alas. Tyhmä minä, vedin käden alas ja karjasin "tässä" niin siinä vetäsi sitten takajaloilla palikat alas. Eli saldona 5vp -10,25 sek. Toka rata tuntui vähän helpommalle, vaikka tuo ekakaan mikään vaikea ollut. Puomin jälkeen tuli pientä mutkaa matkaan kun kalastelin Nitaa väärältä hypyltä, jonne rintamasuunta kyllä ohjasi, tästä siis vähän ylimääräistä aikaa, muttei virhettä kumminkaan. Maalissa 0vp -9,42. Jännättiin loppuun asti tuleeko SERT vaiko ei ja niinhän se oli että se SERTi meni nenän ohi n. 0,05 sekunnilla. Täytyy myöntää, että pikkasen kyllä harmitti, mutta minkäs sille voi. Laji on niin herkkä. Ekaan rataan olen enemmän tyytyväinen, mutta kyllä mä niin kovasti olisin sen sertin halunnut ja varsinkin kun oli niin pienestä kiinni. Turhahan sitä on jossitella, mutta kun... Ei auta muu kuin suunnata uusia kisoja kohti...

Tokoa

Koko viikko on mennyt enemmän tai vähemmän flunssan kourissa. Oon yrittäny ottaa illat rauhassa ja sen takia tämän viikon kaikki aglity treenit on jäänyt väliin. Yskä on ollu aika hurjaa ja alilämpöä pukannut melkein joka päivä. Tylsää tällanen flunssailu :(

Tämääm menin kumminkin Sporttiksen vuorolle. Hallilla ei ollut meidän lisäksi kuin Suvi Sipsin kanssa. Aloitin treenit Nitan kanssa. Ensin leikittiin ja sitten siirryttiin metallinoutoon jota tehtiin Suvin metallilla. Tein vauhtinoutona, en edes muista millon Nita on tehnyt vauhtinoutoja. Vauhtia ei olltu enempää kuin normaalistikkaan, mutta Nitahan tekee muutenkin hyvällä vauhdilla. Miinuksena tuli murina kapulalle :D Nita ei muistaakseni ikinä ole kapulalle murissut. Nosti kumminkin hyvin. Palautusta en ottanut loppuun vaan vapautin patukalle. Näitä tehtiin muutama toisto. Sitten voi kaukot. Ei meiannut millään pysyä pakka kasassa. Tuli eteenpäin, useamman yrityksen jälkeen siirryin sitten ihan lähelle, josta muutama onnistunut jonka jälkeen vaihdellen läheltä ja kaukaa. Parhaimmat vaihdoit oli istu-seiso. Seiso-maahan, tuli eteen muutaman sentin, sama juttu seiso-istu vaihdossa. Ruutua, jossa kosketusalusta ja pari kertaa myös ilman. Meni todella varmanoloisesti ruutuun ja paikka oli hyvä, myös niillä kerroilla kun ei ollut alustaa. Toisella tyhjällä pyysin myös maahan, hyvin. Sitten palkatta luoksetulo, seuraaminen ja hyppynouto. Luoketulo oli kokonaisuudessaan todella hyvä. Seuraamisessa hyvä kontakti, käännökset myös hyviä, mutta miinuksena ajoittaista ääntelyä. Hyppynouto hyvä, menohypyssä koulautti varpaat esteeseen.

Demi aloitti oman vuoronsa myös leikkimällä. Ihanaa kun oli niin tohkeissaan tissikumista, se oli kovin mieluinen lelu. Sitten tehtiin metallinoutoa vauhtinoutona. En oo ikinä nähny Demillä sellasta vauhtia metallille kuin tänään, se oli iihana! Ja paluu myös reippaalla laukalla josta vapautin tissikumille ja sehän vasta kivaa olikin. Uudestaan ja tällä kertaa otin loppuun asti. Vähän vino perusasento mutta tuli ihan sivulle asti laukalla. Seuraamista, jossa paikallaankäännnöksiä, käännöksiä sekä täyskäännöksiä ja tempona normaali. Sivuaskeleet oikealle, äänteli, muuten oli hiljaa ja seurasi mun makuun hyvin, eikä näyttänyt poikittavan eikä myöskään edistänyt hirvittävästi. Sitten Suvi liikkuroi meille noudon, kaukot ja hypyn. Tarkotuksena tehdä palkatta, tai siis niin että palkkaan kerran, jossakin välissä, mutta en liikkeen lopussa. Nouto oli hyvä, siirtyi raviin metrin päässä musta. Kehuja ja siirtyminen kaukoihin. Kaukoissa eka istuminen, ei noussut annoin uuden käskyn jolloin istui, mutta haukahti noustessa istumaan. Muut vaihdot teki hiljaa. Kehuen siirryttiin hypyn luo, perusasennosta ylläripalkka. Hyppäsi hyvin ja meni käskystä heti istumaan, tuli myös hyvin paluuhypyn ja suorassa sivulle. Sitten siirryttiin tekemään ruutua. Olin vienyt alustan jo valmiiksi ruutuun. Demi osaa ruudun bongauksen jo hyvin, etsii katseellaan ruutua ja sinne sinkosi ja hakeutu alustalle ja pysyi siinä kun huusin "Jess". Näitä x 4, joista yksi ilman alustaa. Myös ilman alustaa oli hyvä. Kerran vielä ilman jolloin käskin maahan, meni vasta toisella käskyllä. Luulen että seuraavalla kerralla teen näitä maahanmenoja ruudussa niin että olen lähempänä, jos vaikka saatais ekalla käskyllä onnistumaan. Loppuun vielä paikkamakuu Sipsin tehdessä istuminen. Aikaa ei otettu mut varmaan sellanen reilu 3 min. Demi haisteli maata muutaman kerran, oltiin piilossa hallin ulkopuolella, mutta kurkin ikkunasta välillä.

Loppuun Nita teki vielä muutamat kontaktit puomilla sekä keppejä. Tekniikka vähän parempi, pujotteli matalampana.

Viikolla ollaan tehty sisällä piiperrystä, kaukoja molemmilla sekä Demin kanssa yritin suoristaa sitä joutsenkaulaa...

Niin vaan vaihtui marraskuuksi

Viikot ja kuukaudet menee hirveää vauhtia, tuntuu ettei ehdi tehdä mitään. Nyt on ollut muutenki todella sateista ja ikävää. Onneksi viikonloppuna oli kivoja juttuja ja treenejäkin saatiin aikaiseksi.

Lauantaina mentiin illalla Sporttiksen hallivuorolle. Hallilla ei ollut tunkua joten mahtui tekemään mitä halusi. Demi taisi aloittaa seuraamisella. Tein lyhkäsiä pätkiä, suoria sekä käännöksiä, tuntui hyvälle ja palkaksi leikittiin tissikumilla ja siitä Demi tykkäsi. Luoksetulon stoppi tehtiin 2 x ja kerta läpijuoksuna. Ekat stoppi vähän valahti, toinen oli jo praempi. Salla liikkuroi meille myös seuraamisen, luoksetulon sekä liikkeestä seisomisen. Itse liikkeissä ei tullut virheitä, mutta ääntelyä sen sijaan joka liikkeessä kun tein nämä palkatta. Demi ja Jasu tekivät yhdessä lopuksi paikkamakuun, Demi nousi istumaan muistaakseni Jasun käskystä (tehtiin evl tapaisesti), käskin uudestaan. Pysyi koko paikkamakuun maassa ja oli hiljaa. Oltiin hallin ulkopuolella piilossa 4min. Sitten vielä paikkaistuminen, Demi meni maahan kun pääsin hallin ulkopuolelle. Kävin käskemässä uudestaan ja taas sama juttu, kävin jälleen käskemässä, nyt jäin 5m päähän jolloin pysyi istumassa. Istumista pitää kyllä vahvistaa, tosin mun olis pitäny muistaa ettei sitä olla kaheesti treenattu.

Hallilta lähdettiin Erikalle glögille. Demi osasi hienosti olla sisällä Tiikerin ja Taran kanssa, eivät siis alkaneet riehumaan, mitä vähän pelkäsin.

Sunnuntaina oli Sirke Viitasen tokokoulutus Purinalla. Osallistuin Demin kanssa koulutukseen. Koulutusta saatiin 2 x 20 min, eli ihan mukavasti. Ekalla kierroksella puhuttiin meidän kisasuorituksista, palkkaamattomuudesta, liikeväleistä, ääntelystä, vireestä. Puhetta oli siitä kuinka meillä kisoissa homma vähän lähtee lapasesta kun vire nousee. Sain vinkin provosoida treeneissä ongelman esiin, todennäköisesti Demi ei siis edes tiedä että käytös ei ole hyväksyttyä kokeessa kun ns. vapaalla saa niin tehdä. Treenattiin myös liikevälejä. Sirke liikkuroi meille 4 liikettä putkeen, palkkasin koiraa vain kehuilla ja taputuksilla ym. Alkuun Demi palkkantui tästä hyvin, mutta vikassa liikkeessä alkoi kuulemma jo ilmeestä huomaamaan että neiti odotti sitä oikeaa palkkaa. Ääntelyä tuli myös, mutta tästä todettiin että ääntely liittyy palkkaamattomuuteen, joten  treenataan palkkaamattomuutta niin äänetkin hoituu sitten samalla. Jtakettiin liikkeitä niin että osassa palkkasin liikkeen aikana, jolloin loppuliike, siirtymä tehtiin palkatta. Tai sitten palkattiin siirtymä tai liikkeen alku. Demillä on todella kova odotus palkasta liikkeen lopuksi, ja kun sitä palkkaa ei tule niin pettymys on myös kova. Nyt olisi syytä treenata paljon niin että palkkakohtaa vaihdellaan, jolloin Demi ei oikeasti tiedä milloin palkkaa tulee. Liikeväleissä taas pitäisi muistaa kehua koiraa kunnolla ja valmistella koiraa seuraavaan liikkeeseen, jolloin itse siirtymä ei tunnu niin pitkälle kun siinä oikeasti on jotain tekemistä ;)

Tokassa setissä tsekkasimme ruudun. Demillä ollut ajoittain ruudussa haistelua sekä hirmuista paikan tarjoamista ja korjaamista jos targettia ei ruudussa ole ollut. Teimme ruutua niin, että vaihtelimme targetin kanssa tai ilman. Demillä ei ollut ongelmia ruudussa, sujui todella hyvin, mutta mä sain huomautuksen siitä, että kun sitä targettia ei ruudussa ole ja koira on oikeassa paikassa niin voisin huutaa "jes" enkä "seis", koska munhan olis hyvä kehua oikeasta paikasta vaikkea tregettia ruudussa olekkaan. Tätä en ollutkaan ajatellut, olen nimittäin huutanut "seis" ja sitten hyvä, eli perjaatteessa olen kehunut vain pysähdyksestä enkä vahvistanut paikkaa, hups. Tehtiin myös korjauksia ruutuun, Demi laitettiin joko ruudun reunalle tai eteen ja siitä ruutuun käskyllä ruutuun. Näitä ei olla kai treenattu ollenkaan, joten Demi vaati tupla käskyn ennen kuin korjasi rutuun, mutta osasi korjata oikeaan paikkaan. Loppuun vielä kierron kautta treenattiin seuraamaan tuloa, jossa siis treeni ideana treenata samaa kun ruudusta seuraamiseen tuloa. Tämä sen sijaan ei ollut kaunista katsottaavaa, Demi poikitti aivan hulluna kun tuli seuraamaan. Sain myös vinkkejä perusasennon suoruuteen, tai siis lähinnä sen ulospäin kaartuvan joutsenkaulan suoristamiseksi.

Koulutus oli todella antoisa, erittäin mukava kouluttaja ja uusia vinkkejä ja ajattelemisen aihetta tuli rutkasti ! Sain myös vinkkejä tunnariongelmaan, siis joka meillä Nitan kanssa on.  Sirke muutenkin kertoi miten hän itse opettaa tunnarin pennulle ja tulipahan taas opittua yksi uusi tapa lisää.

Aksaa

Nooan kanssa illalla aksatreeneissä. Teemana sylivekki sekä twisti. Rata oli täynnä kohtia jossa piti käyttää jompaa kumpaa ohjausta. Mun perisynti on tehdä twistit huolimattomasti, joten oli oikeesti kiva että niitä pysty tällä radalla tehdä useampaan kohtaan ja molempiin suuntiin. Tuntuu usein et oon niin toiskätinen enkä oikein osaa tehdä sujuvasti kaikkia ohjauksia molempiin suuntiin. Sylivekkiä taas en käytä ikinä jossei sanota että on pakko. Jotenkin oon kokenu ettei se oo yhtään mun juttu. Radalla tuli siis suuria yllätyksiä. Ensinnäkin mä maltoin tehdä twistit kunnolla, hyvä minä ja toiseks Nooa käänty paremmin kuin koskaan! Toi koirahan nähtävästi kykenee kääntymään pienesti (ainakin välillä ;) ). Sylivekillä Nooa käänty aivan jäätävän hyvin. Saatiin kouluttajiltakin hyvää palautetta. Ihan mahtavat treenit! Ja kaiken lisäks tehtiin myös kontakteja ja Nooa ei kertaakaan tehny lentokeinua, jippii!

Oon vähän katellut meille kisoja, jos sitä nyt kävis kokeileen, alkaa tuntuu siltä että vois olla jopa järkee taas mennä :)

Viime viikon juttuja...

Maanantaina aloitin illan kokoustamalla. Kirsi toi Nooan hallille, koska muuten en olis ehtinyt osallistua treeneihin. Vuorossa oli oman ryhmän kisat. Ollaan nähtävästi siirrytty omissa kisoissa tekemään 2-luokan rataa, no ei siinä mitään kyllähän me treeneissä tehdään muutenkin 2-3 luokan ratoja. Rata oli vuodelta 2010, Saviojan Annen agility rata. Mukava rata, jossa sai juosta. Tehtiin ekalla kierroksella heti 0-rata, vaikkei ihan optimaalinen suoritus ollutkaan, mutta ihan jees. Kontaktit otti ok, puomilla tais jäädä liian ylös jolloin odotin että siirtyy oikeaan kohtaan. Tokalla kierroksella lähti homma vähän hanskasta ja kepeillä ei enää malttanut pujotella loppuun kun kepeiltä käännyttiin paluusuuntaan jossa oli putki. Ekan kierroksen nollan ansiosta sijoituttiin kumminkin 2. sijalle, ja vain voittaja ja me tehtiin nollat :) Olipa kiva fiilis, jospa sitä taas uskaltautuis kokeilla kisoja?!

Nita teki treenien jälkeen ulkona keppejä ja kontakteja. Kontaktit ok ja kepeilläkin pää pysyi melko alhaalla, tosin ei kaikilla toistoilla.

Keskiviikkona oli Nitan agility treenit. Tekniikkatreenit ja aineena välistävedot. Tulipahan todettua että välistävedot ei oo ihan helppoja. Joo tai on jos radalla on vain 1 tai 2 välistävetoa peräkkäin, mutta mitäs sitten jos niitä on 4 tai 5, huomattavasti hankalampaa. Hinkattiin siis hetki välistävetoja kunnes alkoi toimimaan. Meillä oli siis pitkä suora jossa 4 välistävetoa peräkkäin. Ai että, kyllä oli taas rytmityksen kanssa haastetta. Miks rytmitys on niin vaikeeta?!

Torstaina ajoin Hyvinkäälle Demin kanssa. Demi pääsi Pialle hoitoon kun itse lähdin perjantaina Lapualle.

Perjantaina vein Nitan iltapäivästä mun vanhemmille hoitoon. Äiti halus Nitan hoitoon kun eivät ole pitkään aikaan saaneet hoitaa. Sen jälkeen ajelin Vantaalle josta lähdettiin kimppakyydillä kohti Lapuaa.

Mutta täytyy todeta että perjantai aamu oli kyllä hassu. Todella outoa olla kotona vain yhden koiran kanssa. Ei ollut ketään joka seuraa keittiöön, ei ketään joka nuolee paljaita varpaita, lenkillä ei ketään jota kutsua luokse kun edessä viipottaa jänis. Nita siis oli kotona, mutta Nitalla ei ole tapana tulla keittiöön eikä nuolla varpaita eikä se lähde jänisjahtiin. Lenkillä heittelin Nitalle narupalloa ja neiti oli kyllä niin iloinen. Oli jotenkin hassua kun ei tarvinnut miettiä missä se menee ja meneekö jonkun vieraan luokse, koska Nita ei mene, pysyttelee mun luona, välillä menee edelle tai jättäytyy taakse, mutta ei mene kauas.

Perjantai meni siis autossa istuen. Lapualla oltiin joskus kymmenen aikaan illalla. Pysähdyttiin matkalla kerran ostamaan kahvia ja pikkasen herkkuja. Lapualla, Karhunmäessä majoituttiin sekä mentiin vielä illalla taskulampun valossa rakentamaan mh "rataa". Tehtiin niin paljon kun pystyttiin ja loput pikkuhommat jätettiin lauantai aamulle. Ilta venyi pitkään ja lauantaina oli herätys vähän yli 6. Ei siinä montaa tuntia kerennyt nukkumaan. Loppu rata valmiiksi ja koiria ottamaan vastaan. Päivä oli pitkä mutta antoisa. Mh-kuvaukseen osallistui lauantaina vain yksi collie, rotukirjo oli melko laaja. Oli tosin kiva seurata erilaisia koirakoita. Lauantaina oli tarkoitus mennä ajoissa nukkumaan, mutta homma kaatui siihen kun menin lukemaan sähköpostiti klo.23 aikaan. Huomasin että puolituntia aikaisemmin oli yksi perunut sunnuntain osallistumisen. No eipä siinä mitään, mutta jos on aamun eka koirakko ja paikalla pitäis olla klo. 7:30 ni kauheen kiva et joku peruuttaa paikkansa alle 12h aikaisemmin ja vielä sähköpostilla! Olis nyt edes voinut soittaa!!! Siinä meni sitten loppuilta/yö kun yritettiin saada tilalle koirakkoa, joka onneksi löytyikin klo. 01!. eli yöunet jäi jälleen kerran lyhkäsiksi. Sunnuntai aamuna olikin siiten melkosen väsynyt olo, mutta kummasti sitä kumminkin piristyy. Jälleen oli erilaisia koiria mukana sekä 2 collieta, joista toinen oli todella mukava. Ilo nähdä noin rohkea, utelias sekä mukavasti taistelutahtoa omaava uros :) Tuosta kyllä niin tykkäsin! Illan päätteeksi pakattiin vielä kamat kasaan ja lähdettiin ajamaan kotia kohti. Onni oli päästä kimppakyydillä koska en olisi kyllä itse jaksanut ajaa, sen verran koville otti viikonloppu. Kotona olin sitten puoli yhden aikaan yöllä. Kun pääni sain tyynyyn niin uni tuli kyllä samantien. Mukava viikonloppu erittäin hyvässä porukassa!

Tänään aamupäivästä hakemaan Demiä Pian luota. Demillä oli ollut todella mukavaa ja Demistä ja Pipistä oli tullut hyvät kaverit. Demi oli viikonlopun aikana käyttäytynyt hyvin ja päässyt mukaan kaikenlaisille reissuille :) Kissojen kanssa oli tullut hyvin juttuun eikä onneksi ollut niitä kiusannut. Kissojen kehrääminen sen sijaan oli Demistä jännittävää ja pikkasen pelottavaa. Demi kuvitteli kissojen murisevan :D Kiitos Pia Demin hyvästä hoidosta! Hyvinkäältä suunnattiin hakemaan Nitaa kotiin. Olipas vastassa kovin iloinne tyttö. Nitallakin oli mennyt viikonloppu hyvin. Käytiin tyttöjen kanssa lenkillä ja kyllähän sitä leikkiä taas riitti :) Kiva saada taas koko porukka kasaan, on se vaan outoa olla ilman koiria.

Mennyt viikko

Keskiviikkona Nita pääsi fyssari Tamaran käsittelyyn. Tällä kertaa niska ja lavat oli jumissa, mutta onneksi ne saatiin auki käsittelyn aikana. Muuten Nita oli hyvässä kunnossa. Venyttelyt pitää nyt muistaa paremmin, niistä ei saa luistaa...

Perjantaina kävin Erikan ja koirien kera treenaamassa. Nitan kanssa paranneltiin pujottelutekniikkaa ja hiottiin kontakteja. Pujottelu paranee kun autan kädellä, mutta ei vielä osaa ilman käsiapua. Kontaktit teki hyvin.

Demi teki takaakiertoja ja vauhtisuoraa kera hyppyjen ja putkien. Dempula oli aikamoisen innokas veijari <3

Sunnuntaina, eli tänään aamulla lähdin klo. 6:30 ajamaan Vantaalle jossa vaihdettiin autoon jossa talvikumit alla. Ei uskallettu Erikan kanssa lähteä kisoihin pelkillä kesäkumeilla, tarpeeks jännää oli ajaa Espoosta Vantaalle kesäkumeilla. Hyvin kyllä selvittiin mutta Riihimäellä ei oltais selvitty kun siellä oli jo lunta! Ykkösten radat oli aamusta joten Nita sai odotella omaa vuoroaan puoleen päivään asti. Salosen Mara oli tuomaroimassa, ja aikamoisia ratoja oli. Ekalta radalta saatiin 5vp (kepeiltä kielto) ja tokalta HYL, joka oli muute hyvä hylly! Aina voi jossitella, mutta mun ei olis kannattanu viime tipassa muuttaa ohjauskuviota, koska uskon että olisin onnistunut ilman ohajuskuvoin vaihtoa, mutta turha sitä on jälkikäteen jossitella, tehty mitä tehty. Ekalla radalla tuli kaks nollaa ja tokalta radalta ei yhtäkään, joten mitään tulosjuhlaa ei kyllä kisoissa nähty.

Kottintulon jälkeen söin ja sitten lähdettiin porukoille vaihtamaan talvikumeja alle. Nyt ei siis haittaa vaikka jäätä olisikin tien pinnassa koska nyt mä oon varautunut.

Tytöt on saanu tokoilla pienesti viikon aikana, sekä lenkillä että sisällä.

Ratatreenit ja kisamainen

              

Maanantaiseen tapaan oltiin Nooan kanssa aksatreeneissä. Teemana ratatreenit. Radalla oli mm. putki-puomi erottelua, kepeille vaikea avokulma, takaakiertoja ym. Rata oli mukava, muutama vaikeampi kohta, jossa mm. loivasta kaariputkesta mentiin joko 90 asteen kulmassa olevalle keinulle tai edessä olevalle pituudelle. Putkijarrulle oli siis jälleen käyttöä, vähän meillä jälleen tällasessa kohdassa oli putkijarru pikkasen kateissa, eli käännös vähän valui, mutta tuli kumminkin ihan hyvässä kulmassa keinulle. Keinun teki heinosti, ei kertaakaan lentokeinua! Kepeille haki hyvin ja pääsin ottamaan hyvin sivuttaisetäisyyttä kunhan muistin pitää ohjauksen yllä. Loppukaarre meni juostessa, mä sain juosta ihan hulluna jotta ehdin ja ekalla kierroksella Nooa arvioi 65cm okserin jälkeen renkaan korkeuden vähän väärin ja hyppäsi osuen renkaaseen. Nooa ei ollut moksiskaan vaikka mä vähän säikähdin. Otettiin muutama kerta sitten vain rengasta ja hyvin hyppäsi. Puomin kontaktit Nooa teki muutaman kerran fuskaten, vapautti itse itsensä ja kun sitten sanoin p****** niin Nooa otti yllättäen itseensä, teki kontaktit kyllä nätisti mutta ei niin iloisesti.

                               

Aksan jälkeen osallistuttiin tokotreeneihin Demin kanssa. Päätettiin muutama viikko sitten, että pidetään kisamaiset. EVL ja voi koirat aloittivat paikkamakuilla ja yksilöliikkeillä ja sen jälkeen otettiin avoimen koirakot. Aloitettiin paikkamakuulla. Demi nousi jätössä, käännyin ja käskin uudestaan, nyt pysyi. Oli perinteisessä asennossaan, etutassut ristissä :D 3min aikaa, piilossa, oli kuulemma hiljaa ja levollinen. Sitten hengailtiin kun toivoin että ei olla ekana suorittamassa jotta saadaan odottelua aikaiseksi.

Liikkeet tehtiin perinteisessä järjestyksessä. Seuraaminen, hyvä kontakti ja paikka, poikitti vähän, äänteli liikkeelle lähdetäessä. Liikkeestä seisominen, äänteli taas liikkeelle lähdössä, pysähtyi hyvin, asetteli tassut, kun kävelin ohi kääntyi perässä. Luoksetulo, hyvällä laukalla ja hyvä stoppi, laukalla loppuun asti. Liikkeestä maahanmeno, jälleen ääntelyä, jäi seisomaan. Nouto, nytkähti kun heitin kapulan, nytkähti liikkurin "käsky" sanasta. Hyvä nouto, laukalla molempiin suuntiin, vino perusasento. Kaukot, oikein hienot vaihdot, ei liikkunut ja teki ryhdikkäät istumiset. Hyppy, ekalla käskyllä yli, istui ekalla käskyllä ja tuli takaisin hypäten ja suorassa perusasennossa.

Olen melko tyytyväinen suoritukseen. Seuraamiset ovat parantuneet, vaikka vielä vähän poikittikin. Ääntelystä en tykkää, mutta se tulee palkkaamattomuudesta jota ollaan treenattu liian vähän. Seisomista pitää treenata, jotta kestäis mun liikkeen ohi. Maahanmenossa ei todennäköisesti vaan kuunnellut, tää on ollu varma liike. Paikkamakuusta en osaa sanoa, se on ollu pitkään jo hyvä joten en tiedä onko todellinen ongelma vaiko ei, selviää ehkä seuraavien treenejen aikana.

Jäätiin vielä kimppatreenien jälkeen Erikan kanssa hallille, pidin seuraa Erikan treenatessa Tikrua. Hallin pihassa ennen kotiin lähtöä huomattiin revontulet. En oo aikaisemmin nähny kaupungissa revontulia. On ne vaan hienon näköiset. Piti ottaa kännykällä kuva, mutta akku oli niin loppu ettei onnistunut :(

Päivällä pääsin lähtemään töistä ajoissa, joten kamera pääsi mukaan lenkille. Tässäpä siis lisää syyskuvia.

Hyvää mieltä

Keskiviikkona oli Nitan aksa ryhmätreenit. Tällä kertaa oli suurin sa porukasta paikalla. Meidän ryhmässä on siis paljon uusia ja olihan se kovin erilaista. Vanhan ryhmän kanssa oli jo muodostunut tietynlainen ryhmähenki ym. niin olihan uudessa ryhmässä vielä kovin erilaista. Meillä oli tällä kertaa taidontarkistuskoe. Tehtiin rataa non stoppina ja radalta lensi ulos heti ekasta hyllystä. Mä jotenki inhoon noita non stoppeja, tulee jotenkin sellanen pakko fiilis jolloin useimmiten kaikki kusee. Ekalla yrittämällä päästiin kyllä koko rata loppuun, mutta ei kyllä sujunut kovinkaan kummoisesti. Saatiin 5vp kun tuli kielto välistävedosta. Kontaktit teki rumasti juuri niinkuin usein kisoissa, varastaa ja tekee sinnepäin kun tietää etten puutu kisoissa näihin, TYHMÄ minä. Kepit pujotteli, mutta edelleen tietty vanhalla tekniikalla, rumaa. Pää ylhäällä, räkyttäen aj pomppien, voi kurjuus. Niin ja mä lopetin taas kunnon ohjaamisen kesken radan, tohon välistäveto kohtaan, mutta onneks S huusi mulle että jatka ohjaamista jolloin sitten vähän skarppasin. Sain eniten kritiikkiä omasta tavasta kun luovutan heti virheen tullen. Tiedän tämän heikkouteni erittäin hyvin ja sitä yritän työstää pois. Myös pujottelutekniikasta tuli sanomista, kyllä, ja ollaanhan me treenattu mutta ei tarpeeksi... Kontakteihin kuuri, pitää vaatia kunnon 2o2o. Toka kierrosi oli HYL, muistin radan lopun väärin, mutta jatkoin loppuun koska HYL tuli sellaiseen kohtaan että Nita meni juuri sinne minne ohjasin ja me sitten leikittiin että tehtiin nolla ;) Saatiin siis mennä muutama vika hyppy vielä hyllyn jälkeenkin. Tokasta radasta sain omasta käytöksestä jo parempaa palautetta ja se tuntuikin jo paremmalta.

Lauantaina olin aamusta Purinalla Helsingin kennelpiirin järjestämällä koetoimitsija 1 kurssilla. Kurssi vedettiin läpi melko ripeään tahtiin ja kurssi loppuikin ennen aikojaan, no eipä mua haittaa. Paperit pitää joka tapauksessa muutenkin lukea ajatuksella läpi.

Illalla oli Sporttikoirahallilla treenit. Meitä oli paikalla vain kolme, olikin just sopivasti, mahtui hyvin tekemään. Aloitin Nitalla. Tehtiin seuraamista. Alkuun otti häiriötä Jasusta ja Nooasta, mutta huomautuksista paransi. Paikka pysyi melko hyvin, mutta en tehnytkään pitkiä suoria. Tein erinäköisiä pätkiä jossa paljon käännöksiä. Käännöksissä oli aika hyvin mukana. Juoksu ja hidas molemmat hyvin. Seuraavaksi ruutua. Vein koketusalustan rutuun. Otin Nitan "yhdessä" käskyn alle ja lähetyttiin merkkiä muutaman metrin päästä, kysyin "Nitalta missä ruutu?" bongasi ruudun katseellaan. Pysähdyin merkille ja lähetin ruutuun ja sinne se meni suorinta tietä aj pysähty alustalle. Kävelin ruutuun jossa palkkasin. Uudestaan samalla tavalla merkille ja lähetys. Tällä kertaa ruudussa "seis" ja sitten "maahan", meni hyvin. Menin taas ruutuun palkkaamaan. Otin samalla alustan pois ja taas merkille. Vielä kerran ruutu. Hyvin meni edelleen, pysähty ja meni maahan käskystä. Kävelin ruutua kohti ja käännyin vasemmalle, josta muutamien metrien päästä käännyin lähtöpaikkaan päin ja kutsuin sitten hetken päästä Nitan seuraamaan. Tuli todella hyvällä vauhdilla ja seurasikin oikein hienosti! Olinpas tästä onnistuneesta ruudusta kovin tyytyväinen. Kaukoja takapalkalla. Otin aluksi vaihtoja 5m päästä, nita tuli eteen joten tehtiin sitten taas muistutteluna lähempää. Maahan-seiso vaihdoissa tuli himppasen eteen, seiso-maahan vaihdoissa pysyi paikoillaan. Seiso-istu vaihdot oli hienoja. Nita teki väliin itsekseenkin vaihtoja, se on kyllä sellanen ennakoija ettei mitään rajaa. Loppuun paikallamakuu Jasun ja Nooan välissä. 4 min piilossa (hallin ulkopuolella). Oli hiljaa koko ajan. Näytti vähän huolestuneelle kun hallin toisesta päästä alkoi kuulumaan vinkulelun ääniä.

Demin kanssa aloitettiin paikkaistumisella, Jasun kanssa. Käytin vihjesanaa, mutta Demi ei kyllä tiennyt tekevänsä paikkaistumista. Jätössä lähti seuraamaan mua. Palautin paikoilleen, nyt jäi istumaan. Menin 10m päähän. Olin koko 2 min esillä, kun ollaan tätä tehty niin kovin vähän. Demi istui koko ajan oikein ryhdikkäänä ja hyvässä asennossa. Seuraavaksi metallinouto. Tarkoituksena katsoa millä mallilla on. Lähti laukalla, otti heti suuhun, palautti reippaalla ravilla, väljä sivulletulo, hyvä luovutus. Eli metallin kanssa työstetään seuraavaksi palautusvauhtia. Hyppyä avoimen tyyliin. Muistin kerrankin odottaa että Demi laskeutuu hypyltä ennen kuin käsken istumaan. Istui heti, kävin palkkaamassa ja kutsuin takaisin. Hyppäsi hyvin paluuhypyn ja tuli hyvin sivulle. Seuraamista. Ensin suoria pätkiä, paljon pysähdyksiä. Demi piti kiitettävästi paikkansa. Ei ottanut yhtään häiriötä vaikka Jasu teki vieressä muuta. Kontakti pysyi kokoajan. Sitten siirryttiin neliöön, aina käännöksen jälkeen seis. Muutamassa ekassa joutui korjaamaan kun ajautui liian eteen, mutta sitten skarppasi. Loppuun vielä pidempää suoraa, jossa otin juoksua, juoksusta seis ja juosten täyskäännös. Kaikki nämä sujuivat hyvin. Seuruun alussa äänteli, mutta sitten hiljeni. Sitten Salla liikkuroi meille tunnarin. Tätä ei ollakkaan tehty toodella pitkään aikaan, en muista milloin joten tässäkin vain tsekkaus miltä näyttää. Demi ei hämmentynyt mun kääntymisestä, mutta varasti. Varasti kun Salla sanoi "käsky", kutsuin takaisin ja otettiin uusiks, nyt ei varastanut. Demi meni laukalla tunnareille, haisteli koko rivin, ja alkoi haistelemaan takaisinpäin, löysi oman, otti sen ja palautti ravilla. Sivulletulossa mälväsi muutaman kerran. Nenä siis toimii ja tietää mitä tekee. Treeniin sivulletulot tunnari suussa, mälviminen on isompi miinus mun mielestä kun toi ravilla palauttaminen. Loppuun paikkamakuu yksinään. Menin hallin ulkopuolelle, Jasu teki sisällä hommia samaan aikaan. Demi makasi nätisti. Otin 3 min.

Oli kyllä todella hyvän mielen treenit. Tuli vaihteeksi sellanen fiilis että on mulla taitavat koiruudet <3

Aksaa ja tokoa

Tänään taas aksat ja perään tokotreenit.

Nooan treenissä tehtiin kahta radanpätkää. Ekalla radalla treenattiin mm. putkijarrutuksia, jaakotusta ja sylkkäriä. Rata alkoi hypyllä jonka jälkeen kaksi suoraa putkea peräkkäin, putkien väli 3m ja niiden putkien välistä piti kääntää pois. Hyppy jolle käännettiin oli n. 5m oikealle putkista. Meillä on putkijarrut edelleen työn alla. Meni hetki ennen kuin sain Nooa kääntymään ajoissa, piti suhista ajoissa ennen putkeen menoa, käydä merkkaamassa putken suulla ja liikkua sen jälkeen ja ohjata seuraava hyppy. Alussa ei reagoinut suhinaan ollenkaan, eli tuli ohjauksesta läpi. Kun alkoi reagoimaan suhinaan ja kääntymään, vaikka edelleen meni vähän pitkäksi, mutta kun en itse liikkunut ajoissa jäi Nooa helposti mun selän taakse jolloin oltiin vähän pulassa. Hyypn jälkeen oli pituus josta takaisin tokaan suoraan putkeen josta taas käännettiin pois hypylle josta vielä renkaalle joka samassa linjassa. Nooa kääntyi hyvin jaakotuksella pituudelta putkeen. Pituuden jälkeen, kaarteessa oli vielä hämyste melko lähellä, mutta eipäs menny sinne kun luki jaakotuksen. Tässä en millään tehtinyt käydä merkkaamassa putken suulla, jolloin en saanut Nooaa kääntymään kunnolla hypylle, meni joko ohi tai hyppäsi kamalassa kulmassa. Kun jättäydyin jaakotuksen jälkeen taakse ja kun Nooa tuli putkesta ulos käänsinkin sylkkärillä niin johan toimi hienosti. Mä en jotenki tykkää sylkkäristä ollenkaan, mutta kieltämättä se on kyllä todella toimiva ohjaus tietynlaisissa kohdissa.

Tokalla radalla Nooa teki todella hienot puomin 2o2o, kerta toisensa jälkeen teki vaan hienot kontaktit, jess. Puomilta lähetin suoraan edessä olevalle muurille josta käännyttiin 180 astetta ja kierrettiin takaa hyppy josta sitten pussiin. Muurin jälkeiselle hypylle koitin ensin twistiä ja takaaleikkausta pussille, ei toiminut koska jäin niin paljon jälkeen etten ehtinyt ohjaamaan seuraavaa hyppyä takaa, kun Nooa oli ehtinyt lukita sen jo pussista ulostullessaan kun olin sen takana. Mietin sitten vaihtoehtoista ohjausta ja saksalaisella toimi aivan täydellisesti. Nooa tosin kerran arvioi ponnistuksen väärin muurin jälkeiselle takaakiertohypylle, jolloin kaatoi koko esteen. Muuttui pikkasen epävarmaksi tämän hypyn kanssa jolloin oli todella tärkeää ajoittaa saksalainen niin että pidin ohajusken yllä, mutta pääsin kumminkin liikkeelle ja jättämään Nooan suorittamaan hyppyä. Jos jäin varmistelemaan saksalaista jäin jälkeen jolloin pussin jälkeinen takaakierto ei onnistunut. Mutta kun sain Nooan taas luottamaan omaan hyppyyn, pystyn tekemään saksalaisen ja liikkumaan reilusti jolloin sain etumatkaa ja ehdin ohjaamaan takaa pussin jälkeisen hypyn ja vaihtamaan vielä valssilla puolta. Hypyltä kepeille ja kepeiltä taas 180 astetta ja suoraan putkeen ja jälleen edessä hämyeste. Kepeille laitettiin 3 verkkoa loppuun, jotta koira pystyttiin jättämään pujottelemaan ja itse pääsi koiran edelle jotta ehti ohjata radan lopun putken jälkeen. Ilman verkkoja ei ehditty kokeilla, mutta luulen että Nooa olisi jättänyt vikan välin pujottelematta kun siinä vaiheessa piti olla jo kääntyneenä takaisinpäin putken puolessa välissä. Keppejä pitää kyllä vielä treenata itsenäisemmiksi, jotta kestää sen että voi lähteäkkin takaisinpäin ja pystyy kumminkin pujottelemaan loppuun asti.

Nita pääsi vielä illan lopuksi HAU:n tokotreeneihin. Aloitin ruudulla, bongattiin ruutua. Ruudun matkanvarrella oli muutama koira ja ihminen, joista nita otti häiriötä. Ei siis löytänyt ruutua ja tuli takaisin luokseni. Tokalla yrityksellä kävelin Nitan kanssa lähemmäs ruutua, kun olin varma ruudun bongaamisesta lähetin. Hieman epävarmasti lähti, mutta kiihdytti sitten ja löysi ruudun, hyvä. Vielä muutama toisto ilman ongelmaa. Sitten seuraamista, jossa teemana tempo. Aloitin normaalilla, edisti alkuun aivan jäätävän paljon, mutta äkkipysähdyksillä sain vähän skarppausta aikaiseksi. Juoksu oli ehkä parasta, hidas ajoittain hyvää, mutta ennakoi välillä perusasentoa. Sitten kaukojen vaihtoja ihan läheltä, vahvistin taas oikeaa tekniikkaa. Loppuun Nita teki keppejä, Erika otti pujotteluita videolle, päästiin vertaamaan toimiiko uuden tekniikan opettelu. Ja kyllähän niissä hurja ero on. Ilman apuja on tekniikka huono, pää aivan liian korkealla ja tulipahan huomattua että kyllä se vaan selkeästi nopeammin pujottelee kun tekee oikealla tekniikalla. Ei voi muuta kun lisää treeniä jotta saadaan tekniikka kuntoon.

Seikkailuja Lopella

Oltiin jo Erikan ollessa Chilessä sovittu, että juuri tänään, lähdetään tekemään päivävaellus. Etsittiin luonnonsuojelualuea joka ei ole liian kaukana ja joka kuullosti kivalle paikalle, päädyttiin siihen että mennään katsomaan Lopen Komion luonnonsuojelualue. Tehtiin treffit meille, tuttuun tapaan ei päästy liikkeelle ihan suunnitellusti, mutta kun molemmat sen tiedostaa niin no problem. Lopelle ajettiin vajaa tunti, eli sopiva matka. Mukaan oltiin pakattu vähän leipää, hedelmiä, vettä ja kaakaota. Täytyyhän sitä eväät olla mukana matkassa :)

Parkkipaikalle saavuttuamme oli paikalla yllättävän paljon autoja ja ihmisiä. Kaikki lähtivät samaan suuntaan, joten me päätettiin aloittaa lyhkäsemmästä reitistä, eli Pikku-Samosta joka oli 3,5 km pitkä. Reitti oli mukavaa pehmeää harjumetsää sekä puista suoaluetta. Kaunista oli!

Reitti oli todella helppokulkuinen ja selkeästi merkitty. Ihania syksyn värejä oli metsä täynnä, joten kuviakin tuli napsittua aika lailla.

 

Kun tultiin takaisin autoille päätettiin pitää juomatauko ja samalla söimme vähän leipää ja hedelmiä. Sitten jatkoimme matkaa. Seuraavaksi oli tarkoitus kävellä Luutaharjun Samo, joka on 6,5 km pitkä. Jätettiin eväät autolle kun ajateltiin että reitti on lyhyt ja voimme sitten taas syödä kun päästään autolle. Reitti kulki vaihtekevassa metsässä, korkeuserojakin oli, sai välillä kiivetä ihan kunnolla ja hetken päästä taas laskeuduttiin alemmas, kierreltiin muutamia lampia. Reittiä kulkiessamme, emme törmämmeet kertaakaan muihin retkeilijöihin. Kerran tuli metsätiellä pyöräilijä vastaan.

Katsoin kännykästä Sport trackeriä, kun olimme kävelleet reilu 2h, ihmettelin vain että kumma kun ei olla ollenkaan käännytty takaisinpäin kun tämänhän piti olla ns. rengasreitti. Tässä vaiheessa ei enää edes muistettu oliko valitsemamme reitti 6,5 km vai 9,5 km pitkä. Jatkoimme vain matkaa. Matka taittui mukavasti jutellen ja maisemia katsoen. Käveltiin jossain vaiheessa autotien tai siis teiden yli kun seurattiin jotakin merkkiä. Kun kyltiti näyttivät 10km heräsivät epäilykset. Eihän enää voi olla 10 km jäljellä kun ollaan kävelty jo 3h. Kylttejä seuratessamme huomasimme matkan lyhenevän, siis kylttejen mukaan 9 km, 8 km, 7 km ja 6 km, kunnes tultiin kohtaan jossa huomattiin kyltti, jossa puhuttii lossikuljetuksesta joka lopetettu syyskuun viimeisenä viikonloppuna. VASTA tässä vaiheessa tajusimme ihan oikeasti, että nyt ollaan kyllä niin väärässä paikassa kuin olla ja saattaa. Eihän meidän reitillä edes oltu puhuttu tai mainittu mitään mistään lossikuljetuksesta! Istuttiin tien penkkaan, juotiin vettä koirien kanssa ja vaan naurettiin hysteerisesti. 

Pikku hiljaa alettiin vakavoitumaan. Katsottiin ehkä ekaa kertaa ihan kunnolla kännykästä, sport trackeriltä, että missä hitsissä ollaan. Kuvasta nähtiin ettei takaisinpäin oltu käännytty mistään kohtaan vaan kaarrateltu eteenpäin. Olimme siis jossakin vaiheessa vaihtaneet pois Luutaharjun Samo reitiltä ja seuranneet Poronpolku reittiä sekä Paaran Patikka reittiä. Olimme Sport trackerin mukaan kävelleet 13 km lähtöpaikalta. Karttaa katsoessamme tajusimme ettemme voi millään seurata Poronpolku reittiä. Muistin lukeneeni että tällä alueella oli yli 200 km erilaisia vaellusreittejä, joten pelkästään merkittyä reittiä emme uskaltaneet enää uskoa. Karttaa katsoessamme mietittiin käännytäänkö takaisin samaa reittiä vai mitä teemme. Huomasimme ettei kannata kääntyä samaa reittiä takaisin koska kartan mukaan pystyisimme hieman oikaisemaan. Aloitimme siis matkan takaisinpäin, seurasimme vähän väliä sport trackerilta mihin suuntaan olimme menossa ja mikä se lyhkäsin reitti oli. Käveltiin osa matkasta jotain kylän hiekkatietä pitkin, osittain kuljimme Poronpolkua, mutta tasaisin väliaijoin katsoimme Sport trackeristä että näyttää edes jokseenkin järkevältä. Reitit oli kyllä mukavia joita kuljimme ja Sport trackerin avulla löysimme takaisin (eri kautta) kohtaan josta olimme lähteneet seuraamaan vääriä kylttejä. 

Kun oltiin kävelty jotain 19 km, mukaan luettuna se ensimmäinen kierros Pikku-Samoa, alkoi jalkapohjissa tuntumaan. Alkoi särkemään päkiästä ja kantapohjasta. Vauhti hidastui kun ei vaan pystynyt enää jatkamaan samaa vauhtia. Positiivista oli huomata että ollaan vihdoin tutun tuntuisella polulla. Vielä oli tosin matkaa jäljellä ja muutama isompi mäki kiivettävänä, mutta Sport trackeristä päättelimme ettei matkaa enää ollut hirvittävän paljoa jäljellä. Kun autolle vihdoin päästiin oli olo melko väsynyt mutta onnellinen. Täytyy todeta että ilman kännykässä olevaa Sport trackeriä, en todellakaan tiedä kuinka pitkälle olisimme kävelleet, saatikka löytäneet takaisin autolle. On se vaan hyvä keksintö! Ja onneksi laitoin sen päälle kun lähdettiin toiselle kierrokselle. Matkaa kertyi siis yhteensä reilu 23 km. Eihän tuo nyt mikään mahdoton matka ole, mutta jatkossa ehkä ainakin muistan pitää mukana myös pienet eväät :) Ja täytyypi todeta, että kun matkassa on minä ja Erika, niin kommelluksilta ei voi välttyä, joten meidän matkaan ei ehkä kannata tulla ;) varsinkaan jos ei ole yhtään urheiluhenkeä mukana.

Kotona huomasin, että vasen jalka oli vähän turvoksissa ja todella kipeä. Tuntui ettei varpaita voinut koukistaa. Loppuilta meni siis levätessä ja jalkaa parannellessa.

Kiitos Erika vaellusseurasta, mahtava reissu! Seuraavaa reissua sitten vaan suunnittelemaan :)