Joulu tuli ja meni

Niin se joulu vaan on ohi, mutta mullapa jatkuu loma :) Ei olla edelleenkään tehty koirien kanssa muuta kuin lenkkeilty ja nautittu ihan vaan lepposasta olemisesta.

Tässä kuva joulupäivältä kun oltiin mun vanhemmilla syömässä. Tytöt poseeras oikein hienosti, saatiin muutama ihan hyvä kuva, vaikka ens vuoden joulukortteihin ;) Aattona avattiin yhdet lahjat ja eilen vasta loput kun meitä oli niin iso porukka jouluaattona koolla. Demille ja Nitalle oli myös muutama paketti kasassa. Demihän päätti jo ruokailun aikana etsiä omansa ja oikeasti löysi juurikin sen  omansa. Tosin Demi joutui kyllä odottaa sitä avaamista ihan siihen asti kun oltiin syöty. Demi ja Nita avasi hienosti yhteistyöllä lahjat, oli se hauskan näköstä, repivät molemmat paketin molemmista päistä. Leluja tytöt saivat yhteensä 6 kpl ja tänään niistä puolet oli jo rikki. Demi on niitä aika lahjakkasti repinyt riekaleiksi...

Tässä vielä joulufiilistelyä meillä kotona... Piparkakkutalo saatiin kasattua vasta eilen ja mitenkäs muutenkaan kuin palovamman kera. Seinät ja katto koristeltiin jo viikko sitten, mutta kasaaminen oli jäänyt, koska se ei ole mun lempipuuhaa niinkuin ehkä mahdollisesti voitte tosta palovammasta päätellä. Ja osia paistaessa tuli mokattua muutenkin, eli meidän talossa ei ollut ovea eikä ikkunaa, ennen kuin ne siihen feikkasin. Talosta tuli sitten ihan vaan pelkkä pelleily, ei kovin upea, mutta saa kelvata :D

                                      HYVÄÄ JOULUA!

                                                                          TOIVOTTAA: HANNA, NITA & DEMI



Herättiin aamulla kamalaan lumisateeseen. Vitsit että sitä lunta oli taas yön aikana satanut ja satoi edelleen. Käytiin tyttöjen kanssa metsässä lenkillä ja Demiä kiusasin kulkuskoristeella, tosin ei se neitiä haitannut ollenkaan, että kaulassa helisti kulkuset. Nita ei ollut poseeraus tuulella ollenkaan joten sen takia kuva vain Demistä. 

Tytöt sai avata aamupäivällä ensimmäiset joulahjat. Nita osaakin jo hienosti paketit avata, mutta Demille juttu ei vielä ole ihan auennut. Paketista tuli lelut ja herkkuja ja pakkohan se oli päästä heti herkkuja maistelemaan. 

Iltapäivällä käytiin vielä lekillä ennen kuin koirat jätettiin kotiin ja me suuntasimme mun serkun luokse. Meitä olikin tänä jouluna iso porukka, peräti 20 henkilöä viettämässä joulua! On se vaan niin ihanaa kun saa isolla porukalla viettää joulua, tuntuu niin paljon paremmalle :)



Eilen kävimme uimassa Hyvinkäällä. Otin mukaan molemmat tytöt. Tämä hieno ajatus tuli siitä kun Demi viime kerralla oli niin innokas uimari, jepp jepp...olishan se pitänyt arvata kun on molemmat mukana, niin ei se ihan niin helppoa olekkaan. Molemmat oli alkuun vapaana kun yritin niitä pelkällä käskyllä saada uimaan (tämä siis toimii hyvin silloin kuin vain yksi koira on mukana), mutta eihän se ihan toiminut. Demi varsinkin rallatteli ja oli sitä mieltä että hän täällä mielummin leikkisi vaikka Martin kanssa. Jonkun aikaa touhua kattelin kunnes laitoin molemmat hihnaan. Uitin tyttöjä peräkkäin ja sehän toimikin ihan hyvin. Eli tästä viisastuneena, jos haluan uittaa molempia samaan aikaan niin ainoa vaihtoehto on hihnassa uittaminen. 

Uimareissun jälkeen ajelin vielä Nitan kasvattajalle iltakahville. Koirat pääsi sisään mukaan etteivät autossa märkinä joutuneet palelemaan. Demi tykkäsi kovasti Roysta ja hetken aikaa ne yhdessä leikkikin kunnes otettiin sisälle ettei Demille tulisi kylmä. Pari tuntia vierähti nopeasti kun kuulumisia vaihdettiin. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa!

Joulukiireitä

Viikko on mennyt vauhdilla ja on juostu paikasta toiseen jokaikinen päivä. Itseäni saan vaan syyttää kun olen taas jättänyt kaikki joulujutut viime tinkaan, tyhmä tyhmä minä! Ensi vuonna kyllä aloitan kaiken ajoissa, jookos?! Töissä ja vapaa-ajalla on siis pitänyt kiirettä, mutta onneksi on ehditty nauttia molemmista, hah jos nyt töistä voi nauttia ;)

Koirien kanssa ei olla mitään kummempaa treenattu, jotain pikkuista kylläkin ruoan yhteydessä. Ollaan nautittu lenkkeilystä ja leikkimisestä.

Tänään alkuillasta lenkillä tajusin, että mulla on kaksi aivan suunnattoman ihanaa koiraa, jotka on molemmat opettanu mulle niin paljon. Toki olen jo aikaisemmin tajunnut tämän, mutta asia tuli vahvasti mieleen kun lenkillä tapahtui yksi juttu. Käveltiin tiellä kun yhtäkkiä kuului kova ääni, huomasinkin heti oikealla puolella vähän kauempana työmaan josta ääni tuli. Koirien reaktiot olivat niin päinvastaiset kuin olla ja voi. Nita pysähtyi heti äänen kuultuaan ja häntä laski, Demi taas lisäsi vauhtia ääntä kohti häntä ylhäällä. Muistin taas, että mulla on kaksi niin erilaista, mutta niin rakasta koiraa <3 Nita ja Demi on melko erilaisia, mutta molemmissa on paljon ihania ominaisuuksia ja lenkillä kun mietin niin tajusin, että MUN unelmakoira olisi yhdistelmä mun tämänhetkisistä koirista. Eli jos voisi napsia molemmista koirista ne hyvät ominaisuudet ja yhdistää ne yhdeksi koiraksi niin avot! Molemmissa on niin paljon ominaisuuksia mistä tykkään, mutta molemmilla on sellaisia ominaisuuksia mitä haluaisin vahvistaa tai jättää kokonaan pois. Mutta pointtina ehkä se, että mä olen kyllä suunnattoman iloinen että saan omistaa nämä kaksi ihanaa trikki tyttöä :)

Vikat aksat ennen taukoa

Eilen oltiin Nooan kanssa vikoissa aksatreeneissä ennen joulutaukoa. Tehtiin "hyvänmielen rataa", jepp jepp... No oikeesti jäi kyllä ihan hyvä mieli, mutta rata ei kumminkaan ollut mikään ns. hyvän mielen rata. Ekaa kertaa oli nyt ratatreeneissä kontaktieste ja A:lla oli hyvä aloittaa. Rata oli haastava, mikä ei tietenkään yllätä. Mutta saatiin todella hyviä pätkiä aikaiseksi, mutta koko rataa emme pystyneet tekemään, tehtiin siis osissa kunnes tyssäsi, jolloin hinkattiin vaikeata kohtaa ja sen jälkeen jatkettiin. Radan alku sujui meiltä hyvin, eli 1-7 onnistui. Suoralta putkelta (7.) tultiin edessä olevalle hypylle josta piti kääntyä siivekkeen ympäri, käännettiin ns. ulkokautta koska toisella puolella sekä edessä ja itseasiassa molemmilla sivuilla oli 5m etäisyydellä hämyesteitä. Nooan loikat on isoja joten tiesin jo etukäteen, että tätä tullaan hinkkaamaan. Treenattiinkin sitten kääntymään tiukasti siivekkeen ympäri ja tietenkin piti koota sitä hyppyä. Treenaamalla tietenkin alkoi sujumaan paremmin, mutta näitä on kyllä treenattava vielä erikseen. Rata jatkui ja pöytä sujui hyvin ja hallitusti, pöydältä jatkettiin hypyille jotka tehtiin välistävetoina ja sehän sujui loistavasti. Muutaman hypyn kautta kepeille, jossa meillä oli 5 verkkoa ja keppejen jälkeen kahden hypyn kautta putkeen. A oli tässä tyrkyllä ja Nooa kävikin etutassuilla A:lla, mutta kääntyi sitten kumminin putkeen. Tämä kohta otettiin uudestaan, kun muutin ohjausta ja käänsin hypyiltä valssilla putkeen niin johan jäi A:n koskemin välistä. A:n kontaktin otti hyvin, ja pysyi kontaktilla kun siirryin pakkovalssiin seuraavan hypyn taaksen. Luki pakkovalssin hyvin, mutta pakkovalssi-jaakotus ei sujunutkaan, kääntyi jatkuvasti väärään suuntaan. Tein sitten vaan pakkovalssin ja käännyin vaan normisti ja seuraava este olikin rengas joka ei vielä toimi radalla. Tarvii lisää treeniä tähän. Renkaan osaa jos sitä tehdään pelkästää, mutta hypyn/putken kautta kun vauhtia on enemmän niin ei vielä hahmota, vaan tulee välistä. Mutta hyvä mieli jäi treeneistä ja nyt on hyvä jäädä joulutauolle. Seuraavat treenit onkin sitten 7.1.2013.

Nooan jäähdyttelyn jälkeen Nita pääsi tokoilemaan, paikalla meitä oli vain kolme. Otettiin Erikan kanssa koirille paikallamakuut. Nita pysyi hyvin ja oli hiljaa, olin puolet ajasta A:n takana piilossa. Sitten siirryttiin tekemään siivekkeen kiertoa ja siihen yhteyteen luoksetulon stoppia. Etäisyys muhun ei ollut pitkä joten stopit onnistu mun makuun hyvin, eikä himmaillut pahasti vaikka tein useamman toiston, tietenkin väliin pelkkää kiertoa. Vikana juttuna tehtiin seuraamisen sivuaskeleita, peruutusta ja paikallaankäännöksiä. Aloitin sivuaskeleilla oikealle, jäi väljäksi eikä käyttänyt oikein takapäätä kunnolla, joten päätin ensin vaan treenata sitä takapään käyttöä. Tein siis pientä ympyrää sekä paljon askelia oikealle palkka kädessä. Kun tämä alkoi sujumaan otin uudestaan sivuaskeleita oikealle ja nyt ne toimi niin kuin haluan. Sitten sivuaskeleet vasemmalle, näissä ei mitään ongelmaa. Peruutus ei ihan ollut kuosissa, kun peruutan useamman askeleen menee perusasentoon vinoon, joten treenattiin peruutusta erikseen ensin ja sitten seuraamisena, alkoi sekin taas toimimaan. Paikallakäännökset tein sekä oikealle että vasemmalle, oikealle oli vaikeampaa, edistää tässä.

Hyvät treenit ja kiitos Erikalle seurasta. Nita ja Tara pääsi myös hetkeksi vapaana hengailemaan, ja tytöthän vähän alko leikkimään. Oli ne kyllä söpöjä, mutta huomaa hyvin ettei ne ole kauheasti yhdessä leikkineet, sen verran varovaista oli vielä touhu :)

Uimaan!

Demi pääsi tänään uimaan Hyvinkäälle. Edellisestä kerrasta oli sen verran pitkä aika, että ajattelin Demin olevan vastahakoinen. Tällä kertaa mä olin niin väärässä. Neiti meni käskystä veteen ja ui innokkaasti. Päästiin myös uimaan altaan toista puolta, jossa on vain yksi ramppi koska Demi osasi kääntyä ja itse hakeutua viistossa  toisessa reunassa olevalle rampille. Demi ui tehokkaasti sen 30 min mitä allas oli meillä käytössä. Mä oon niin iloinen kun Demi näytti oikeesti viihtyvän altaalla, jee! Föönauksessakin on kehitystä tapahtunut, Demi ei enää yritä syödä kuivainta, seiso nätisti vaan paikoillaan. Niin hieno tyttö se kyllä on, Demi <3

Kiitos seurasta!

Äkkilähtö pohjoiseen

Joo äkkilähdöllä mentiin eilen pohjoseen, ihan pohjois-espooseen asti, hihii! Pialta tuli viestiä että nyt olis mahdollisuus päästä hallille treenaamaan kohtuu hintaan ja mullahan oli just sopivasti aikaa lähteä. Päästiin treenaamaan Agimestaan, mulle eka kerta tuolla hallissa. En tiedä miks olen kuvitelltu että siellä on kokonainen seinä pelkkää peiliä, no ei ollut joten mun suunnitelmiin meinas tulla muutoksia kunnes tajusin että, Piahan on mukana :) Treenattiin koiria vuorotellen, eli yks koira kerrallaan paitsi paikallamakuussa oli toinen kaveri seurana.

Nitalla taisin tehdä ensin. Aloitettiin paikallamakuulla, Martti mies oli seurana. Ei otettu aikaa, mutta jotain 2-3min luokkaa. Olin suurimmaks osaks esillä, kävin kaks kertaa piilossa. Nita oli hiljaa ja rauhallisen oloinen. Sitten taidettiin siirtyä seuraamiseen, jossa teemana edelleen tempo. Aloitettiin ihan normiseuraamisella, tuntui hyvälle ja näytti kuulemma hyvälle. Välillä tippui hetkeksi kontakti, mutta kokonaisuutena oikein kiva. Sitten hidas, joka toimi myös ei siis siinäkään mitään ongelmaa. Vikana juoksua, jossa Nita pomppi muutamaan otteeseen. Tähän pomppimiseen taitaa olla syynä mun kädet, ne heiluu aika lailla juostessa. Mietittiin millä tavalla niitä käsiä mun kandeis pitää ja luulen että muutan nyt käsien paikkaa ja pidän ne vähän enemmän paikoillaan. Tehtiin pylvään kiertämistä ja kiertämistä metalli suussa, ja muutaman kerran kierron yhteydessä luovutus. Vauhtia olisin toivonut lisää, mutta normi metallinoudon Nita on hoitanut laukalla, joten vaikka nyt ravasi kun teki kierrollla niin en usko että se ravi on oikea ongelma, todennäköisesti epävarmuuttaan ravasi. Loppuun tunnaria, jossa tunnarit oli rivissä. Ensin lähti hyvin ja alkoi haistelemaan, puolessa välissä riviä lopetti haistelun ja vaan nappasi jonkun, joka oli väärä. Usempi lähetys ja nappasi vaan satunnaisesti jonkun, huoh. Peli poikki hetkeksi ja mietintätauko. Jatkettiin niin, että Nita jäi 10m päähän mutta mä siirryinkin tunnareiden lähelle. Muistaakseni nyt löysi oman, mutta näytti sille ettei haistellut, vaan löysi oman sattumalta. Usempi toisto kunnes päätin uskoa että se oikeasti haisteli, tässä tais tulla vääriä väliin. Vielä on paljon tekemistä tunnarin kanssa, mutta ehkä se joskus tästä vielä saadaan toimimaan.

Demi aloitti oman vuoronsa paikallamakuulla Sonan kanssa. Makasi 3-4min, en oo ihan varma piippasko hiljaa muutaman kerran vai oliko se joku muu. Pysyi kumminkin siinä asennossa johon sen jätin, tosin vinossa oli kun olin ite huolimaton jätössä. Sitten niitä sivulletuloja, Pia katsoi suoruutta, jota ei kyllä ollut. Tai no kyllähän niitä suoriakin oli, mutta ensin teki vähintään yhden vinon ja korjauksella suoristui, eli niistä ei palkattu kun ei heti ollut suora. Tästähän sitten alkoi metelöinti ja loppujen lopuks neiti kävi kierroksilla ja päätin laittaa jäähylle. Jäähyilyn jälkeen pääsi uudestaan tekemään töitä, tehtiin seuraamista. Eka pätkä jonka näytin oli aivan kamala, kontakti tippu, oli väljä ja vaikka mitä. Otettiin uudestaan ja tähän väliin saatiinkin oikein kivaa pidempää pätkää, tosin kontakti tippui muutaman kerran, mutta muuten oli hyvä. Työstettiin sitten kontaktia ja paikkaa. Kun kontakti tippui tai edisti tai oli väljä, mun oli tarkoitus tehdä äkkipysähdys, mutta mä olin niin huono. Mulla on liian pitkät piuhat ja mä liian herkästi kiellän koiraa, tyhmä minä! Lyhkäsiä pätkiä saatiin toimimaan ok, mutta, mutta...töitä riittää. Seuraamisessa meillä on kovasti vaihtelua, on oikein hyvää ja sitten huonoa, jossa kontakti tippuu ja paikka seilaa. Tehtiin myös luoksetulon stoppeja kiertämisen yhteydessä, ei kovin hyviä. Loppuun tunnari x 2, hyvin molemmat, tosin ekassa väärä käväs suussa mutta vaihtoi oikeaan. Toinen oli moitteeton.

Oli todella kivat treenit ja oli mukava treenata yhdessä. Edellisestä kerrasta olikin jo melko pitkä aika. Hyvä saada uusia mielipiteitä ja ideoita touhuun. Kiitos Pia seurasta!

Aksaa ja fyssaria

Maanantaina oltiin Nooan kanssa aksatreeneissä ja vuorossa oli oman ryhmän kisat. Ensimmäinen ajatus oli että, voi ei, ei tänään.... Nooa oli lämppälenkillä aivan kierroksilla, ihan höyrypäänä veteli koko lenkin ja autossakin oli jo melunnut mitä normaalisti ei tee. Ei siis todellakaan ollut odotettavissa halussa pysyvää koiraa. Kisaradat on meillä perinteisesti ollut 1-luokan (koska ollaan tällä hetkellä möllitasoa) hyppäreitä tai agilityratoja kunhan kaikilla ensin on kontaktit hallussa. Hyppäri oli siis luvassa, mutta juu-u, ei ollut ihan 1-luokna hyppäri. Rata oli kaikkea muuta kuin "hyvänmielen joulurata", tosin skabojen jälkeen meidät palkittiin sitten glögillä, pipareilla ja suklaalla. Radalla oli jäätävän pitkä suora, koko kentän mittanen ja myös sitten vääntöä ja hämyesteitä. Meidän kohtaloksi koitui hämyeste joka vaan niin oli tyrkyllä kun en saanut Nooa tekemään pientä hyppyä. Poika leiskautti valtavalla vauhdilla valtavia hyppyjä, jolloin ei ollut mitään saumaa saada poikaa kääntymään tollasessa kohtaan. Pitkällä suoralla jäin jälkeen jo tokalla hypyllä ja enne suoran loppu jossa sitten oli pimeä putkikulma odottamassa, olin jo auttamattomasti kaukana takana. Juoksin minkä kintuista pääsin, mutta eipä riittänyt mitenkään pojan menoon :D Meille siis molemmilla kierroksilla hyl. Nooa on vielä sellanen saippuapalanen, joka kädessä pysyessään on makea, mutta jonka kanssa saa taiteilla ja helposti liuskahtaa lapasesta, mutta ihana poika se on, siitä tulee vielä hyvä <3

Nita pääsi tokotreeneihin Nooan treenien jälkeen. Tosin me vähän myöhästyttiin, joten paikallamakuut oli jo tehty ennen kuin ehdittiin liittyä mukaan porukkaan. Nitan kanssa aloitettiin siivekkeen kierroilla, kiersi lujaa ja palkaksi sai leikkiä patukalla. Otin useamman toiston ja väliin sitten muutamia luoksetulon maahanmenoja siivekkeen kierron kautta. Hyvin reagoi käskyyn, tosin muutaman kerran itse maahanmeno oli vähän hidas. Sitten seuraamisen liikkeellelähtöjä, tosin en lähtenyt liikkeelle, annoin vaan käskyn ja katsoin onko hereillä ja päästääkö ääntä. Alkuun äänteli, mutta sitten hiljeni ja oli skarppi. tempon Seuraamisessa temponmuutoksia, normaalikävelyssä edisti alkuun, mutta sitten oli hyvä ja hidas toimi jälleen. Otin myös sivuaskeleita, peruutusta, hyvin. Loppuun vielä 2 x paikallamakuu. Molemmissa olin esillä ja kävin piilossa. Eka paikallamakuu kesti yli 5 min, toinen n. 2 min. Ekassa olin pidempiä aikoja piilossa, toisessa vain kävin 40sek. piilossa ja palasin. Ekassa Nita alkoi piippailemaan, josta huomautin jolloin hiljei ja oli loppu ajan hiljaa. Olen melko tyytyväinen paikallamakuuseen vaikka ääntä pääsikin, hiljeni käskystä ja oli muuten rauhassa, suu kiinni ja pysyi samassa asennossa koko ajan. Kivat treenit oli :)

Tänää tiistaina oli Nitan fyssari, emme siis päässyt aksatreeneihin. Nita oli taas hyvin rentona ja nautti käsittelystä. Pientä kireyttä oli rintalihaksissa, molemmin puolin samalla lailla, mutta muuten oli joustava eikä muuta kireyttä/jumeja ollut. Hyvä näin, tykkäänkin sen takia ylläpitää säännöllistä fyssarilla käyntiä, ettei niitä pahempia jumeja edes ehdi tulla.

Viikon puuhastelut

Alkuviikosta jäi sekä Nooan että Nitan agitreenit väliin kovan pakkasen takia. Treenejä ei siis ollut, joten kotona olemme olleet. Kovien pakkasten aikana Nitalla paleli tassuja kerran, Demillä ei kertaakaan. Nitankin tassut selvisivät vielä ilman fleecetossuja kunhan sai liikkua vapaana. Hihnassa kulkien paleli, mutta ei vapaana kun sai juosta kunnolla. Nitalla ei pohjavilloja vielä ole, mutta on pärjännyt lenkillä ilman takkia. Demillä tuota karvaa riittää, ainakin vielä. Tosin Demillä on pohjavilla ihan irti, eli kohta sekin on kalju. Tosin Demillä sitä karvaa on kyllä niin paljon, että huoletta voin harjailla, ei se karva ihan heti lopu.

Itsenäisyyspäivää vietimme vanhempieni luona, jonne myös siskoni tuli lapsensa kassa. Koirat pääsivät mukaan ja tekemään taas tuttavuutta kummityttöni kanssa. Molemmat olivat kovin kiinnostuneita vauvasta. Vauvan itkiessä ja varsinkin silloin kuin itku kesti pidempään oli Demi melko huolissaan. Meni vauvan luokse ja nuoli ja nuoli, taisi olla sitä mieltä että me ihmiset ei osata hoitaa vauvaa ;) Nita taas samaan aikaan hakeutu toiseen huoneeseen, jotta sai hieman etäisyyttä vauvaan. 

Tasapainolaudalla olemme myös tällä viikolla tasapainoilleet, hyvin ovat molemmat suoriutuneet. Sisällä olemme myös tokoilleet. Demillä on jatkunut sivulletulo treenit, myös seuraamista olemme tehneet ja keskittyneet käännöksiin. Kaukoja tietty, kaikkia vaihtoja, mutta vain yhtä per treeni. Demi on myös tehnyt paikallamakuuta, jossa olen myös käynyt kulman takana piilossa. Pysyy myös paremmin asennossa eikä niin usein enää tarvii korjata asentoa. Nita on tehnyt myös kaukoja, kaikkia vaihtoja. Ja nyt on alkanut sekoittamaan käsimerkit tai jotain, koska maasta istumisen on mokannut useamman kerran niin että nouseekin seisomaan. Teen istu käsimerkin oikealla kädellä viistoon ylös ja seisomisen näytän vasemmalla ja käsi paljon matalammalla. En tiedä voiko oikeasti sekoittaa käsimerkit vai onko tässä kyse jostain muusta. Nitan kanssa treenattu myös paikallamakuuta sekä seuraamisen peruutuksia ja sivuaskeleita.

Perjantaina vietimme pienimuotoisia pikkujouluja Kirsillä. Mukana olivat myös Heidi ja Pia, mukavaa oli. Ja Kirsi oli tuttuun tapaan keksinyt tietovisan jossa kysyttiin kaikenmaailman kinkkisiä kysymyksiä meidän koirista ja tokosta. Piti siis tietää koiriemme sukulaisia ym..

Eilen päästiin sitten Sporttikselle tokoilemaan. Paikanpäälle ilmestyi meidän lisäksi Erika ja Salla. Treenasin ensin Demin. Aloitettiin sivulletuloilla jonka jälkeen tein seuraamista, pitkää suoraa, jossa pyrin löytämään sopivan vauhdin joka sopisi parhaiten meille. Osittain tuntui hyvälle, mutta ajoittain tuntu hieman väljälle. Se videokamera olis ollu taas tarpeen (onneksi sen kyllä saan hankittua, odottelen vaan ensin joulun jälkeisiä alennusmyyntejä). Demi piippasi muutaman kerran ihan hiljaa seuraamisen liikkeelle lähdössä, ei kiva. Maahanmenoja niin että itse peruuttelin ja hetsasin namilla, teki nopeita maahanmenoja joihin olin hyvin tyytyväinen. Sitten avoimen liikkeestä maahanmeno, jota ei muuten ollakkaan muistaakseni vielä treenattu. Jätin Demin maahan ja kävelin ohi useampaan kertaa palkaten. Kääntää päätä kun menen ohi, mutta pysyy asennossa, hyvin. 2 x vauhtinouto, hyvin ja sitten vielä kapulan luovutusta erikseen, niin että annan kapulan Demille ja siirryn itse Demin viereen. Piti kapulaa hyvin vaikka lähestyin kädellä kapulaa enkä sitten ottanutkaan sitä heti. 1 x luoksetulo, jossa ekan kävin palkkaamassa jätöstä kun pysyi hyvin, sitten menin uudestaan ja juuri kun olin 25m päässä niin Demi valahti maahan. Menin Demin luokse ja vapautin ja otin uudestaan nyt pysyi ja luoksetulo oli hyvä. Loppuun paikallamakuu, jossa Demi oli keskellä, Jasun ollessa toisella puolella ja Taran toisella. Demi meni hyvin maahan ja hitsit, ei menny lonkalle ja oli suorassa, jee! Aikaa otettiin reilu 2min, kävin palkkaamassa kerran. Oli rauhassa ja kivasti.

Sitten oli Nitan vuoro. Aloitin leikillä jotta sain vähän kierroksia alemmas, leikki hyvin ja sen jälkeen siirryttiin hyppynoutoon. Ensimmäisen palkkasin paluuhypystä ja toisen otin ihan loppuun asti, molemmat hyvin. Sitten seuraamista jossa teemana temponvaihtelut. En tiedä miten onnistuin, mutta mulla oli todella rauhallinen ja hallittu fiilis koko seuraamisen ajan. Otin pelkkää suoraa jossa vaihtelevasti normaalia kävelyä, hidasta ja juoksua. Nita oli aivan älyttömän hyvä, ei edistänyt ja kontakti pysyi hyvin. Hidas tuntui todella hyvälle ja sehän on meille ollut vaikea ja juoksussa ei mitään pomppimisia. Tuntu niin  hyvälle ja olisin halunnut nähdä tämän ulkopuolisen silmin, eli sitä kameraa taas kuuluttelen. Voih, tuosta seuraamisesta jäi niin hyvä tunne. Sitten siirryttiin paikallamakuuseen, Nita sai myös olla Jasun ja Taran välissä. Nita makasi koko reilun 3min rauhassa, suu kiinni, ei mitään läähätystä tai piippausta. Kävin oven ulkopuolella ihan hetken, eikä haitannut Nitaa. Oi, tällaista kun meidän paikallamakuu olis aina. Aivan todella hyvät treenit, ihana fiilis jäi näistä treeneistä :)

Talvi on täällä

Talvihan se tuli kertarysäyksellä. Tykkään lumesta, kunhan sitä yhdellä kertaa ei tulis ihan sairaasti. Mun hermoja taidettiin koetella to-pe, mutta onneks siitä selvittiin. Pakkasetkin tuli kaupan päälle, melkoinen shokki kun asteet tippu noin nopeasti pakkasen puolelle.

                                                 Vähän talvifiilistelyä... Nita tammikuussa 2011
                                           
Koirien kanssa ollaan lähinnä lenkkeilty ja nautittu lumesta. Varsinkin Demi on ollut ihan into piukeena lumesta. Kyllä Nitakin tykkää ja mikäs sen mahtavampaa kuin kaksi mustaa jotka todella nauttii lumessa riekkumisesta. Nyt kun pakkastakin tuli niin päästiin vihdoin taas pellolle lenkkeilemään ja sehän vasta mukavaa olikin.

Eilen illalla olin Sporttiksella omalla hallivuorolla, paikalla oli vain 4 koirakkoa joten tilaa oli. Mulla oli mukana vain Demi. Mulla oli selkeä suunnitlema treeneihin ja pyysinikin että mua vahditaan etten tee yhtää enempää kuin mitä paperilla lukee. Aloitettiin sivulletuloilla, suorempia ne jo on, mutta mukaan mahtui myös vinoja jotka mä luulin olevan suoria. Mutta kehitystä on tullut, eli ehkpä me vielä joskus ollaan suoria :) Sitten ryhmäpaikallamakuu reilu 2 min, Demi oli bortsun ja labbiksen välissä. Meni maahan, pysyi levollisena, kävin palkkaamassa muutaman kerran kun edellisissä ryhmätreeneissä ei oikein sujunut, mutta nyt ei ollut ongelmia. Sitten ryhmässä paikallaistuminen, edelleen samojen koirien välissä. Istumista ollaan treenattu vähän ja mä en edes muistanut mikä tässä on se meidän jättösana, apua! No sanoin paikka, joka siis on paikallamakuun jättösana, niin Demihän oli menossa maahan kun sen jätin, uups. Menin takaisin ja käskin Demin istua ja jätin "istu" käskyllä, joka siis nyt saa olla se meidän paikallaistumisen jättösana. Jäin lähelle Demiä, ensin reiluun 5 m ja palkkaamisen jälkeen siirryin n. 10 m. Pysyi hyvin ryhdikkäänä ja oli levollinen koko paikallaolon ajan, hyvä. Paikallamakuun jälkeen tehtiin 2 x nouto, heitin kapulan pitkälle ja sitten se vielä pomppi eteenpäin joten kapula oli jossain 20 m päässä. Laukkas molempiin suuntiin, palkkasin vauhdista. Sitten oli tarkoitus tehdä tunnari, Demi oli vauhkona haukku ja oli kierroksilla. Demi otti kierroksia bortsusta joka teki agilityä. Demi oli ihan sitä mieltä että sekin tahtoo tonne tekemään tota samaa. Käskin olla hiljaa ja otin Demin sivulle, ei rauhottunut. Otin tukastakin kiinni, jolloin pikkasen kierrokset väheni, mutta ei tarpeeks. Mulla alko kyy kasvaa otsassa, jolloin kerrankin fiksuna tyttönä käskin Demin käy siihen käskyllä maahan, ja sitten otettiin aikalisä, minä sekä koira. Kun oltiin rauhotuttu niin tehtiin tunnari. Demi lähti hyvin etsimään omaa, mutta kun bortsusta taas lähti paaljon ääntä niin Demi keskitty bortsuun eikä hasiteluun. Otti väärän, mutta vaihtoi sitten omaan. En ollut tyytyväinen tähän joten toinen oli otettava, mutta päätin että ensin otetaan vähän taukoa, koska tunnari ei ole vielä Demille niin vahva että kestäisi noin isoa häiriötä joten päätin ottaa tunnarin uudestaan kunhan hallissa vähän häiriö väheni. Otettiin sitten lopuksi vielä toinen tunnari. Haisteli hyvin, tönäisi väärää, mutta toi oman, hyvä murunen.

Hyvät treenit oli ja mäkin olin jo vähän parempi. Olipas kiva kun tajusin itekkin että aikalisä on hyvä juttu, eikä niin että vaan yritän tehdä jotain ja kierrokset mulla ja koiralla aivan liian korkeella. Kehitystä tapahtuu aina silloin tällöin ;)