Voihan syksy

Voihan syksy ja vesisade. Musta tuntuu että tää pitkä syksy on ollut oikeesti aika kivaa aikaa. On satanut aika vähän, paitsi nyt marraskuun aikana. Mä en tykkää vesisateesta. Pimeyteenkin on nyt tottunut ja otsalampun valossa onkin ihan jees lenkkeillä, vaikka mielummin tietty valitsisin luonnonvalon ;) Tytöillä on lenkeillä heijastinliivit ja heijastinpannat. Tosin tukan alta heijastinpannasta ei ihan hirveesti hyötyä ole. Heijastinliivit olen saanut ja ihan tyytyväinen olen niihin, vaikka ne onkin vähän liian isot. Nitalle ja Demille ne on hyvät kun laittaa ne niin kireälle kun vain voi, mut Myy, mun pikku Myy on sen verran pienempi ja kaposempi, sille heijastinliivi vaan on liian iso. Ajattelin käydä ostaa uuden, menin kauppaankin niitä kattomaan, mutta nehän on aivan jäätävän hintasia. En sitten ostanut, päätin että ompelen ton vanhan sopivammaksi. 

Treenattu ollaan tällä viikolla vain kotona ja tänään Sporttiksella. Myyn kanssa ollaan edistytty naksuttelun saralla, nouto etenee pienin askelin, kyllä se siitä. 

Tänään siis Sporttikselle tokoilemaan ja tekemään hyppytekniikkaa. Myy aloitti, teki kasvavaa sarjaa, hyvin osasi pidentää askelta hyppyjen välissä. Tässäpä video siitä. Putkiakin Myy pääsi tekemään, se sai tarjota niitä ihan ite ja palkkaahan siitä sai.

Seuraamista katottiin myös, paikka pysyi paremmin, elikkäs ihan hyvin, ei ajautnut niin eteen, mutta sehän on alkanut aukeamaan, eiiii... Luoksetulon teki lopuksi, sitä ei olla vähään aikaan tehty ja heti meinasin unohtaa ettei passaa hetsata kun huutoa ja hilluntaa se vain aiheuttaa. Vauhtia sillä riittää ilman hetsaustakin.

Demi teki ensin jääviä, ikuinen murheenkryyni. Aloitin niin että ite peruuttelin ja silloinhan ei mitään ongelmia ikinä ole, sekasin tehtiin eri asentoja, no problem. Sitten seuraamisen yhteydessä ja ta-daa, istumista tarjoaa koko aika. Vähän tätä sitten taas väännettiin, seisominen on ylivoimaisesti vaikein, mutta kyllä ne sieltä tuli kun toistoja vaan tehtiin. Tunnaria tehtiin x 3, joka kerta tunnarit jonossa. Kahdella ekalla kerralla tunnari oli jonon loppupäässä ja vikalla kerralla ekana, koska se on ollut Demille vaikein. Jotenkin se vaan menee siitä ekasta yli, mutta ei tänään. Videot näistä tässä.

Merkin kiertoa tehtiin myös, Demi otti yllättäen kovastikin häiriötä putkesta joka oli matkanvarrella. Putken ohittaminen oli super vaikeeta, koska sinne olis niin tehny mieli mennä ja muutaman kerran se sinne sujahtikin. Seuraamista tehtiin myös, hidasta ja juoksua, epämääräisiä kuvoita, kaarevia linjoja sekä ympyröitä ja siksakkia. Oli aikas jees. Paikallaistuminen, olin piilossa, kehuin kerran välissä ja aikaa oli ehkä 1min. En halunnut ottaa pidempää kun Demillä on viime aikoina ollut ongelmia paikkaistumisessa, valahtaa maahan.  Demi teki myös hyppytekniikkaa, saman treenin kuin Myy.

Treenin jälkeen vielä metsään jäähdyttelee. Koirat juoksenteli pitkin metsää ja autolle tultaessa huomasin että Myyn kannus anturasta tuli verta. Tai no koko jalka sillä oli veressä, mutta anturasta se veri tuli. Onneksi ei mikään iso juttu, nyt vaan jää huominen uinti välistä. Demi taas kävi metsässä kierimässä paskassa, ai että sitä hajua. Pääsi sitten pesulle kun tutliin kotiin. Niin ja Demillä varmaan alkaa pikkuhiljaa juoksut, sen verran oli pojat siitä kiinnostuneita. On kyllä aikakin, edelliset juoksut ollu vuosi sitten.

Nita sai oman private lenkin ja sehän nautti, niinkuin minäkin. Nita vaan toimii kuin ajatus, sen kanssa on niin lepposaa lenkkeillä. Otettiin pallo mukaan, heiteltiin sitä ja tehtiin vähän tokoakin. Seuraamista, kaukoja ja jääviä. Hyvässä muistissa oli kaikki.