perjantai 10. marraskuuta 2017

Käsimerkein

Muhun iski joku aivan jäätävä flunssa. Meillä on toki töissä ollut liikkeellä koko syksyn kaiken maailman pöpöjä, mutta oon välttynyt niiltä, mutta nyt sitten iski. Lähdin tiistaina aikasemmin töistä kun tuli mitattua kuume itseltä samaan aikaan kun muutamalta lapselta. No kuumettahan mulla oli, joten ei ihme että olo oli päivän mittaan muuttunut vähän tukalaksi. Keskiviikkon aaamulla olo oli aivan järkyttävä, ääntä ei suusta tullut yhtään, ei edes kuiskausta! Ääni siis totaalisen poissa, kuumetta, niska aivan jumissa, kainalot kipeänä, kurkku jumalattoman kipeä, nieleminen hankalaa, kokoajan valuva nenä, että sellaista.

Kun ääntä ei lähde ollenkaan, on vaan oltava hiljaa. Mietinkin ennen koirien kanssa lenkille lähtöä että mitäs nyt. Päätin mennä pellolle jotta koirat pääsee juoksemaan virtaa pois. Nita ja Demi nyt toimii kuin ajatus ja ne muistaa mua vähän seuraillakin, niin niistä ei tarvinnut huolehtia, mutta Myy. Mietin että mitä hittoa teen jos tarvii saada Myy luokse, ilman ääntä on vaikea karjasta. No ennakointi tietenkin on aina hyvästä ja keskellä päivää pellolle ei muita koiria ollut, joten luoksetulot sujui oikeen kivasti. Myyn kanssa toimin niin, että kun halusin sen luokse taputin ensin käsiin jolloin sain huomion itseeni ja sen jälkeen käsi esiin, mikä tarkoittaa käsikosketusta. Onneks oon treenannu tätä käiskosketusta aksaa varten. Aksassa se siis tarkoittaa "tässä" käskyä, tule "käteen", mutta oon siis treenannu sitä ihan lenkilläkin. No siitä olikin ihan kivasti apua.

Totesin noin muuten että nää mun koirat osaa oikeastaan vaan istu, maahan, seiso, paikka, käsikosketus (Myy) käsimerkein, niin ja "jess" osasivat yhdistää koska palkka vapautuskäskynä teen siihen aina myös käsieleet mukaan, joten tämä toimi siis ilman ääntäkin. Mutta kovin vähän ne oikeastaan osaa käsimerkkejä noin niinkuin ainoana käskynä. Toinen minkä tässä opetin, "tule tänne". Tää siis tilanteessa kun oltiin tulossa sisälle. Koirat istu rappusten edessä odottaen että kutsun ne yksitellen sisälle kuivattavaksi. Myy tuli heti käsikosketuksela, mutta Demi ja Nita ei koska ne ei tätä osaa. Sain molemmat sitten kumminkin sisälle :D kun taputin käsiä jalkoihin ja näytin iloiselle. Mutta jäinpä vaan miettimään että ehkä olis syytä joskus opettaa vähän lisää näitä käsimerkkejä arkeen, tosin en nyt tiedä tarviiko niitä enempää kuin nuo tossa yllä mainitsemani, mutta mietin nyt kumminkin.


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Treenejä

Maanantaina oli aksatreenit. Tehtiin keppejä. Treenattiin taas itsenäisyyttä ja samalla etäisyyttä ohjaajaan. Lähetin Myytä vähän eri kulmista kepeille ja sitten jäin itse paikoilleen, tai no etenin sika hitaasti, eli Myy joutu erkaantumaan musta ihan reilusti. Myös sivuttaisetäisyyttä niin että lähdin kepeiltä 45 astetta poispäin, tässä etenin reippaasti jolloin olin vajaan 10m päässä sivulla kun Myy oli pujotellut kepit loppuun. Hyvää treeniä. Tehtiin myös puomia, vahvistettiin 2o2o. Myyllä kontaktit ihan hyvällä mallilla, mutta lisää vahvistusta tarttee jotta sietää multa enempi liikettä. On edelleen vähän riippuvainen mun liikkumisesta, eli tulee kontaktista yli jos en ollenkaan himmaa omaa vauhtia alastulolla. Mutta ihanaa on se, että Myy liikkuu puomilla niin rennosti, laukkaa todella reippaalla laukalla koko puomin, ei mitään hidastelua.

Keskiviikkona meillä oli omatoimitreenit kun Seppo oli saikulla. Jatkoin keppitreeniä. Tein edelleen itsenäisyyttä, kaveri palkkasi Myytä keppejen jälkeen jolloin mä himmailin keppejen alkupäässä. Tein myös sivuttaisetäisyyttä samalla tavalla kuin maanantaina. Muutamat toisot myös keinulla 2o2o, hienosti meni sekä A:lla tsekkailin askellusta. Hyvällä askeleella tuli eikä hyppinyt kontaktien yli.ähän sen arkista k

Meillä oli myös Pekka Korrin yksäri. Varattiin yksäri n.1kk sitten. Myyn kanssa ideana oli tsekkailla sen häiriösietoa, reaktiivisuutta, mitä sille voisi tehdä. No onhan sille jo paljonkin tehty ja edetty huimasti, mutta edelleen on hitosti hommaa tehtävänä. Mutta Myy vastasi treeniin hyvin ja sain muutamia uusia ideoita sekä vahvistuksen sille että niitä helppojakin häiriöjuttuja pitää muistaa treenata.nillä jatketaan ja uus yksäri sitten jossian vaiheessa.