Demi teki ekalla kierroksella kaikki voittajan liikkeet palkatta läpi. Jokainen liike onnistui, ei tosin ihan 10 arvoisesti, mutta ilman suuria virheitä.
Tokalla kierroksella mä tein Demin kanssa seuraamista. Koko seuruu treeni otettiin videolle, jotta pystyin vertaamaan omaa fiilistä todellisuuteen. Mulla on usein aika väärä mielikuva siitä mieltä seuraaminen näyttää, joten ollaan nyt päädytty siihen, että joka ikinen seuruu treeni tulee videolle. Tällä tavoin mä toivon saavani realistisen kuvan mun ja Demin seuraamisesta. Mun täytyis antaa Demille mahdollisuus olla hyvä, eikä aina vaan lytätä sitä. Tuntuu oikeastaan aika paskalle, mä oon päässäni kehitellyt seuraamisesta aivan jäätävän mörön. Mä oon aikoinaan rakastanut seuraamisliikkeitä, nykyään vihaan niitä. Joskus Demin seuraaminen oli todella hyvää, nykykään siinä on vaikka ja mitä ja silloinkin kun sitten tekee hyvin, niin mun mieelstä se on aina kuraa. Ei tartte ihmetellä miksi Demi ääntelee hulluna seuraamisessa, se ei oikeasti edes tiedä mitä siltä halutaan. Tuolta tokoleiriltä mulle jäi oikeastaan omasta osastani vähän p***a maku suuhun ton seuraamisen suhteen. NÄin jälkikäteen ajateltuna ehkä hyväkin, koska päätin että nyt mun on itse ryhdistäydyttävä ja muutettava omaa asennetta. Välillä vois olla ihna reilua ajatella asioista positiivisemmin eikä velloa itselleen sellaista huonoa fiilistä. Yritän nyt siis omaa päätäni tässä korjara :D ja sen jälkeen se tulos ehkä toivottavasti näkyy mun ja Demin tekemisessä. Oon miettinyt, että Demillä on oikeasti monta todella hyvää liikettä mistä olen ylpeä, mutta usein unohdan ne koska ajattelen vaan sitä seuraamista joka ei tällä hetkellä ole sellaista mitä haluaisin.
No mutta palatakseni treeniin. Seuraaminen tuntui musta pääasiassa hyvälle ja täytyy sanoa, että se jopa näytti myös siltä. Täytyis nyt vaan saada positiivinen mielikuva itselleen tästä liikkeestä. Ollaan viikolla hinkutettu perusasentoja paremmiksi ja ylläri ylläri, se on tainnut vaikuttaa asiaan. Treenasin myös käännöksiä, ihan ilman koiraa. Mun askellus on vähän päin p******ä joten hiottiin sitten mulle parempia käännöksiä. Tehtiin Demin kanssa myös paikkista ryhmässä, sujui hyvin. Kaukoja, jotka pääosin oikeen hyvät.
Nita teki omalla vuorollaan ruutua, merkin kiertoa ja luoksetulon, sekä osallistui paikkikseen. Ruudussa paikka ei ole enää niin tarkkana mielessä, mutta kyllä se sinne ruutuun kumminkin löytää. Luoksetulon stoppi ja maahanmeno oli hyviä, niinkuin ne on oikeastaan aian Nitalla olleet. Merkin kiertokin sujui. Paikkiksessa ei mitään moitittavaa. Nitan kanssa nyt vaan humputellaan ja muistellaan menneitä :D
Myy aloitti oman kierroksen leikillä. Myös perusasentoja ja pieniä seuruu pätkiä tehtiin, piti paikkansa kohtalaisen hyvin. Kontaktia häiriön alla, hyvä. Merkin kierrossa nousi kierrokset vähän turhan paljon, ja ääntä tuli aivan liikaa. Tilanne saatiin korjattua namittamisella, eli ensin annetaan syödä muutama nami maasta ja sitten suoraan lähetys kiertoon, toimi hyvin. Kapulan pitoa ja kantoa. Aloitettiin kantamisella koska se on Myylle mielekkäämpää. Kantoi hyvin ja kesti kehut tiputtamatta. Sitten niin että nosti kapulaa maasta ja piti sitä mun edessä. Sain tuotua kädet jo kapulan lähelle, n 15cm päähän ilman että tiputti kapulaa. Tuon lähemmäs kun toin kädet niin tiputti. Myy teki myös loppuun paikallamakuun Nooan kanssa. Taisi tehdä elämänsä pisimmän paikkiksen. Hyvä mimmi.
Perjantaina ajoin Sirkuskentälle alaosaston treenivuorolle. Oltiin sovittu treenit, mutta mulle tehtiin oharit! Vaikka paikanpäällä vähän auoin päätäni asiasta niin toivottavasti ainakin ne jotka mut tuntee ymmärs että se oli vitsillä. No jokatapauksessa, jos olisin tiennyt ettei K tule niin en olis vaivautunut paikanpäälle ja olis jääny hyvät treenit tekemättä.
Demin kanssa aloitin. Tehtiin ensin ruutua, jonka bongasi hyvin, mutta paikka näytti olevan vähän hukassa, ajautui ruudun vasempaan takareunaan ja vähän yli. Päätin sitten tehdä lähempää ja vahvistaa paikkaa ja nopeastihan se muistui taas mieleen. Metallia tehtiin tasamaanoutona, ekalla heitolla ei tuonut, kun tuli pulma. Kapula jäi pystyyn eikä Dee tiennyt mitä tehdä, kun kävin laittamassa metallin kumoon niin johan toimi, pelkät kehut ja uudestaan, nyt niin että kapula oli makuuasennossa, ei ongelmia ja sivulletulokin oli suora. Sitten vahvistin pitoa, Otettiin vähän vetoleikkiä metallilla, joka kerta kun puri kunnolla kiinni kehuin ja palkkasin. Tän jälkeen otin Dmein sivulle ja annoin kapulan ja nyt ote oli huomattavasti paremi, ei enää kolissut hampaissa.
Kaukoja tehtiin myös reilulta kisamatkalta. Demi teki todella hyvät kaukot, nousi ekalla käskyllä ja varsinkin maasta seisomaan oli ihan superit, ei liikkunut yhtään. Seiso-istu vaihdossa liikkui muutaman sentin. Istumisiin pitäis kiinnittää enemmän huomiota, jää vähän vajaaksi, ei pahasti mutta kumminkin. Tunnaria, jossa itse vein kapulat. Tein uuden kuvion, pyramidin. Oma oli vasemmalla alhaalla. Demi meni laukalla, alkoi haistelemaan oikealta alhaalta edeten oikeaa reunaa ylös. Vikana haisteli vasemman alareunan jossa oma oli. Ei epäröinyt hetkeäkään, vaan toi oman heti. Loppuun tehtiin paikallamakuu ryhmässä. Saatiin uusia koiria viereen, mikä on aina kiva. Hyvin meni.
Myy pääsi myös treenaamaan. Sirkuskenttä on Myylle vaikea paikka kun siinä on skeittipuisto ihan kentän vieressä. Myy tykkäis kauheesti niitä skeittareita komentaa, joten tarkka suunnitelma piti olla. Menin kentälle ns. takakautta, aloitettiin nurmella leikillä. Myy leikki todella hyvin, hämmentävän hyvin kun häiriö oli niin suuri. Se selkeästi kyllä purki painetta tuossa koska puri leluun kiinni todella hyvin. Keskittyi leikkiin todella hyvin, joten päätin sitten treenata perusasentoja. Nämä sujuivat hyvin, pääasiassa, muutaman kerran kun viivettä tuli, ehti Myy alkaa haukkumaan, mutta uuden käskyn saatuaan teki taas hommia. Tein myös jääviä, peruuttaen ja nopeaan tahtiin. Näissäkin keskittyi hyvin kun tahti oli nopea. Myy siis kykenee tekemään pikkujuttuja tuolla, kunhan pysyy kovin kiireisenä eikä ehdi miettiä skeittareita. Tää on itsellekkin haastavaa, täytyy aivan joka sekuntti olla valmis eikä hetkeäkään voi jäädä mietitmään tai mimmi keksii huomata kaikki maailman muut asiat. Kun lähdettiin kentältä autolle, jäätiin viellä autojen eteen nurmelle hengailemaan. Myy tarjosi maahanmenoa, josta palkkasin. Siinä katseli sitten skeittareita ja heti kun katse kävi skeittareissa ja heti sen jälkeen mussa, palkkasin ja siinähän alkoi löytyä pientä rauhaa. Tämä treeni tuli kyllä niin tarpeeseen.
Kaikki kuvat otti Jorma Lahti, kiitokset kuvista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti