Tokoa ja bh-kurssia

Tiistaiksi oltiin sovittu Kirsin ja Erikan kanssa toko treenit Tapiolan Silkkiniitylle. Niitylle oli päätynyt moni muukin kun oli niin aurinkoinen ja lämmin sää. Me ei sitten jääty sinne kun porukkaa oli aikalailla. Ajettiin Tapiolan Tuulikujan isolle hiekkakentälle, sekin oli varattu, siellä oli pesistreenit. Alko jo pikkasen ärsyttää et miten voi olla näin vaikeeta löytää vapaata treenipaikkaa. Päätettiin käydä katsastamassa vielä Niittykummun Paloaseman kenttä ja sehän oli meidän onneksi vapaa!

En muista missä järjestyksessä treenattiin, mutta Demin kanssa aloitin oman setin. Demi teki ruutua, läheltä haettiin paikkaa. Hakeutuu eka etureunaan josta sitte siirtyy keskelle kun en sano mitään. Lisää treniä paikkaan ruudussa. Noutoa, puisella kapulalla, ihan vauhtinoutona. Hyvä vauhti ja päästi irti vasta käskyllä. Hyppyä, käskytettynä ja ilman. Erika huomasi että Demi varastaa ihan inasti. Lähtee kuulemma kun mun suu aukeaa. Päästiin siis treenaamaan ihan vaan vierellä pysymistä niin että auon suuta, kuiskailen niitä näitä ja ihan sanon vääriä käskyjä. Demi oli ekalla kerralla lähdössä, mutta huomautin asiasta ja sitten skarppasi. Loppuun 2 min paikkamakuu Nooan ja Taran kanssa, hyvin.

Nita teki omalla vuorollaan ruutua, myös Nita haki paikkaa läheltä. Nita hakeutuu helposti merkkien ympärille, eli myös Nitalle lisää ruutu treeniä. Sitten paikkamakuu Nooan ja Taran kanssa. Otettiin 3 tai 4min paikkamakuu (en muista kumpi aika) niin että oltiin piilossa. Alkuun päästi muutaman piippailun, sitten hiljeni. Metallinoutoa, hyvä vauhti. Hyppynoutoa puisella kapulalla, hyvä vauhti ja hyppäsi takasinkin ilman vartaloapua.

Torstaina treenattiin Kirsin kanssa Puolarmaarissa, kun jäi tiistaina nurmitreeni väliin kun siirryttiin hiekkakentälle. Demi taisi olla ekana vuorossa. Tehtiin taas ruutua, nyt haki vähän paremmin keskelle. Kirsi liikkuroi sitten meille seuraamisen, muistin vihdoin treenata hihnaseuruuta, se kun usein tuppaa unohtumaan. Hyvä seuruu, ei valittamista. Sitten metallinouto, jonka tein vauhtinoutona. Laukalla molempiin suuntiin ja nopea nosto, hyvä likka. Liikkuroituna Ruotsin alokkaan kapulan pito. Demi oli kuulemma kummastuneen näköinen, mutta piti kapulaa kumminkin hyvin. Tunnari, kapulat rivissä. Oma löytyi hyvin, vaikkei tätä ollakkaan treenattu sitten viime talven. Vikana vielä paikkamakuu Nooan kanssa, aika jotain 2-3min. Hyvä, ei huomauttamista.

 Demi seuraa :)

 Metalli ja ISOT korvat :D

Nita teki jälleen ruutua, sekä lähempää että kaukaa. Muuatma todella hyvä ruutu ja muutama vähemmän hyvä. Kirsin liikkuroimana seuraaminen ja liikkeestä istuminen. Seuruu muuten hyvä, mutta askeleissa viilattavaa. Otan kuulemma liian pieniä askelia. Paikallaan käänös oikealle oli vaikea, Nita on aivan liian edessä ja vinossa. Tähän saatiin tosin myöhemmin korjaus kun kokeiltiin että teen käännöksen hitaammin. Ei ihme ettei oo toiminu kun oon tehny käännöksen liian nopeasti. Liikkeestä istuminen hyvä. Tunnari, oma esillä, mutta kasan takana jommalla kummalla puolella jotta joutui ohittamaan vieraiden kasan. Muutama onnistuminen. Loppuun vielä paikkamakuu Nooan kanssa. Oltiin piilossa puskan takana, aikaa vain 1,5 min tällä kertaa.

Nitan tyylinäyte seuruusta

Ruututreeniä

Tunnari

Tänään olikin sitten vuorossa Tainan bh-kurssin viimeinen kerta. Pidettiin mölli bh kaupunkiosuuden kera. Paikaksi valikoitui Niittykummun ostari ja sen vieressä oleva hiekkakenttä. Me saatiin tai jouduttiin olemaan ekassa suoritusparissa. Arvoin kiven, joka tarkoitti että oltiin ekana ns. tottiksen suoritusvuorossa. Tehtiin vain yksi seruu, mutta kaavion mukaan. Tehtiin tämä seuruu hihnassa. Demin seuruu tuntui hyvälle (toivottavasti myös näytti sille), täyskäännös vasemmalle ei kyllä ollut mikään paras. Juoksu oli hyvä, mutta unohdin antaa uuden käskyn, samoin kuin hitaaseen siirryttäessä unohdin uuden käskyn ja tässä myös siirtymä hitaaseen viivästyi muutaman askeleen kun en heti muistanut että olikin hidasta vuorossa. Sakarassa pysähdyin vahingossa menomatkallakin, enkä siis vain sakaran paluussa, hups. Heniklöryhmä meni hyvin. Henkilöryhmästä takaisin tullessa jotain häröili, tais haistella jotain?! Ärähdin ja jatkettiin jäävien aloituskohtaan. Liikkeestä istuminen hyvä, tosin unohdin etten saa palata koiran luo ilman tuomarin merkkiä. Liikkeestä maahanmeno hyvä, luoksetulo myös, autoin käsimerkillä eteenistumisessa. Tässä taas odotin Tainan lupaa, pyytää koira sivulle vaikkei sitä lupaa tule kun se tehdään oma-aloitteisesti. Sitten siirryttiin paikkamakuuseen. Demi makasi kokoajan hyvin, mä olin selkä siihen päin. Erika piti mut tilanteen tasalla, nyökkäili mulle et hyvin menee. Palasin koiran luo Tainan käskystä, mutta tässäkin moka, pyysin Demin sivulle ilman Tainan lupaa. Kaupunki osuus meni hyvin, siinä ei ollut mitään kummallista.

Kurssi oli antoisa, bh mörkö pieneni mun silmissä, ei se niin paha olekkaan. Täytyy muistaa ottaa kiintopiste jostain, muuten en osaa kävellä suoraan. Sääntöjä pitää vielä lukea läpi, koska muutama moka tapahtui, eli en ihan ole varma milloin odotetaan tuomarin lupaa ja milloin tehdään oma-aloitteisesti. Mutta mukava kurssi, kivan kouluttajan ja mukavien kurssilaisten kera.

Nita oli mukana autossa, joten pitihän Nitankin sitten vielä päästä töihin. Nita aloitti puun kiertämisellä, jonka yhteydessä muutama luoksetulon stoppi. Hyvät stopit, mutta ennakointia on kyllä pikkasen. Metallinouto, hyvä vaikkain normaalia hitaammalla laukalla nouti. Tunnari, eka oli todella hyvä, mutta sitten päätin ottaa useamman toiston ja joo, siihne väliin mahtui sitten monta huonoa ja lopuksi taas yks parempi jonka jälkeen lopetin. Voi tunnaria, mä en niin tykkää tosta liikkeestä, yäk! Loppuun kaukoja, maahan-seiso ja seiso-maahan vaihtoja. Pysyi uudessa tekniikassa, mutta muutaman kerran siirsi takatassuja. Meni myös ilman käskyä maahan ja varasti namia. Nipsu oli ihan hassu :D Söpö se on, ahneus oli kasvanut silmiin pistävästi. Koira joka ei aikaisemmin IKINÄ varastanut on nyt ruvennut varastelemaan.

Juhannus Kaarinassa

Perjantai aamuna oli aikainen herätys ja lähtökin oli jo klo. 7:15. Kirsin kanssa nähtiin tossa meidän parkkiksella, pakattiin kamat ja koirat autoon ja lähdettiin ajamaan Kaarinaan, Tuorlan kartanoon. Espoossa oli aamulla aikasiin jo lämmin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Turun motarilla jo ehdittiin kirota ettei säätiedot taaskaan pitäneet paikkaansa kun näytti siltä että milloin tahansa alkaa satamaan. No sadetta ei onneksi tullut. Kaarinassa oltiin hyvissä ajoin, ennen klo. 9. Saatiin auto kätevästi parkkiin, nurmialueelle kisa alueen viereen. Auton eteen pystytettiin teltta, jossa pystyisi päivän aikana istuskelemaan auringolta suojassa. Pikku hiljaa alkoi pilvetkin kadota ja loppujen lopuksi paistoikin jo aamupäivällä aurinko pilvettömältä taivaalta. Käytiin ilmoittautumassa, vietiin kisakirjat ym. ja Nooa mitattiin kisakirjaa varten. No tokihan me tiedettiin että poika on maxi, mutta kuinka korkea, se oli mysteeri. Mä veikkasin Nooaa 63cm korkeaksi ja hei, mä olin todella väärässä! Ei Nooa niin iso ole, vain 57,4cm! Mä olin ihan hämmentynyt kuinka "pieni" Nooa on. Tuomari mittasi Nooan kaksi kertaa jotta saatiin ihan tarkka korkeus :)

Päivä alkoi 1-luokkien radoilla. Maxi 1 aloitti britti tuomari Bob Griffin hyppyradalla. Rata oli oikein mukava, mutta tiesin että kepit tuottaa vaikeuksia.  Virhe sattui sitten vielä radan loppupuolella, kun ohjasin Nooa lepsusti ja se kaarratti jonnekkin ulkoavaruuteen enkä siis saanut poikaa kääntymään ajoissa :D Ohjaus ei tällä ekalla radalla muutenkaan ollut kovin hehkeetä, mua jännitti paljon ja rata juostiin läpi vähän sinnepäin. Tuloksena siis HYL. Hyppärin jälkeen ei kauaa jouduttu odottelemaan kun päästiin agiradalle, jonka tuomaroi tuomariharjoittelua tekevä Reetta Mäkelä. Myös tämä rata oli ihan mukava. Aavistin jälleen keppejen ja keinun tuottavan eniten ongelmia. Rata sujui muutoin ihan ok, mutta kepeille meni ensin väärään väliin, uudella lähetyksellä sitten oikein. Keinulta Nooa hyppäsi pois, jalka kait petti alta (ainakin siltä näyttää yhdessä kuvassa), joten otin sitten keinun uudestaan ja otettiin myös tältä radalta HYL. Tässä videot radoilta Nooan hyppäri & agi

Iltapäivällä oli 2-luokkalaisten vuoro päästä radalle, maxit aloittivat jälleen hyppärillä. Hyppärin tuomaroi Leena Rantamäki-Lahtinen, joka oli tehnyt oikein miellyttävän ja jotenkin helpon tuntuisen radan. Ihan radan alussa, tosin oli melkoinen ansa koiralle joka on putkihullu, mutta Nita ei siihen ansaan mennyt. Rata sujui mukavasti, kepit olisivat voineet olla sujuvammat ja kaarrattelua tuli vähän liikaa, mutta mitä sitä jossittelemaan, me tehtiin nimittäin 0-rata sijoittuen 2/24 ja saatiin vielä kaikenlisäksi LUVA! Mä olin niin iloinen :) Agilityrata oli jälleen Reetta Mäkelän käsialaa, mukava rata, jossa ei mun mielestä ollut mitään kovin vaikeita kohtia. Meidän heikkoudet tuli kyllä vaan taas kovin esille, eli ne kepit. Nita räkytti koko alun pujottelusta ja luulin että me oltais saatu tosta jotain virheitä, mutta ei. Radan lopulla hyppäsi vielä A:n alastulon yli ja yliaikaa tuli keppejen ansiosta. Radalta siis 7,53vp sija 14/30. Nitan radat

Tarkoitus oli jäädä vielä kattomaan 3-luokkien ratoja, mutta eipäs sitten jäätykkään kun mulla oli melkoinen päänsärky kun en ollut taaskaan tajunnut juoda tarpeeksi ja auringossa tuli oltua koko päivä. Ajettiin Paimioon jossa yövyttiin, meille tutussa maatalousoppilaitoksessa. Purettiin tavarat ja lähdettiin fiilistelemään ihanaa kesäiltaa pellonlaitaan. Mä niin rakastan kesäiltoja, varsinkin jossain maalla, se peltomaisema vaan on niin siisti. Istuskeltii sitten iltaa nurmella ja juotiin vähän sidukkaa ja syötiin pientä iltapalaa.

Paimiossa

                             

Nooa, Nita, Demi

Demi pääsi illalla myös tekemään pienet tokot. Teki Nooan kanssa 4min paikkamakuun, ei moittimista. Myös seuraamispätkä, tein sellasen ison kolmion. Oikein kivaa seuraamista, juuri sellaista josta itse tykkään. Loppuun vielä puunkiertoa, jossa muutama stoppi ja maahanmeno, tietty sis läpijuoksuja myös. Ihan vikana otin eteen istumisia. Demi oli oikein hieno tokokoira!

 Demi treenaa eteenistumista

Lauantaina oli herätys vähän myöhemmin kuin perjantaina, kun oli lyhkäsempi matka kisapaikalle. Saatiin Tuorlassa auto samaan paikkaan kuin perjantaina ja taas pystytettiin teltta. Luokkajärjestys oli sama kuin perjantaina. Nooan kanssa päästiin siis ensin töihin. Nyt hyppärin oli tehnyt Seppo Savikko. Rata oli todella lyhyt, vain 15 estettä, kuulemma teki lyhkäsen radan kun oli juhannuksen viettoa jokaisella alla :D Tämäkin rata oli mukava, mutta kepeille tultiin julmetulla vauhdilla, ei hyvä meille. Radalta saatiin siis Nooan kanssa kasaan 5vp ja oltiin näin sijalla 9/31. Sitten oli vuorossa agilityrata, jonka tuomaroi tuomariharjoittelija Jari Helin. Rata oli pitkä, reilu 170m, sisältäen puomin ja A:n, keinua ei siis tällä agiradalla ollut. Tämä tuntui radoista ehkä vaikeimmalta, vaikkei siinä nyt sinänsä mitään kauhean kummoista ollut. Meillä meni pasmat sekaisin jo heti radan kolmannella esteellä, eli puomilla jossa Nooa kompuroi ja mä olin sitten vähän huolissani ja keskittyminen katosi. Puomi suoritettiin kumminkin, ottaen jopa hienot alastulokontaktit mutta sen jälkeen alkoi pakka hajota ja hyllytettiin hetken päästä putken väärään päähän. Jätin radan sitten loppujen lopuksi kesken kun hylly oli jo alla ja poika sikaili kontaktilla. Tulos siis HYL. Vaikka tuloksilla ei voi kehua, niin olen kumminkin tyytyväinen ekoihin kisoihin Nooan kanssa. Nooa ei välittänyt yhtään vaikka Kirsi seisoi ihan kehän laidalla ja kuvasi meidän radat. Ekat radat m jännitin aika lailla enkä ohjannut napakasti joka tietty sit vähän näkyi, mutta mitään katastroofia ei kumminkaan saatu aikaan. Mulla oli hyvin tiedossa meidän tämän hetken heikkoudet ja osasin ennen jokaista rataa nimetä meille vaikeat kohdat jotka myös osoittautui mielle hankalaksi, joten ainakin on se homma hanskassa. Tiedän siis mitä treenata ennen seuraavia kisoja :)
Tässä Nooan radat

                         

Nooa

                         

Nita agiradalla

Nitan kanssa kisattiin taas iltapäivällä, ensin hyppäri joka oli tällä kertaa Sari Mikkilän käsialaa. Jälleen kiva rata, ei valittamista. Rataantutustumisessa sain ohjaukset mietittyä eikä jäänyt tälläkään kertaa mitään kohtaa johon en olisi keksinyt ratkaisua. Tehtiin jälleen 0-rata hyppärillä ja nyt sijoituttiin 3/22. Nyt ei tullut luvaa, kun saatiin se perjantaina hyppäriltä ja luvia kun ei saa kuin vain yhdeltä hyppäriltä. Rata oli kiva mutta kepit olisi voinut sujua paremmin. Hyppärinollan jälkeen olin aivan varma että agirata menee ihan perseelleen koska mähän en osaa tehdä kahta nollarataa samana päivänä. Agilityradan tuomaroi jälleen Jari Helin. Rata oli kiva, ei mitään ihmeempää. Tehtiin puhdas 0-rata ja olin siitä maalissa toki iloinen, mutta en mitenkään uskaltanut toivoa luvaa tältä radalta. Kuvittelin että niitä nollai tuli paljonkin koska rata ei tuntunut mitenkään vaikealle. Lähdettiin radan jälkeen pakkaamaan kasoja kamaan ja kun kaikki oli pakattu lähdin hakemaan kilpailukirjaa ja tsekkasin samalla tulokset. Olin sijalla 3/26 ja perässä luki LUVA. Soitin Kirsille ja sanoin että tässä täytyy olla joku vika, koska eihän me voida saada kahta luvaa yhden viikonlopun aikana. Kirsi tuli sitten vielä kattomaan tulokset ja näki saman kuin minä, mutta ei vaan uskottu. Jäätiin odottamaan palkintojen jakoa ja kyllä vain, olin molemmilla radoilla palkintopallilla ja agiradalta sain toisen luvan. En vaan meinannut tajuta tätä, sehän tarkoittaa että ollaan yhden luvan päässä 3-luokasta! Niin iloinen olen, koska en ole oikein jaksanut uskoa mahdollisuuksiin nousta 3-luokkaan, tokihan se työtä vielä vaatii, mutta kumminkin, nyt ollaan jo lähempänä tavoitetta. Nitan radat

Palkintojen jaon jälkeen lähdettiin ajelemaan kotiinpäin. Pysähdyttiin Paimiossa ABC:llä syömässä ja vielä Lohjalla oli pakko käydä ostaa jädeä kun oli niin lämmin. Demi sai maistaa mun vaniljapehmistä ja tyyppihän tykästy siihen. Eka oli vähän hämmentyneen oloinen, mutta sitten olikin jo kiire syödä. Söpö jätskityttö :)

Viimeistelyt tehty

Tänään töiden jälkeen käväisin hallilla. Kirsi toi Nooan ja itellä oli mukana Nita. Ei jäänyt alkuviikon treeneistä hyvä maku suuhun, joten käytiin nostattamassa itseluottamusta viime tippaan tehdyissä treeneissä.

Nooan kanssa tehtiin keppejä, kun ne ei oikein meinannut luonnistua maanantaina, tänään oli toisin. Ei tehnyt yhtäkään pujotteluvirhettä, ei kuin tekihän yhden. Tehtiin helpoista kulmista mutta hyppyjen takaa jotta saatiin kunnolla vauhtia sisääntuloihin, hyvin haki ekaan väliin. Mun täytyy muistaa lähettää Nooa ja pysyä takana, en saa kipittää heti sen ohi enkä varsinkaan käydä törkkimässä keppejen sisääntulon kohdilla eikä turhia huudella. Mutta kyllä mulla ja Nooalla ttaas itsetuno nousi, jess! Tehtiin myös keinua, se kun tuppaa vielä liian usein olla lentokeinu. Eka tein keinua ihaa vaan yksittäisenä ja sain Nooan hidastamaan käskystä, pyrin nyt saamaan tätä hitaammaksi ja varmaksi ja vasta sitten annan tykittää keinulle kun sen varmasti hanskaa. Tehtiin keinua myös putken kautta, jolloin lähestyi vauhdilla, hidasti kumminkin mun käskystä ja teki keinun melko nätisti. 2o2o ei oo vielä kovinkaan hyvä keinulla, himmailee ja hakee paikka, mutta siihen ehditään keskittyä kesälomalla.

Nitan kanssa tehtiin myös keppejä, lähetyksiä eri kulmista. Vaikeasta avokulmasta haki kerran kakkos väliin, muuten ei virheitä tullut. Ei myöskään jäänyt räkyttämään ykkösväliin vaan eteni hyvin. Mun vaan täytyy muistaa antaa Nitallekkin tilaa eikä huitoa liian lähellä sisäänmenoa, pitää oikeasti luottaa siihen että se osaa. Tein myös kaikki kontaktit kertaalleen sekä muutaman takaakierron, hyvin kaikki.

Viimeistelyt sujui ainakin hyvin, saa nähdä miten jussina käy...

Ohjatut treenit tauolle

Niin on kesä taas siinä vaiheessa, että meillä alkaa agility seuran kesätauko ohjatuista treeneistä. Ohjatut treenit jatkuu taas heinä-elokuun vaihteessa. Tämähän ei kumminkaan tarkoita sitä, että me jäätäis lomalle vaan nyt pitäis ehtiä kunnolla treenaamaan niitä juttuja joita ollaan saatu läksyksi, mutta mitä ollaan vähän laiminlyöty, hyi mua.

Nooalla oli eilen vikat ohjatut ennen taukoa ja Nitalla vuorostaan tänään.

Eilen Nooan treeneissä tehtiin jälleen, niinkuin perinteisiin kuuluu, sm kisojen (2013) yhtä rataa. Tämä perinne liittyy siis treeneihin jotka osuvat arvokisojen jälkeiseen treenikertaan. Meidän kouluttajilla on tapana ottaa arvokisoista, joko sm tai mm radoilta joku rata jota treenataan. Tätä perinnettä on kestänyt jo useamman vuoden ja juuri näillä samoilla kouluttajilla. Aikaisemmin "kärsin" tästä perinteestä Nitan kanssa, mutta nyt kun kouluttavat Nooan ryhmää niin nakki osui kohdalle Nooan kanssa :D Nooan ryhmä kun ei vielä kuulu kisaavien ryhmään, niin ei tietenkään tehty koko sm hyppäri rataa, vaan tämä oli joku kiva kohta sieltä keskeltä, eli radasta puuttui alku ja loppu. Rata koostui 15 hypystä ja mukaan mahtui kaikkea ei niin kivaa. Ei saatu oikeastaan mitään kauhean sujuvaa aikaiseksi, tehtiin tällä radalla kuulemma kaikki virheet mitä siellä sm:kin nähtiin, heh! Keppikulma mm. oli aika kamala, siitä pistettiin ohi aikalailla, mutta niin oli kuulemma muutkin tehneet ;) Ei siis mikään paras treeni, mutta saipahan oikein huolella miettiä eri ohjauksia. Tehtiin vielä erikseen omatoimisesti pujottelua, mutta kepit oli kyllä nyt vähän hukassa. Joko haki 2 väliin sisään tai vaihtoehtoisesti jätti vikan välin pujottelematta ja keskittyminen oli vähän siellä sun täällä.

HAU:n tokotreeneihin jäin vielä Demin kanssa. Aloitettiin ryhmäpaikkamakuilla. Rivissä tais olla 7 koiraa, Demi oli reunassa ja vieressä oli meille tuntemattomampi pumi. Aikaa oli 2min, Demi makasi hyvin vaikka viereinen koira nousi seisomaan ja liikkui muutaman metrin eteenpäin. Paikkamakuun jälkeen tehtiin eteen istumisia. Kehitystä on tapahtunut, Demi tulee suorempaa, vaikka edelleen, varsinkin pidemmältä matkalta pyrkii vasemmalle vinoon. Autan toki vielä, eli ei todellakaan olla vielä päästy tilanteeseen jossa voisin seistä suorassa auttamatta, mutta pikkuhiljaa. Ja mä olen tässä treenissä muistanut että on eri käsky kuin tokon luoksetulossa, hyvä minä. Sitten ohjelmassa oli henkilöryhmän treenaus. Saatiin 2:n hengen henkilöryhmä. Alkuun lähestymisiä ja kun ne sujui, siirryin kiertämään henkilöitä. Demi välillä pyrkii haistelemaan henkilöiden käsiä seuraamisen yhteydessä, joten tätähän sitten treenattiin ja tietty oikein häiriöllä jotta saatiin virhe esiin.  Eli henkilöryhmän henkilöt hieroi ensin nakkia käsiin, tämä ei vielä ollut tarpeeksi iso häiriö jotta Demin keskittyminen herpaantui joten päätettiin tehdä niin että henkilöillä oli nakkipalat näkyvästi molemmissa käsissä. Tässä tulikin sitten ahneus ja iso häiriö esille. Ensin Demi seurasi hyvin, mutta kun pysähdyin henkilön viereen, niin että Demin pää oli henkilön ja nakkikäden vieressä niin olihan Demin tietty pakko haistaa kättä ja nakkia. Tästä huomautus ja uusi yritys. Toista kertaa ei tähän häiriöön langennut, selkeästi oli vaikeaa mutta tsemppasi hyvin. Hieno Dempu!

Tänään oli sitten Nitan vikat ohjatut agility treenit. Tehtiin 12 esteen lyhyttä rataa, jossa teemana takaakierrot. Takaakierrot sujuivat meiltä pääasiassa hyvin. Takaakierto-persjättö ja saksalainen sekä takaakierto-päällejuoksu onnistuivat hyvin, mutta takaakierto-valssissa Nita helposti jäi mun selän taakse, tai ei tullut käteen vaikka yritin. Toisaalta tää ei ollut iso ongelma, koska virhe sattui vain kerran, kun sitten kiinnitin tähän erityistä huomiota, mutta lähinnä siis se haltuunotto valssissa vaatis enemmän huomiota. Huomion arvoinen juttu oli myös se, että mä ihan turhaan otan Nitaa haltuun, sellasissa kohdissa jossa ei tartte, eli enemmän pitäis antaa vaan mennä eikä käyttää turhaan "tässä" käskyä, jos sen ei oikeasti tarvii kunnolla tulla haltuun. Rytmityksen kanssa oli jälleen vähän viilattavaa, ei kyllä haitannut radan onnistumista, mutta olis ollut sujuvampaa jos olis rytmitys ollut kunnossa. Mutta ainahan sitä viilattavaa löytyy. Kivat treenit oli ja tuli kyllä tunne että me osataan, eli mukavat ja positiiviset treenit ennen tulevia kisoja.

Villi meno...

...oli mölli tokokokeessa, mutta tähän on kai nää möllit ja ihan virallisetkin menneet. Kokeeseen tullaan vaikka koira ei ole lähellekkään kisavalmis, mutta sehän ei haittaa vaikka muiden koe sitten pilataan, tällanen näyttää olevan ihmisten asenne, kauheen kiva!

Oltiin siis Demin kanssa torstaina Sirkuskentällä möllitokossa hakemassa vähän kisafiilistä ja tsekkaamassa miten selvitään kisatilanteesta. Meinas multa jäädä koko hitsin möllikoe tekemättä kun tajusin millasta porukkaa paikalla oli. Tässä vähän makua yhden kanssakilpailijan ja mun keskustelusta, ei ole sanatarkkaan kirjotettu mutta tähän tyyliin keskusteltiin.

Nainen X: "Onhan toi sun koira varma paikkamakuussa?"
Minä: "no, ei 100% varma, mutta ei kyllä lähde paikaltaan"
Nainen X: "Voi hitsi, mä olisin niin halunnu meidän viereen varman paikkamakaajan kun tää mun koira ei pysy ollenkaan paikoillaan. Se lähtee kyllä varmasti rallattelemaan."
Minä: " Siis pysyykö sun koira ollenkaan paikkamakuussa?"
Nainen X: "No kyllä se pysyy jos mä olen 5m päässä ja sillä on namia nenän edessä."
Minä: "Aiotko sä nyt sitten ihan oikeasti mennä tonne 20m päähän seisomaan jos sun koira ei pysy paikoillaan?"
Nainen X: "No tottakai, tämähän on koetilanne"
Minä: "mutta jos sun koira ei pysy edes kun olet sen lähellä?"
Nainen: "No tää on vaan tällanen että se aina lähtee rallattelemaan"

Että tällasta keskustelua käydään juuri ennen oman "luokan" paikkamakuuta ja mä siis tässä vaiheessa tiesin että tämä kyseinen koirakko on juurikin meidän vieressä. Mietin mielessäni monen monta kertaa että mitä helvettiä, mihin mä oon tullut ja misk mä maksan tällasesta?! Päätin kumminkin mennä kehään, vaikka olikin ihan paska fiilis jo heti alkuun.

Tuomari/liikkuri aloitti luoksepäästävyydellä, kopeloi tarkkaan ja katsoi hampaat mun pyynnöstä. Tästä liikkeestä 10.

Sitten paikkamakuu. Jätettiin koirat, ehdittiin kävellä n.5 m niin härdelli oli pystyssä. Tämän naisen koira (jonka kanssa keskustelin ennen kokeen alkua) lähti paikaltaan ja ajoi ylös muutkin koirat ja lähti rallattelemaan toisen koiran kanssa. Demi siis oli tässä noussut seisomaan, meni  heti D:n luokse kun saatiin mennä, eli tyyliin heti. Kehuin Demiä ja pyrin nollaamaan tilanteen. Sitten saatiin uusia paikkamakuu, tosin ne kaksi rallattelevaan koiraa eivät onneksi saaneet uusia. Sanoin likkurille/tuomarille, että jätän nyt vähän pidemmän välin viereiseen koirakkoon, eli väliä jäi nyt vierustoveriin 5m. Sain siis tähän luvan, vaikka tuomari/liikkuri huomautti ettei kyllä oikeassa kokeessa näin voi tehdä, no juu tiedetään! Uudestaan siis tämä, nyt päästiin sentään 20m päähän ja kääntymään ja samantien kun oltiin käännytty niin Demin toisen puolen koira (joka sai uusia) lähti laukalla pois paikoiltaan. Demi katteli ympärilleen selvästi ihmetellen että mikä juttu tämä on?! Pysyi kumminkin paikoillaan koko 2min, huh! Saatiin tästä liikkeestä 10. Olen toodella tyytyväinen paikkamakuuseen, meillä kun on ollut ajoittain ongelmana se että Demi nousee istumaan vaikka siis pysyykin omalla paikallaan. Mutta nyt pysy maassa vaikka härdelliä oli.

Sitten kehästä pihalle ja odottamaan omaa vuoroa. Oma vuoro yksilöliikkeisiin tuli melko nopsaan kun tämä paikkamakuun häirikkö keskeytettiin melko alkuun.

Seuraaminen taluttimessa. Normi alokkaan kaavio, Demin hyvää seuraamista. Keskityin katsomaan suoraan eteenpäin, kerran vilkaisin Demiä ja hymyilin ja Demin asenne vain parani, skarppasi entisestään. Tästäkin tuli 10.

Seuraaminen taluttimetta. Samaa hyvää seuraamista, kontakti pysyi kokoajan. Perusasento oli kuulemma jossain pysähdyksessä vino, joten saatiin 9.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä. Valmisteleva osuus, pätevää seuraamista, meni nopsaan maahan ja nousi käskystä samantien sivulle. Tästäkin 10.

Luoksetulo, 10. Ihan meidän perus luoksetulo, hyvähän se on.

Liikkeestä seisominen, tästä 9. Annoin kuulemma jonkun pienen käsimerkin. En itse tiedostanut asiaa, mutta ehkä näin.

Estehyppy, jouduin antamaan hyppyyn tupla käskyn. Siirsi myös etutassuja kun menin Demin viereen. Tästä liikkeestä siis 8.

Kokonaisvaikutus, 9.

Yhteensä: 189p. sija 1/6

Noilla pisteillä ei sinänsä niin kovin väliä ole, mutta onhan se kiva että tuntematon tuomari/liikkuri (joka kuulemma on ihan virallinen liikkuri) tykkäsi kovasti meidän touhusta. Taso tuolla ei ollut hyvä, 2. sijalla oli bortsu saaden reilu 140p. 3. sijalla oli kultu 122p. Ja muita en edes muista. Eli isot piste-erot kyllä oli. Saatiin palkinnoksi vaaleanpunainen ruusuke sekä fresbee lelu. Tuo fresbee olikin meille juuri hyvä, koska Demi Dempula tykkää frebeestä :)

No sitten pohdintaa "kokeen" annista. Ensinnäkin, mua jännitti tää möllikoe melkoisesti, juu naurettavaahan se on, mutta minkäs teet kun jännittää. Mua jännitti ehkä vieläkin enemmän kun tiesin millanen tyyppi miedän vieressä on. Päätin ajatella että tapahtuu mitä vain, niin keskitytään sitten yksilöliikkeisiin ja tehdään parhaamme. Luoksepäästävyyden ja paikkamakuun väli oli melkoisen pitkä kun liikkuri kopeloi huolella. Tässä tuli siis paljon odottelua ja se meidän "ongelma" tuli esille. Demi oli alkuun hyvin, mutta jossain vaiheessa sitten räkytti mulle muutaman kerran, otin pikkasen kiinni poskikarvoista ja sanoin ei. Tässä on se perustilanne, luoksepäästävyyden aikana ja paikkamakuuta odotellessa Demi istuu sivulla pitäen kontaktia 100%. Aika kun on melko pitkä ja mitään ei tapahdu, niin tyyppiä alkaa kyrsimään odottelu, juu sitä pitää treenata. Mutta tajusin tuolla, että eihän sen koiran tarvii koko aikaa olla sivulla ja varsinkaan pitää kontaktia, joten ton mun "ei" komennon jälkeen tajusin käskeä Demin maahan, "käy siihen" käskyn alle, jolloin odotti moitteettomasti mun seuraavaa käskyä. Eli jatkossa tulen luoksepäästävyyden jälkeen vaihtamaan Demin sivulta maahan, jottei turhaudu.

No sitten mun oma toiminta. Mulla kerrankin toimi pää! Mä mietin kehässä (yksilöliikkeiden aikana) tarkkaan mitä teen. En sännännyt suinpäin liikkurin mukaan vaan odotin että hän näyttää minne mennään ja sitten otin Demin mukaan sillä asenteella että mä tiedän minne mennään ja mitä tehdään. Tämä tapa toimi hyvin ja näin ollen siirtymät toimi hyvin, ei mitään ylimääräisiä ääniä. Liikkeiden jälkeen vapautin Demin niin kuin treeneissä, kehuin ja taputin, neidillä nousi aina kivasti häntä ja tyyppi oli iloinen. Yhdenkään liikkeen välissä eikä liikkeiden alussa tullut mitään ääntelyä! Mulla oli itsellä sellanen fiilis kehässä että mä tiedän mitä tehdään ja luulen että se nyt välittyi myös Demille. Me tehtiin hienoa yhteistyötä, olin kovin ylpeä pikku piskistä! Paikkamakuun jälkeen muuten juostiin autolle, jossa oli palkkapurkki, sama tehtiin yksilöliikkeiden jälkeen.

Mun mieltä lämmitti kovasti tuomari/liikkurin kommentti meidän suorituksen jälkeen. Tuomari totesi että hän haluaisi tuollaisen koiran, oli kuulemma niin hienon näköistä. Hih, on mulla hieno koira ja olen siitä kovin ylpeä :)

Mutta siirrytäänpä sitten vielä keskiviikkoon, jolloin oli LKK:n treenit Lauttasaaressa. Oman koulutusryhmän jälkeen oli sitten omat treenit. Mutta koska noita koulutettavia oli kovin vähän niin yhdistettiin ryhmät lopussa ja tehtiin yhteispaikkamakuu, johon otin Demin mukaan. Demi oli kahden vieraan koiran välissä, nousi istumaan jätön aikana, murr. Käskin uudestaan maahan, nyt pysyi. Otin yksinään vielä reunempana uudestaan, edelleen nousi jätön aikana istumaan. Vapautin ja otin uudestaan, jolloin pysyi. Mua vitutti taas koko touhu, ja kun meidän vuoro tuli niin ei huvittanut tehdä mitään. Kattelin kun muut treenas ja yritin kasata aajtuksia. Kun kaikki muut oli tehneet treeninsä otettiin meidän ryhmän kesken paikkamakuu. Demi oli rivin keskellä. olin valmistautunut siihen että sieltäh se nousee istumaan, mutta hitsi vie, neiti makasi tyynenä, kuin mitään koskaan olis tässä ollutkaan. 3min kesti paikkamakuu, hyvin siis makasi. Otin vielä kerran uudestaan, nyt viereen tuli treenikaverin toinen koira jota Demi ei tunne. Oletin nousevan, mutta ei edelleenkään, hyvä sinänsä, mutta kummallista. Tein sitten vielä ittekseni tokojuttuja. Laitoin Demin kiertämään puuta, välillä stoppasin ja välillä sai vain juosta. Demi tekee kyllä kivat stopit. Sitten luoksetuloa, ihmisporuka läpi, hyvin. Eteenistumisia, muutama vino, mutta enemmän suoria.

Myöhemmin iltalenkin yhteydessä kävin vielä Puolarmaarin nurmella tekemässä pikku treenit. Demi teki mm. seuraamista, eteenistumista ja puun kiertoa jossa käskin maahan, teki myös muutaman lyhyen paikkamakuun ilman ongelmaa.

Nita teki seuraamista, jossa keskityttiin askeleisiin, peruutukseen sekä paikallaan käännöksiin. Teki oikein kivasti, teknikka sitä mitä haluan. Nita teki myös puun kiertoa ja siinä stoppeja. Tehtiin myös kaukoja seiso-maahan-seiso vaihtoja, ekaa kertaa etäisyys oli 10 m. mutta vaihdot onnistuivat puhtaasti, JEE! Otin vain muutaman toiston kaukaa ja sitten palasin taas lähemmäs, mutta ihanaa huomata että teknikkka alkaa vihdoin olla kasassa. Kohta puolin otan asiakseni hinkata seiso-istu vaihtoa, jossa Nita helposti tulee pikkasen eteenpäin.

Agilityä, jäljestystä, esineruutua, tokoa

Maanantaina oli Nooan agility treenit. En muistanut että vuorossa on oman ryhmän kisat, tai no tällä kertaa kisat ei ollut oman ryhmän vaan mukaan tuli myös samaan aikaan treenaava toinen ryhmä. Tämän toisen ryhmän koirat ovat meidän ryhmän koiria vanhempia ja osa heistä kisaa 1-3-luokassa. Alkuun rakennettiin tietty rata ja saitten kouluttajat kerto että nyt kisataan sekä joukkueina että yksilöinä. Kunkin ryhmän joukkueet koostuu sitten 3:n parhaan tuloksesta. Meijän ryhmä oli heti sitä mieltä että me tarvitaan tasostusta koska meillä on kokemattomammat koirat ym... no valitukset eivät menneet läpi :D Rata oli ihan  täysi kisarata, mukana oli kaikki muut esteet paitsi keinu ja pöytä. Rata alkoi pikkasen inhottavasti. Ite reagoin heti siihen että en saa Nooa kääntymään 2-3 hypylle koska tulee hyppäämään ison hypyn jolloin hyppää yhden ylimääräisen hypyn. Päätin sitten ohjata tämän kohdan niisto-persjätöllä ja se toimi älyttömän hyvin. Moni ohjasi tämän kohdan muunlaisilla ratkaisuillla jolloin muiden koirat meni joko puomille joka oli tyrkyllä varsinkin jos ohjasi 2.hypyn esteen etupuolelta. Nooa otti kakki kontaktit tosi hyvin, irtosi hyvin aj tuli myös käteen hyvin. Eka kierros oli meille mahdottoman hyvä suoritus. Musta tuntuu että ekaa kertaa oli sellanen olo että koira oli hanskassa joka hetki aj teki niin kuin ohajsin. Ihan mahti fiilikset edelleen. Niin ja siis jos ei vielä selvinnyt niin tehtiin nolla rata!

Ennen tokaa kierrosta tutustuttiin uudestaan rataan. Meidän molempien ryhmien kouluttajat anto vinkkejä niille jotka niitä tarvitsi ja sitten sain kuulla kovasti kehuja mun hienosta ratkaisusta 2-3 väliin ja suosittelivat sitä monelle muullekkin. Meidän toinen rata ei sitten ollutkaan enää mikään hyvä. olin päättänyt että nyt kuulkaas palkakkaan joakisen kontaktin 2o2o asennon, mutta mutta... Joak hemmetin ontakti kusi, Nooa tuli pokkana vaan läpi. Tosin en oikeasti voi syyttää vain koiraa koska meidän kouluttajat huomautti mulle että ohjasin ne aivan eri tavalla kuin ekalla kierroksella. Ekalla liikuin, kun taas tokalla radalla aloin himmaamaan ihan turhaan ja jotain sössin muutenkin. Nooa sit veteni kontakteja edestakas ottamatta niitä kunnolla. No molemmat mokattiin, saatiin kumminkin onnistumaan ja matka ajtkui, mutta ei enää saatu sitä flow tunnetta.

Tulokset julkistettiin sitten tietty kaikkien ratasuoritusten jälkeen. Meidän ryhmän joukkue voitti! JEE, tää kisa tais olla vielä enemmän kouluttajien välinen skaba, siltä ainakin vaikutti, eikä siinä mitään vikaa ole :D 3:n kärkeen koko skabassa mahtui vaan meidän ryhmän koirakoita ja me oltiin Nooan kanssa sijalla 1, hei me voitettiin!!! Niin siistii voittaa koirakoita joita olen pitänyt todella taitavina ja kun kisassa oli mukana myös niitä 1-luokan ja 3-luokan koirakoita. Kyllä me vaan Nooan kanssa osataan kun kaikki palikat on kohdillaan.

Illalla Demi teki paikkamakuun Pisan päiväkodin nurmella, hyvin pysyi maassa ja kivasti keskittyi. Tehtiin myös kaikki jäävät sekasin ja ne meni kaikki oikein! Myös seuraamista ja siinä siis treenattiin erityisesti vasemmalle täyskäännöstä. Niin ja eteenistumista treenattiin myös, alkaa jo hahmottumaan ainakin läheltä. Demi teki myös kaikkia kaukojen vaihtoja. Tällä hetkellä parhaalla mallilla on m-i-m ja i-s-i.

Nita teki puolestaan luoksetulon stoppia sekä läpijuoksuja. Noi stopit on tällä hetkellä todella hyviä, jos vaikka pysyisivätkin sellaisina. Nita teki myös kaikki jäävät, seisominen menee helposti istumiseksi jos ollaan otettu välillä istumista. Seuraamisen sivuaskeleita hinkattiin myös. Kaukojen m-s-m ja m-i-m tehtiin myös.

Tänään aamusta ajelin Demin kanssa Nurmijärvelle, jossa treffattiin Pia ja pojat. Täytyy näin jälkikäteen sanoa, että kiitos Pia valtavasti pienestä paineesta jonka loit jälkikepeistä puhuttaessa, en olisi vieläkään kokeillut pelkillä kepeillä jälkeä jos ei pientä potkua persuuksiin olis tullut :) Mä niin mielelläni pysyttelen sillä omalla mukavuusalueella ;) Tein Demille siis jäljen joka oli ehkä 200-300m pitkä ja jäljellä ei ollut yhen yhtä nappulaa, pelkkiä jälkikeppejä. Mä en ole tähän uskaltanut siirtyä koska a) en tiedä ollaanko jäljellä jos Demi ei tasasin väliajoin syö jotain b) en ole vielä opettanut keppejä kunnolla c) olen kuvitellut että Demillä on niin suuri jälki into ettei muka reagoi sen takia keppeihin kun haluaa vaan jäjestää. No hyvä kun tästä puhuttiin ja uskaltauduin sitten kokeilemaan. Jäljellä oli 12 keppiä, ihan vaan sen takia että kun siellä ei nyt sitten ollut yhtää namppaa. Eka keppi oli jossain 15m päässä janalta, Demi nosti sen hineosti ja luovutti myös. Sen jälkeen ei noussut pitkään aikaan keppejä, mielestäni oltiin kyllä hollilla, ainakin 2-3 kepit oli jossain siinä, mutta Demi ei niitä haistanut, oltiin kai sen verran jäljen sivussa. Seuraava keppi oli nro. 6 joka löytyi, myös nro. 7. Sen jälkeen tuli hukka, Demi oli melko kuutamolla, mä tiesin tossa kohtaa missä jälki suunnilleen meni, mutta Demi ei, joten pyörittiin sitten ympyrää. Liina jäi myös solmuun ja sitten jonkun aikaa Demi vana istu ja oli kai sitä meiltä etä jäljestä ite tai ainkin nyt autat. No mähän vaan kattelin taivasta jonka jälkeen Demi hetken päästä alkoi taas aktiivisesti etsimään jälkeä jonka myös löysi. Sitten löytyi kepit 9, 11 ja 12. Noin puolet jäi siis matkan varrelle, no ei tietty mikään huippu suoritus, mutta olen kumminkin tyytyväinen. Tuo koira jatkaa toimintaa vaikka kokee että ei osaisikaan, sille pitää antaa hetki aikaa niin sitten taas jatkaa yrittämistä. Varsinkin loppu jälki oli todella kivaa jäljestystä, keskittyi hineosti. Myös ihan alku oli hyyvä, siihen väliin mahtui sitten kaikennäköistä, mutta jos ottaa huomioon että nyt kertaheitolla otettiin pois kaikki nampat niin oli kyllä mun makuun pätevä neiti! Mun pikku jälkikoira! Kyllä siitä toivottavasti vielä joku päivä jälkikoira tulee :)

Esineruutua pääsi Demi myös tekemään. Esineruutu oli jotain luokkaa 30 x 50 m. 2 esinettä, molemmat meille vieraita. Molemmat esineet oli ihan takana, vajaassa 50m. Pia vei esineet Demin katsellessa, oli intona ja haukkukin pääsi. Lähti innokkaasti hommiin, mutta ei irronnut tarpeeksi syvälle, jäi aina siihen 30m ja kääntyi takaisin. Tässä huomaa ettei me olla noita takaesineitä treenattu. Se vähä mitä esineruutua ollaan tehty on esineet aina olleet lähellä, eli max 30m ja sehän nyt sitten näkyi. Pia kävi vielä uudemman kerran esineitä näyttämässä ja Demi löysikin sitten toisen, muistaakseni ehti tässä välissä tulla itse ruudusta pois ja istui mun vieressä odottamassa apuja. No niitä apuja ei tähän väliin tullut ja Demi lähti uudestaan etsimään. Se toinen esine oli muistaakseni vieläkin vaikeampi, mutta loppujen lopuksi irtosi sinne 50m. Tästä nyt opittiin se, että piru vie ne esineet on vietävä sinne 50m tai toi neiti ei sinne asti irtoa. Eli oli pikkasen vaikea treeni, mutta siitäkin selvittiin.

Kiitos kovasti treeniseurasta ja kaikesta avusta!

Illalla oli sitten vuorossa Nitan agility treenit. Tehtiin rataa, joka oli melkoisen pitkä. Mukaan mahtui kaikennäköistä kieputusta. Sain toimivia persjättöjä ja valsseja tehtyä ja vekkauksetkin onnistui ja rytmitys oli tänään melkoisen hyvää, paitsi yhdellä suoralla jossa Nita pääsi mua aikalailla edelle (mihin en ollut siinä kohtaa varautunut) ja suunnitelmani jaakotus tuli sairaasti liian myöhään jolloin Nita ei lukenut sitä ja hyppäsi muurin molempiin suuntiin. Ilman tätä kämmiä olis tullut puhdas rata. No niistä nollista treeneissä viis, mutta meno oli hyvän tuntuista, Nita oli vauhdissa ja ohjaukset toimi hyvin. Jäi hyvä mieli näistäkin treeneistä :) Olihan siellä myös parannettavaa mutta mä onnistuin myös ensin tyrimään niitä hyviä kohtia. Mulle käy usein niin että jos teen nollaradan treeneissä ja sen jälkeen aletaan vielä hinkkaamaan ni sit onnistun tekemään kyllä muitakin virheitä mitä alunperin en oo tehny.

Rentoa menoa

Eipä olla kauheesti ihmeellisyyksiä tehty, lenkkeilty, treenattu ja vaan oltu. Kotona olen siis saanut vähän enemmän siivottua ja pihaakin on vähän siistitty.

Eilen illalla tehtiin treffit Erikan kanssa Oittaalle. Demille tein jäljen niitylle. Heinä oli korkeeta 30-40cm ja pohja aivan ruti kuivaa savea. Jälki oli pidempi kuin edellisellä kerralla, jälellä oli kaksi kulmaa, eli vähän sellanen kulmikas U. Nappulaa laitoin jäljelle, alkuun olisi pitänyt laittaa enemmän kun pohja oli niin kuiva ettei Demi meinannut saada siitä mitään hajua. Alku suora oli siis villiä menoa, Demi otti selkeästi ilmavainun, mutta en päästänyt eteenpäin ennen kuin laski päätä alas. Eka suora meni kumminkin melko kaahottamiseksi ja pää oli aivan liian ylhäällä, suoran loppua kohden pää meni alemmas. Eka kulma alkoi hyvin, mutta meni sitten kumminkin  vähän yli. Tajuis kadottaneensa jäljen, mutta löysi sen sitten. Tämä toinen suora meni jo paremmin ja toinen kulma oli myös ekaa parempi, vaikka tässäkin oli hetken aikaa hukassa. Vika suora oli sitten taas jo ihan hyvää menoa.

Jäljen jälkeen jatkettiin matkaa Kellonummen kappelille, josta lähdettiin lenkille. Lenkin jälkeen tehtiin Demille ja Taralle paikkamkuu ja sitten Demille paikkamakuun jättöjä.

Tänään oli tarkoitus mennä Kirsin ja Nooan kanssa Purinalle tekemään pienet treenit, mutta en muistanutkaan että siellähän oli loppuviikosta pienet talkoot jolloin kaikki esteet kannettiin pois. Kentällä eikä hallissa ollut yhtään estettä, joten ei sitten jaksettu jäädä kantelemaan niitä vaan jatkettiin matkaa Malminkartanon nurmelle jossa sitten tokoiltiin. Nurmella oli useampi fudisporukka, sekä perheitä ja muita porukoita jotka siellä hengaili, joten häiriötä oli melkoisesti.

Demi aloitti tekemällä paikkamakuun jättöjä. Tein eri matkoilla ja palkkasin, ei noussut kertaakaan istumaan. Sitten tehtiin paikkamakuuta häiriössä. Jäin Demin lähelle, n. 2m päähän. Kirsi häiriköi, heitteli palloja ja nautokapuloita, niistä Demi ei välittänyt mitään. Kirsi myös käskytti omiaan, mutta sekään ei Demiä haitannut. Suuri häiriö sen sijaan oli Kirsi ja lihapullat jotka oikein kutsuivat luokseen. Tässä tulikin sitten häiriötä, D nousi useamman kerran istumaan ja oli lähdössä Kirsin luokse. Useamman toiston jälkeen D kumminkin tajusi jutun juonen ja saatiin hieno suoritus jossa Kirsi vieressä houkuttelee lihapullille, Demi kääntää päätä Kirsin luo ja hetken kattoo ja kääntää pään takaisin mun luo. Hieno Demi! Kyllä vaan on ruokahäiriö ylivoimaisesti hankalin meidän neidille. Demi pääsi välissä autoon ja sen jälkeen tokassa setissä teki ruutua, jossa etittiin paikkaa, joka nyt oli vähän hakusessa. Avo kaukot tehtiin myös Kirsin käskytyksessä ja hyvin toimi vaikka olikin sitä häiriötä ympärillä. Loppuun vielä vauhtiluoksetulo autolle.

Nita teki omalla vuorollaan ruutua, paikka ruudussa oli myös Nitalla hukassa. En tiedä mitä oli tekemässä mutta ei ainakaan ruutua. Meni ruutun ja haisteli ja haisteli, ei totellut pysäytyksiä ja sinkosi ulos ruudusta hajujen mukana?! Saatiin onneksi muutama onnistuminenkin, mutta tässä oli jotain outoa. Tunnaria tehtiin myös. Kokeiltiin yhtä uutta vinkkiä, mutta se ei kyllä toiminut Nitalla alkuunkaan. Nita kun lopettaa työskentelyn melko nopeasti jos tekee useamman kerran väärin joten tämä juttu ei oikein toiminut. En jaksa nyt avata koko tätä tunnari operaatiota tähän, mutta tämän kokeilun jälkeen siirryttiin piilotettuun ja väärien kasaan. Todettiin että käyttää nenää hyvin niin kauan kuin oma on melko kaukana kasasta mutta kun tunnari tulee lähemmäs kasaa unohtaa haistelun totaalisesti ja siirtyy vaan tekemään noutoa. Loppuun N teki kaukot m-s-m vaihdot ja hyvin tekikin ja osasi uuden tekniikan s-m vaihdossa.

Puhumattomuus

Tiistai iltana alkoi ääni kähenemään, keskiviikkona olin jo käheä ja iltaa myöten ääni katosi ajoittain. Tänään aamulla ei sitten ääntä enää ollutkaan. Jäin saikulle, eli koko päivän olen ollut kotona. Täytyy todeta, että on hyvin kummallista olla puhumatta. N:lle kirjoittelen lappuja tai yritän viittoa. Viitominen ei vaan ole tuottanut kovin hyvää tulosta ;) Koirillekkaan en ole puhunut, joten lenkille lähdettäessä mietin pidänkö niitä ollenkaan vapaana. No päätin pitää koirat vapaana, koska olen opettanut niille vihellyksen, joka tarkoittaa että pitää tulla lähemmäs. Tämä toimi hyvin, enkä kyllä viheltänyt kuin kerran, siinä vaiheessa kun tultiin tielle ja piti laittaa hihnat kiinni. Kotona olen napsautellut sormia, jolloin tulevat luokse. Käsimerkein ohjasin koirat makuulle kun leikkasin kynsiä ym.

Illemmalla teki mieli treenata, hetken mietin mitä voin tehdä ilman ääntä ja tajsuin että kaukot voisivta onnistua. Toki normaalisti käytän kaukoissa ääntä ja käsimerkkejä, mutta päätin kokeilla vain käsimerkein. Demi sai aloittaa, tein ensin m-s vaihtoja, parissa ekassa liikutti tassuja, ei palkkaa ja näytin vain käsillä että menee maahan. Sitten uudestaan, jolloin ehkä muisti että tässä pitäis takatassujen pysyä paikoillaan, hienoja vaihtoja teki. Sitten i-s vaihdot, jotka toimivat myös vain käsimerkillä ja loppuun i-m-i. Teki kaikki vaihot todella hienosti, eikä kertaakaan ottanut väärää asentoa. Oli myös kovin varmanoloinen :)

Nita teki myös kaukoja, toisn tehtiin vain m-s / s-m. Nitalle tämä äänettömyys oli vähän vaikeampaa, mutta myös Nita teki hienoja vaihtoja.

Täytyy kyllä todeta, että on oikeasti vaikea olla hiljaa. Tekis mieli kokoajan sanoa jotain ja kun ei voi niin en jaksa kokaikaa lappujakaan kirjoitella joten meillä onkin ollut tavallista hiljaisempaa. Toivon että saan ääneni pian takaisin.

KESÄ!

Kesä on tullut ja niin ihanan lämmin on! Mä en todellakaan valita koska viime talvi on vielä kirkkaana mielessä...

Viime viikolla keskiviikkona ehdittin käydä möllitokossa Demin kanssa. Tehtiin alokasluokka, pisteitä kertyi 192 ja luokkavoitto. No mieleen jäi sellaiset asiat kuin paikkamakuu, onnistui kahden vieraan aussin vieressä, toki jäi lähemmäs kuin alokkaassa oikeasti. Häiriönä oli myös varikset, jotka kierteli koirien ympärillä. Demi ei onneksi ottanut variksista häiriötä. Kaikki liikkeet sujui niin kuin osataan. Seuraamisessa yksi käännös oli väljä. Pientä piippailua liikkeiden alussa, eli lisää palkkaamattomuus treeniä. Niin ja sellanen juttu mihin kiinnitin huomiota... Demi alkoi haukkumaan luoksepäästävyyden jälkeen, on tehnyt tätä myös talvella omissa mölleissä. Hiljenee kyllä kun käsken, mutta ei mikään kiva ominaisuus tuo.

Nita teki samoissa mölleissä voittajan, joka siis oli ainoastaan liikkuroitu, ei mitään palkintoja. Ne liikkeet jotka meille on vaikeita oli edelleen vaikeita, ylläri ylläri! Eli tunnari, ei ollut nenä ollenkaan auki, teki tämän oikeastaan vain noutona, otti ekan vastaantulevan. Paikkamakuussa pysyi maassa 4min, kun olin piilossa, mutta tasaseen piippaili, ei tosin siitä pahimmasta päästä, muttei ihan hiljaakaan. No ne positiiviset asiat. Seuraaminen oli hyvää, mutta hiomista edelleen askeleissa, ei tee oikealla tekniikalla vaikka osaakin yksittäisenä treeninä niin tehdä. Luoksetulo oli aivan super! Ei oo ikinä tehny niin hineoa luoksetuloa, hyvällä reippaalla laukalla, hyvä stoppi, laukalla taas ja hyvä maahanmeno ja sivulle edelleen laukalla. Liikkeestä istuminen, hyvä. Molemmat nousot hyviä, mutta nehän me osataankin. Ruutu, ei ihan mennyt nappiin, mutta parannusta kumminkin. Ruutu oli ihan kehän toisessa reunassa. Ekalla käskyllä sinkosi ulos kehästä ja tokalla myös, kolmannella löysi ruudun, mutta mun seis käsky oli taas myöhässä joten oli pikkasen muistaakseni ulkona takareunasta. Seuraamaan tuli ekasta käskystä, mutta ei tullut suoraan oikeaan kohtaan vaan teki pienen kiepin. Eli ruutuun paljon treeniä, ihan vaan että bongais ruudun, mutta myös sitä paikkaa ja seuraamiseen tuloa pitää vahvistaa ettei tee turhia kieppejä. Kaukot teki niin hyvin kuin osaa tällä hetkellä, olin lähellä, kai jossain 1,5m päässä. Tuli eteen seiso-istu vaihdoissa, mutta niitä ei vielä osaakkaan. olikohan tässä nyt kaikki liikkeet. Mutta ihan hyvä mieli jäi, lisää treeniä vaan, mutta ihan jees mallilla on.

Lauantaina treenattiin sirkuskentällä Suvin, Erikan ja Kirsin kanssa. Treenit aloitettiin klo. 18 mutta todella lämmin oli edelleen, koirat väsähti nopeasti joten lyhyet setit molemmille. Demi teki ruutua, paikkaa ruudussa. Tätä pitää vahvistaa alkaa sekoilemaan kun kokeilin ilman alustaa. Tehtiin myös pidemmältä ruudun bongausta ja tässä sitten pysäytin Demin "seis" käskyllä, nämä onnistuu hyvin. Kapulan pitoa, pitää hyvin. 1 x vauhtinouto, hyvällä draivilla vapautin melko lähellä kun piti yllä laukkaa. Kaukot i-m-i, etäisyys 5m. Paikkamakuu 3min, porukassa. Jäi hyvin, haisteli maata 2:50 kohilla ja nousi sitten istumaan, murr. Uusinta, jollon pysyi.

Nita teki ruutua, ensin bongausta eri suunnista, hyvin. Sitten paikkaa läheltä, hakeutuu merkkejen luo, paikka ei kyllä ole tiedossa. Ruudusta seuraamaan x 2, avustin namilla ekan, ja tokan tuli hvyin ilman namppaa kädessä. Tunnari, kasa vieraita ja oma vähän sivussa, ekan teki noutona ja vääränhän se toi. Uudestaan, hasieli muttei kunnolla. Olisko ollut 3 vai 4 toisto kun löysi oman ja malttoi haistella, paljon treeniä. Paikkamakuu porukassa, hyvin, oli hiljaa.

Eilen maanantaina oli Nooan agility treenit. Tehtiin jotain rataa, joka on tehty viime syksynä joskus muunneltuna, eli viime syksynä tällä radalla ei ollut kontakteja. Mä en kyllä tunnistanu tätä rataa, ei ollenkaan tuntunut tutulle. Radan alussa 4 ekaa hyppyä ja siitä putkeen oli vähän haastava. Mietin ja mietin ja päätin sitten kokeilla pakkovalssilla kakkoshypylle ja sitten persjätöllä 3-4 väli jolloin pääsin putken ulkokautta juoksemaan niin että ehdin himppasen Nooan edelle. Jos olisin ohjannut sisäkautta en olis mitenkään ehtinyt (tuli sekin kokeltua). Poispäinkäännöksellä ohjasin kepeille, toimi hyvin vaikka mä en ite pidä tosta ohjauksesta, pitäis ehkä alkaa pitämään ;) Radan keskivaiheilla oli hyppyjä, pussi. Jaakotus oli tänään vähän hakusessa, mutta kyllä sain sen toimimaan kun ohjasin rauhassa ja selkeästi. Kontaktit otti kaikki hyvin ja loppurata oli helppoa rallattelua muutamalla persjätöllä. Kivat treenit ja Nooa teki verrattain hyvin töitä vaikka meidän ryhmässä oli kahdella nartulla juoksut. Hyvää treeniä tämä!

Tänään Nitan agility treenit. Tehtiin ihan lyhyttä radanpätkää, kun oli niin lämmin + 29 astetta. Rata koostui lähinnä välistävedoista ja takaakierroista. Alkun 5 esteelle kokeilin kahta eri ohjausta, Nitalla toimi molemmat hyvin, mutta ite olin vähän hukassa toisessa. Sain kyllä ihan oikein ohjattua, mutta ei tuntunut omalle, joten ekan ohjauksen olisin valinnut tähän jos olis ollu kisoissa tällanen pätkä. Radanpätkän loppupuolella oli taas välistävetoja ja takaakierto jonka ohjasin saksalaisella, toimi hyvin ja kepeille tein pikkasen vekkiä. Nita taas haukkua räkytti kepeille ja aloitti hitaasti mutta kiritti loppua kohden. Otin muutaman kerran sitten vain keppejä, ei jäänyt haukkumaan kun lähetin ja kun oli mennyt ekaan väliin juoksin ohi. nähtävästi nita kumminkin kestää sen että jättäydyn hetkeksi sen taakse.

Kävin agilityn jälkeen vielä Sirkuskentällä tokoilemassa pienesti. Demi teki paikkamakuun tai yrityksiä. Nousi taas jätöissä istumaan, toistin maahankäskyn ja kävin vapauttamassa tyyliin oho nyt mokasit. Vein Demin pois ja otin nitalle seuraamista. Nita teki seuraamisen sivuaskeleita, jotka teki hienosti opettamallani tekniikalla. Myös peruutukset onnistui ja paikallaan käännökset. Demi pääsi uudestaan yrittämään, taas sama juttu, vein koiran pois ja Nita teki kaukoja, m-s-m jotka ei toimineet uudella tekniikalla (tai siis sillä mitä ollaan nyt treenattu, oli ehkä liikaa häiriötä niin ei ihan onnistunut). Demi uudestaan, taas nousi, nyt vähän alkoi jo vituttamaan joten menin luokse käskin painokkaammin maahan ja kun mnei kehuin ja vapautin, mutta ei edelleenkään palkkaa. Otin heti uudestaan ja nyt pysyi, pidin 1,5min, vapautus ja palkka. Tehtiin myös hihnassa seuruu, vähän ylipitkä alo, alkuun ei kontakti pysyny 100% kun vilkuili skeittareita, mutta uudella käskyllä korjasi. Tein myös kaikki jäävät, otti heti oikein kaikki asennot!