Sunnuntaina 28.5 käytiin Tähtiniityn koulun kentällä tokoilemassa. Oli vähän levoton paikka (aikasemmin ei ole ollut) ni en tiiä haluunko tonne enää mennä treenaa.
Myylle sain häiriötreeniä kyllä, mutta en pystyny ihan treenisuunnitelman mukaan tekemään kun ympäristö toi sen verta lisähaastetta. Tehtiin sivulletuloja, seuraamista ja kiertoa. Oli tarkotus tehdä muutakin, mutta ei sitte tehty. Myyn perusasennot on pääsääntöisesti oikeen suoria ja se tarjoaa ihanan aktiivisesti perusasentoa kun seison paikallani. Seuraamisessa tuli häiriötreeniä joten tehtiin vaan ihan lyhkäsiä pätkiä, sai kyllä olla ihna kartalla kokoajan jotta homma pysyi hanskassa. Merkin kiertoa tehtiin niin että namitin aj sitten lähetin, näin on saatu haukkumista vähemmälle/kokonaan pois.
Demi teki seuraamista, Kirsi liikkuroi. Siinä tuli kaikki tempon muutokset ja erilaisia käännöksiä. Tämä kaikki kuvattiin ja sain itse treenien jälkeen verrata omaa mielikuvaa videoon, tekee kyllä hyvää tällanen. Perusasennot on nyt parempia, onhan niitä kotona pikkasen treenattukkin. Kenotusta esiintyy enempi treeneissä, kun tekee pelkkää perusasentotreeniä on skarpimpi mutta liikkeiden joukossa palaa helpommin vanhaan tapaan, mutt apääasia että asia kumminkin edennyt. Ruutua, jossa vahvistin paikkaa vähän taaemmas kun on ruvennut valumaan ruudun etureunaan. Metallihyyppynouto. Siinä on nyt vaikeutta, hyppy aiheuttaa metalliin epävarmuutta/epämielekkyyttä. Pitää metallia huonosti suussa ja hypyn alastulossa metalli edelleen kolisee hampaissa jolloin sylkäsee sen pois. Ei auta ku treenata.
Maanantaina 29.5 oli HAU:n aksaryhmän vikat treenit. Tehtiin rataa, radalla hyppyjä ja putkia. Myy oli ihan huippu! Muru irtos todella hyvin ja oli kokoajan kuulolla. Tehtiin nollanan rata läpi useamman kerran. Vikalla kerralla lisättiin haastetta, tehtiin ns. kisamaisesti eli oli tuomaria, ratahenkilöitä ym. ja ne teki häiriötä radalla, hyppivät ja heiluivat hyppyjen lähellä. Myy ei ottanu niistä mitään häiriötä, ihan mahtavaa :)
Tiistaina käytiin Hyvinkääällä Onnenkoirassa uimassa. Me päästiin vähän aikasemmin altaaseen kun ennen meitä ei ollut ketään. Koirat ui n. 40min.
tiistai 30. toukokuuta 2017
perjantai 26. toukokuuta 2017
Asennevamma
Torstaina käytiin Niittykummussa Paloaseman kentällä tokoilemassa.
Demi teki ekalla kierroksella kaikki voittajan liikkeet palkatta läpi. Jokainen liike onnistui, ei tosin ihan 10 arvoisesti, mutta ilman suuria virheitä.
Tokalla kierroksella mä tein Demin kanssa seuraamista. Koko seuruu treeni otettiin videolle, jotta pystyin vertaamaan omaa fiilistä todellisuuteen. Mulla on usein aika väärä mielikuva siitä mieltä seuraaminen näyttää, joten ollaan nyt päädytty siihen, että joka ikinen seuruu treeni tulee videolle. Tällä tavoin mä toivon saavani realistisen kuvan mun ja Demin seuraamisesta. Mun täytyis antaa Demille mahdollisuus olla hyvä, eikä aina vaan lytätä sitä. Tuntuu oikeastaan aika paskalle, mä oon päässäni kehitellyt seuraamisesta aivan jäätävän mörön. Mä oon aikoinaan rakastanut seuraamisliikkeitä, nykyään vihaan niitä. Joskus Demin seuraaminen oli todella hyvää, nykykään siinä on vaikka ja mitä ja silloinkin kun sitten tekee hyvin, niin mun mieelstä se on aina kuraa. Ei tartte ihmetellä miksi Demi ääntelee hulluna seuraamisessa, se ei oikeasti edes tiedä mitä siltä halutaan. Tuolta tokoleiriltä mulle jäi oikeastaan omasta osastani vähän p***a maku suuhun ton seuraamisen suhteen. NÄin jälkikäteen ajateltuna ehkä hyväkin, koska päätin että nyt mun on itse ryhdistäydyttävä ja muutettava omaa asennetta. Välillä vois olla ihna reilua ajatella asioista positiivisemmin eikä velloa itselleen sellaista huonoa fiilistä. Yritän nyt siis omaa päätäni tässä korjara :D ja sen jälkeen se tulos ehkä toivottavasti näkyy mun ja Demin tekemisessä. Oon miettinyt, että Demillä on oikeasti monta todella hyvää liikettä mistä olen ylpeä, mutta usein unohdan ne koska ajattelen vaan sitä seuraamista joka ei tällä hetkellä ole sellaista mitä haluaisin.
No mutta palatakseni treeniin. Seuraaminen tuntui musta pääasiassa hyvälle ja täytyy sanoa, että se jopa näytti myös siltä. Täytyis nyt vaan saada positiivinen mielikuva itselleen tästä liikkeestä. Ollaan viikolla hinkutettu perusasentoja paremmiksi ja ylläri ylläri, se on tainnut vaikuttaa asiaan. Treenasin myös käännöksiä, ihan ilman koiraa. Mun askellus on vähän päin p******ä joten hiottiin sitten mulle parempia käännöksiä. Tehtiin Demin kanssa myös paikkista ryhmässä, sujui hyvin. Kaukoja, jotka pääosin oikeen hyvät.
Nita teki omalla vuorollaan ruutua, merkin kiertoa ja luoksetulon, sekä osallistui paikkikseen. Ruudussa paikka ei ole enää niin tarkkana mielessä, mutta kyllä se sinne ruutuun kumminkin löytää. Luoksetulon stoppi ja maahanmeno oli hyviä, niinkuin ne on oikeastaan aian Nitalla olleet. Merkin kiertokin sujui. Paikkiksessa ei mitään moitittavaa. Nitan kanssa nyt vaan humputellaan ja muistellaan menneitä :D
Myy aloitti oman kierroksen leikillä. Myös perusasentoja ja pieniä seuruu pätkiä tehtiin, piti paikkansa kohtalaisen hyvin. Kontaktia häiriön alla, hyvä. Merkin kierrossa nousi kierrokset vähän turhan paljon, ja ääntä tuli aivan liikaa. Tilanne saatiin korjattua namittamisella, eli ensin annetaan syödä muutama nami maasta ja sitten suoraan lähetys kiertoon, toimi hyvin. Kapulan pitoa ja kantoa. Aloitettiin kantamisella koska se on Myylle mielekkäämpää. Kantoi hyvin ja kesti kehut tiputtamatta. Sitten niin että nosti kapulaa maasta ja piti sitä mun edessä. Sain tuotua kädet jo kapulan lähelle, n 15cm päähän ilman että tiputti kapulaa. Tuon lähemmäs kun toin kädet niin tiputti. Myy teki myös loppuun paikallamakuun Nooan kanssa. Taisi tehdä elämänsä pisimmän paikkiksen. Hyvä mimmi.
Demi tekee kaukoja
Demi teki ekalla kierroksella kaikki voittajan liikkeet palkatta läpi. Jokainen liike onnistui, ei tosin ihan 10 arvoisesti, mutta ilman suuria virheitä.
Tokalla kierroksella mä tein Demin kanssa seuraamista. Koko seuruu treeni otettiin videolle, jotta pystyin vertaamaan omaa fiilistä todellisuuteen. Mulla on usein aika väärä mielikuva siitä mieltä seuraaminen näyttää, joten ollaan nyt päädytty siihen, että joka ikinen seuruu treeni tulee videolle. Tällä tavoin mä toivon saavani realistisen kuvan mun ja Demin seuraamisesta. Mun täytyis antaa Demille mahdollisuus olla hyvä, eikä aina vaan lytätä sitä. Tuntuu oikeastaan aika paskalle, mä oon päässäni kehitellyt seuraamisesta aivan jäätävän mörön. Mä oon aikoinaan rakastanut seuraamisliikkeitä, nykyään vihaan niitä. Joskus Demin seuraaminen oli todella hyvää, nykykään siinä on vaikka ja mitä ja silloinkin kun sitten tekee hyvin, niin mun mieelstä se on aina kuraa. Ei tartte ihmetellä miksi Demi ääntelee hulluna seuraamisessa, se ei oikeasti edes tiedä mitä siltä halutaan. Tuolta tokoleiriltä mulle jäi oikeastaan omasta osastani vähän p***a maku suuhun ton seuraamisen suhteen. NÄin jälkikäteen ajateltuna ehkä hyväkin, koska päätin että nyt mun on itse ryhdistäydyttävä ja muutettava omaa asennetta. Välillä vois olla ihna reilua ajatella asioista positiivisemmin eikä velloa itselleen sellaista huonoa fiilistä. Yritän nyt siis omaa päätäni tässä korjara :D ja sen jälkeen se tulos ehkä toivottavasti näkyy mun ja Demin tekemisessä. Oon miettinyt, että Demillä on oikeasti monta todella hyvää liikettä mistä olen ylpeä, mutta usein unohdan ne koska ajattelen vaan sitä seuraamista joka ei tällä hetkellä ole sellaista mitä haluaisin.
No mutta palatakseni treeniin. Seuraaminen tuntui musta pääasiassa hyvälle ja täytyy sanoa, että se jopa näytti myös siltä. Täytyis nyt vaan saada positiivinen mielikuva itselleen tästä liikkeestä. Ollaan viikolla hinkutettu perusasentoja paremmiksi ja ylläri ylläri, se on tainnut vaikuttaa asiaan. Treenasin myös käännöksiä, ihan ilman koiraa. Mun askellus on vähän päin p******ä joten hiottiin sitten mulle parempia käännöksiä. Tehtiin Demin kanssa myös paikkista ryhmässä, sujui hyvin. Kaukoja, jotka pääosin oikeen hyvät.
Nita teki omalla vuorollaan ruutua, merkin kiertoa ja luoksetulon, sekä osallistui paikkikseen. Ruudussa paikka ei ole enää niin tarkkana mielessä, mutta kyllä se sinne ruutuun kumminkin löytää. Luoksetulon stoppi ja maahanmeno oli hyviä, niinkuin ne on oikeastaan aian Nitalla olleet. Merkin kiertokin sujui. Paikkiksessa ei mitään moitittavaa. Nitan kanssa nyt vaan humputellaan ja muistellaan menneitä :D
Myy aloitti oman kierroksen leikillä. Myös perusasentoja ja pieniä seuruu pätkiä tehtiin, piti paikkansa kohtalaisen hyvin. Kontaktia häiriön alla, hyvä. Merkin kierrossa nousi kierrokset vähän turhan paljon, ja ääntä tuli aivan liikaa. Tilanne saatiin korjattua namittamisella, eli ensin annetaan syödä muutama nami maasta ja sitten suoraan lähetys kiertoon, toimi hyvin. Kapulan pitoa ja kantoa. Aloitettiin kantamisella koska se on Myylle mielekkäämpää. Kantoi hyvin ja kesti kehut tiputtamatta. Sitten niin että nosti kapulaa maasta ja piti sitä mun edessä. Sain tuotua kädet jo kapulan lähelle, n 15cm päähän ilman että tiputti kapulaa. Tuon lähemmäs kun toin kädet niin tiputti. Myy teki myös loppuun paikallamakuun Nooan kanssa. Taisi tehdä elämänsä pisimmän paikkiksen. Hyvä mimmi.
Perjantaina ajoin Sirkuskentälle alaosaston treenivuorolle. Oltiin sovittu treenit, mutta mulle tehtiin oharit! Vaikka paikanpäällä vähän auoin päätäni asiasta niin toivottavasti ainakin ne jotka mut tuntee ymmärs että se oli vitsillä. No jokatapauksessa, jos olisin tiennyt ettei K tule niin en olis vaivautunut paikanpäälle ja olis jääny hyvät treenit tekemättä.
Demin kanssa aloitin. Tehtiin ensin ruutua, jonka bongasi hyvin, mutta paikka näytti olevan vähän hukassa, ajautui ruudun vasempaan takareunaan ja vähän yli. Päätin sitten tehdä lähempää ja vahvistaa paikkaa ja nopeastihan se muistui taas mieleen. Metallia tehtiin tasamaanoutona, ekalla heitolla ei tuonut, kun tuli pulma. Kapula jäi pystyyn eikä Dee tiennyt mitä tehdä, kun kävin laittamassa metallin kumoon niin johan toimi, pelkät kehut ja uudestaan, nyt niin että kapula oli makuuasennossa, ei ongelmia ja sivulletulokin oli suora. Sitten vahvistin pitoa, Otettiin vähän vetoleikkiä metallilla, joka kerta kun puri kunnolla kiinni kehuin ja palkkasin. Tän jälkeen otin Dmein sivulle ja annoin kapulan ja nyt ote oli huomattavasti paremi, ei enää kolissut hampaissa.
Kaukoja tehtiin myös reilulta kisamatkalta. Demi teki todella hyvät kaukot, nousi ekalla käskyllä ja varsinkin maasta seisomaan oli ihan superit, ei liikkunut yhtään. Seiso-istu vaihdossa liikkui muutaman sentin. Istumisiin pitäis kiinnittää enemmän huomiota, jää vähän vajaaksi, ei pahasti mutta kumminkin. Tunnaria, jossa itse vein kapulat. Tein uuden kuvion, pyramidin. Oma oli vasemmalla alhaalla. Demi meni laukalla, alkoi haistelemaan oikealta alhaalta edeten oikeaa reunaa ylös. Vikana haisteli vasemman alareunan jossa oma oli. Ei epäröinyt hetkeäkään, vaan toi oman heti. Loppuun tehtiin paikallamakuu ryhmässä. Saatiin uusia koiria viereen, mikä on aina kiva. Hyvin meni.
Myy pääsi myös treenaamaan. Sirkuskenttä on Myylle vaikea paikka kun siinä on skeittipuisto ihan kentän vieressä. Myy tykkäis kauheesti niitä skeittareita komentaa, joten tarkka suunnitelma piti olla. Menin kentälle ns. takakautta, aloitettiin nurmella leikillä. Myy leikki todella hyvin, hämmentävän hyvin kun häiriö oli niin suuri. Se selkeästi kyllä purki painetta tuossa koska puri leluun kiinni todella hyvin. Keskittyi leikkiin todella hyvin, joten päätin sitten treenata perusasentoja. Nämä sujuivat hyvin, pääasiassa, muutaman kerran kun viivettä tuli, ehti Myy alkaa haukkumaan, mutta uuden käskyn saatuaan teki taas hommia. Tein myös jääviä, peruuttaen ja nopeaan tahtiin. Näissäkin keskittyi hyvin kun tahti oli nopea. Myy siis kykenee tekemään pikkujuttuja tuolla, kunhan pysyy kovin kiireisenä eikä ehdi miettiä skeittareita. Tää on itsellekkin haastavaa, täytyy aivan joka sekuntti olla valmis eikä hetkeäkään voi jäädä mietitmään tai mimmi keksii huomata kaikki maailman muut asiat. Kun lähdettiin kentältä autolle, jäätiin viellä autojen eteen nurmelle hengailemaan. Myy tarjosi maahanmenoa, josta palkkasin. Siinä katseli sitten skeittareita ja heti kun katse kävi skeittareissa ja heti sen jälkeen mussa, palkkasin ja siinähän alkoi löytyä pientä rauhaa. Tämä treeni tuli kyllä niin tarpeeseen.
Kaikki kuvat otti Jorma Lahti, kiitokset kuvista!
torstai 25. toukokuuta 2017
Kuulumisia
Toukokuu on ollut treenien suhteen vähän rikkonainen. HAU:n aksatreeneissä on ollut taukoja kun on ollut kisoja ym, mutta olen itse myös ollut kipeänä ja sen takia myös treenejä jäänyt välistä. Sepon treeneihin ollaan onnistuttu pääsemään joka viikko. Treenit on mennyt hyvin vaihtelevasti, välillä aivan törkeän hyvin jolloin olen ollut pää pilvissä kunnes on taas sukellettu. Todettiin Sepon kanssa viimeksi että nyt on jarrutettava, ja keskityttävä taas enemmän mielentilaan. Myyn kierrokset on olleet viime treenit aivan tapissa, jolloin homma ei enää ole ollenkaan hanskassa. Kun koira kiihtyy sfääreihin ei homma enää pelitä, tarvii taas siis palata askeleita taaksepäin ja löytää se oikea mielentila, jossa Myy keskittyy todella hyvin, ja hoitaa oman osuutensa. Nyt ollaan oltu sellasessa hullun kiihko tilassa jossa vaan räiskitään menmän. Tässä sitä pysyy nöyränä kun Myyn kanssa treenailee, ei pääse pissa nousemaan päähän ;) :D
Tytöt on myös päässeet Hyvinkään koirauimalaan uimaan. Myy pääasiassa, mutta myös Demi. On kyllä hyvää liikuntaa ja saadaan etupään lihaksia vahvistettua. Meillä on enää yks kerta sarjalippua jäljellä ja kesän ajattelin pitää taukoa, mutta syksyllä ostan kyllä uuden sarjakortin.
Toukokuun puolivälissä Aktiivicolliet järjesti tottispäivän Lempäälässä. Maija Eerikäinen koulutti. Olin päivässä kuunteluoppilaana. En ole Maijan koulutuksissa aiemmin käynyt, mutta pidin kovasti Maijan tavasta kouluttaa. Täytyy toivoa että joskus tulis uudelleen mahdollisuus päästä Maijan koulutukseen ja sitten kyllä menen koiran kanssa.
Tytöt on myös päässeet Hyvinkään koirauimalaan uimaan. Myy pääasiassa, mutta myös Demi. On kyllä hyvää liikuntaa ja saadaan etupään lihaksia vahvistettua. Meillä on enää yks kerta sarjalippua jäljellä ja kesän ajattelin pitää taukoa, mutta syksyllä ostan kyllä uuden sarjakortin.
Toukokuun puolivälissä Aktiivicolliet järjesti tottispäivän Lempäälässä. Maija Eerikäinen koulutti. Olin päivässä kuunteluoppilaana. En ole Maijan koulutuksissa aiemmin käynyt, mutta pidin kovasti Maijan tavasta kouluttaa. Täytyy toivoa että joskus tulis uudelleen mahdollisuus päästä Maijan koulutukseen ja sitten kyllä menen koiran kanssa.
Myyn kanssa ollaan myös käyty Teijon kansallispuistossa päiväretkellä. En ollut aiemmin siellä käynyt, mutta oli kyllä hieno paikka, joten päätin että kesällä sinne on uudestaan mentävä. Kivoja reittejä ja hienoja rantoja.
sunnuntai 21. toukokuuta 2017
Tokoleirillä Inkoossa
Perjantaina lähdettiin Inkoon Västankvarniin SCY:n tokoleirille. Mulla oli lomapäivä, joten sain aamulla ihan rauhassa paikkailla tavaroita, lenkittää koiria ja hengailla ennenkuin iltapäivällä sitten pakkasin auton ja lähdin ajelemaan kohti Kirkkonummea, jossa eka stoppi. Käytiin Kirkkonumella ostaa leirille ruoat ja omia eväitä illaksi.
Viiden aikaan iltapäivällä saavuttiin Inkooseen ja käytiinkin heti valitsemassa itsellemme huoneet. Sitten avattiinkin jo sidukat ja syötiin ruoka nurmella lämpimän auringon paahtaessa. Kevään eka lämmin päivä, juuri täydellinen ajoitus! Illalla saapui vielä muutama muukin ja mentiin sitten treenaamaan kentälle.
Myy teki vähän aksaa: keppejä, kontakteja ja käännösjuttuja. Varsinkin käännöstreeni sujui ihan superisti.
Demi treenas Kirsin kanssa. Tekivät voittajan liikkeet putkeen palkatta. Demi äänteli, mutta tosi vähän. Ihana huomata kuinka hyvin Demi keskittyi Kirsin kanssa hommiin, muutaman kerran vilkuili mua, mutta muutoin keskittyi työntekoon.
Treenien jälkeen grillattiin ja yöllä käytiin vielä saunassa, joka oli kyllä jo vähän viilentynyt, mutta eipä se kauheasti haitannut.
Lauantaina saapui muut leiriläiset ja kouluttaja Heidi Pesonen. Mulla oli treenivuoro vasta iltapäivän setissä joten sain onneks vaan kattoa aamupäivän treenejä. Pikkasen veny ilta nimittäin ja olo oli vähän sen mukainen. Käytettiin iltapäivällä koko meidän setti tunnariin. Liike joka on aina ollut Demille helppo, mutta jossa ei jaksa keskittyä kapuloiden vientiin, kattelee aina minne sattuu eikä seuraa liikkuria yhtään. Tämähän tuli sitten ilmi, mutta samalla tuli myös muita virheitä. Mutta kuulemma ongelma tässä liikkeesä on se, että se on aivan liian helppo Demille, jolloin sen asenne on sellanen hälläväliä, tää on niin iisii. Kummasti fokusta alkoi löytymään kun itse tunnaria vaikeutettiin. Tunnarit laitettiin todella lähekkäin, jolloin kävi ilmi että Demi vähän hutiloiden tarkentaa omaa. Toi monen monta kertaa väärän, viereisen kylläkin. Saatiin siis vinkiksi treenata huomattavasti vaikeampia tunnareita, jolloin Demin on pakko keskittyä tarkentamiseen eikä voi vain huitaista. Iltapäivällä Demi osallistui myös paikkamakuuseen muiden kanssa, Kirsi oli näissä Demin kanssa. Ekalla kerralla karkas rivistä mun luokse, ennenkuin liike ehti alkaa, mutta palasi kyllä Kirsin luokse kutsuttaessa. Itse paikkis meni hyvin, pysyi paikallaan ja oli hiljaa. Tehtiin myös häiriötreeniä porukalla. Oltiin isossa ympyrässä ja kaikki teki omaan tahtiin joko kaukoja tai sivulta maahan käskytystä. Heidi tuli myös erikseen tekemään häiriötä jokaiselle koirakolle. Demi oli näissä aika pätevä, ei mennyt kuin muutaman kerran toisen käskyllä maahan, hyvä juttu.
Myyn kanssa tein illalla viel pienet treenit kentällä, samaan aikaan muutaman muun kanssa. Myy teki tötsän kiertoa, sivulletuloja ja lyhyitä seuraamispätkiä ja loppuun pari hyppyä toko hypyllä. Myy keskittyi kivasti vaikka kentällä olikin samaan aikaan muita. Oltiin tosin tietoisesti vähän kauempana muista, jotta saatiin vähän omaa rauhaa.
Illalla taas grillattiin, saunottiin ja juteltiin kaikesta mahdollisesta. Oli kyllä kiva päivä ja ilta. Meillä oli hyvä porukka ja juttua riitti.
Nooa ja Nita odottaa autossa
Sunnuntaina jatkettiin treenejä. Demin kanssa katsastettiin perusasentoa ja seuraamista. Uuuh, niistä ei mitään kerrottavaa jälkipolville... koira tuhannen vinkuralla ja ja ja... oma asenne oli ihan perseestä ja se näkyi sitten myös Demin toiminnassa, huonoja oltiin molemmat :( Ehdittiin myös näyttää meidän metalli ja saatiin siihen muutama treenivinkki. Demi kun ei metallia niin rakasta ja ote on löydä, jolloin hypyssä metalli kolistelee hampaissa jolloin Demi räkäsee sen pihalle hypyltä alas tullessaan. Lähdettiin tekemään metallia putken kautta. Ajatus tässä tehdä jotain koiran mielestä kivaa, jotta se ikävä juttu unohtuis. No siinä onnistuttiin kyllä ihan kivasti, noudot parani ja hyppykin luonnistui ilman räkäsyä kun palkaksi pääsi putkeen.
Leirin päätteeksi otettiin ryhmäkuva.
Vasemmalta ylhäältä: Toivo, Inka, Riemu, Sansa, Taape, Aada, Olga, Tenho, Flora, Hupi
Alhaalla: Nooa ja Demi
Leirillä oli myös Demin poika Taape (Lumipilven Onnenliekki). Ihana poika! Alla muutama kuva Taapesta.
Jälleen kerran mahtava tokoleiri, nämä leirit on kyllä niin taattua laatua. Meillä oli tois hyvä porukka kasassa ja kouluttaja oli myös todella kiva. Heidin koulutuksissa olen ainakin kerran aikaisemmin käynyt, hyväksi todettu jo silloin :)
tiistai 2. toukokuuta 2017
Vappu
Tänä vuonna meillä oli vähän erilainen Vappu. Lauantaina 29.4 lähdin kahdestaan Myyn kanssa Ikaalisiin. Mä olin melkeen vuosi sitten lupautunut töihin toimihenkilöksi MH-kuvaukseen. Edellisestä MH-kuvauksesta jossa olen ollut töissä oli jo kulunut 8kk, joten oli jo aikakin päästä hommiin ;) Porukka oli mitä parhain, siellä oli suurin osa toimihenkilöistä mulle entuudestaan tuttuja, kuin myös kuvaajat. Kuvaus oli 3-päiväinen, mutta mä lupauduin hommiin vain 2 päiväksi.
Maanantaina aamulla aurinko paistoi, heräsin jo 5:20!!! Vaikka herätys oli vasta 6:30. No onneks samaan aikaa heräs toinen huoneessa ja todettiin, että jospa nyt vaan jatketaan unia. Ilta oli myös sunnuntaian venynyt sen verta pitkään että tuli ihan tarpeeseen tuo yksikin lisätunti. Myyn käytin heti ulkona herättyäni uudestaan, aurinko paistoi ja sää tuntui jo tuohon aikaan ihan lämpimälle, totesin heti ettei tarvii laittaa enää toppahousuja. Sitten aamupalalle ja sen jälkeen laittamaan rataa kuntoon. Sain olla etäleikkijä, ja sepäs hauskaa puuhaa on. Oli kiva kun oli paljon eri rotuisia mm. sheltti, vehnäterrierejä, sakemanneja, holskuja ja berhandilaisia. Koirat reagoi ja toimii niin eritavalla, on ihan hurjan opettavaista ja antoisaa nähdä erilaisia koiria kuvauksessa.
Myy kuuli viikonlopun aikana reilu 70 laukausta. Myy oli päivät autossa, niinkuin muutkin koirat. Talon sisällä ei voinu pitää koiria kuvauksen aikana, koska testi pyöri ihan siinä talon ympärillä ja äänet olis häirinneet suorittavaa koiraa jos talon sisältä joku olisi haukkunut. Kävin kattomassa Myytä muutaman kerran ampumisten jälkeen, suurimmaksi osaksi se siellä nukkui ihan rauhassa tai istui levollisena ja katseli ympäristöä. Käytin Myytä pissalla tauon aikana ja autosta se hyppäs häntä tötteröllä iloisesti ulos. Ei mitään painetta siis ottanut ampumisesta. Tosin tää nyt ei mulle uutta tietoa ollut, tiesinhän mä sen että laukauksia se ei eplkää.
Kiva viikonloppu kaikenkaikkiaan ja hirmu mielenkiintoinen. Noita kuvauksia on todella mielenkiintoista nähdä ja toimiheniklöä oleminen on todella mukavaa. On mielenkiintosta nähdä eri rotuisia koiria ja niiden reaktioita, saa vähän perspektiiviä asioihin ;)
Koko porukka, yövyttiin testipaikalla. Kuvaus pidettiin sellasen vanhan omakotitalon tontilla, jossa oli kaikennäkösiä rakennuksia ja paljon tilaa ja peltoja. Talossa oli 3 kerrosta, ja siellä me kaikki nukuttiin sulassa sovussa, osalla oli koirat mukana kuten mulla. Osalla oli oma huone, mutta me yövyttiin Myyn kanssa kolmannessa kerroksessa, samassa huoneessa kolmen muun kanssa.
Lauantaina päästiin illalla heti ruokapöytään kun saavuttiin. Sen jälkeen lähdin lenkittämään Myytä, käveltiin Jämijärvelle :D Oli ihan kiva keli, vähän viileätä, mutta sepäs ei yhtään haitannut. Kun kattelin facebookkia niin kaverit päivitti etelästä jo karmeita taka-talvikuvia, joten siihen nähden sää Ikaalisissa oli tosi hyvä. Tuolla oli muuten todella kivat maastot, haaveilin pääseväni jäljestämään, mutta se jäi kyllä vaan haaveeksi, ei ollut aikaa. Lenkityksen jälkeen istuin muiden joukkoon istumaan iltaa. Siinähän se aika vierähti ja vatsalihakset kipeyty naurusta. Yhden aikaan pääsin nukkumaan.
lauantaina illalla 29.4 Jämijärvellä
Myöhään illalla alkoi sitten tupruttamaan lunta ja aamulla näytti tältä!!
Eipä siinä muuta kuin alettiin lapioimaan pihaa, piti tehdä kulkuväyliä eri osiin testejä ym. Koko päivän satoi sitten vaihtelevasti lunta, räntää, rakeita ja tuuli puuskissa aikas kovaa. Aaveiden telttakin lähti lentoon ym.. onneksi ei sentään kenenkään koirakon aikana. Onneksi olin pakannut kaikki mahdolliset vaatteet mukaan, säähän kuin säähän, tulivat tarpeeseen. Lauantaina kuvauksessa kävi 2 pitkäkarvaista collieta sekä muun rotuisia. Olis ollu kiva nähdä useampikin collie, mutta näin tällä kertaa. Päivän päätteeks oli aika väsyny olo, mutta niin vaan lähdettiin Myyn kanssa lenkille. Käveltiin sellaselle laavulle jossa sitten vähän aikaa hengailtiin ennen kuin käveltiin takaisin. Illalla saunottiin ja istuttiin iltaa. Vaikka en kova saunoja olekkaan niin täytyy sanoa että pitkän päivän päätteeks oli kyllä ihana päästä saunaan.
Myy kuuli viikonlopun aikana reilu 70 laukausta. Myy oli päivät autossa, niinkuin muutkin koirat. Talon sisällä ei voinu pitää koiria kuvauksen aikana, koska testi pyöri ihan siinä talon ympärillä ja äänet olis häirinneet suorittavaa koiraa jos talon sisältä joku olisi haukkunut. Kävin kattomassa Myytä muutaman kerran ampumisten jälkeen, suurimmaksi osaksi se siellä nukkui ihan rauhassa tai istui levollisena ja katseli ympäristöä. Käytin Myytä pissalla tauon aikana ja autosta se hyppäs häntä tötteröllä iloisesti ulos. Ei mitään painetta siis ottanut ampumisesta. Tosin tää nyt ei mulle uutta tietoa ollut, tiesinhän mä sen että laukauksia se ei eplkää.
Kiva viikonloppu kaikenkaikkiaan ja hirmu mielenkiintoinen. Noita kuvauksia on todella mielenkiintoista nähdä ja toimiheniklöä oleminen on todella mukavaa. On mielenkiintosta nähdä eri rotuisia koiria ja niiden reaktioita, saa vähän perspektiiviä asioihin ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)