keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kulunut vuosi 2015

Vuoteen 2015 mahtui aika paljon tapahtumia. Paljon ihanaa, mutta myös surkua.

 Suurin juttu tapahtui heti tammikuun alussa kun selvisi ultrassa että Demi on tiine. Tää oli kyllä yksi vuoden kohokohdista, koska tätä yhdistelmää olin odottanut kuin kuuta nousevaa tapahtuvaksi ja viimein selvisi että Demi on tiine. Siitä seurasikin sitten pitkä odotus, joka ei edes ollut niin pitkä mutta tuntui sille. Demi synnytti 6 ihanaa lapsukaista helmikuun ensimmäinen päivä. Voi sitä odotusta, siinä meni yö valvoessa kun odottelin Pialta tietoa missä mennään. Ihanaa, mutta niin törkeen jännittävää aikaa.

Pennut 1vrk

Pentujen kasvua sain onneksi seurata läheltä, kerta kaks viikkoon ajelin Hyvinkäälle katsomaan pentuja ja Demiä. Pentulaatikossa tuli istuttua monen monta tuntia, ihan hiljaa ihmetellessä. On se jännä kun sellasia pienen pieniä vauvoja jaksaa vaan tuijotella. Pentujen kehitystä seuratessa alkoi pikkuhiljaa löytyä suosikki, vaikkakin pennun valinta ratkesi ihan vasta vikoilla viikoilla. Toinen nartuista tuntui omimmalta, tuo pikkuinen ärripurri <3

Myy 5vko

Maaliskuun lopulla ensin haettiin ensin Demi kotiin ja viikkoa myöhemmin meille kotiutui 8vko ikäinen pikku Myy. Kevät menikin Myyhyn tutustuessa ja kolmen koiran kanssa arkeen tottuen. Kolme koiraa kuin ei oikeasti ole sama asia kuin kaksi! Yhtäkään näistä en antaisi pois, mutta totuus kyllä on se, että kaks ei ole yhtäkuin kolme :D 

 Helsinki-Vantaan lentokenttään käytiin tutustumassa.
 Myytä ei kura haittaa, rymytessä rapa roiskuu!

Toukokuussa päästin pentujen kanssa pentutreffi viikonlopulle, ensin tottiskoulutusta Samuli Junton opastuksella ja sen jälkeen tehtiin maastoja omalla porukalla. Oli huippua nähdä pennut parin kuukauden tauon jälkeen.

Kesäkuussa käytiin lampailla Demin ja Myyn kanssa. Molemmat olivat todella innoissan. Demillä oli intoa kuin pienessä kylässä, mutta idea ei ehkä niin kirkkaana päässä ollut. Myy oli myös todella innokas ja rohkea ja kouluttaja suositteli lisää sytyttelyä. 


Demi kävi heinäkuussa taas kokeilemassa tokon voittajaluokassa, saaden VOI2 tuloksen. Kehässä saatiin aika kiva yhteistsemppi päälle ja kehässä meillä oli kivaa. Parin viikon päästä uusi koe joka meni mönkään jo heti alkuun. Keskeytettiin koe, kun molemmilla oli pasmat sekaisin.

Heinäkuussa päästiin myös Tarja Martinpuron jälkipäivään. Tuli taas uusia ajatuksia miten jatkaa. 

Elokuu oli ahkeraa tokotreeniä täynnä, ajatuksena saada hommaa taas kunnolla kasaan ja opetella tokon uusia sääntöjä.

Syyskuussa päästiin leireilemään Lumipilven kennel leirille. Ihan uusi paikka mulle Lopen Räyskälässä oleva leiripaikka. Lauantaian meillä oli tottista kouluttamassa Ulla Komppa ja iltapäivästä vielä lyhyet maastotreenit ja sunnuntaina tehtiin maastoja. Viikonlopun aikana nähtiin kaikki Demin pennut, huippua. Leirillä oli mukavaa porukkaa, vanhoja ja uusia tuttavuuksia :)

 Demin ja pennut

Lokakuussa käytiin päiväretkellä Melkuttimilla. Näitä reissuja pitäis kyllä tehdä enemmän. Päivä luonnossa on ihan parhautta.



Demi pääsi myös luonnetestiin. Testi näytti pääosin Demiltä ja tyyppi selviytyi siitä oikein mallikkaasti. Sama mielikuva tuosta ihanasta koirasta edelleen. 

Loppuvuotena ei sitten mitään kummempia mainitsemisen arvoisia juttuja ollutkaan, paitsi tietty se ilo uutinen, että Myy kaiken kuntoutuksen jälkeen todettiin vikassa tarkissa hyvin kuntoutuneeksi eikä mitään estoja enää ole. Kaikkea saa ruveta tekemään kunhan aloittaa rauhassa. Huippu juttu :)

Huolta koirista mahtui vähän turhankin paljon vuoteen 2015. Demillä todettiin alkava kohtutulehdus heti pentujen ollessa n. viikon ikäisiä. Onneksi tulehdus huomattiin ajoissa eikä tulehdus ehtinyt pahaksi eikä kohtua tarvinnut poistaa. 

Toukokuussa Myy teloi hampaansa. Kulmahammas (maito) meni poikki niin että ydin oli esillä. Mun pieni pentu jouduttiin nukuttamaan jo ihan vauvana kun hammas piti piti leikata pois. 

Demillä todettiin virtsankarkailua. Synnytyksestä kun oli niin lyhyt aika niin ultrattiin sitten koko vatsa ja otettiin virtsarakosta pissanäyte ihan kaiken varalta. Mitään ei kumminkaan löytynyt, Demi terve kuin pukki. Virtsankarkailun syyksi todettiin synnytyksen jälkeiset löysät lihakset. 

Juhannuksena Myyn etujalasta sitten repesi jänne. Demin ja Myyn painin seurauksena jotain tapahtui ja jänne repesi. Tätä sitten hoidettiin kuntoon monen monta kuukautta ja ai että, se aika tuntui kamalalle. Alku oli kamlaa kun saatiin ihan jäätävän huono ennuste ekalta eläinlääkäriltä, onneksi kumminkin päädyttiin mennä ortopedin pakeille ja kummasti ennuste parani ja jalalle saatiin kunnolliset hoitotoimenpiteet. 


Vuosi sisälsi aikamoista vuoristorataa ja vihdoin loppuvuodesta tuntui että elämä alkaa tasaantumaan. Nyt kuuluis varmaan vielä käydä läpi ne edellisenä vuonna laitetut tavoitteet.

Vuosi 2015 tavoittet ja toiveet:
  • toivotaan että pysytään terveinä, ihan jokaikinen
  • nautitaan toistemme seurasta ja pidetään hauskaa 
  • osallistutaan ainakin yhdelle, mahdollisesti useammalle leirille
  • osallistutaan koulutuksiin
  • Nitan kanssa tokossa startataan evl:ssä
  • Demin kanssa kisataan tokossa
  • Demi pääsee sytyttelemään lampaille
No eka tavoite ei kyllä valitettavasti täyttynyt, sairastettiin kyllä enemmän kuin tarpeeksi.  Nautittiin kumminkin toistemme seurasta ja pidettiin hauskaa. Osallistuttiin yhdelle leirille vaikka tarkoituksena oli päästä kahdelle (toinen jouduttiin perumaan). Osallistuttiin muutamaan koulutukseen. Nitan kanssa ei koskaan startattu evl:ssä, ei ehkä tehdä sitä ollenkaan. Demin kanssa kisattiin kaksi virallista kisaa tokossa. Demi pääsi sytyttelemään lmapaille. Vähän meni 50-60 nuo tavoitteet, mutta tulipahan elettyä taas vuosi lisää näiden ihanien kanssa. 

Kiitokset kumminkin kaikille ihanille treenikavereille ja uusille tuttavuuksille joihin olen saanut tämän vuoden aikana tutustua. 

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Purinalla

Maanantaiseen tapaan treenit Purinalla. Meitä oli vain kolme treeneissä ja kentällä oli valmiiksi numeroitu aksarata, joten päätettin jättää esteet kentälle ja tehdä tokoa vain reunoilla ja esteiden seassa.

Kun sillä aksaradalla oli sellanen kiva putki-hyppy pyörityskohta, niin päätin sitten aluks vähän aksata. Myy irtoo nähtävästi hypyille/putkiin tosin hyvin. Mä vaan pyörin siinä keskellä ja Myy juoksi putki-hyppy-putki-hyppy ympyrää. Sillä on myös tosi kivasti vauhtia ja pallopalkka toimi tässä hyvin. Hypyt on edelleen 20cm, en oo ihan vielä päättänyt milloin alan hyppyjä nostamaan, kerkeehän sitä. Ja ohjaustekniikoita ei olla vielä ollenkaan otettu. Ainoastaan hyppytekniikkaa, irtoamista, keinulla bang gamea ja puomin on juossut muutaman kerran.

Tokoa Myy teki vain vähän, leikkiä, sivulletuloja ja seuraamista. Paikka pysyy paremmin ja keskittyi kivasti, no hallissa ei ollut silloin häiriötäkään. Perusasennossa on himppasen liian edessä, tähän itselle tarkkuutta.

Demillä oli ohjelmassa ruutu, häiriöllä. Oli häiriötä ruutuun mennessä, eli tötsiä matkan varrella ja sitten häiriötä kun muut huuteli käskyjä. Mokasi vain kerran, eli tuli ekalla häiriökäskyllä pois ruudusta, sen jälkeen ei reagoinut. Tötsistä Demi ei ottanut häiriötä, mutta alkuun ei selkeästi bongannut ruutua, juoksi mm. putkiin ihan toiseen suuntaan. Seuraamista, jossa ääntelyä, mutta asenne oli kohdillaan noin muutoin. Edistää kylläkin, ei kokaikaa, mutta ajoittain kun paikka vähän seilaa. Jäävät toimi aikas hyvin, istuminen oli nyt vaikein, mutta muutaman huomauttamsen jälkeen sekin onnistui. Luoksetulon stoppi oli myös aika hyvä. Tein alkuun palkkaillen ja loppuun useamman siirtymisen ja sitten liikkeitä putkeen palkatta. Ääntä oli, piippaili, mutta ääntely ei lisääntynty palkkaamattomuuden aikana.

Keskiviikkona mentiin Oittaalle lenkille Erikan ja koirien kanssa. Viime vuonna tehtiin kimppalenkki 23.12 illalla/yöllä ja nyt mentiin illalla. Tästä olis tarkoitus tehdä perinne :) Koirat tuli hyvin juttuun, mitä nyt Tiikeri joutu kestämään Myyn riekkumista. Juoksutettiin koiria myös ylämäkitreenissä. Tuolla onkin siihen tarkoitukseen hyvät mäet.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Örkkiniityltä Moi

Kelataanpas nyt takaperin tän viikon tapahtumat.

Tänään päivällä käytiin taas Sporttiksella omalla vakkarivuorolla. Olin ihan yksikseni kun muut oli sairaana. Mulla oli mukana kaikki koirat, joten kaikki pääs tekemään hyppytekniikkaa, perussarjalla. Jokaisella sujui hyvin. Myynkin kanssa ei tartte enää apuja, selviin ihan yksin, kun viedään yhdessä palkka hyppysarjan päähän, niin voin hyvin lähettää sen sarjan alusta ja se etenee suoraan palkalle. Nuorempana se tuppas unohtamaan mitä oli tekemässä sillä aikaa kun tultiin palkalta lähtöpaikkaan, mutta ei enään, onhan se jo iso tyttö.

Myyn kanssa aloitin kontaktin tarjoamisella, sillä kun on tapana säntäillä joka suuntaan kun kaikkialla on kaikkea siistii. Kohtuu nopeasti se huomas, että mitään ei tapahdu ellei ota muhun kontaktia, hyvä likka. Sivulletuloja, paikka pysyy aika vakiona, eli on omaksunut paikan sivulla. Seuraamista, ensin askel kerrallaan, teki tosi nätisti ja paikka pysyi hyvin. Sitten tehtiin pidempää pätkää imuttamalla, tosin pääsin pitämään kättä jo enemmän ylempänä ja ksekittyi todella hyvin kun ei ollut häiriötä muualla. Paikkakin pysyi tässä hyvin. Käännökset oli hienoja, takapää toimii hienosti, edelleen kyllä ylityöskentelee, mutta ei se haittaa. Ruutua tehtiin myös kosketusalustalla. palkkailin pallolla, sillä on selkeä visio ruudusta. Tein lähetyksiä kahdesta eri suunnasta ja välillä putken kautta, voisi luulla että tällasesta sillä nouse kierrokset niin että haukkuu, mutta ei, se oli ihan hiljaa. Sitten tauko. Ja tauon jälkeen hyppytekniikkaa, perussarjaa.

Demin kanssa aloitettiin seuraamisella, piip piip piip piip.... Vihelsin pelin poikki, koira takaisin seinään odottamaan ja omia kierroksia laskemaan.

Nita pääsi tähän väliin. Aloitettiin ruudulla ja sehän muisti sen oikein hienosti, vaikka en todellakaan muista millon Nita olis viimeks mitään ruutua tai muutakaan tehnyt. Muutama toisto jossa haki hienosti ruudussa paikkaa ja sen jälkeen kutsuin Nitan seuraamaan. Hyvin löytyi tänään paikka, vaikka muistan että meillä on tässä joskus ollut vähän haastetta, on juossut mun ohi ym. Vein muutaman kerran takaisin ruutuun ja kutsuin seuraamaan eri kulmista, hyvin. Kaukoja tehtiin myös, ihan läheltä koska epäilin ettei tekniikka pysy kasassa. Läheltä onnistui hyvin, takajalat pysyi ihan ok paikoillaan. Pidempää etäisyyttä en edes kokeillut. Seuraamista, käännöksiä. Oli vähän haastetta, Nita kun edistää niin oli käännös-seis aika haastavia kun on sitten aika edessä perussasento. Lopuksi vielä perussarjaa ja sai rallatella putkissa.

Demin kanssa päätin sitten tehdä vauhtijuttuja alkuun, koska halusin saada molemille hyvän mielen. Lähettelin putkiin ja sitten ruutuun ja vapautuksen jälkeen taas putkeen. Tää oli Demin mielestä hauska leikki ja se oli hiljaa. Ruudussa paikka oli ajoittain jopa liian takana, yksi tassu yli, mutta en antanut häiritä. Sitten otin perussasentoja, kehuin ja vapautin ja tehtiin siirtymä harjoituksia, siirryin ja otin uuden perusasennon. Palkkasin hyvin epäsäännöllisesti. Demi oli hiljaa kokoajan ja teki hyvällä asenteella. Lisäsin väliin pienen seuruun tai jääviä, mutta ne oli lyhyitä juttuja siirtymien välillä. Sitten seuraamaan tuloja, ruudusta seuruuseen tulot on ollut viime aikoona todella rumia, joten treenasin niitä. Alkuun vaan niin, että kutsuin seuraamaan mutta seisoinkin vain paikoillaan ja sitten niin että lähdin liikkeelle juuri kun Demi oli tulossa. Näissä sain hyvin vahvistettua ideaa, ja paikka löytyi hyvin. Täytyy siis vaan palata vähän taaksepäin tässä treenissä. Demi teki myös tauon jälkeen hyppytekniikkaa, perussarjaa.

Jäähdyttelylenkille mentiin  hallin takana olevaan metsään. Kuljin siellä polkuja pitkin kunnes tajusin etten enää tunnistanut missä olin. Puhelin oli mukana ja siitä tsekkasin minne mennä. Oltiin siis päädytty Örkkiniitylle :D Hauska nimi, ja tais olla ihan uus asuinalue, koska mitä sieltä metsästä näkyi asuinalueesta niin ihan uusia omakotitaloja oli pieni alue täynnä. Tuolla voisin hyvinkin asua, koska metsä siinä ympärillä oli tosi mieleistä. Korkeuseroja riitti ja mukavaa sammalmetsää.

Eilen lauantaina mentiin päivällä möllitokoihin. Demin kanssa osallistuttiin voittajaan. Ideana oli tsekata missä mennään mm. ääntelyn suhteen ja päästä palkkaamaan kehässä. Mä sain ihan samanlaisen jännityksen aikaiseksi kuin kisoissa, joten tilanne oli aika aito. Demistä huomasi myös, että reagoi mun jännitykseen, ennen kehään menoa oli käy siihen käskyn alla. Normi treeneissä makoilee hiljaa, kisoissa aina piippailee, niin myös tänään. Paikkiksessa, kun tuomari höpisi piippaili Demi, hiljeni kumminkin sitten kun liike alkoi. Demi meni tosin viereisen koiran käskystä maahan ja koska mä en ollut lukenu sääntöjä kunnolla, niin käskin Demin takaisin sivulle ja tämähän jo nollaa liikkeen, no en tiennyt. Käskin sitten itse maahan, meni heti ja makasi suorassa. Kun palattiin koirien luokse Demi nousi istumaan taas naapurin käskystä, käskin sen takaisin maahan  ja nostin ns omalla vurolla. Paikkiksesta siis 0. Tuomari sanoi että makasi hienosti ja ryhdikkäästi koko paikkiksen, mutta häiriö käskyjä pitää treenata ja jos kokeessa menis toisen käskyllä maahan niin en saa korjailla sitä.

Sitten odoteltiin aika pitkä tovi omaa vuoroa. Kehään kun poäästiin niin piippailu alkoi. Mulla tuli heti sellanen fiilis että ei v***u!Yksilöliikkeet alkoi seuraamisella. Aivan kamalaa seuraamista, piippaili ja otti häiriötä yleisöstä, juoksuosuus oli ainoa mikä oli oikeasti hyvä. Tuomari kommentoi ääntelyä ja totesi että liikaa käskyjä (juu tiedetään) ja koiran keskittyminen oli huonoa, mutta juoksu hänenkin mielestä oikein hyvä. Seuraaminen 5. Jäävät (seiso/maahan), äänteli edelleen, seuruu ok, asennot otti hienosti, mutta ei pysynyt seisomassa vaan kääntyi ympäri, eli 6. Luoksetulo, oli hiljaa, ja ajattelin että tää on Demille ollu vahva liike, että palkkaan tämän jälkeen yllärinä, noh ei tarvinnu palkata, koska Demi varasti, lähti siis liikkurin käskystä, ja tuli läpijuoksuna, jepp jepp. Luoksetulo 0. Ruutu, oli hiljaa, bongasi ruudun hyvin, meni syvälle ruutuun, tassu yli, käskin korjata ja hienosti korjasikin (tuomarit oikein kehuivat hienoa korjausta), se oikein loikkasi keskelle ruutua :D Maahan ekalla käskyllä, seuraamiseen kutsuttaessa varasti, lähti liikkurin käskystä, kävin palauttamassa ruutuun, liikkuri käskytti ja taas sama, kolmannella kerralla pysyi joten menin palkkaamaan ruutuun ja vapautin sitten sieltä pois. Ruutu 0. Ohjattu noutaminen, päästi piip äänen ennen liikkeen alkua. Seuruu hyvä, seisominen hyvä ja nouto hyvä, ohjattu 9,5! Tunnari 9,5, haisteli koko rivin ja palasi oman luokse, laukalla moempiin suuntiin.Vino loppu perusasento. Kaukot, takajalat pysyi melko hyvin paikoillaan, istu-seiso jätti teekmättä, kaukot 6. Metallihyppynouto 10!! Kokonaisvaikutus 8, ääntely vähensi pisteitä. Tuoamrin kommentit oli että loppuun parani todella paljon ja näytti hyvälle, ääntely pitäisi saada pois. Säännöt lukea läpi. Mutta mitä noiden liikkeiden välillä puhuttiin niin ääntely se suurin ongelma, sitten tietty häiriöt, otti aikalailla häiriötä kaikesta. Täytyy miettiä mitä tehdä. Sain muutamalta kanssakisaajalta vähän ideoita ja suosituksen yhdestä kouluttajasta jolla ollut ääntelyongelmia omien koirien kanssa. Täytyy miettiä jos sais rahat riittään et menis yksärille...

Käytiin iltapäivällä sitten lenkillä Oittaalla. Oli tarkoitus saada enemmänkin kuvia otettua, mutta oli jo hämärää niin vauhtikuvat ei oikein pelittäny. Mutta kiva lenkki kumminkin.







Maanantaina treenattiin Purinalla tokoa. Demin kanssa seuraamista. Ääntä riitti, ei se kovaa piippaile, mutta piippailee kumminkin. Seuraaminen oli suurimmaksi osaksi ihan mallikelpoista, ei edistänyt pahasti ja tiiviskin oli kun otin ns. pohkeenväistöjä oikealle. Tuo pohkeenväistö kyllä kummasti auttaa. Paikallamakuu ja paikallaistuminen ryhmässä, molemmat hyvin. Porukassa treenattiin vielä ympyrässä sivulle-maahan-sivulle käskytystä, tuli melkoisesti häiriötä, mikä on hyvä juttu. Demi tais mennä kerran väärällä käskyllä maahan, muuten ei mokannut.

Myyn kanssa aloitin leikillä. Leikki kivasti eikä häiriintynyt toisesta koirakosta joka teki jotain rauhallista siinä lähellä. Sitten treenattiin sivulletuloja ja seuraamista. Otti todella paljon häiriötä kentällä olleista treenikavereista, se kiihtyy aivan älyttömästi kun joku toinen pääsee tekeen jotain vauhtijuttuja, pikkasen haastetta riittää tässä. Mutta sivulletulot oli kumminkin hyviä. Seuraamista tehtiin vain pieniä pätkiä kun oli niin häiriöherkässä tilassa. Ei kuulemma nyt edistänyt pahasti, mutta mietittiin että vois vahvistaa askel seuruulla sitä seuruupaikkaa, mutta treenailla myös yhtälailla imuttaen pidempää pätkää. Peruuttamista vois myös ottaa sivulla, koska siinä saa koiralle hyvin opetettua oikeaa paikkaa ja peruuttamista vois vaikka myöhemmin käyttää apuna jos tulis edistämisen kanssa ongelmia. Myös palkkausta vois miettiä, eli voisin opettaa et palkka tulee oikeasta kädestä selän takaa, jolloin olis myös vähemmän hinkua liian eteen.

Viikolla tytöt on jumpanneet ohjeiden mukaisesti, tuntuu että edistystä olis vähän jo tapahtunut. Kivaa puuhaa tuo jumppaaminen. Kaukoja ollaan tehty sisällä kaikkien kanssa ja Myyn kanssa myös eteenistumista ja kapulan nostoja.

Messarista ostin D&C kojulta sellasia lihapötköjä koirille treenipalkaksi. Myyjä lupaili ja näytti kuinka pötkö pysyy kasassa ja sitä pystyy pilkkomaan hyvin. Olin jo aiemmin lukenut kyseisestä tuotteesta ja sitä oltiin kovasti kehuttu. Varsinkin korkea lihapitoisuus teki muhun vaikutuksen ja myös tuo pieniin paloihin pilkkominen ja että toimii kuulemma myös jäljellä palkkana, murkut ei tykkää tuotteesta. Ostin sitten monta pötköä ja kaikkia eri makuja. Eka pötkö minkä avasin oli lohi-kana. Petyin pikkasen heti samantien kun pötkön avasin. Tuotteessa oli paljon öljyä ja leikatessa se jo mureni paloiksi. Laitoin leikkaamani kuutiot purkkiin ja otin treeneihin mukaan. Koirat tykkäs tosta tosi paljon, eli maku oli kohdillaan, mutta ei se kyllä pysynyt kasassa vaan mureni, varsinkin taskussa ei toiminut ollenkaan, mikä pettymys. No käytin kumminkin koko pötkön eri treeneissä, riittoisaa tavaraa. Kun eka pötkö loppui, päätin avata seuraavan makuisen pötkön, odotukset ei olleet enää korkealla, mutta mun onneksi, sain yllättyä positiivisesti! Avasin kana-nauta pötkön. Tässä oli selkeästi vähemmän rasvaa ja se oli täydellistä leikata ja palat piti muotonsa taskussa, eli eivät murenneet palasiksi. Todella käteviä treeninameja. Tulin sitten siihen tulokseen, että oli kyllä sittenkin todella hyvä tuote!


 Palat pysyvät kasassa vaikka ovatkin taskussa, ei murene!

perjantai 11. joulukuuta 2015

Tokoa ja hyppyjä

Maanantaina  kävin Nitan kasvattajan luona iltakahvilla. Mukava oli jutella pitkästä aikaan. Kiitos Monica kahvista! Monicalta ajelin suoraan Purinalle, HAU:n tokoporukan treeneihin. Demi ja Myy pääsi molemmat treenimään. Demi sai aloittaa. Tehtiin liikkuroituna ja palkatta. Leikin Demin kanssa alkuun, sai vähän purkaa itseään. Noh mähän kuvittelin että olis sitten hiljaa, mutta eipäs ollutkaan. Erikalla oli onneks ihanan pitkä pinna ja se jaksoi likkuroida vaikka jouduttiinkin ottamaan monta kertaa alusta kun Demi piippaili. Käskin sen joka kerta pois kun päästi äänen, meni sitten hetki ennenkuin päästiin edes ekaa liikettä tekemään. Positiivista tosin oli se, että Demi hiljeni treenin myötä ja vikat liikkeet tehtiin putkeen, ilman että käskin koiraa välillä pois. Kyllä se vaan niin on, että jos antaa äännellä niin sehän ääbtelee ja kun ei anna niin toistojen myötä se oikeasti hiljenee. Liikkeet koostui eri luokkien liikkeistä, ideana treenata palkkaamattomuutta.

Demi aloitetti siis tasamaanoudolla, vieras kapula. Meni laukalla edes takas ja pito oli ihan hyvä. Jäävät, eli voittajan L, asentoina istu ja maahan. Molemmat asennot oikein, tassu liikkui istuessa kun kävelin ohi. Ohjattu, Demi ei heti löytänyt kapulaa, lähti vasemmalle missä kapula olikin, mutta kapula ei erottunut kovin hyvin, oli agility putken lähellä. Merkin kierto, siirtyi raviin paluumatkalla. Luoksetulon stoppi, hyvä.

Myy pääsi myös hommiin, mutta eka treenattiin rauhoittumista, koska Myy veti kierrokset kattoon heti alkuun kun näki ihanan bc pojan joka sai tehdä juttuja. Myy oli sitä mieltä että hänkin HALUU ja huutaminen, hyppiminen on ihan varmaan ihna ok. No ei tietty ollu, joten neiti joutui pikkasen tsemppaamaan ja rauhoittumaan ennen kuin pääsi mitään tekemään. Tehtiin seuruuta, kiva saada välillä joku kattomaan miltä se näyttää. Paikka ei vielä ihan pysy, seilailee ja mä oon ajoittain edelleen hätäinen. Merkin kiertoa, tässä kierokset taas nousi ja haukkua pukkas, sain kumminkin virettä laskettua ja niin saatiin taas hiljaisia toistoja. Myy teki myös vähän aksaa, rimat 10cm, Tehtiin putkea, pystyin jopa lähettää pimeästä kulmasta. Hyppy-putki yhdistemää, hakee kivasti hypyille ja putkiin.

Keskiviikkona treenattiin tokoa Tähtiniityn kentällä Sallan kanssa. Kenttä on valaistu, ainakin klo. 21 asti. Alkuun leikin Demin kanssa ja tein jääviä, palkkailin myös asennossa pysymisestä, teki hyvin. Sitten Salla liikkuroi meille, varoitin Sallaa että voi olla että joudun käskeä Demin välillä pois jos ääntelee, mutta yllättäen Demi olikin hiljaa. Ennen ekaa perusasentoa käskin kerran pois ja sitten olikin hiljaa, hyvä. Aloitettiin ruudulla, Demi ei meinannut löytää ruutua, tarjosi useamman kerran matkan varrella ollutta keltaista tötsää, kyllä se ruutukin sieltä löytyi mutta vaikeeta oli. Eikä itten menny ekalla käskyllä edes maahan ja seuraamiseen tulo oli todella ruma. Tunnari, muotona T, löysi nopeasti ja toi oman, hyvä. Seuruu, pyysin Sallaa liikkuroimaan ns. suuria linjoja, ei pysäytyksiä eikä askeleita eikä paljoa käännöksiä, pidempiä suoria ja kaikki tempommuutokset. Paikka seuruussa oli aikas hyvä, ei edistänyt kuin ihan inasti, kontakti putosi muutaman kerran, käännökset oli osa hyviä, osa huonoja, tempon vaihtelut sujui hyvin. Luoksetulo stopilla, hyvä. Metallihyppynouto, hyvä. Paikallamakuu Jasun kanssa, hyvä.

Myy aloitti myös leikkimisellä ja sen jälkeen tehtiin ruutua, ruudussa kosketusalusta. Hyvin meni ruutuun vaikka alkuun meinas keskittyminen olla hankalaa kun kentällä oli ihminen ja heti ulkopuolella koiria, autoja ym. Mutta ekan lähetyksen jälkeen keskittyi hyvin. Palkkasin ruudusta lelulla. Merkin kiertoa, teki muutaman toiston hiljaa sitten kierrokset meni taas kakkoon ja ääntä riitti, keskeytin homman laski vähän virettä ja homma jatkui hiljaa, hyvä Myy. Seuruuta, Sallan valvovan silmän alla. Salla teki saman havainnon, eli paikka elää ja Myy seilaa varsinkin takapäällä. Kokeiltiin että palaan takaisn ihna oikeasti imuttamaan ja sitten käsi nousee lyhyemmäksi ajaksi ylös, johan parani ja koira pysyi suorassa. Luoksetulo, loppuun, hyvin.

Torstaina Sporttiksella hyppytekniikkatreenit. Mukana vain Myy. Tehtiin hyppytekniikassa taipumisharjoitusta.


Tehtiin myös puomia ja kokeiltiin ekaa kerta keinulla bang gamea, loppuun myös putkirallatusta.

Arkijuttuja tähän loppuun... Löysin Demin reiden sisäpinnalta haavan. Mulla ei ole mitään käsitystä millon se on tullut, mutta jonkin aikaa se siinä on ollut, koska siihen oli muodostunut rupea, ei koko haavalla, mutta noin puolet oli paksun ruven alla ja toinen osa oli sitten vähän märkivää. Putsasin haavan ja leikkasin karvojakin siitä ympäriltä pois. Saa nähdä jounuko laittamaan Demille kaulurin päähän, koska se olis halunnu kokoajan nuolla haavaa.

Tuli taas ihmeteltyä näitä blogin seuraamisia. Jossain vaiheessa puhuin jonkun kaverin kanssa siitä, kuinka yleensä blogia lukee x määrä ihmisiä, oma blogi ei ole mikään lukijasuosikki, mutta en mä sitä sen takia kirjoitakkaan, enkä tosin ihmettelekkään ettei suuria lukijamääriä ole ;) Mutta se mikä onkin jännää, että välillä, yhtäkkiä blogia onkin käynyt lukemassa paljon paljon suurempi porukka. Mulla ei ole mitään käsitystä, mistä nämä ajoittaiset lukijamäärän nousut johtuu. Se on vaan hassua miten välillä tilastoissa näkyy suuri piikki :D Nojoo, ei mulla mitään sen tähdellisempää, ihmettelyä vain...

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Vettä sattaa taitaa tulla kesä....

Mun on alkuun ihan pakko valittaa. En muista millon olisin viimeks päässy lenkille, ilman että kastun. Joka hemmetin päivä sataa vettä, kastun joka ikisellä lenkillä. Alkaa pikkuhiljaa tympimään. Mä tahdon lenkkeillä auringonpaisteessa, pliis! JA nyt ollaan huideltu +10 asteen kieppeillä, kesäkuussa oltiin samoissa lämpötiloissa, että jess. Suomessa on nykyään samat lämpötilat kesät talvet.

Viikolla ollaan jumppailtu fyssarin ohjeiden mukaisesti, kaikki kolme on "joutunut" jumppaamaan. Myyn kanssa tehtiin muitakin juttuja tasapainotyynyllä, mm. takapäänkäyttöä. Se käyttää kyllä tehokkaasti takapäätä. 

Tokoiltu ollaan myös, ihan pienesti vaan, mutta kumminkin. Kaukoja ollaan Myyn kanssa jumppailtu, liikeratoja lihasmuistiin. Kyllä se taitaa olla nyt se takapää paikallaan, kun on tuttu tapa itsellle opettaa. Myyn kanssa noutokin on ottanut taas pientä askelta eteenpäin. Seuraamista ja jääviäkin tehty, niin ja peruuttamista.

Eilen kävin Messukeskuksessa, ensin aamupäivällä katsomassa Demin pojan Viggon (Lumipilven Onnenpotku) ensiesiitymistä näyttelyissä. Pienesti aloittivat kun heti isoon näyttelyyn menivät. Viggo on kyllä super reipas, ja tyyppi olis mielllään vaan pussaillu ihmisiä ja hyppiny korkealle. Tuomari täti oli sitä mieltä että hieman tarttis vielä kehä esiintymistä treeniä. Mutta Viggo sai hienon arvostelun ja tänään EH. Oon aivan vakuuttunut että ERIkin vielä helposti irtoaa kunhan esiintymistä hieman hiotaan. Komea poika se on. 

Kuvat: Jorma Lahti
 Lumipilven Onnenpotku, Viggo 10kk

Aamupäivällä tuli vähän shoppailtua, vaikka musta tuntuu että vuosi vuodelta on vähemmän mitään mielenkiintoista ostettavaa. BOT verkkoloimet oli alennuksessa, joten ostin Myylle oman, kun Demin BOT on sille aivan liian iso. Sitten ostin D&C Naturis Fresh Meat pötköjä (näitä on kehuttu niin pakko oli ostaa ja testata), patukan ja Showlinkiltä kävin ostaa sellasen ns. kansion kannet jonne saa näppärästi rekkarin, rokotustodistukset ja kisakirjat. Demillä ja Nitalla on omansa ni pakkohan se oli Myyllekkin ostaa, tietty. 

Iltapäivällä tulin sitten takaisin, kun aamulla olin vaan muutaman tunnin paikalla. Tokon maajoukkuekarsintakoe järjestettiin myös Messarissa niin pakkohan sitä oli vielä mennä katsomaan ja tsemppaamaan treenikavereita.

Tänään päivällä Sporttiksen treeneihin. Myyn kanssa päätin tehdä aksaa. Tehtiin ovaalia "rataa", jossa oli hyppyjä ja putkia. Hypyt oli speed pumpeja, eli korkeus se 10cm. Tehtiin takaperin ketjuttamalla ja hitto, sehän onnistui hyvin. Myyhän ei ole ennen tätä tehnyt mitään missä olis tarvinnu ohjata, kun on vaan rallatellut putkia ja tehnyt hyppytekniikkaa. Hitsit että oli kivaa ja tuo pieni meni lujaa. Mulla tais herätä jemmassa ollut aksakärpänen ;) Harjoiteltiin myös rauhoittumista kun muut tekee hommia, meni hyvin kun olin lähellä. Sivulletuloja muutama ja vähän seuraamista ja jääviä

Demin kanssa tehtiin seuraamista, jääviä ja metallihyppynouto. Ei kyllä ihan hirveesti ehditty tehdä koska Demillä oli taas vaikeuksia olla hiljaa. Se päästi pieniä tai isoja piip ääniä, jolloin joutui menemään pois. Tätä kestikin aika kauan :( Jäävät teki hyvin, vain kerran sekoitti, seisomiset oli varsinkin hyviä. Metallihyppynoutokin oli hyvä. 

tiistai 1. joulukuuta 2015

Ei rajoitteita!

Katse tulevaisuuteen

Eilen maanantaina käytin Demin fyssarilla. Kokeiltiin uutta fyssaria, Anna Boströmiä joka ottaa vastaan Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa. Anna on siis meille ihan uusi tuttavuus, ja näin jälkikäteen voin todeta, että todella mukava ja sain paljonkin irti tästä. Vähän epäilin, mahtaako Demi olla todella jumissa kun hyppytekniikassa on tullut esille vähän muutoksia ja Myyn kanssa menee hermot enempi kuin aikaisemmin. Heti alkuun mentiin pihalle, siellä Anna katsoi Demin liikkeet, sen jälkeen siirryttiin sisälle. Anna käsitteli Demin ja sen jälkeen katsottiin jumppaohjeita ja liikutusohjeita. Mun yllätykseksi Demi ei ollutkaan erityisen jumissa, rintarangan loppuosassa hieman jäykkyyttä ja lievää lihaskireyttä takaraajojen sisä- ja takareiden lihaksistossa. Demi on kumminkin lihaksistoltaan symmetrinen ja painonvaraus tasainen. Normaalit liikkeet.

Demin selkälihaksia tulisi kumminkin vielä parantaa, kuin myös reisi- ja pakaralihaksia. Molemmat auttaisivat kivasti sillä pk:n metrisellä hypyllä. Saatiin siis jumppaohjeet ja liikutukseen muutama vinkki, joiden ansiosta pitäis tulla tuloksia. Mutta mukava aoli kuulla että koiralla on hyvä lihaksisto, mutta enempi voimaa tarvitaan kumminkin taakse. Ja niin kiva ettei koira ole pahasti jumissa. Varattiin seuraava aikakin. Kuukauden päästä uudestaan, koska Anna haluaa tässä ajassa nähdä mitä tuloksia saadaan aikaan hänen ohjeillaan. Alkuun siis tiiviimmin, jotta päästään seuraamaan tuloksia ja sitten pidennetään hoitoväliä.

Demi ja Myy

Tänään oli sitten Myyn vuoro käydä fyssarilla, samalla lopputarkki, eli saatiin päätökseen Myyn jänne hoidot. Myyn kanssa mentiin Mevet:iin jossa jalkaa on hoidettu melkein alusta lähtien. Aivan mahtavia uutisia saatiinkin. Myy on kokonaisuudessaan kunnossa. Sillä on hyvä lihaskunto ja erityisesti takapään lihaksisto sai kehuja. Kuulemma tämä voi osittain johtua tuosta etujalan hoidosta, jolloin Myyn on ollut pakko tehostaa takapään käyttöä, eli jotain hyvää tässäkin sitten loppujen lopuks. Lavat oli vähän jumissa, mutta ne fyssari sai käsittelyn aikana auki. Etujaloissa ei ollut enää mitään eroa, eli ovat nyt samanlaiset kunnoltaan, mahtavaa! Saatiin muutoinkin lupa tehdä mitä vaan, järki toki mukana touhussa. Edetä pitää toki maltilla, mutta mikää ei ole enää kiellettyä. Jess! Jotenkin vaan niin huojentunut olo, mahtista. Kyllä kesällä tuntu aika pitkältä, mutta nyt vihdoin, elämä paistaa taas. No ei tämä väliaika mitään huonoa ole ollut, päinvastoin, mutta helpottavaa oli kuulla että kaikki on hyvin. 



Pakko vielä tälleen julkisesti täällä blogissa kirjottaa, että olen kyllä erittäin tyytyväinen Mevet:n hoitoon ja henkilökuntaan. En voi muuta sanoa, kuin että olen ollut niin tyytyväinen kaikkeen palveluun. Erityiskiitokset ortopedille, Anulle ja fyssari Riinalle! 

Tietty jännittämistä vielä tulevaisuudessa riittää, kun luustokuvat on vielä edessäpän, mutta niitä ei vielä mietitä.

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Viikonloppu

Lauantaina Nita pääsi omalle lenkille, laatuaikaa. Mukana lenkillä oli kyllä siskon pentu 6kk ikäinen Ziggy. Nita tais odottaa autosta Ruutia, näytti vähän pettyneelle kun ulos tuli vain tuo pieni veikeä poika. Nita tulee Ziggyn kanssa hyvin toimeen. Vähän en leikki yhdessä, mutta kulkivat aikalailla omia polkujaan. Ziggy on aika lepposa tyyppi ja se ei käy Nitan hermoille yhtään. Ei roiku karvoissa, seuraa vain perässä. 1,5h meni nopeesti metsässä tallsiessa.

Kotiin kun tultiin, syötiin ja sitten lähdin vanhempieni luokse Myyn ja Demin kanssa. Nita sai jäädä kotiin N:n kanssa. Mukaan otin heijastinliivit kun ne piti saada ommeltua sopivamman kokoisiksi, vähän piti pienentää niitä. Sisko tuli yllättäen myös vanhempien luokse kylään, kummityttöni oli mukana. Ihana K ei ollenkaan enää pelännyt koiria. Myy oli tosi kiinnostunut K:sta, mutta ei kumminkaan liikaa hötkyillyt eikä hyppäinyt päin. Kävin Myyn ja Demin kanssa vielä omalla lenkillä ennekuin lähdettiin ajamaan kotiin.

Sunnuntaina oli Sporttiksen treenit. Demi teki liikkuroituna ja palkatta 5 liikettä. Liikkeiden alussa vähän tuli ääntelyä, mutta itse liikkeet teki ääneti. Aloitettiin ohjatulla noudolla, seuruu oli rumaa, mutta seisomisen teki ihan hyvin. Oikea piti hakea, mutta merkiltä Demi tuijotti vain mun oikealla takana olevaa ruutua. Käskyllä lähti joka kerta ruutuun. Liikkuri kävi näyttämässä ohjattua, ei auttanut, edelleen meni ruutuun. Kävin sitten itse näyttämässä ohjatun ja silloin löysi. Ruutu oli siis hirrveä häiriö. Sitten ruutu ja se löyyti hyvin, meni ekalla käskyllä maahan, seuruu oli huonoa, väljää. Sitten jäävät, istu ja seiso. Istuminen hyvä, seisomisen istui ja kun otin uudestaan seisoi mutta tassut liikkuipaljon kun kuljin ohi. Metallihyppynouto, tässä ei mitään moitetta, hyvä oli. Vikana luoksetulo, hyvä stoppi, tuli laukalla mutta siirtyi raviin pari metriä ennen mua. 

Otettiin vielä ryhmässä paikallaistuminen 1min (?). Demi meni maahan jätössä, korjasin jonka jälkeen pysyi samassa asennossa liikkeen loppuun.

Myy pääsi tekemään ihan lyhyen treenin, kun aika loppui kesken. Myy teki ruutua, hienoja ruutuja ja lelupalkka toimi hyvin vaikka häiriötä oli, mm. pikkupentu Sansa oli hallissa samaan aikaan ja Nooa myös. Seuraamista tehtiin myös, paikka pysyi hyvin aj vasemmalle käännökset oli tehokkaita.

Treenien jälkeen mentiin vielä kimppalenkille. Myy osas leikkiä hienosti pikkuisen Sansan kanssa. Mutta Myyn idoli on kyllä Nooa. Tykkää juosta Nooan perässä pitkin metsiä, mutta Nooa ei taida samalla tavalla fanittaa Myytä.
vasemmalta: Sansa, Nooa, Riemu, Demi, Myy

                                      
Myy 10kk ja Sansa 4kk



maanantai 23. marraskuuta 2015

Uintia ja tokoa

Olin varannut allasajan Hyvinkään koirauimalasta tälle päivälle. Olin ottanut Myylle uittajan ja mun oli tarkotus uittaa Demiä, kunnes tajusin että mullahan on tokotreenit illalla ja koska koirat jää föönauksesta huolimatta kosteiksi en haluisi treenata kostean koiran kanssa kylmässä hallissa. Suunnitelmiin tuli muutenkin muutos kun Myyn kannuskynnen luona oleva antura sai viiltohaavan sunnuntain lenkillä, soitto Hyvinkäälle ja  uittajan peruuttaminen. Ja sitten Demin treenit, no onneksi näitä koiria riittää, joten Nita pääsi uimaan. Nita ei ihan uimista rakasta, mutta kilttinä tyttönä kipittää altaaseen kun käsken. Nita on ehkä maailman kitein koira, rakas. Nita ui 30min, aikas monta metriä siinä ajassa ehtii uida. Uinnin jälkeen föönas ja vaikka mä föönasin ties kuinka kauan niin kyllä oli edelleen koira kostea. Pakkasta kun oli, niin mulla oli tietty takki mukana, ettei autossa tule kylmä. Ja herkku kuuluu myös asiaan.

Kotona ehdin olla muutaman tunnin ja sitten lähdettiin Purinalle tokon hallitreeneihin. Demi ja Myy mukaan.
Demin kanssa tehtiin jääviä, sujui ne paremmin kun lauantaina, mutta edelleen istuminen on huomattavasti vahvempi kuin seisominen. Ääntelyäkin tuli aikalailla, joten joutui pois ja kutsuin sitten takaisin hetken päästä. Useamman kerran jouduin toistamaan ennen kuin oli hiljaa. Merkin kiertoa, ekalla kerralla tarjosi merkkiä, eli pysähtyi merkin taakse, mutta sen jälkeen muisti homman. Tekee kyllä aikamoisen banaanin merkille kierrettäessä, mutta enpä jaksa välittää. Kaukoja tehtiin takapalkalla, yksittäisiä vaihtoja alkuun ja sitten usempi putkeen. Pikkasen oli neidillä kiire palkalle. Suurin osa vaihdoista oli oikein hyviä, mutta varsinkin m-i, i-s vaihdoissa kääntyi palkkaan päin muutamilla toistoilla. Ruutua tehtiin loppuun. Hitto toi koira tietää millon pysäytän sen ja millon aion käskeä myös maahan. Vahvistin paikkaa alkuun taaemmas kun tarjosi paikkaa hieman liian eteen. Sitten kun paikka oli ok, niin käskin välillä maahan. Demi tiesi tasan tarkkaan ne kerrat jolloin käskin sen maahan, silloin kääntyi automaattisesti mua päin , eikä läppässyt kosketusalustaa. Mulla taitaa olla joku tietty määrä mitä aina teen kun tyyppi osaa lukea mua noin hyvin. Täytyy rikkoa kaavoja tai ehkä ensin miettiä mikä se mun vakio määrä on minkä Demi tietää.

Myy pääsi tekemään putkia ja leikkimään ja sen jälkeen tehtiin seuraamista. Kehitystä on tapahtunut, mä oon saanut siirrettyä Myyn vähän taaemmas. Heh, ei se vaatinut muuta kuin käden siirron, hitto. Niin ja vasemmalle käännöksissä Myy käyttää takapäätä hyvin, jopa liioitellusti, mutta parempi niinpäin kuin laska takapäänkäyttö. Eteenistumista tehtiin myös valvovan silmän alla, helposti edelleen tulee pikkasen vinoon. 

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Voihan syksy

Voihan syksy ja vesisade. Musta tuntuu että tää pitkä syksy on ollut oikeesti aika kivaa aikaa. On satanut aika vähän, paitsi nyt marraskuun aikana. Mä en tykkää vesisateesta. Pimeyteenkin on nyt tottunut ja otsalampun valossa onkin ihan jees lenkkeillä, vaikka mielummin tietty valitsisin luonnonvalon ;) Tytöillä on lenkeillä heijastinliivit ja heijastinpannat. Tosin tukan alta heijastinpannasta ei ihan hirveesti hyötyä ole. Heijastinliivit olen saanut ja ihan tyytyväinen olen niihin, vaikka ne onkin vähän liian isot. Nitalle ja Demille ne on hyvät kun laittaa ne niin kireälle kun vain voi, mut Myy, mun pikku Myy on sen verran pienempi ja kaposempi, sille heijastinliivi vaan on liian iso. Ajattelin käydä ostaa uuden, menin kauppaankin niitä kattomaan, mutta nehän on aivan jäätävän hintasia. En sitten ostanut, päätin että ompelen ton vanhan sopivammaksi. 

Treenattu ollaan tällä viikolla vain kotona ja tänään Sporttiksella. Myyn kanssa ollaan edistytty naksuttelun saralla, nouto etenee pienin askelin, kyllä se siitä. 

Tänään siis Sporttikselle tokoilemaan ja tekemään hyppytekniikkaa. Myy aloitti, teki kasvavaa sarjaa, hyvin osasi pidentää askelta hyppyjen välissä. Tässäpä video siitä. Putkiakin Myy pääsi tekemään, se sai tarjota niitä ihan ite ja palkkaahan siitä sai.


Seuraamista katottiin myös, paikka pysyi paremmin, elikkäs ihan hyvin, ei ajautnut niin eteen, mutta sehän on alkanut aukeamaan, eiiii... Luoksetulon teki lopuksi, sitä ei olla vähään aikaan tehty ja heti meinasin unohtaa ettei passaa hetsata kun huutoa ja hilluntaa se vain aiheuttaa. Vauhtia sillä riittää ilman hetsaustakin.

Demi teki ensin jääviä, ikuinen murheenkryyni. Aloitin niin että ite peruuttelin ja silloinhan ei mitään ongelmia ikinä ole, sekasin tehtiin eri asentoja, no problem. Sitten seuraamisen yhteydessä ja ta-daa, istumista tarjoaa koko aika. Vähän tätä sitten taas väännettiin, seisominen on ylivoimaisesti vaikein, mutta kyllä ne sieltä tuli kun toistoja vaan tehtiin. Tunnaria tehtiin x 3, joka kerta tunnarit jonossa. Kahdella ekalla kerralla tunnari oli jonon loppupäässä ja vikalla kerralla ekana, koska se on ollut Demille vaikein. Jotenkin se vaan menee siitä ekasta yli, mutta ei tänään. Videot näistä tässä.




Merkin kiertoa tehtiin myös, Demi otti yllättäen kovastikin häiriötä putkesta joka oli matkanvarrella. Putken ohittaminen oli super vaikeeta, koska sinne olis niin tehny mieli mennä ja muutaman kerran se sinne sujahtikin. Seuraamista tehtiin myös, hidasta ja juoksua, epämääräisiä kuvoita, kaarevia linjoja sekä ympyröitä ja siksakkia. Oli aikas jees. Paikallaistuminen, olin piilossa, kehuin kerran välissä ja aikaa oli ehkä 1min. En halunnut ottaa pidempää kun Demillä on viime aikoina ollut ongelmia paikkaistumisessa, valahtaa maahan.  Demi teki myös hyppytekniikkaa, saman treenin kuin Myy.

Treenin jälkeen vielä metsään jäähdyttelee. Koirat juoksenteli pitkin metsää ja autolle tultaessa huomasin että Myyn kannus anturasta tuli verta. Tai no koko jalka sillä oli veressä, mutta anturasta se veri tuli. Onneksi ei mikään iso juttu, nyt vaan jää huominen uinti välistä. Demi taas kävi metsässä kierimässä paskassa, ai että sitä hajua. Pääsi sitten pesulle kun tutliin kotiin. Niin ja Demillä varmaan alkaa pikkuhiljaa juoksut, sen verran oli pojat siitä kiinnostuneita. On kyllä aikakin, edelliset juoksut ollu vuosi sitten.

Nita sai oman private lenkin ja sehän nautti, niinkuin minäkin. Nita vaan toimii kuin ajatus, sen kanssa on niin lepposaa lenkkeillä. Otettiin pallo mukaan, heiteltiin sitä ja tehtiin vähän tokoakin. Seuraamista, kaukoja ja jääviä. Hyvässä muistissa oli kaikki.


 

torstai 12. marraskuuta 2015

Hyppytekniikkaa

Myy pääsi yksinään hyppytekniikkatreeneihin Sporttikselle. En halunnut ottaa Demiä mukaan kun sillä on selkeästi selkä jumissa :(

Myy aloitti set point harjoituksella, sujui hyvin. Tokalla kierroksella teki perussarjaa, 6 jalan väleillä. Perussarjalla kouluttaja totesi että Myy on saanut lisää voimaa takapäähän ja hyppy lähtee hyvin liikkeelle takaa, ponnistusvoimaa riittää. Kolmannella kierroksella tehtiin putkea ja ekaa kertaa ever puomia. Puomi meni hienosti, kova kiire sillä oli, mutta hyvin hallitsi takapään puomilla. Hienot typy se on.

Myyn hyppyä otettiin videolle, koska haluan saada matskua miltä hyppy näyttää missäkin vaiheessa. Edellinen video on ekalta kerralta n. 1kk takaperin.



Myy odotteli omaa vuoroa hallin sisällä seinän vierellä (niinkuin kaikki muutkin). Sain Myyn rauhoittumaan kun pysyin lähellä ja palkkailin. Ei alkanut huutamaan vaikka muut koirat suoritti, kunhan pysyin parin metrin säteellä. Kun jouduin menemään kauemmas, auttamaan muita, alkoi hilluminen. Mutta uskon kyllä että se vielä saadaan hiljaiseksi, tosin paljon töitä se tulee vaatimaan.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Tokoo

Maanantai kun on, niin Purinalle mentiin illalla HAU:n tokoryhmän treeneihin. 

Demi sai alottaa treenit. Tehtiin tunnaria, Erika liikkuroi meille, laittoi tunnarit jonoon kun se on osoittautunut Demille vähän hankalaksi. Ekalla varasti, eteni vauhdilla, haisteli koko jonon ja palasi vähän taaksepäin ja toi oman. Otettiin toinen toisto, samalla tavalla. Nyt ei tosin varastanut, mutta eteni reippaasti jopa vähän hätäisesti, löysi oman. Erika ehdotti että otetaan vielä kerran ja laitetaan oma jonon ensimmäiseksi, koska työskentelyn perusteella päätetttiin testata että onkos vähän liian kiire. No kyllä oli. Meni vauhdilla ohi, eikä siis reagoinut omaan joka jonossa ensimmäisenä. Haisteli jonon loppuun, palasi vähän takaisinpäin ja kun omaa ei löytynyt näytti vähän hätääntyvän ja hosuvan, nosti väärän, laski takaisin ja vaihtoi toiseen, joka myös väärä, mutta sen toi mulle asti. Käskin jatkaa etsimistä, edelleen meni vauhdilla ohi ja loppupään tunnareita haisteli ja haisteli. Lähti sitten haistelemaan koko jonon takasinpäin ja kas, siellähän se oli, ekana. Nosti varmasti ja toi. Täytyy tehdä näitä jonoja lisää koska ne on osoittautuntu Demille vaikeimmaksi kuvioksi. Rivit, ympyrät, tähdet ym. niissä en ole huomannut eroa, mutta jono on vaikeampi. Sitten ruutua jossa palkkasin oikeasta paikasta ja maahanmenosta. Hienot ruudut teki. Seuraamisessa työstettiin vasemmalle käännöksiä, seurautin neliötä. Ajoittain jo oikein hyvin käytti takapäätä, mutta ei aina. Pitäis vaan reilusti vielä auttaa. Ja ääntelystä jouduttiin keskustelemaan. Loppuun vielä paikallaistuminen ryhmässä. Demi meni maahan useamman kerran. Täytyy nyt vaan todeta että tässä on tullut takapakkia ja paljon, eli en vaan voi nyt olettaa että 2 min onnistuu, kun ei onnistu. Eli palataan askeleita taaksepäin ja palkkailen nyt tiheämmin niin ettei ehtis mennä maahan.

Myy pääsi myös hommiin. Aloitettiin leikkimisellä. Neidillä oli kierrokset kaakossa ja otti kovasti häiriötä muista koirakoista. Nopeat aussit häiritsi Myyn keskittymiskykyä ;) Ruutua tehtiin sitten ekana, ajattelin että pääsee siinäkin purkamaan itseään kun pääsee juoksemaan. Ruudussa oli kosketusalusta ja hyvin se sinne ruutuun juoksi. Pikkasen hämmentyi kun palkkasin lelulla enkä ruoalla. Hän selkeästi odotti ruokaa palkaksi tässä, no mutta kyllä se lelukin kelpasi. Merkin kiertoa tehtiin myös. Ääntä pääsi paljon, ja mua huomautettiinkin siitä että kehun ei tarttis olla niin nostattava vaan rauhallisempi kehu kun koiralla kierrokset ylhäällä. Saatiin onneksi myös hiljaisia toistoja, mutta ne vaati ensin koiran kierrosten laskemista. Paikallaistumista, mun liikkuessa Myyn ympärillä. Ekaa kertaa tällanen treeni muualla kuin kotona, keskittyi hyvin ja pysyi paikoillaan. Loppuun naksuteltiin kapulatreeniä.

Myyllä oli ekaa kertaa vaikea keksittyä treenissä. Tähän mennessä treeneissä se ei juurikaan ole reagoinut muihin koirakoihin jotka on treenannut samaan aikaan, mutta tänään ne tuotti mulle harmaita hiuksia ja Myylle keskittymisvaikeuksia. Karkasi kerran toisen koiran luokse, tuhma tyttö. Ja häiriö vaikutti Myyn vireeseen hurjasti. Sillä oli kierrokset ihan kaakossa ja kierrosten laskeminen oli sitten homman nimi. Mä saan kyllä niin opetella uusia juttuja tän pikku teinin kanssa. On sen verta erilainen koirana verrattuna Demiin ja Nitaan. Mutta onhan se niin, että jokaisen koiran kanssa saa oppia uutta. Ainakin mä olen oppinut kun nämä kaikki kolme on hyvin erilaisia.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Sporttiksella

Tänään oli taas Sporttiksella treenit. Demi ja Myy pääsivät mukaan.

Demi teki alkuun hyppytekniikkaa, perussarjaa sekä kasvavaa sarjaa. Molemmat meni hyvin. Sitten pieni tauko ja sen jälkeen tokoiltiin. Demi teki ohjattua, molemmat suunnat toimi hyvin. Kaari on mun makuun ihan riittävä. Voittajassahan ei ole keskikapulaa, mutta luulen että kokeilen sitä joku päivä, koska mielenkiintoista olis nähdä mitä tapahtuu. Seuraamista, hiottiin käännöksiä ja askeleita ja vastapainoksi myös pidempiä suoria tempon muutoksilla. Käännökset paikallaan, sivuaskeleet ja käännös oikealle ja täyskäännös oli hyviä, mutta vasemmalle käännös ei ole edelleenkään niin hyvä. Treenin myötä aina paranee, mutta töitä pitää edelleen tehdä. Olen tehnyt näitä vasemmalle käännöksiä käännös-peruutus taktiikalla jolloin takapäänkäyttö korostuu. Tempon muutokset toimi. Kaukoissa hiottiin tekniikkaa, toimi hyvin niin kauan kun ei ollut häiriötä, mutta sitten kun toinen koira teki putkea niin Demin keskittyminen oli hirrmu vaikeeta ja tekniikka ontui.

Myy aloitti myös hyppytekniikalla, teki kaksi toistoa perussarjaa (speed pumpeilla). Putkea tehtiin myös koska Myyn mielestä putki on aikas siiisti. Piei tauko ja sen jälkeen myös Myylle tokoa. Sivulletuloja, keskityin siihen että oikeasti autan niin että koira ei tule liian eteen. Seuraamista, suoraa ja kaarevia linjoja, kiva asenne. Jääviä sekalaisessa järjestyksessä. Itse peruutin ja apuja käytän vielä, tosin maahanmenoon ei tarvinnu apuja, se on kyllä niin vahva tuolla otuksella muutenkin. Seisominen oli parempi kuin aikasemmin (ei olla näitä vähään aikaan tehtykkään) ja istuminenkin oli hyvä, ei tarjonnut kertaakaan maahanmenoa.


perjantai 6. marraskuuta 2015

Ruotsalaisuuden päivä

Jepp, tänään on ruotsalaisuuden päivä ja sen kunniaksi ajattelin (yrittää) kirjoittaa ruotsiksi ;) Näinhän sitä Ruotsalaisuuden päivää voi juhlistaa. Meikäläinen kun on suomenruotsalainen ja meidän koirista 2/3 omaa ruotsalaisen suvun.

Idag åkte vi till Purina areena för att träna lydnad med Erika o. Inka. Vi tränade ute, med belysning, gud va de e mörkt där ute! Vi hjälptes åt varandra o. fick bra tips. Fick nya ideér om hur ja ska träna apportering (?) med Myy. De tycks vara så i min närkrets att många haft apport problem med sin tredje hund, konstigt, men samtidigt gav de ganska mycke hopp. Stort tack till speciellt Inka som gav helt nya tankar till mig i träningen. O hur viktigt förarens sinnestäming är, hur mycke kan gå fel då föraren har fel sinnestämning. Men nu ska vi träna apportering utan någon käsky-sana, bara med klickern. Senare kommer jag att byta ordet "nouda" till något annat.

Myy fick göra merkin kierto, hon kan de ganska fint, från 10m går de riktigt bra. Belönade med leksak o börja vifta med den då hon just sprungit runt kornen, för där brukar hon stanna ifall ja int säger "jess", nu var de inget problem. Måst fortsätta på detta sätt. Sen gjorde vi apportering med klickern. Int apporterar hon ju ännu, men ja klickar för intresset för apportbocken. Tillslut gjorde vi häiriö treeni i perusasento. De var helt tydligt för svårt, måst ta mindre steg i det här. O Erika kommenterade att ja igen har släppt Myy för fram i perusasento.

Demi började med att träna stopp i inkallning. Hade en "takapalkka", de gick ganska bra, hon gjorde fina stopp men ja hade ganska stort hjälp då ja använde kroppen och rösten. Ruta gjorde vi också, hade kosketusalusta i rutan. Tänkte att de kanske sku vara lite svårt då de blev skuggor  i rutan men Demi fixa de bra. Hon sprang med bra fart till rutan o. lade sig ner i rutan med första "käsky", vilket vi har haft ganska mycke problem med. Metallapportering gjorde vi också, gjorde fint, fast greppet var lite löst. Tänkte ändå testa hur de går med hopp + metallapport, började med rikigt lågt hinder då ja vet att hon håller lite löst i metallen så känns de ju int så bra att hoppa med metallen. Men de gick bra o greppet blev bättre, så ja höjde lite i taget. Till slut hoppade hon 50cm hinder med metallen o de gick super. Förra träningen började hon fälla metallen i samma höjd då hon kom ner från hindret, därför e ja super nöjd med denna träning.

Nita fick också komma lite o träna. Vi lekte o sen tog vi lite fritt följande, kontakten hade hon lite svårt o hålla men stegen åt olika håll var fina. Sen gjorde hon fjärrdirigering, alla byten gick fint med rätt teknik, men ja var ju riktigt nära så inget avstånd egentligen. Till slut fick hon hoppa lite låga agilityhinder. Jestas va hon har glömt, int kom hon ihåg alls någon takaakierto, men de brydde vi oss inte om, skojigt hade vi ändå.

Jag fick äntligen idag bokat tid till fyssaren åt alla tre. Det var lite roligt, tre hundar o tre olika fyssaren. Myy fick tid till Riina i Mevet, hon har lopputarkastus där. Demi skall till Anna Boström i Yliopistollinen eläinsairaala o Nita skall till Tamara i Kottby. Anna Boström har vi aldrig varit till, men har hört mycke bra om henne o vår hoppteknik tränare rekommenderade henne. Får se va vi tycker om henne.

Till slut lite bilder från veckan. Myy har fyllt 9 månader.









sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Sporttiksella

Myy pääsi tänään Sportikselle tokoilemaan. Aloitettiin ruudulla, kosketusalusta ruudussa. Häiriötä oli, koiraa ja ohjaajaa, ekalla lähetyksellä Myy lähtikin väärään suuntaan, mutta kutsuessa ja antamalla uuden käskyn löysi ruudun. Useampi toisto, pisin etäisyys ruutuun n. 10m. Ei ottanut kuin parilla kerralla vähän häiriötä ja sen jälkeen ei haitannut häiriö, hyvin keskittyy omaan juttuun. Muutama sivulletulo avustettuna, pikkasen edessä se on. Seuraamista, suoraa ja kaarta, tässäkin vähän liian edessä, mutta sain taaemmas kun pidin huolta että käsi pysyy oikeassa paikassa. Ilman apuja osaa seurata muutamia askeleita. Merkin kiertoa, muisti hyvin, mutta mä en onnistunut kehumaan usein samassa kohtaa koska merkin kohdalla pysähtyi jos en kehunut. Istu/maahan lentävien nakkien avulla. Maahan menee 100%, mutta istuminen olikin vaikeampaa, kun tarjoaa muutenkin aina vaan makuuta. Täytyis vahvistaa istumista. Hyvällä asenteella tekee töitä, iloa sen kanssa on hommia tehdä.

Treenivuoron jälkeen lähdettiin ajamaan Kouvolaan. Olin ostanut autoon veräjän, tuohon malliin mittatilauksena tehty. Täytyy sanoa, että hieno on veräjä ja yhtään hukkatilaa ei mistään löydy, se on mitattu ihan millilleen ja halpakin oli. Myyjä kokosi veräjän mun autoon, ihan luksus palvelua.

perjantai 30. lokakuuta 2015

tokoa ja hyppytekniikkaa

Maanantaina tokoiltiin HAU:n tokoryhmän vuorolla.

Demin kanssa tehtiin tunnaria. Tunnarit oli jonossa koska siinä olen huomannut välillä olevan haastetta, rivi, ympyrä ym. mitä ollaan testailtu eivät ole aiheuttaneet ongelmia. Nyt tunnari onnistui kumminkin ilman ongelmia, haisteli hyvin. Ohjattua tehtiin myös. Tässä oli selvästi mun moka, kun ei kiinnittänyt ympäristöön juurikaan huomiota, vasta kun ilmeni ongelmia vasemmanpuoleisen ohjatun kanssa tajusin että hitto vie, aika pirunmoinen häiriö. Merkki jolta Demin piti lähteä tekemään ohjattua oli myös ruudun merkki. Ruutu jäi suorassa linjassa vasemmalle puolelle. Demi bongasi siis merkiltä ruudun, vihjesanoista huolimatta ja ruutuunhan se juoksi vaikka kuinka monta kertaa. Ohjatun kapuloita käytiin näyttämässä uudestaan ja autoin muutenkin siirtymällä vähän noudettavan kapulan suuntaan. Kyllähän se alkoi pelittää. Mun ei ollut ollenkaan tarkopitus ottaa tällaista häiriötä, mutta jotenkin sitä en vain itse kiinnittänyt mitään huomiota siihen että tässä oli evl ruutu hollilla. Demi siis osasi merkin ja evl ruudun, ihan kiva tietty sekin :D Paikkiksia tehtiin evl tyyliin. Istumisessa Demi meni juuri ennen loppua maahan (molemmilla kerroilla), joten istumista täytyy muistaa vahvistaa. Maahan meni hyvin, mutta luoksetulossa vaati tuplakäskyn, mutta onneks ei reagoinu muiden käskyihin.

Myy pääsi tekemään noutoa, tai ei me ihan itse noutoa päästy tekemään vaan naksuteltiin kiinnostuksesta kapulaan ja siihen kuonolla koskemisesta. Myy ei oikeen noutokapulasta tykkää mikä on hassua kun kantaa joka päivä kaikennäköisiä keppejä ulkona, koolla ei ole Myylle mitään merkitystä, isot ja pienet kepit on siistejä. Mutta tähän noutoon ollaan saatu jotenkin huono fiilis aikaan ja sitä nyt yritetää paikkailla hyvässä hengessä. Isoa merkkiä Myy bongas kaukaa hallissa ja sinne olis halunnu mennä, ei kyllä päässyt kun toinen koirakko sitä treenasi, mutta kierto on ainakin Myykyllä hyvässä muistissa.

Keskiviikkona kävin tallilla. Demi pääsi mukaan. Tyyppi käyttäytyi aika mallikkaasti, joten pääsi mukaan kun menin ponia taluttelemaan pellolle. Demin mielestä poni oli hirmu mielenkiintoinen, olis mielellään tehnyt lähempää tuttavuutta, mutta mä en antanut kun en tuota kysesitä ponia vielä tunne niin en tiedä miten lähemmsätä kontaktista sanoo. Tallissa sisällä liikkui mun mukana kaikkialla eikä ollut mitään ongelmaa, satulahuoneessa makoili ja odotti nätisti kun tein hommat siellä. Demiä kehuttiin fiksun näköiseksi :D Isoa suomenhevos ruunaa oli tarkoitus moikata ihan läheltä, koska tämä kyseinen heppa tykkää koirista todella paljon, mutta Demin mielestä se ei ollutkaan kiva, vähän irvisti jolloin totesin ettei ihan nenäkkäin päästetä. Metrin päässä ei ollut ongelmaa mutta ei halunnut hepan haistelevan.

Torstaina  oli hyppytekniikkatreenit Sporttiksella. Myy pääsi mukaan nyt kun juoksukin on sopivasti ohi.

Myy teki kasvavaa sarjaa (6-7-8-9). Se ei meinannut mahtua vikaan väliin kun vauhti kiihtyi aj taitoa ei vielä niin paljon ole. Makee vauhti sillä oli ha tekniikka näytti oikein lupaavalle. Tyyppi oli niin tohkeissaan.

Demi teki perussarjaa millä aloitettiin ja sen jälkeen perussarjaa noutona. Demin pään asento hypyssä on muuttunut sitten viime kerran, mahdollisesti jumissa. Niin ja hyppy oli vähän etupainoinen, mitä normisti ei ole. Demi teki myös kasvavaa sarjaa, samoilla etäisyyksillä kuin Myy. Se sujui hyvin ja oli Demin mielestä helppoa ja mukavaa.

Mun pitää muistaa ens viikolla varata Myylle aika fyssarille Mevettiin. Meillä on se vika tsekkaus jäljellä. Samalla täytyy soitella jos sais Demillekkin jonnekkin ajan, kun sekin oli tarkoitus hoitaa syksyn aikana ja kohta on jo marraskuu.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Jälkiä

Ajoin Hyvinkäälle tallomaan Demille ja Myylle jäljet. Myyn jäljellä oli pituutta 200m, suora-kulma-kaari. Eka kunnon kulma siis, mutta se ei tuottanut ongelmia, Myy klaarasi sen hyvin. Alku oli vähän hapuilua, mutta sen jälkeen eteni kokoajan eteenpäin, ei enää kääntynyt taakse tarkastelemaan. Hyvällä draivilla eteni.

Demin jälki oli 500m, sisältäen kolme kulmaa oikealle, polun ylityksen ja kaksi vanhan metsätien ylitystä. Keppejä jäljellä 6. Jana oli n. 15m pitkä, lähetin ehkä 10m päästä. Lähti heti oikealle, kutsuin pois, menin lähemmäs ja uusi lähetys. Eteni suoraan ja käänty takajäljelle, plääh. Jäljesti vajaa 10m ja kääntyi itsenäisesti ympäri. Ekalla suoralla oli kaks keppiä, molemmat nousi hyvin, myös polun ylitys sujui ilman ihmettelyä. Eka kulma oikealle oikein hyvä. Seuraavalla suoralla 2 keppiä myös, molemmat nousi hyvin. Tässä tokassa kulmassa vähän pyöri ja melkein heti perään tuli metsätien ylitys mikä aiheutti vähän hämmennystä, tarkasteli kovin  ja pyöri vähän, mutat selvitti hienosti tilanteen. Tällä kolmannella suoralla oli yksi keppi, se nousi jälleen hyvin. Kolmas kulma ja hetken päästä metsätien ylitys, molemmat selvitti varmasti. Vikalla suoralla viimeinen keppi ja sekin löytyi. Eli kepit 6/6 taskussa. 



Janoja pitää treenata joku päivä pelkästään, mulla on tähän kyllä visio miten tehdä, jotain olen kokeneemmilta oppinut. On kyllä oikeasti hyödyllistä kun on päässyt seuraamaan taitavampien treenejä ja käyny koulutuksissa niin jää muidenkin treenivinkkejä päähän. Ne ei vaan aina oikeeseen aikaan kyllä muistu mieleen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;) Mutta mä olin mun mielestä kyllä tallonut lyhkäsemmillä askeleilla ton jäljen janan kohdalta vasemmalle minne jälki meni (helpottaakseni oikeaan suuntaan lähtemistä), olis tietty voinu vielä vetästä kädellä maata extra avuksi. Mä olisin kyllä voinut lähettää Demin vähän eri kulmasta janalle, jolloin se olis ehkä luontasesti saanu ajatuksen jäljelle eikä takajäljelle, jos olisin silleen vähän vinoon lähettänyt, mutta kun en tossa tilanteessa tätä muistanut. No ens kerralla. 

torstai 22. lokakuuta 2015

Toko treenejä

Maanantaina käytiin Purinalla tokoilemassa. Demi teki tasamaanouto 650g sekä hyppynoutoa 650g. Tasamaanouto sujui hyvin. Hyppynoutoa tehtiin agilityhypyllä, alkuun suju hyvin, mutta 65 hypyllä alkoi tiputtamaan kapulaa laskeutuessa. Tästä vähän keskusteltiin, laskettiin hyppyä ihan matalaksi ja sitten taas nostettiin ylöspäin jolloin saatiin nouto onnistumaan.

Myy aloitti leikkimisellä, sitä ei haittaa vaikka kentällä on muitakin, keskittyy hyvin. Tehtiin ruutua kosketusalustalla, hyvin muisti ja varmasti juoksi alustalle. Seuraamista, imuttaen, välillä kättä nostaen. Myy on pikkasen turhan edessä, mutta niin oli mun käsikin :D Loppuun luoksetulo, lujaa tulee.

Tänään käytiin Paloaseman kentällä treenimässä, mukaan pääsi kaikki kolme. Myy sai alottaa, leikittiin ja sen jälkeen ruutua kosketusalustalla. Käytin lelua palkkana ja sehän sopi Myylle. Sitten merkin kiertoa, tässä namipalkka. Hyvin se on tajunnut ton kierron, etäisyyttäkin ollaan otettu jo enempi. Kerran haukkui kun lähetin kiertämään, ilman Kirsiä en olis puuttunut haukkumiseen, joten kiitos Kirsi huomauttamisesta. Jotenkin mä en vaan reagoinu siihen tai siis kyllähän mä tajsuin että se haukkuu, mutta mutta... No kutsuin Myyn kiltisti takasin, silittelin hetken, jolloin kierrokset vähän laski, uusi lähetys ja nyt oli ihan hiljaa. Hyvä Myykkynen. Lppuun vielä leikkiä. Tyyppi on kyllä niin ihana :)

Demin kanssa tehtiin ruutua, paikkaa sekä seuraamaan tulemista. Ruudussa paikka oli hyvin hallussa. Seuraamiseen tuloakin saatiin paremmaksi kun reilusti autoin namilla, muutaman toiston jälkeen apuja ei enää tarvittu ja seuraamispaikka oli jo mun makuun hyvä. Luoksetulon stoppia, juoksuttaen mun ja Kirsin väliä. Stopit oli aikalailla hyviä, vauhtia oli paaaljon ja namit otti Kirsiltä pikkasen rajusti, sori! Loppuun paikallamakuu Nooan kanssa, ei huomautettavaa.

Nita pääsi tekemään noutoa, luoksetulon stoppia/maahanmneoa ja ruutua. Nitan mielestä oli mahtavaa! Se on niin innoissaan kun pääsee mukaan treenimään.

tiistai 20. lokakuuta 2015

Demi luonnetestissä

Lauantaina oli Turun alaosaston järkkäämä luonnetesti Kaarinassa. Collieilla oli etusija, niin ilmoitin Demin tuonne jo kesällä, vaikka olinkin aivan varma että peruuttaa joudun koska tekee aivan varmasti juoksun tähän ajankohtaan, mutta onneksi ei.

Tuomareina testissä Katri Leikola ja Marco Vuorisalo.
Demin tulos 108p. ja laukausvarma.

Demin luonnetesti video

Rivi näytti tiltä:
Toimintakyky +1b kohtuullisen pieni
Terävyys +1b koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puollustushalu -1 haluton
Taisteluhalu -1 pieni
Hermorakenne +1a hieman rauhaton
Tempperamentti +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ laukausvarma

Mitään suurempia kummastuksen aiheita ei tullut. Heikkoudet oli vähän niinkun jo tiedossa, joten ne ei tullut yllätyksenä. Leikkiä tuo koira kyllä tekee, mutta ei sitä aina kiinnosta, eikä varsinkaan vieraat lelut, ja leikki on Demin selvä heikkous, siitä ei ole treeneissäkään palkaksi. Ja kuten videosta näkyy, niin Demi leikkii mielummin muulla kuin lelulla, se tykkää sellasesta fyysisestä jutusta ja pallot on jees. Luoksepäästävyys, no Demi joko pusuttelee ventovieraita tai ei, tänään näin, eli ihan oikeutetusti aavistuksen pidättyväinen. Puollustamiseen siitä ei kyllä ole :D Kelkalla ja haalarilla tuli isommat reaktiot kuin ajattelin, mutta pääasia että pääsi järkytyksestä yli ja palautu kivasti eri osioiden välissä. Laukausvarma se oli niinkuin tiesinkin.

Ei siis jäänyt mitään hampaankoloon, vaikka nykyään tuntuukin että luonnetestejä parjataan melkoisesti. Demi oli testissä Demi, ei tietty ihan prikuulleen samanlainen kuin arjessa, mutta pääpiirteittäin kumminkin. Ja eihän arjessa tollasia tilanteita liukuhihnalla edes tule. Mutta arjessa Demi on jokatapauksessa ollut erittäin helppo koira. Sen kanssa voi mennä minne vain, se on helppo reissukaveri, ei stressaa turhaan mistään.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

ToSu

Torstaina meillä oli Sporttiksella hyppytekniikkatunti. Vain Demi pääsi hommiin, kun Myyllä on vielä juoksut. Demin kanssa tehtiin set pointia, perussarjaa sekä korkeuden arviointia. Demin tekniikka on mennyt keväästä hurjasti eteenpäin ja hyppy on hyvällä mallilla ja kehonhallinta ja lihaskunto myös ja samalla itseluottamus isoilla hypyillä on kohentunut. Mä alan olee aika toiveikas sen metrisen suhteen.

Sunnuntaina meillä oli tokotreenit Sporttiksella. Demi teki liikkuroituna ja palkatta seuraamisen, tunnarin, ohjatun noudon sekä metallihyppynoudon. Metalli oli vieras, mutta eipä haitannut eikä metalli kolissut suussa, niin ja laukalla molempiin suuntiin. Seuraamisessa piippaili jonkun verran. tunnari oli hyvä, löysi oman nopeasti ja laukalla edes takas. Ohjattu oli myös hyvä, laukalla molempiin suuntiin. Näyttäis sille, että ollaan saatu vauhti takaisin kaikkiin noutoihin. Palkattomuustreenin jälkeen hiottiin vielä seuraamista, käännöksiä ja tempon muutoksia. Vasemmalle käännökset sais olla kyllä vieläkin tehokkaampia.

Myy ehti myös treenata. Ensin leikittiin hetki, sitten muutamia sivulletuloja, ne on ihanan vauhdikkaita. Seuraamista, suoria pätkiä, matkaa vois alkaa ajoittain vähän pidentämään, koska tässä huomaan junnaavani samalla pituudella. Kosketusalustaa muistuteltiin ja sitten siirrettiin alusta ruutuun. Juoksi sitten ruutuun muutaman keran ja kosketti alustaa. Palkaksi maistui leikki vaikka välissä sai namipalkkaa seuraamisessa, sivulletuloissa. Loppuun vielä ison merkin kiertoa lelupalkalla. Ihana asenne Myykkysellä.

Nita pääsi Ruutin kanssa lenkkeilemään, no oli Ziggy vauvakin mukana, mutta meidä laumasta ei ollut muita. Nita kyllä arvostaa myös näitä kahdenkeskeisiälenkkejä ja leikittiin myös pellolla ja sehän passaa Nitalle aina.

Nita ja Ruuti (molemmat 7,5v.)


Illalla käytiin vielä pohjois-Espoossa jäljestämässä Kirsin ja koirien kanssa. Oli taas pikkasen haastavaa löytää edes jonkunlaista järkevää maastoa. Myyn jälki oli reilu 100m, namia 5-10 askeleen välein. Alusta oli melkein koko matkan sammaleista, mutta mentiin kivikkoja ja muutamasta kohtaa maa oli melko paljasta ja kuivaa. Myy vähän pyöri alussa ja jos jätti namin syömättä niin kääntyi ympäri ja kävi syömässä ennenkuin jatkoi matkaa. Mutta ihan tyytyväinen olen. Lisää treeniä vaan. Myy tykkää kyllä jälkihommista kovin :)

Demille talloin jäljen, joka oli vain 300m. Maasto oli kyllä vaikein mitä meillä on koskaan ollut. Jana oli meille liian vaikea, ensin lähetin kauempaa, mutta lähti oikomaan niin paljon että kutsuin takaisin ja mentiin lähemmäs, lähetin uudestaan 5m päästä josta eteni suoraa ja nappasi jäljen. Heti alkuun sekoili vähän ja mä sitten itsekkin. Demi pyöri vähän ja sitten mä oli jo ihan varma että vika suuntaan mennään, en ensin päästänyt kuin sen liinan mitan, mutta kun se pyörimisen jälkeen aina pyrki samaan suuntaan niin päästin menemään ja kappas vain, se olikin se oikea suunta. Hemmetti mä olen tyhmä! Tässä on syy miksi en mielellään tallo Demille jälkiä. No onneksi sain taas opetuksen. Nopeasti nousi 1. keppi, se oli keskellä sellaista kosteampaa kohtaa, kun jana oli sellasessa kuivassa mäntymetsässä ja pitkässä heinikossa. Kepiltä Demillä oli selkeä visio minne mennään (mulla ei, joten ton ekan episodin jälkeen päätin että mä seuraan vain koiraa), jonkun ajan päästä nousi 2. keppi. Siitä jatkettiin ja noustiin pienempää mäkeä ylös ja tultiin kohtaan missä kolme polkua tuli risteykseen. Tiesin että tässä oli tullut polun ylitys, mutta en ollut varma mistä kohtaa ja pidin pääni, kuljen vain Demin perässä. Siinä tulikin sitten Demille totaalinen hukka. Pyörittiin 15m halkasijan alueella ees taas ties kuinka kauan. Siinä tuli hevonen ja ratsastaja meidän ohi 5m päässä, hetken Demi katsoi heppaa ja jatkoi pyörimistä. Olin jo ihan  varma ettei jälkeä enää löydy, joten päästin liinasta irti ja seisoin vain paikoillani, olinhan jo marssinut Demi perässä ja tallonut miljoona kertaa jäljen yli. Demi lähti jäljestämään takaisinpäin ja reilun 5m päästä kääntyi ympäri ja oli taas jäljellä ja tiesi tarkasti minne mennä. Meikäläinen otti taas liinasta kiinni ja lähdin perään. Laskeuduttiin mäkeä alas, rämmittiin kuusikon läpi, 3. keppi oli jäänyt matkanvarrelle, sen tiesin koska alettiin kipuamaan jyrkkää kalliota ylös. Jouduin välillä päästämään liinasta irti kun en pysynyt perässä ja keskellä kalliota tuli ns. tasanne josta löytyi 4. keppi. Sitte jatkettiin vielä kallion myötäisesti, ison puunrungon alta ja kohta taas käännyttiin kipuamaan kalliota ylös. Kallion päällä maasto muuttui, eli sammalta oli vain vähän, paljasta kalliota ja jäkälää. Tätä kuljettiin kunnes tultiin vikalle kepille. Matka tuntui pidemmältä kuin 300m, mutta sport trackerin mukaan matka oli tuo. No korkeuseroja ainakin tuli ja monenlaista pintaa. Loppu kallio-osuudelle olin jättänyt muutamia nameja avuksi. Täytyy sanoa, että olen todella ylpeä Demistä, se selviytyi todella hyvin erilaisesta jäljestä ja vaikka jäljen hukkasi, teki todella hyvin töitä. Se ei kertaakaan tullut mun luo pyytämään apuja, sen itseluottamus on noussut hurjasti sitten nuoruusvuosien. Sillä on suuri motivaatio jäljelle ja se näkyy kyllä loistavasti tuossa ettei lopeta duunintekoa vaikka hukassa onkin. Ihana Dee!