Treenejä ja kisoja

Tytöt pellolla

                        

Hiljaisuutta on riittänyt blogin puolella, vaikka oikeassa elämässä ollaankin treenailtu ja käyty kisoissa. Mitään suurta menestystä ei kyllä meille ole tullut, mutta kivaa on ollut. Sää on myös suosinut viime viikkoina, ihanaa kun on vihdoin lämmin!

Jospa tehdään pikakelaus viime viikkojen puuhiin...

Keskiviikkona 14.5. oli aksatreenit, jossa sain treenata Nooaa (Nitan ryhmäpaikalla). Tehtiin rataa joka oli edellisenä päivänä ollut Jounin koulutuksessa. Rata ei ollut helpoimmasta päästä ja suoritus ei myöskään ollut ehjä, mutta sitten kun alkoi luistaa Nooan kanssa niin vitsit se oli hieno! Sillä lähti kouluttajan sanojen mukaan homma vähän lapasesta, mutta kun taas sain pojan hanskaan niin meni todella hienosti. 

Torstaina treenattiin Kirsin ja Erikan kanssa Paloaseman kentällä. Demin kanssa treenattiin liikkeestä istumista, se kun usein seisoo kun pitäisi istua. Muistaakseni tässä ei kumminkaan mitään häikkää ollut. Kaukojen yksittäisiä vaihtoja takapalkalla. Tarkoitus oli saada istu-seiso vaihdon jumitus purettua. Kisamaisessa treenissä kun ei noussut seisomaan sitten millään. Sama toistui tässäkin treenissä. Ihan läheltä sain nousemaan, mutta kyllä oli vaikeata. En oikein tiedä mistä tämä jumitus johtuu?! Ruudussa maahanmenoja, juu-u, kyllä se vaan tahtoo ensin istumaan. Päätin sitten kokeilla suoraan maahan käskyllä ja se toimikin paremmin, en tiedä miksi. Luoksetulon stoppia hinkattiin myös, paljon toistoja, eikä koira kyllä ennakoi ollenkaan. Takapalkalla toimii, ilman ei. Treenattavaa riittää kyllä, ei loput hommat meillä kesken.

Nita teki ruutua, bongasi sen hyvin ja paikka oli hallussa. Metallinouto, jossa ei myöskään muuta ongelmaa kuin vinoa pa. Luoksetulon stoppi, hyvä niin kuin Nitalla usein on. Liikkeestä istuminen jossa ei myöskään ongelmaa.

Perjantaina käytiin aamulla hakemassa Bravecto punkkilääkkeet. Tais olla vika kerta ennen kuin lääke joskus tulee reseptivapaaksi. Ihan järkyttävän hintainen eläinlääkärikäynti, itse lääke ei mahdottoman hintanen ole, mutta kaikki muu. Niin ja väärän eläinlääkäriaseman valinta :(

Lauantaina aamusta lähtö Lietoon aksakisoihin. Nooan kanssa 3 x agi, 1 x hypääri. Kivat radat ja varsinkin A. Virtasen agiradat oli mukavan teknisiä ykkösen radoiksi, tykkäsin ettei pelkkää luukutusta. Kerättiin jälleen pelkkiä hyllyjä. Vikalla radalla puhdas rata vikalle hypylle asti, josta meni ohi. Pikkasen harmitti, mutta minkäs sille voi. Positiivista oli se, että Nooa oli radalla kivasti hanskassa, vaikka maalista lähti ilman mua omille teilleen!! Kontakteilla vähän possuili, lähti yhdellä radalla ilman lupaa, murr.

Sunnuntaina SCY:n tokotoimikunnan järkkäämä tokokoe Espoossa, Niittykummussa. Saatiin kivasti osallistujia, vaikka lisääkin olis mahtunut. 

Demin kanssa startattiin ekaa kertaa voittajassa. Liikkeet eivät olleet satavarmoja ja varsinkin palkkaamattomuss on vielä työn alla. Päätin kumminkin osallistua kun oli oma koe ja sen takia koska itse jännitän kokeita paljon ja ajattelen, että jännitys ei kyllä häviä jos en kisaa. Ehkä vähän epäreilu ajattelutapa koiraa ajatelleen, mutta näin mä tän ajattelin. 

Koe alkoi niin kuin yleensä, paikallamakuulla ja sen jälkeen yksilöliikkeet. Demi oli vuorossa tokana. Otin Demin suoraan autosta, aikaisemmin olin jo käyttänyt pissalla. Päätin kokeilla taktiikkaa etten hengaile Demin kanssa. Saatiin tulokseski 215,5 pistettä ja 3-tulos. Tuloksilla ei siis juhlittu, mutta uusia kokemuksia saatiin. Osa liikkeistä onnistui ja toiset taas ei. Muutamia yllätyksiä kumminkin tuli. Tunnari jäi harmillisesti nollille. Demi teki hienon tunnarin, mutta lähti etsimään omaa vasta kolmannella käskyllä jolloin liike nollaantuu, harmi koska haisteli hyvin ja toi varmasti oman. Metallinoudossa tapahtui jotain kummaan, Demi siellä sääti kaikkea kummallista ja loppujen lopuksi ei tuonut metallia käteen asti. Muista liikkeistä saatiin pisteitä, 7-9 väliltä. Ei mennyt putkeen ei, mutta olen tyytyväinen ettei mennyt hermot. Varsinkin seuraaminen, se oli ajoittain todella hyvää, mutta välillä taas aika laadutonta ja meinas napata lahkeesta, jota ei onneks kumminkaan tehnyt. Mulla ei kumminkaan mennyt hermot vaan olin aika cool, vaikkei mennytkään putkeen. Olen siis ehkä itse kehittynyt henkisesti ;)

Lisää treeniä ja seuraavaa koetta kohti.

Maanantaina taas Nooan aksatreenit. Harjoiteltiin uutta ohajusta, kopteria. Alkuun ajattelin että onpas outo, meni hetki ennekuin tajusin mikä käsi ohjaa minnekkin ja miten pyörähdän. Tuntui ettei tällaista ohjausta kyllä missään käytä. Mutta yllättäen sitten saatiin radalla kaksi hyvää kohtaa johon ohjaus sopi aj toimikin todella hyvin. Itse tarviin kyllä lisätreeniä jotta saan ohajuksen luontevasti ja kunnolla liikkuen tehtyä. Ilman että tarvii miettiä käsiä ja jalkoja, mutta oikeasti ihan käyttökelpoinen ohajus.

Nitan kanssa vielä illan lopuksi tokoryhmän treeneihin. Aloitettiin ruudun bongauksella, hyvin. Ruudussa oli alusta, koska keskityttiin bongaamiseen. Metallinoutoa, niin että treenikaverin koira oli ensin vähän sitä kuolannut. Nita olikin sitä mieltä että yök, tiputti metallin, mutta toi kumminkin toisella käskyllä. Toistolla ei ongelmaa. Täytyypi muistaa kokeessa, että pitää ottaa metallia siitä keskeltä jotta siihen tulee omia hajuja. Hyppynouto, jossa myös kapula jolla muut oli ensin treenannut. Tässä Nita ei reagoinut vieraiden kuolaan. Myös siirtymiä treenattiin, ja täytyy sanoa että aivan liian harvoin niitäkin treenaan. Loppuun paikallamakuu ryhmässä, aikaa 3 min. Nita makasi hyvin, vaikka vierustovereita komennettiinkin.

Keskiviikkona Nitan ryhmän vikat ohjatut treenit ennen kesätaukoa. Nooa pääsi mukaan treeneihin. Koska oli viimeinen kerta ja ryhmät menevät uusiksi, niin pitihän se arvata että kouluttajat olivat keksineet kaikkea kivaa ohjelmaa. Ensin arvottiin kaksi joukkuetta, toiset vietiin ulos ja toiset jäivät halliin. Itse jäin halliin ja meille selvisi, että tulisimme ohjaamaan juuri rakentamamme radan, koirina toimivat ryhmämme jäsenet jotka olivat ulkona. Ohajuksessa ei saanut käyttää ääntä, muissa kohdissa paitsi putkissa, muuten tuli käyttää vain kehoaan. Sehän vasta hauskaa olikin kun ei ohajuksia suunnitellessa tiennyt millainen koira sieltä tulisi :D Me tehtiin parini kanssa hylly, käännös venähti ja "koira" hyppäsi yhden ylimääräisen hypyn matkavarrelta. Tämän jälkeen sama rata, mutta nyt treenikavereiden koirilla. Koska parillani ei ollut koiraa mukana, sain ohjata kouluttajamme bc:tä. Sepäs olikin vasta kokemus :D Puolessavälissä rataa saatiin onnistumaan puhtaasti jopa 5 hyppyä! Tällasen tykki bc:n kanssa ei kauheasti voi itse lähteä kiireeseen mukaan, ja mähän en osaa olla mikään itse rauhallisuus. Liian suurilla takaakierto ohjauksilla koira kiersi koko hypyn ym. Todella pienillä liikkeillä piti koiraa ohjata. Oli kyllä makee koira, mutta niin pulassa olin kun en tuollaiseen tykkiin ole tottunut! Mutta kylläpä on opettavaista ohjata erilaisia koiria :) Nooa pääsi radalle parini kanssa, hylly tuli heillekin. Kepeille asti hienoa menoa, mutta vaikea keppikulma ja kepit suoraan seinää päin oli vaikea juttu.  Tein itse vielä kerran Nooan kanssa ja kyllä ne vaan kepit oli meilläkin vaikeat. Treeniin siis hyvin erilaiset keppikulmat.

Torstaina illalla Hyvinkäälle maastoja treenaamaan Pian kanssa. Pia teki Demille 400m jäljen 6 kepillä. Sillä aikaa kun jälki vanheni tehtiin esineruutua ja Martti ajoi oman jälkensä. Esineruudussa kaksi esinettä, molemmat siellä 50m kieppeillä, toinen oikealla ja toinen vasemmalla. Pia vei esineet Demin katsellessa. Lähetin Demin esineruutuun heti Pia poistullessa. Lähetin vasemmalta etulinjalta (jos se nyt sen niminen on?!), Demi lähti suoraan viistosti oikealle takareunaan. Etsi jonkin aikaa kunnes tarkensi ja löysi esineen jonka sitten toi. eipäs edes tiputtanut esinettä, vaan toi sen ihan käteen asti, hieno tyttö. Uusi lähetys ja taas lähti neiti samaan paikkaa, siellä etsi ja etsi, kävi ruudun ulkopuolellakin, laajensi aluetta, muttei kumminkaan mennyt ruudun vasempaan takareunaan. Tuli jossain vaiheessa takaisin, meni Pian luo, apuja kun ei kummaltakaan tullut niin lähti itsenäisesti jatkamaan hommia. Löysikin esineen ja palautti sen. Mä niin tykkään kun Demi jatkaa hommia kun apuja ei tule, on isenäinen tekemään hommia joka onkin toivottavaa pk puolella. 

Demin jälki vanheni 1,5h ja jälki oli erittäin kuivassa metsässä, jossa sammalta, paljon mustikanvarpuja. Jana oli ehkä 5-7m, lähti hyvin mutta takajäljelle. Muutaman metrin päästä korjasi ja teki siis u-käännöksen ja lähti jäljestämään oikeaan suuntaan. Jäljesti hyvin ja keppejä nousi. Jostain kulmasta mei kuulemma muutaman metrin yli ja jossain kohtaa vähän kierreltiin ennen kuin jälki taas löytyi. Keppi nro. 5 ei noussut, vaikka mä kävelin suoraan sen yli. Demin tosin jäljesti tässä kohtaa muutaman metrin sivummalla. Jatkettiin matkaa ja jossain vaiheessa pysähtyi syömään heinää. Annoin hetken syödä ja onneksi Pia käski antamaan uuden käskyn, en ollut mitekään ajatellut mitä tällaisessa tilanteessa edes tekisin. Jatkoi jäljestystä ja ehkä 10-20m päästä sama juttu. Uudella käskyllä matka jatkui ja kohta löytyikin vika keppi. Kepeistä löytyi siis 5/6. 

Lopuksi vielä lenkille koko Pian porukan kanssa, ja Nitakin pääsi mukaan. Lenkin jälkeen vielä abc:n kautta ja kotia kohti. Kotona olinkin myöhään, mutta ehtii sitä myöhemminkin nukkua. Kiitos kovasti treeni- ja lenkkiseurasta Pia!

Lauantaina aamulla auton nokka kohti Tampereen seutua. Tällä kertaa tokokokeeseen Nitan kanssa. Voittaja luokka oli jaettu kahtia, eli ensin paikallamakuu ja sen jälkeen kahdessa setissä yksilöliikkeet. Viime syksynä oltiin Nitan kanssa voittajassa ja siellä oli myös liikkeet jaettu kahtia, ei toiminut ollenkaan joten mietin mitenkö mahtaa nyt mennä. 

Paikallamakuu 29 asteen helteessä, suorassa aringonpaisteessa ei ehkä ole ihannne, mutta Nita teki hienon paikallamakuun. Nita oli hyvä fiilis kun sen jätin paikallamakuuseen ja piiloonkaan ei kuulunut yhtään piippailua tai haukkumista. Asentokin oli sama kun palasin. Olin tästä paikallamakuusta niin iloinen! Oltiin suoritusvuorossa ekana, mutta päästiin kehästä paikkamakuun jälkeen pois. Juostiin palkalle ja sitten takaisin kehään. Ekassa setissä oli seuruu, liikkeestä istuminen, luoksetulo ja ruutu. Harmillisesti ruutu nollattiin. Nita bongasi ruudun, mutta lähti tuomaria kohden kunnes puolessaväliä muisti ruudun, kaarsi takareunan kautta, totteli hitaasti seis käskyä, jolloin pysähty etureunan luo. Siitä kun sitten meni maahan niin oli juuri ruutunauhan ulkopuolella. Istuminen meni nollille, seiso, niinkuin edellisessäkin kokeessa, blääh! Seuruu ja luoksetulo meni hyvin. 

Tokassa setissä Nita kärsi jo kuumuudesta, ei ollut parhaimmillaan. Kaikki noudot tässä tokassa setissä ja nehän meillä on hanskassa. Jopa tunnari, jota ollaan edelleen lenkeillä tehty kävyillä (kun en ole uskaltanut tunnareita ottaa), onnistui. Nita haisteli rivin päästä päähän, pysähtyi ja kääntyi mua kohden ja sitten haisteli rivin takaisin ja löysi oman, pudotti sen ja sittei toi. Niin ja tarvitsi tuplakäskyn ennenkuin lähti suorittamaan tunnaria. Kaukoissa tupla-käskyjä ja eteni vähän. Meidän suorituksesat kertyi 221 pistettä ja 3-tulos. Ei juhlittu tuloksilla Nitankaan kanssa, mutta meillä oli hauskaa kehässä. Nita toimi hyvin, yksi ainoa piippaus kuului luoksetulon jätössä, muuten koira oli hiljaa! Treenattavaa riittää, mutta Nita teki ihan osaamistason mukaansa, paitsi että tuo istuminen on hämärä, ei onnistu kokeissa ei. Ja ruudun olisin niin tovonut onnistuvan, kun niin hienosti sen bongas, mutta nyt treenataan paikkaa ruudussa.

Punkkeja sekä treenejä

En tiedä onko tänä vuonna meilläpäin enemmän punkkeja kuin edellisinä vuosina, mutta niitä on nyt poistettu koirista harvasepäivä, yök! Lopullinen niitti oli tänään, kun Nitan silmäkulmassa oli punkki. Vähän mietin että saanko sitä pois sohaisematta silmää, mutta Nita oli nätisti joten punkkikin saatiin hyvin pois. Viime vuosina olen laittanut koirille Exspottia pari kuukautta ja sen jälkeen ovat pärjäilleet ilman. Viime vuonna poistin molemmilta yhden punkin ja nyt niitä on poistettu enemmän kuin mitä kummastakaan koirasta on ikinä tähän mennessä poistettu. Yritin heti pääsiäisen jälkeen saada uutta punkkilääkettä, Bravectoa, mutta sitä ei missään täällä lähellä alkuun ollut, kun on uusi lääke ja tukuista loppu. Tänään kumminkin soitin taas Espoon eläinsairaalaan ja nyt sitä siellä oli saatavilla. Varasin siis tytöille eläinlääkäriajan, jotta saadaan Bravectoa tytöille. Saa nähdä miten toimii, mutta toivottavasti hyvin.

Eilen oli Nooan aksatreenit. Meitä oli paikalla vain kaksi, joten saatiin treenata oikein ajan kanssa. Treenattiin helppoa lyhyttä rataa, jossa sain ihmisnuolen toimimaan hemmetin hyvin, vaikka Nooa tuli hypyn ja suoran putken takaa. Se ei enää tuu mun päälle, vaan ihan oikeesti jarruttaa kun teen ihmisnuolen :D Vekillä ja valssilla kääntyi hyvin kaarteen joka oli 180 astetta, eikä tehnyt valtavaa kaarrosta. Ja valssi, se oli hyvä, ei peruutteluita, jess. A:lta liikkuvalla pakkovalssilla ohjasin putkeen, toimi hyvin, putkesta käännös venähti ja tuli seuraavan hypyn ohi, kun oli itse tässä kohtaa liikaa edellä. Kun sainajoituksen kuntoon ja huutelin Nooaaa sen ollessa putkessa osasi se kääntyä putkesta tulsotullessaan vasemmalle jolloin seuraava hyppy onnistui hyvin ja työnty taas suoraan putkeen. Ehdin myös putken jälkeen tehdä niisto-persjätön johon Nooa tuli todella hyvin mukaan, vaikka putkesta tullessaan suoraan nenän edessä oli väärä hyppy. Tein omatoimisesti vielä loppuun hyppysuoraa jonka päätteeksi kepit. Testasin kepeille takaaleikkausta ja keppejen jälkeen valssia ja persjättöä. Takaaleikkaus tuntuu varmimmalta, sitten valssi, persjättöä en tässä kohtaa kisoissa vielä tekisi.

Tänään tokoiltiin Kuitinmäen koulun hiekkakentällä Kirsin kanssa. Demille tehtiin kisamainen treeni. Demi ja Nooa aloitti paikallamakuulla 4min piilossa.Ennen aloitusta höpöteltiin siinä rivissä, jotta päästiin treenaamaan sitä kisoissa tulevaa odottelua kun tuomari ja liikkuri höpöttelee kaikkea. Demi alkoi mua komentamaan, mutta mä käskin sen olla hiljaa ja sehän hiljeni. Demi oli suorassa kun jätin, mutta piiloon mennessä oli lonkalla ja etutassut ristissä (niinkuin se mekein aina on). Pysyi samassa asennossa koko ajan. Paikkiksen jälkeen juostiin autolle palkalle.

Demin setti alkoi tunnarilla. Lähti laukalla, haisteli rivin, toi varmasti oman, palautus ravilla ja vino perusasento. Enpäs muuten muista nyt tarkkaa järjestystä, mutta sitten tais tulla noudot. Hyppynouto, laukalla mennen tullen, hyvä nosto, edelleen vino luovutus, mutta ei niin vino kuin tunnarissa. Metallinouto, laukalla meno, hyvä nosto, reippaalla ravilla palautus, vino perusasento. Seuraaminen, muutama piippaus tuli, muuten hyvin. Vähän edisti ja aukes, mutta kohtuu kivaa ja iloista menoa. Luoksetulo, kuten arvata saattoi, ei pysähdy, mutta maahan menee, loppuun asti laukalla. Liikkeestä istuminen, jää seisomaan. Kaukot, nousi terhakasti istumaan, seuraava vaihto seisomaan, jota ei tee monesta käskystä huolimatta, vaikka menen eteen. No en jäänyt tätä hinkkaamaan. Vikaksi ruutu. Hyvin bongasi, laukalla ruutuun, pysähtyi käskystä, mutta taas istui ekalla maahan käskyllä ja istumasta maahan vasta tokalla käskyllä, murr! Seuraamaan tuli hienosti.

Ei mennyt putkeen, mutta tässä vaiheessa haluan saada vain mukavan kisakokemuksen. Demi toimi kivasti, vaikkakin liikevirheitä tuli. Osa liikkeistä todella nättejä ja parasta oli se, ettei alkanut komentamaan mua, palkkaantui kehuista hyvin. Demin kanssa oli tosi kiva tehdä hommia ja sehän on aina pääasia.

Nita teki omalla vuorollaan metallinoutoa, nytpäs ei päästänyt mitään ääntä. Ja Nita niin tykkää metallinoudosta, se on niin ihana! Ruutua, lähetyspaikalle tultiin niin sivusta ettei voinut kuin merkiltä valmistella ruutua, eli ei päästy ensin kulkemaan suoraa ruutua kohti. Mutta tämähän ei ollut ongelma, "ruutu edessä" ja Nita bongasi katseellaan ruudun jolloin hyvillä mielin sen sinne lähetys. Pysähtyi käskystä ja pysyi seisomassa, ei mennyt oma-aloitteisesti maahan, hyvä. Seuraaminen, muutama pätkä jossa käännöksiä, askeleita, temponmuutoksia, kivan tuntuista ja kuulemma kivan näköistä. Vikana kaukoja, ensin yksittäisiä vaihtoja 7-10m päästä ja sitten ketjutettuna useampaa. Pari kertaa teki rumat vaihdot, mutta suurin osa vaihdoista hyviä, Nitan kriteereillä mitattuna. Nipsu oli niin symppis. Kentällä oli ajoittain häiriötä, mutta Nita suoriutui hyvin siitä huolimatta.

Paloaseman kentällä

Käytiin heti aamusta Erikan ja Kirsin kanssa treenimässä Paloaseman kentällä. Demi sai tänään aloittaa hommat. Tehtiin ensin ruutua. Meillä oli 2 kpl ruutuja ja samalta merkiltä lähetettiin molemmille. Toisessa ruudussa oli kosketusalusta ja toinen oli tyhjä. Demi bongaa todella hyvin ruudun, vaikka viime kerralla samalla kentällä ei meinannut millään ruutua löytää. Demi pysähtyy käskystä, mutta menee nopeasti istumaan. Käskin tietty seisomaan, mutta näitä pitää treenata. Seuraamista tsekattiin ja Erika videoi jotta itsekkin näkisin miltä se tällä hetkellä näyttää. Alussa vähän aukes, mutta ei niin pahasti, perusasennoissa kaula kenotti rumasti ulospäin, muutama perusasento jäi tekemättä. Hidas oli todella hyvä ja askeleet toimi hyvin. Töitä riittää, mutta tästä on hyvä jatkaa. Kaukoja tehtiin myös. Ne ei kyllä edelleenkään ulkona ole niin nätit kuin sisällä tai omalla pihalla, mutta ei se kyllä kovin paljoa eteenpäin tullut, enemmän ärsytti tuplakäskyt. Erika tosin huomautti, että jos travii antaa uus käsky ni se pitää antaa nopeammin, hyvä huomio siis mulle. Loppuun seuraamiseen tuloa eri kulmista, ekalla tuli väärälle puolelle, mutta muuten toimi hyvin.

Nita pääsi vikana hommiin. Aloitettiin metallinoudolla. Nita haukahti kun annoin luvan lähteä metallia noutamaan, kielsin ja kutsuin takaisin. Uusi heitto ja nyt lähti hiljaa, tosin pikkasen epävarmasti. Nouto hyvä. Ruutu kokonaisena, sekin hyvä, paitsi että meni itsenäisesti maahan. Luoksetulo loppuun ja ai että oli muuten hieno. Aivan täydellinen pysähdys, voi kuin tuollaisia sai aina, maahanmenon toteutti myös nopeasti. Ihan loppuun otettiin yhteis paikallamakuu 4min, sekin oli hyvä.

Oli kivat treenit. Vielä löytyy hommaa, mutta eipä se koskaan lopukkaan. Aina voi tehdä jotain paremmin, ja se se juttu tässä ehkä onkin :)

Toko toko toko

Nitan kanssa ollaan viikonloppuna aloitettu käpytunnari projekti. Joka päivä tehdään metsässä tunnaria kävyillä. Tähän mennessä ei ole vielä kertaakaan tuonut väärää. Haistelee hyvin ja tekee koko ajan töitä vaikka lähteekin alkuun todella laajalta alueelta haistelemaan. Annan Nitan tehdä töitä juuri niin kauan kun tarvitsee/haluaa, en puutu työskentelyyn mitenkään, pääasia että käyttää nenää. On oikeasti hassua, kuinka mielentila on todella paljon levollisempi kun tehdään tätä metsässä ja kävyillä. Ei mitään ääntelyä, saatikka että tekisi vain ns. noutona. Olen ajatellut tehdä tätä joka päivä, vähintään pari toistoa päivässä, katsotaan missä vaiheessa kokeillaan taas oikeilla tunnareilla.

Lauantaina ja sunnuntaina kävin Puolarmaarissa nurmella tekemässä pienet tokot. Nita teki lauantaina palkatta seuruun, luoksetulon ja istumisen. Seuraamisessa käännökset väljiä, ei ollut ihan skarppina. Liikkeestä istuminen hyvä, samoin koko luoksetulo oli hyvä. Sunnuntaina Nita teki kaukoja ja ns. ruudun loppuosaa. Jätin Nitan seisomaan, kävelin kuvitellun kaavion ja kutsuin seuraamaan, toimi hyvin. Tosin olen nyt päättänyt, että kutsun seuraamaan "Nita seuraa" käskyllä, koska pelkkään seuraa käskyyn ei aina reagoi ekalla käskyllä.

Demin kanssa on työstetty luoksetulon stoppia, päätin kokeilla ihan extempore myös pallolla, mutta juu, eipä ollut mitään ennakointia saatikka nopeampaa reagointia havaittavissa. Nopeimmat stopit tekee edelleen takapalkalla, mutta näissäkin stoppi valuu vielä liikaa. Demin kanssa on treenattu myös maahanmenoa kaukaa käskytettynä, koska ruudussa menee 90% todennäköisyydellä istumaan mun maahankäskyllä. Harvemmin ruudussa edes käsken maahan, mutta ne harvat kerrat vaatii useamman käskyn, joten sen takia nämä treeniin. Alkoi jopa onnistumaan, ensin tietty lähempää ja pikku hiljaa kasvatin etäisyyttä. Kaukoja on tehty vaihtelevalla etäisyydellä, mutta harvemmin useampaa vaihtoa 10m. Sivulletuloja sekä seuraamista myös. Sivulletulot on paljon nätimpiä sisällä, kaula pysyy suorassa, kun taas ulkona helposti kenottaa kaula kaarella. 

Maanantaina en mennyt Nooan aksatreeneihin, koska oli heikko olo. Mua pyörrytti iltapäivästä aikalailla ja sit meni hetkeksi vintti pimeeksi, päätin sitten jäädä kotiin nukkumaan päikkärit. Illemmalla kumminkin mentiin metsään koirien kanssa. Mä vaan jankutan tätä, mutta tykkään niin keväästä <3 Ihanaa hengailla ulkona koirien kanssa.

Ai niin, Demin kuvat saapuivat maanantaina postissa, joten tässäpä muutama mun suosikki.

 

Tänään tokoiltiin Kirsin kanssa Tähtiniityn koulun kentällä. Demi teki ensin palkatta & liikkuroituna liikkeestä istumisen, hyppynoudon ja kaukot. Istumisessa jäi seisomaan, hyppynouto muuten hyvä, mutta vino perusasento, kaukoissa tarvittiin ekaan istumiseen tuplakäsky ja myös johonkin muuhun. Demi päästi muutaman pienen piippauksen, mutta ei sen enempää. Sitten otettiin luoksetulon stoppia. Kirsi oli takana palkkaamassa. Kyllähän se stoppi alkoi paranemaan, mutta hommia vaatii vielä, mutta sentään nyt pysähtyy. Lopuksi ruutua, jossa kosketusalusta joka oltiin viety jo aikaisemmin ruutuun. Demi ei mun virittelystä ruutua bongannut, lähti maalin luokse. Kutsuin takaisin, uusi virittely ja nyt bongasi ruudun ja sinnehän se meni kun lähetin. Täytyy oikeasti pitää huoli, että varmasti bongaa ruudun eikä vain olettaa. Ekalla toistolla pelkkä seisominen ja sen jälkeen tahkottiin ruudussa maahanmenoa. Demi ei todellakaan ole koira joka alkaa toistojen kautta ennakoimaan. Kyllä se sinne maahan sitten meni kun ensin väännettiin rautalangasta ettei se istuminen käy. Ihan vikana, muiden treenien jälkeen otettiin paikallamakuu, reilu 4 min Nooan kanssa, haisteli välillä maata, muuten hyvä. Kaukot takapalkalla, nyt toimi hyvin.

Nita teki omalla vuorollaan ruutua ja sehän bongas sen heti ekalla kerralla! Otin muutaman ruudun näin ja sitten kerran kävelin kaavion ja kutsuin seuraamaan, toimi hyvin. Seuraamista Kirsin toimiessa liikkurina. Käännökset oli huonot, temponmuutokset toimi, askeleet ok, peruutus huono. Hinkattiin sitten erikseen vain peruutusta. Noudon loppuosaa metallilla, jotta saatiin perusasento suoraksi. Ja loppuun Nitakin pääsi tekemään paikallamakuun Nooan kanssa. Oli hiljaa, vaikka samalla kentällä pelasi perhe fudista.

Janoja ja esineitä

Tänään oli luvassa maastotreenejä Demille. Hyvinkäällä treffit taas Pian kanssa. Aloitettiin tallomalla jälejet ja merkattiin janat. Sitten tallomaan esineruutua, josta tuli 30m x 50m. Esineiden paikat oli kaikki takalinjan kieppeillä, eli siellä 50m:ssä. Demille esineruutu oli ensimmäinen tälle vuodelle, joten esine vietiin Demin nähden sinne 50m. Pia siis vei esineen Demin nähden. Ekalla kerralla irtosi n. 40m, hetken siellä etsi ja sitten tuli takaisin. Lähetin uudestaan ja innokkaasti lähti, nyt upposi sinne 50m. Meni ensin esineestä ohi, hetken siellä etsi kunnes sai hajun esineestä ja sitten sen jo palauttikin innokkaasti. Sitten toinen esine toiseen takakulmaan, taas niin että Demi näki. Nyt irtosi heti sinne 50m ja nopeasti löytyi esine. Demin työskentelyssä on suuri ero viime syksyyn. Syksyllä Demillä oli todella vaikeata irrota, muistaakseni jäi etsimään sinne reiluun 30m, eikä millään meinannut sitä kauemmas mennä. Itsevarmuutta ja itsenäistä työskenteltyä on tullut lisää ja nyt on myös parempi motivaatio hommaan.

Esineiden jälkeen mentiin vielä koirien kanssa hetkeksi kävelemään. Demi leikki Martin kanssa, olivat aikas söpöjä <3 Jälki ehti vanheta reilun tunnin, ennen kuin mentiin janoja treenimään. Demille siis 4 janaa. Janat on Demille vielä uus juttu ja hieman hankalaa se on, mutta jana janalta alkoi sujumaan paremmin. Ehdittiin kokeat eka takajälkikin, mutta hienosti Demi itse korjasi homman. Vikalla janalla eteni jo päämäärätietoisesti suoraan ja jäljeltä lähti oikeaan suuntaan. Kaikki janat loppuivat 30-50m päähän keppiin. Kaikki kepit nousi hyvin. Janoissa on paljon treenattavaa, mutta kyllä ne alkaa sujumaan kun niitäkin vaan treenaa. Kun jo neljän janan aikana näkyi kehitystä niin kyllä se tästä lähtee.