Agilityt ja tokot

Maanantaina päästiin taas Nooan kanssa agility treeneihin ja vitsit kun oli kivaa! Poika yllätti mut todella, teki niin hienot A:n kontaktit että :) Tehtiin siis rataa ja sitten toisena tehtävänä hyppy-pöytä-A. Me tehtiin ensin tota harjoitusta jossa oli pöytä. Viime kerrasta viisastuneena, otettiin ensin muutama muistuttelu pelkkää  pöytää ja ihna läheltä, hineosti meni kun vauhtia ei ollut paljoa. Sitten muutama toisto hypyn takaa pöydälle. Tässä vauhtia sitten tulikin jo riittävästi ja suhisemalla sain Nooan hidastamaan ennen ponnistusta jolloin tuli hallitusti pöydälle. Kerran ei kuunnellut mun suhinoita ja silloin vauhtia oli aivan liikaa eikä poika pystynyt pysähtymään pöydälle vaikka kylläkin yritti. Lopuksi tehtiin siis hyppy-pöytä-A ja tämä sujuikin todella kivasti. voi ne kontaktit oli kyllä niin hienot ja siirryin palkkaamaan niitä pallolla. Radalla oli muistaakseni 14 estettä, vääntöä riitti, mutta niistä selvittiin kivasti. Mulle vaikein oli alku, esteet 1-3, huomasin heti ekalla yrityksellä että ajoitus ja oma sijainti oli huono, mutta toistin samaa kaavaa monta kertaa, tyhmä minä, kunnes sitten onneksi itse tajuisn että hei, jos ajoitus ja sijoittumiseni ei toimi ni kannattaa ehkä muuttaa jotakin siinä omassa ohjauksessa. Kun sitten muutin omaa sijaintia ni johan alko homma luistamaan. Radan keskivaiheilla oli pienessä tilassa tiukkaa vääntöä mutta niistä selvittiin hienosti, Nooa ei tehnyt valtavia loikkia, jess! Kepit oli myös radalla ja ne selvitettiin 5:llä verkolla, jee! Ja loppuradalle sain väännettyä twistin, vaikka eka teinkin jonkun todella ruman väännöksen saksalaisesta, jonka siis tein epäreilusti ihan epäsopivaan paikkaan. Kun sitten muutin ton väännön twistiksi niin saatiin kehuja kun toimi niin superisti, ja twisti oli kuulemma hieno.

Nooan jäähdyttelu ja Nitan lämmittely, jonka jälkeen Nitan kanssa HAU:n tokovuorolle. Aloitettiin ryhmäpaikallaoloilla. Eka oli istuminen 2 min, jonka tein paikallamakuuna. Nita oli melko rauhallinen, käänteli välillä päätä kun toisella kentällä oli äänekäs agility koira, välillä kyllä vähän läähätti mutta pysyi maassa ja oli hiljaa. Sitten oli vuorossa 3 min paikallamakuu jonka siis tein myös. Nyt nita oli hyvin levollinen, katteli mua ja suu oli kiinni, hyvä. Sitten jakauduttiin kahteen 3 hengen ryhmään. Nita teki hyppynoutoa, jossa ei kertaakaan äännellyt, vaikka olin valmistautunut haukkumisen puuttumiseen. Teki hypypnoudon muutenkin erittäin hyvällä vauhdilla ja luovutukset oli hyvät. Treenasin kumminkin vielä luovutusta ja pitoa, mutta tähän treeniin otin vieraan metallin. Alkuun tiputti kun mun käsi läheni, mutta piti paremmin kun oltiin tehty muutamia toistoja ja kun mä taas olin rauhallisempi, kiitos E ja M-L, huomioista. Pitoa parannettiin sillä että vedin metallia poispäin kun Nita piti sitä, jolloin veti takaisin. Ajoittain touhu näytti ihan vetoleikiltä :D Vikana juttuna pyysin E ja M-L kattomaan seuraamista ja siinä lähellä siis juoksua, koska Nita on ruvennut pomppimaan siinä. Tähänkin pomppimiseen löytyi syy, mun käsi jää välillä paikoilleen ja juurikin taskun kohdille jolloin Nita todennäköisesti kuvittelee saavansa palkkaa. Toinen huomio oli se, että mun oikee ja vasen käsi likkuu eritavalla, voihan piip!

Tiistaina oli vuorostaan Nitan agility treenit. Tekniikka treeniä, "lyhyttä" 18 esteen rataa, jossa alku ja loppu tuntu musta vaikeimmalle. Alussa, hypyt 1-3, oli saatava koira irtoamaan kaukaa, koska itse piti olla sijoittunut lähelle 3 hyppyä, johon tehtiin pakkovalssi. Mä kovasti epäilin ettei nita irtoa kaukaa, koska 2 ekaa hyppyä oli vierekkäin, mutta sen verran väliä niissä oli että olin melko vakuuttunut että omalla liikkeellä saan Nitan ohjattua hyppyjen välistä, mutta olin niin väärässä, Nita irtosi aivan törkeen hyvin jolloin mulla oli hyvin aikaa valmistautua pakkovalssiin kunhan muistin ennen pakkovalssia pitää ohjaavan käden ylhäällä, muuten riski tulla hyppyjen ohi oli suuri. Radan muissa kohdissa ei ollut mitään ihmeempää, lähinnä pitää muistaa lähteä ajoissa liikkeelle koska nita kyllä tulee ja on tarkka hypyistä ja hoitaa kyllä oman osansa työstä. Radan loppuosa 16-18, oli hankala. Tähän olin suunnitellut takaaleikkauksen, joka sitten vaihdettiin valssiin kun rytmitys toimi niin paljon paremmin. Nitalla oli todella hyvä draivi päällä ja sen kanssa oli ihana tehdä hommia, muru <3

Kotona ollaan jumppailtu molempien tyttöjen kanssa tasapainolaudalla, kehitystä on jo tapahtunut. Tänään ollaan lenkkeilty ja napsittu vähän valokuvia.

                                                                    Parhaat kaverit <3

Laitan myös kuvan Demin uudesta kurahaalarista jonka sain haettua maanantaina. Haalari on mittatilaustyönä tehty, ja tottakai siinä piti olla brodeerattuna Demin nimi, kun Nitankin haalarissa on nimi. Pienet muutokset tehtiin tohon Demin haalariin, siinä on lyhkäsemmät hihat.

Vähin treenein...

on tämä viikko mennyt. Maanantaina en päässyt Nooan treeneihin ja tiistaina jäi Nitan treenit väliin renkaiden vaihdon takia. En saanut itse päättää renkaiden vaihdon ajankohtaa joten "pakko" oli mennä. Hyvään saumaan kumminkin sain talvinakit alle kun perjantai aamuna olis muuten ollu vähän heikkoa lähteä aamusta töihin. Torstaina venähti töissä päivä aiottua pidemmäksi, minkä takia jouduin peruuttamaan yhden koulutuksen :(

Demi pääsi myöhemmin illalla fyssarille, Tamaran käsittelyyn, hyvä niin. Demi kävi ennen fyssaria eläinlääkäriasemalla vaaálla, jotta osasin Demin painon Tamaralle kertoa. Vaaka näyti 17,70 kg joka oli kyllä vähemmän kuin pelkäsin, hyvä niin. Demi on ok painonsa suhteen, lisää painoa ei saa tulla, mutta poiskaan ei tarvitse lähteä. Lihaksia kaivattaisiin kyllä lisää, on rimpula tyttö. Tamaran ensi kommentti Demistä oli kyllä hauska: "voi mikä vauva!" Tamarahan on nähnyt ekan kerran Demin siinä 12 vko:n ikäisenä, mutta on kuulemma edelleen niin vauvan pää ja muutenkin kovin junnun oloinen, kevyt rimpula. Demillä ei ollut minkään sortin jumia eikä kireyttä missään, letkeä tyyppi :D Se mitä sitten ei myöskään ollut, on syvät lihakset. eli syviä lihaksia aletaan nyt kehittämään ihan tietoisesti. Syy Demin kummalliseen istumiseen ja makaamisasentoon löytyi siis heikoista syvistä lihaksista. Sain siis vinkkejä miten treenata syviä lihaksia ja niitä tuleekin nyt ohjelmaan. Demille ei varattu uutta aikaa koska tarvetta ei ole. Katsotaan myöhemmin uudestaan kunhan ollaan vähän lihasmassaa saatu kuin myös niitä syviä lihaksia kehitetty.

Perjantaina jäi vielä illan tokotreenit väliin, päätä ja hartioita särki aivan kamalasti ja palelsi hirmusesti.

Lauantaina olo oli jo parempi. Iltapäivällä osallistuin Nitan kanssa helsingin kennelpiirin koulutusohjaaja kurssille demokoirakkona. Joitain hyviä vinkkejä saatiin tulevilta koulutusohjaajilta, mutta toisilta ei sitten taas mitään, mutta oli kumminkin ihan kiva kokemus.

Illemmalla oli sitten vielä omat hallitreenit sporttikoirahallilla. Demi sai aloittaa. En muista missä järjestyksessä tehtiin, mutta hyppyä kumminkin. Tein hyppyä ajatuksella että Demin hyppy suuntautuisi eteenpäin eikä koira heti hypyn jälkeen kääntyisi mua kohti. Heitin namin kun Demi oli hypyn päällä, mutta tää ei oikein toiminut koska Demi ei nähnyt minne namit lensi, kun olivat vähän liian pieniä. Laitoin sitten namialustan hypyn toiselle puolelle ja lähetin Demiä hyppäämään jolloin bongasi namialustan, tää toimi hyvin. Ruutua, eka muutama toisto jossa etittiin sitä oikeaa paikkaa ruudussa, naksauttelin ja palkka. Sitten muutama toisto niin että jätin Demin vaajaan 20m päähän ja itse olin n. 5m ruudusta, huusin ruutuun ja kun oli ruudussa oikeassa kohtaa niin naks ja palkka. Hyvin tuli laukalla pitkältä matkalta. Paikallamakuu, yksin kun muut teki omiaan. Palkkasin muutaman kerran maahan menosta ja välillä myös jätöstä. Kävelin 15m ja palasin palkkaamaan kun jäi hyvin, jonka jälkeen vielä otin aikaa ehkä vajaa 2 min, siirtyi lonkalle muuten hyvä. Seuraamista, jossa alkuun äänteli joka liikkeellelähdössä, kielsin ei auttanut. Tein sitten niin että pa:ssa sanoin "seuraa", mutta en liikkunut minnekkään, kun Demi tässä oli hiljaa kehut ja palkka ja pikkuhiljaa sain rakennettua hiljasen lähdön. Seurautin vaihtelevasti askel, kaks, kolme, kymmenen ym. tein käännöksiä joista aina heti palkka. Seuraaminen oli oikein kivanoloista. Kapulan pitoa pa:ssa ja siitä luovotusta. Alkuun piti vähän huonosti ja tiputteli kapulaa kun mun käsi tuli lähelle, paransi kumminkin otetta muutaman toiston jälkeen. Loppuun muutama putki ja agility A:ta muutama toisto.

Nita teki vuorollaan luoksetulon pysähdystä, ja voi kun se ennakoi. Tein vain muutaman stopin ja loput oli läpijuoksuja. Luoksetulon pysäytykset on kyllä hankalia treenata, kun koira alkaa ennakoimaan niin herkästi. Muutama hyvä stoppi kumminkin tuli. Ruutua muutama toisto, paikanhakua näyttönä, ihan ok. Ja lopuksi niin että Niat jäi kauemmas, ite jäin lähelle ruutua ja sitten lähetys, hyvin toimi vaikka Nita ei tällä tavalla olekkaan aikaisemmin tehnyt. Loppuun paikallamakuu Elsojen ja Nompulaisen kanssa. Nita oli reunassa, olin koko paikallamakuun esillä, kaks kertaa kävin 15 sek. piilossa. Kaks lyhyttä hiljasta piippausta. Otin vielä yksin paikallamakuun, alkuun oli hiljaa, kun aloin juttelemaan K:n ja A:n kanssa alkoi Nita huutelemaan, vi**u! Kun hiljeni vapautin ja otin vielä kerran, nyt en jutellut kellekkään ja Nita oli hiljaa. Voi voi sanon minä.

Tänään sunnuntaina kävin ekaks Orimattilassa LT:ä kattomassa ja kun sieltä sitten kotiuduin niin kävin Purinalla treenamassa Tara nahkaa Erikan pyynnöstä. Tehtiin radanpätkää jossa vähän tsekattiin mitä Tara osaa ja sehän OSAA! Tara osas mm. kepit aivan valtavan hienosti. Oli kuulemma aikasemmin tehny niin että 2 verkkoa pois, tänään olikin sitten treeneissä lopuks vaan 5 verkkoa jäljellä, kaks alussa ja yks keskellä, kaks lopussa ja neiti pujotteli ilman mitään ongelmaa. Tara oli aivan ihana, luki ohajusta hyvin ja vauhtia riitti, niin että mulla tuli kiire. Tara oli kyllä mahtava :)

Omat koirat onkin tasapainoilleet tasapaino laudalla, toiselle oli vähän helpompi kuin toiselle, lisää treeniä molemmille koska tasapainolaudasta on moneksi.

Ens viikosta toivon sitten hiukan parempaa treenien kannalta ja kuviakin yritän vihdoin saada otettua.

Perjantain lyhyet tokottelut

V****ks meni perjantain aikataulut. Oli tarkoitus ehtiä klo.19:30 Sirkuskentälle tokoilemaan, mutta toisin kävi. Seiskan aikaan oli treffit hallilla kun piti tsekata kaikki buffajutut, ajattelin et se on ihan läpihuutojuttu, mutta mutta... Ei siitä sen enempää. Myöhästyin siis totaalisesti toko treeneistä, anteeks vaan osalliset :(
Ehdin paikalle siis tuntia aijottua myöhemmin... ja vähän huonoin fiiliksin, kun ei oo kivaa myöhästyä noin paljon. Kattelin eka vähän muiden juttuja ja sen jälkeen otin Nitan kehiin.

Nitan kanssa tein ruutua, siihen ääntelyyn puuttumista jos ääni ilmaantuu kuviin, ja tällä kertaa äänteli. Ensin oli lelu ruudussa, haukahti heti lähetyksessä, pyysin takaisin ja lähetin uudestaan jolloin oli hiljaa. Sitten leikittiin jonka jälkeen uusi yritys tyhjään ruutuun. Tässä menikin sitten pikkasen pidempi hetki, koska nita haukku joka lähetyksellä, jolloin aina pyysin takaisin. Alkuun sanoin Nitalle äp-äp, mutta useamman toiston jälkeen suustani lipsui ei. Tyhmä minä! Nita muuttu epävarmaksi, niinkuin ajattelin tän treenin tekevänkin, joten sitten päätin helpottaa niin että Kirsi meni näyttämään ruutua ja uusi lähetys. Tässä tais tulla vielä muutama haukku mutta pääsin sitten vihdoin lähettämään hiljasen koiran, jee. Ja palkka tuli Kirsiltä kun Nita oli ruudussa, hyvä. Lyhyt pätkä seuraamista, jossa häiriökäskyjä ja kukakohan niistäkin häiriintyy, no minä ehkä enemmän kuin Nita :D Vikaksi tunnari, kisamaisesti. Nita oli levoton mun vieressä ja ei lähtenyt kuin vasta kolmannella käskyllä omaa etsimään. Ajatelin että nyt ei kyllä hyvää seuraa, kun mielentila oli aivan väärä, mutta Nitapas olikin skarppina ja haisteli kunnolla ja otti varmasti oman! Tästä palkaksi iltaruoka.

Demi pääsi vimppana tekemään. Aloitettiin sivulletuloilla, joita mä jo vähän inhoon sen vinouden takia. Pia olikin tässä hyvänä apuna ja oli kiva tunne kun ite sai keskittyä ainoastaan suorassa olemiseen ja Pia sitten kertoi millon palkkaan. Näitä mun tarttis treenata paljon lisää ja tarviin tähän aina jonkun apparin. Mulla on ittelläni niin vaikeuksia olla suorassa ja pysyä suorassa, ja sen takia onkin äärimmäisen tärkeetä että on appari. Mutta niistä perusasennoista, nehän oli suoria! Ei tietenkään kaikki, mutta isompi osa kuin olisin uskonut. Sitten näytin meidän kaukoja viisaammille. Eka katottiin istu-seiso vaihto ja sen jälkeen maahan-seiso vaihto. Maahan-seiso on parempi (sitä ollaan kyllä treenattu huomattavasti enemmän), istu-seiso olen yrittänyt opettaa takaapää paikoillaan, mutta mutta... ei se ihan paikoillaan ole. Ja ulkona ei olla vielä tehty joten sekin tietty vaikeutti asiaa. Luulen kumminkin että tässä nyt teen niin että istu-seiso vaihtoja treenatessa Demi saa olla jonkun pyyhkeen päällä jolloin selkeästi näen tuleeko eteenpäin vaiko ei. Loppuun vielä luoksetulo iltaruoalle. Lujaa tuli typy.

Mun oma ongelma kouluttamisessa on kyllä selkeesti hätäsyys ja lyhytjännitteisyys. Mä oon tosi nopea muuttamaan treenitapaa jos en saa muutosta aikaseks muutaman treenikerran aikana, vaikka tiedän hyvin että PITÄISI enemmän toistoja tehdä ennen kuin voi nähdä kehitystä johonkin suuntaan. Toiseks mä olen liian nopea tai ehkä hätänen tilanteissa ja sen takia saankin koiratkin hätäsiks ja sitten kun ollaan molemmat hätäsiä ni yritän olla vielä hätäsempi jotta kerkeän ennen koiraa, huh. Jos näkisin omia treenejä videolta, tiedän että kauhistuisin, on varmasti kamalan näköstä. Myös oman äänen käyttö on vaikeata. musta tuntuu että on tosi vaikeeta saada aina samanlainen käsky johonkin liikkeeseen ja esim. ruututreenissä mulla oli kuulemma selkeesti erilainen ääni niissä lähetyksissä joissa Nita alko haukkumaan, nice.

Muuten, otsikko ei ehkä anna kuvaa koko "treenistä", itse koirien action oli lyhyt, mutta kotiin pääsin vasta puolenyön jälkeen. Käytiin vielä treenien jälkeen mäkkärissä puimassa koirajuttuja, kiitos seurasta :)

Mutta tänään ohjelmassa on leipomista huomisiin kisoihin, sekä illalla sitten toko treenit hallilla.

Alkuviikon aksat ja tokot

Maanantaina oli Nooan agility treenit. Ryhmämme omat kouluttajat olivat kotiutuneet MM kisaturisti reissulta. Perinteitä noudattaen meidän kouluttajat toivat "tuliaisiksi" MM kisoista yhden radan meille treenattavaksi. Tällä kertaa tehtiin maxien hyppäriä, tosin muutamia hyppykulmia oli helpotettu, ei kai liene ihme :D Rata oli joka tapauksessa haastava, vaikeita hyppykulmia ja kiirettä, suoria linjoja. Sain onnistumaan mukavasti niisto-persjätön joka aikasemmin ollut meille vaikea. Putkijarrut toimi myös hyvin ja suhinan ansiosta tajusi koota hyppyjä, ettei leiskauttanut hyppyä tulevaisuuteen, hyvä poika! Vaikeuksia tuotti rengas joka oli vaikeassa linjassa edelliseen hyppyyn ja kun vauhtia oli putken ja hypyn verran. Myös suoraan putkeen meno oli vaikea kun putken suun vieressä oli siiveke ja siis hyppy. Poiak ei meinannut millään ymärtää missä mukamas on putki, meni putken suuta päin ja hyppi yli ja ohi ym. Tällasta en ole koskaan aikasemmin tajunnut Nooan kanssa treenata, mutta nyt se kyllä lisätään treeniohjelmaan. Treenit oli todella kivat ja pojan asenne oli kohdillaan ja vauhti myös :)

Nooan treenien jälkeen jäin vielä Demin kanssa tokovuorolle. Aloitettiin paikalla istumisella 2 min, toisella puolella aussi ja toisella pumi. Olin lähellä, vaihdellen 5-10m päässä ja kävin muutamaan otteeseen palkkaamassa, pysyi hyvin ja ryhdikkäänä. Sitten paikallamakuu 4 min, vieressä samat koirat. Palkkasin jätön ja menin 15m päähän. Palkkasin 3 krt, paikallamakuun aikana. Oli rauhallinen, kerran vaihto lonkkaa. Omalla vuorolla katsottiin sitten ruutua, ensin läheltä paikkaa. Ekalla lähetyksellä Demi kävi jokaisen merkin luona pyörimässä, pyysin hetken päästä pois ja uus lähetys, jolloin hakeutu ruutuun. Tein useamman toiston ja useammasta suunnasta, yhteistä joka toistolla oli se, että Demi hakeutuu nyt ruudun etureunaan enkä oikeasti siitä tykkää. Eli nostan sittenkin kriteerit vähän korkeammalle. Mukavaa oli se, että menee innokkaasti. Huomautuksena muilta, että mun ei tarttis antaa niin isoa käsiamerkkiä kuin annan koska Demi tietää selkeästi minne on menossa, myös juteliin siitä paikaista, eli aikasemmat kriteerit takasin. Tein vielä muutaman ruudun täydeltä matkalta, edelleen löysi ruudun hyvin ja meni reippaalla laukalla ruutuun. Mietittiin vielä eri variaatioita ruutu treeniin sekä palkkausta ja palkkaa. Vaihtelevasti erilaisia apuja ja välillä taas ilman. Niin ja seis käskyä pitää vahvistaa, jotta pysyy siellä ruudussa eikä tule mua vastaan, juu-u, tää jäänyt vähän treenaamatta. Itsenäisesti otin vielä kaukojen istu-maahan-istu vaihtoja, nämä hyvin parista metristä. Loppuun kapulan pitoa ja luovutusta. Nyt pidin itseni suorassa ja otin kapulan Demiltä vain vasemmalla kädellä, enkä kumartunut sitä kohti ja kappas vaan, kapula ei tippunut kertaakaan. Demi keskitty työntekoon todella hyvin, vaikka kentällä oli samaan aikaa useampi muu koirakko tekemässä juttujaan. Viereisellä kentällä agilitaavat koiratkaan eivät neitiä häirinneet.

Tiistaina olikin sitten Nitan agility treenit, ratatreeniä pukkasi. Tehtiin rataa, jossa mm. kaikki kontaktit, kepit mentiin useampaan kertaan (avo- ja sulkukulma) ja takaakiertoja useampia. Nita oli hyvässä vireessä, luki ohjausta todella hyvin. Radan alku tuntu rataantutustumisessa hankalalle, mutta pyöritys minkä suunnittelin toimi meillä kivasti, vaikka meitä ennen menneillä ei.  Onneks tajusin pysyä omassa suunnitelmassa enkä vaihtanut ohjauksia vaikka sekin kävi jo mielessä. Saksalainen toimi myös älyttömän hyvin puolessa välissä rataa, vitsit kun oli makee fiilis kun sekin vihdoin toimi hyvin. Kontaktit oli ok, A:lta tuli kyllä omin luvin pois, murr. Omatoimisesti treenasin A:ta ja keinua ja keppejä toisella kentällä. Kepit meni hyvällä tekniikalla ja lujaa. A oli hyvä joka kerta, kun taas keinulta hiippaili omin lupine pois. Loppuun teinv ielä vauhtisuoran. Kivat treenit, jossa pääs taas testaamaan ohjauskuvioita, mitä harvemmin käyttää.

Neidit on kotona tehneet kaukojen maahan-seiso-maahan ja istu-seiso-istu vaihtoja.

Puolarmaarissa tokoilemassa

Sain tänään iltapäivällä kauheen inspiraation, nyt tokoilemaan ja heti. Sain seuraakin nopeasti, kiitos vaan Kirsi.

Nita sai taas aloittaa ja suunnitelmissa oli työstää sitä ruutua jossa ilmenee haukkumista. Olin vakaasti päättänyt ja miettinyt tarkan suunnitelman mitä tehdä jos haukkuu. Kirsin kanssa käytiin sotasuunnitelma läpi ja ei kun töihin. Ja mitenkäs käy, Nita ei päästä ääntäkään koko liikkeen aikana, bongaa siis ruudun kaukaa, menee lujaa ja löytää pallonsa ruudusta ja koko ajan oli hiljaa! Olin ihan ihmeissäni, että mitäs nyt. No olin sitten vain tyytyväinen otukseen joka oli hiljaa. Sotasuunnitelma on kumminkin nyt laadittu, eli kun seuraavan kerran haukkuu niin tiedän mitä tehdä. Sitten oli vuorossa metallinoutoa puun kierron yhteydessä. Nitalla tää puun kierto ei vielä oo kovin vahva, joten ei ehkä tähän väliin paras juttu, laukkasi kyllä ja metalli pysy melko hyvin, mutta ihan perusnoudossa vauhti on kyllä parempi joten ei tuottanut ihan sitä kaivattua tulosta tämä treeni. Yritän nyt vaan kovasti saada vaihtelua aikaan treeneissä ja kaikki jutut ei vaan aina toimi. Sitten seuraamista pieni pätkä, ihan ok, vähän aukes välillä. Loppuun tunnaria x 4, kaikki piilossa lehtien alla. Eka todella hyvä, tokalla toi väärän, kolmannella toistolla taas väärä ja neljännellä haisteli pitkään ja löysi oman, pudotti kumminkin sen matkalla (kun Kiris nosti mulle käden merkiksi siitä että on oma), haisteli ja hasiteli ja meni väärien ohi monta kertaa ennen kuin uudestaan löysi oman. Hyvin ja rauhassa työskenteli.

                                          ...ja minne katsoo Hanna?! Alaspäin tietty, koskakohan opin :D

                                                        Nitahan se siinä odottaa mitä tuleman pitää... 

Demi aloitti sivulletuloilla, hyvin vaihtelevaa, paikka selkeästi hakusessa ja sitä vinoutta joka suuntaan. Istu-maahan vaihtoa, niin että olin Demin edessä ja autoin namikädellä. Saatiin aikaseks todella hyvä maahanmeno, sellanen pläts, ja parasta ehkä oli se että asento on parempi, eli koivet ei ollu niin epämääräsessä asennossa kun tähän mennessä. Toivon siis että tällä treenillä saadaan sitä maahanmenoa nopeammaksi ja suoruutta peliin. Metallinoutoa puun kierron yhteydessä. Voi Demi  kun oli niin innokas ja vauhdikas :) Pieni seuraamispätkä, aivan kamalaa, oli ihan muissa maailmoissa. Tunnari lopuksi, oli hieno. Ai niin ja loppuun paikallamakuu Nooan kanssa. Jätin ja 5m jälkeen palasin palkkaamaan, jonka jälkeen siirryin 10m. Pysyi hyvin ja napitti mua, hyvä.

Kokonaisuudessaan hyvää ja vähän heikompaa suoritusta, kaikki ei voi aina onnistua. Pää pystyyn ja eteenpäin.

Sporttikoirahallin tokoilut

Illalla tokoiltiin neljän hengen voimin hallilla. Nita sai kerrankin aloittaa ja Demi siis joutui odottelemaan omaa vuoroaan. Aloitin leikkimällä hetken Nitan kanssa, vähän kierroksia alas. Sitten tehtiin ruutua x 3 (lelu-tyhjä-lelu). Nita alkoi haukkumaan heti kun lähetin sen ruutuun, kutsuin takaisin ja uusi lähetys, taas sama juttu ja vielä kerran jollon haukkui taas, mutta päästin menemään. En siis noudattanutkaan omaa sääntöä että ei pääse tekemään jos haukkuu. Tässä mulla nyt on se ongelma, kun mä en uskalla kuinka montaa kertaa tahansa kieltää ja ottaa takaisin, koska tiedän että jos teen näin niin kohta se ei sitten mene ruutuun ollenkaan. Toisaalta tiedän että tavallaan tää tie olis pakko kulkea loppuun tai sitä haukkumista ei ikinä saada pois. Apua sanon minä. Mun pitäis todennäköisesti tehdä niin, että en päästä tekemään ja sitten kun muuttuu epävarmaksi niin edelleen vaadin olemaan hiljaa ja vaikka sitten helpotan liikettä jotta sais jonkunlaisen hiljasen onnistumisen. Me ei kumminkaan taideta olla nyt menossa vähään aikaa kisoihin joten tavallaan olis saumaa tehdä tällanen veto. Sitten seuraamista, käskytettynä, ja palkkaamisen siirto selän taakse. Nita seuras hyvin, eikä edes edistänyt pahasti. Palkkasin takaa, joka osoittautu mulle ittelleni vaikeaks, kamalaa sekoilua, ja Nita oli myös hämillään kun palkka tulikin eri paikasta kun tavallisesti. Luoksetulon stoppia, tähänkin kokeilin uutta tapaa. Apparille nakkia ja juoksutettiin Nitaa edestakas ja välillä stoppasin. Ei ihan toiminut niin hyvin kun kuvittelin, nita ei olis halunnu lähteä apparin luota pois. Pitää ehkä testata niin päin että apparilla on narupallo ja heittää sen palkaks stopista, katsotaan, katsotaan. Loppuun vielä tunnari x 1, oma ja 2 vierasta ja kaikki näkyvillä. Lähti laukalla, haisteli kaikki läpi ja varmasti nappasi oman, jess!

Illalla Nita teki vielä kaukojen maahan-seiso vaihtoja, ihan kivasti, ei enää venkslaa kauheesti omin päin vaihtoja, malttia on tullut lisää. Myös metallin pitoa ja palautuksia. Nitan ote on parantunut huomattavasti, voin tökkiä metallia ja Nita pitää kunnolla koska ei enää heilu suussa, hyvä.

Demi teki omalla vuorollaan hallilla sivulletuloja. Tein havainnon joka helpottaa omaa oloa. Demin vinot pa:t on selkeesti perua siitä kun aina katson sitä, jolloin mun vasen hartia menee taakse ja sillä tavalla Demi on alkanut "väistää" mua ja pylly joutuu mun selän/jalan taakse. Testasin niinpäin, että tein vastaavan liikkeen oikealle ja kas, Demin pa:t oli ihan suorassa! Nyt pitää siis olla tarkkana etten missään vaiheessa kurki sinne vasemmalle vaan ennemmin oikealle ja paras olis että olisin ihan vaan suorassa. Tää onkin hankala juttu, kun on pidempään tehny tällasia vartalojuttuja joihin ei ole kiinnittänyt niin paljon huomiota niin on saanut aikaseks vinoutta, mutta onneks homma korjaantuu. Paikallaolon jättöjä tehtiin myös ja vaikka oli häiriötä (ei tosin ihan vieressä), ei kertaakaan noussut istumaan. Palkkailin kumminkin näistä jätöistä, eli vahvistin niitä. Tässä paikallaolojen jätössä huomasin, että Demin asento on aivan kamala, kun on maassa. Takajalat on niin ihmeellisessä asennossa ettei pysty niin epämukavasti olla kauaa, joten päätin sitten erikseen ottaa maahanmenoja istumisesta. Autoin kädellä jotta sain Demin ns. pidemmäksi. Normaalisti istumisesta menee maahan niin tiiviisti ja on niin lyhkäsenä pötkönä että on todella epämukavan näköistä. Eli päätin opettaa uudestaan maahanmenon. Tehtiin myös ruutua, jotka oli todella hyviä, hakeutuu juuri sinne keskelle jonne haluankin. Ja loppuun luoksetulo, hyvin pysyi kun jätin istumaan ja tuli lujaa.

Illalla kotona Demi teki vielä kaukojen maahan-seiso vaihtoja, on kyllä mukavaa edistystä tapahtunut, pääsin ottamaan etäisyyttä puoli metriä ja pystyn siis jo seisomaan.

Perjantaina Sirkuskentällä

Ja jäipä muuten p***a maku suuhun treeneistä. Mä oon tainnu taas kerran onnistua pilaamaan yhden koiran paikallamakuun, p*****e! Miten mä oon niin tunari?! Demin paikallamakuu on ollu todella kivalla mallilla, on maannut varmasti ja rauhallisin mielin, mutta eilen sitten kaikki näytti olevan päin pyllyä. Mutta tässäpä nyt eiliset treenit...

Demin kanssa aloitettiin. Tehtiin paikallamakuuta Sonan ja Reetan kanssa. Demi nousi istumaan heti kun sen jätin, käskin kauempaa maahan ja jolloin meni maahan, pysyi 2min paikoillaan. Sitten uudestaan vain Sonan kanssa, heti jätettyäni nousi istumaan. Tätä toistettiin ja toistettiin ja aina vaan nousi istumaan. Tehtiin monta toistoa ja ihan parin askeleen jälkeen palasin palkkaaman kun pysyi maassa. Demi oli jotenkin tosi levottoman oloinen ja kun näitä jättöjä tehtiin niin lopuks alkoi jo piippailemaan. Mua niin ahdistaa se, että Demi aloitti piippailun, nään punasta koska Nitan kanssa siitä ääntelystä ei edelleenkään olla päästy eroon ja jos nyt onnistuin saamaan Deminkin paikallamakuut piloille ni mä lopetan koko harrastuksen. Tehtiin myös muutakin, eli sivulletuloja, niin että Anne katsoi että oli suorassa, nämä suurimmaksi osaksi hyviä. Sitten hyppyä, jossa Anne vuorostaan käskytti. Palkkailin Demiä siitä ettei varastanut, eli ei lähtenyt liikkurin käskystä mihinkään. Myös muutama niin että pääsi hyppäämään, menin luokse ja sitten palkka. Nämä toimi oikein hyvin. Puun kiertoa, jossa Demillä on nykyään hyvin vauhtia ja osaa kiertää puuta jo kauempaa. Puun kierron yhteydessä tein muutaman luoksetulon maahanmenon, hyviä mun makuun. Sitten noutoja puun  kierron yheydessä. Tämä oli meille ihan uus juttu. Olen toki nähnyt kun muut tätä tekevät, ja Pialta pääsin kysymään apuja tähän ja kas, hienosti pysy puinen noutokapula suussa ja laukalla kiersi puuta, hyvä Demi. Kiva saada lisää variaatiota treeneihin. Tehtiin myös tunnaria x 2. Tunnarit oli rivissä, Demi meni laukalla, haisteli koko rivin ruhassa ja toi oman molemmilla kerroilla, hineoa. Olen kyllä todella ihastunut Demin tunnarityöskentelyyn, rauhallinen haistelu ja innokas meno ja paluu. Loppuun vielä luoksetulo, jossa Pia käskytti. Tässäkin sitten ilmeni ongelmia, eli jättö oli taas ongelmana. Nousi seisomaan kun jätin, joten pääsin uusimaan liikkeen monta kertaa. Ennakoi myös Pia käskytystä, nice! Kun vihdoin pysyi, tuli lujaa luokse, söpö.

Nitan kanssa heittelin alkuun muutaman kerran palloa kentän laidalla, jotta kierrokset vähän laskee. Sen jälkeen "yhdessä" käskyllä mentiin kentälle, haukahti kerran, ennen kuin päästiin kentälle, tästä kielsin. Aloitin seuraamisen liikkeelle lähdöillä, ei lähtenyt kertaakaan pelkästä käskystä, hyvin on oppinut homman nimen ja oli muuten hiljaa. Sitten seuraamista niin että keskityin siihen rauhalliseen lähtöön ja Nita oli hiljaa, hyvä. Seuraamisessa edisti aivan hurjasti, voihan kökkö. Nyt pitää sitten miettiä miten siirrän sitä paikkaa taaksepäin, todennäköisesti kokeilen niin että palkkaan oikeasta kädestä selän takaa. Hidas toimi parhaiten, mutta siis, koko seuraaminen meni pääsääntöisesti edistäen ja välillä poikitti huomattavasti. Paikallamakuu yksin, en ottanut aikaa kun tarkoitus oli tehdä lyhyt paikallaolo. Sirkuskenttä on paikkana Nitalle nyt vähän hankala, varsinkin paikallamakuut on menneet erityisen huonosti tuolla. Olin esillä ja kävin kaks kertaa ihan lyhyen aikaa piilossa. Ei äännellyt, tai en ainakaan kuullut että olisi äännellyt. Loppuun tunnaria, Pian avustamana. Tehtiin niin että kaikki tunnarit oli lehtien alla piilossa. Nyt tuli virheitä, toi väärän ja kun skeittirampeille tuli mopoja jotka piti julmetusti meteliä niin Nita otti niistä paineita eikä lähtenyt ollenkaan mun vierestä ennen kuin olin antanut monta käskyä. Saatiin kumminkin onnistumisiakin ja Nita kyllä tiesi mitä oli tekemässä, haisteli hyvin.

Treenissä oli paljon hyvää, mutta mieleen jäi erityisesti paikallamakuu ja Nitalla taas vastaavasti tunnari. Nyt pitää Demin kanssa kiinnittää erityistä huomiota noihin perusjuttuihin ja treenata niitä nyt tehostetusti. Omaa asentoa pitää tarkkailla, mulla on niin taipumusta kääntyä ja paineistaa Demiä ja voi olla että sen takia Demi perusasennossa nojaa ulospäin ja asento sen takai näyttää vähän tyhmälle. Kiitos vaan kaikille auttaneille treeneistä!

Agilityt ja tokot

Eilen maanantaina oli Nooan agility treenit. Meidän "omat" kouluttajat eivät olleet paikanpäällä, mutta onneksi saimme mukavan ihmisen pitämään meille treenit. Tehtiin kahta erilaista lyhkäistä rataa. Ekalla radalla treenattiin mm. ihmisnuolta, joka toimi todella kivasti. Myös sylkkäri ja poispäinkäännökset oli teemana. Poispäinkäännökset oli meille Nooan kanssa hiukka hankalia. Saatiin muutama onnistuminen, mutta hitsinmoista vääntöä niiden kanssa oli. Mukavaa oli muuten se, että meillä oli radalla rengas ja siihen tultiin putkesta ja lujaa, ja Nooa meni joka kerta renkaan läpi, ei kertaakaan ohi, jess! Rengasta ei siis tähän mennessä ole vielä meillä radalla ollut, yksittäisenä vaan treenattu. Toinen rata oli tämän vuoden mm-kisojen agilityradan alku. Se toimikin yllättävän hyvin. Alkuun mulla oli vaikeuksia saada Nooa kääntymään jaakotuksella tarpeeksi tiukasti, joten useamman kerran hyppäs viereisen hypyn vaikka piti tulla hyppyjen väistä, mutta kun sain suhinat ja jaakotukset ajoitettua niin käänty hienosti. A:n alla oli myös putki, eli samaan syssyyn treenattiin A:n ja putken erottelua, joka toimi hyvin. A:n kontaktit oli vähän hukassa, tuli läpi useamman kerran eikä siis pysähtynyt 2o2o. Hyvät treenit jossa paljon mietittävää :)

Nooan treenien jälkeen jäähdyttelin Nooan ja lämmittelin Nitan. Nitan kanssa osallistuttiin meidän tokoryhmän treeneihin. Paikanpäälle tuli valitettavasti meidän lisäks vaan 2 koirakkoa, mutta hyvät treenit saatiin kumminkin aikaseksi.

Aloitettiin paikalla istumisella 2 min, jota hups, hups, en oo Nitan kanssa ollenkaan treenannut. Jäin esille kun muut meni piiloon, palkkasin muutaman kerran, hyvin pysyi ja pääasia oli että Nita oli rauhallinen, suu oli kiinni eikä ääntä tullut. Sitten 4 min paikallamakuu. Uusi toko treenipaikka ja uudet kaverit + viimeaikaiset ääntelyt, joten päätin tehdä helpomman kautta ja jäädä näkyville. Nita oli rauhallinen, vaikka vieressä oli täysin uusi koira, palkkailin ja kävin muutaman kerran piilossa hallin ulkopuolella. Toisella kerralla Nita nousi seisomaan, mutta se meni täysin mun piikkiin koska en ole aikaisemmin treenannut piiloon menoa joka on ulkona, enkä vahvistanut tässä paikka käskyä. Käskin ovelta uudestaan maahan, oli lopun aikaa jälleen rauhallinen. Paikallaolojen jälkeen treenattiin yksi kerrallaan, jolloin muut katto ja kommentoi, antoi vinkkejä. Nita teki ekassa setissä liikkeestä istumista. Tässä ongelmana ollut seisominen, saatiin onnistumisia, mutta myös muutama moka. Kommentteja ja treeniä tehtiinkin sitten ääntelyn kanssa, josta mulle huomautettiin. Nita nimittäin piippas joka kerta seuruuseen lähdössä. Mun lähdöt on kuulemma hätäsiä ja sen takia Nita tod.näkösesti päästää äänen. Treenattiin sitten rauhallista liikkeellelähtöä. Tässäkin saatiin pientä edistymistä, eli en lähtenyt heti käskystä liikkeelle, vana palkkasin kun oli hiljaa mun käskyn jälkeen ja vasta sitten liikkeelle.

Puhuttiin paljon myös Nitan kaikesta ääntelystä ja V ja I olivat sitä mieltä etät nyt pitäis puuttua jos aikoo puuttua. Selitin sitten heille että meidän ongelma ääntelyn kanssa on se, että ääntely on niin kytköksissä viretilaan. Silloin kun on korkea vire ja Nita tekee innokkaalla ja hyvällä asenteella niin silloin valitettavasti ääntelee. Kun taas virettä saan laskettua niin tekeminen ei enää ole niin intensiivistä, mutta silloin on hiljaa. Mua kehotettiin kokeilemaan miten saisin aikaseks sellasen vireen joka on riittävä, mutta jossa Nita olis hiljaa. Ja pitäis muistaa olla musta-valkonen ääntelyn suhteen. Paljon tärkeitä ajatuksia, mutta en voi muuta kun todeta että yritän kyllä nyt oikeasti tehdä asialle jotain, mutta ääntely on kovin vaikea juttu.

Tokassa setissä mtellinoutoa, jossa Nita on viime aikoina haukkunut kun lähtee noutamaan. Tässä treenissä ääntelyyn ei päästy puuttumaan koska nita ei haukkunut. Sen sijaan varasti, josta huomautin, jonka jälkeen seuraavat toistot teki tosi vaisusti, lähti ravaillen ja katteli mun perään, tosin laukkas sentään takasin. Tässä I ja V ihmetteli että mitäs tapahtu, no pehmee koira kun Nita on niin ottaa itteensä kun huomautin varastamisesta eikä päässyt sillä kertaa noutamaan. Otin sitten vauhtinoudon jotta sain vauhtia ja itsevarmuutta kehiin, tämä oli hyvä.

Tokotreenit oli todella mukavat ja hyvässä ja osaavassa seurassa. Muut treenasivat muun rotuisilla koirilla ja voi että, ne painii niin eri ongelmien kanssa kuin me. Oli ihana katsoa koiria jotka jaksaa mm. tehdä miljoona luoksetulon stoppia ja läpijuoksua ilman pienintäkään vauhdin hiipumista, kaikki miljoon toistoa samalla draivilla kuin se ensimmäinen toisto. Toivottavasti koko porukka on yhtä mukavaa kuin nämä kaksi :)

Viikonloppu täynnä tekemistä

Perjantaina ajoin Nurmijärvelle/Hyvinkäälle, jossa treffattiin Pian kanssa. Pia oli ystävällisesti tehnyt Demille n. 300m jäljen. Ajaessa satoi aivan sairaan paljon vettä ja perille tultuani ei muuta kun sadevaatteita pukemaan goretex vaatteiden päälle, vettä nimittäin tuli niin valtavasti, ettei pelkät goretexit enää auttaneet. Ensin olin mukana ajamassa E:n verijäljen, olipas pätevä poika. Pikkuhiljaa sadekkin väheni ja Demin päästessä ajamaan jälkeä ei enää kaatamalla satanut. Ai niin, ennen jälkeä tehtiin mini keppi-jälki, jossa siis tsekattiin osaako Demi ilmaista keppejä ja osashan se. Jäljelle Pia oli laittanut 8 keppiä ja vähän nameja. Meidän tasoon nähden nameja olis voinu olla vähän enemmän, mutta eihän Pia sitä voinut tietää. Jäljestys ei siis ollut kovin siistiä, nenä tuppas nousemaan aikalailla ja eksyttiinkin ajoittain, ainakaan kaikkia keppejä ei löydetty. Demi ilmaisi kepit 2, 5, 7, 8. Tuon 2. ilmasi, mutta ei tuonut käteen asti ja sit se jo katoskin, mutta muut luovutti mulle käteen, tosin mä ite vielä sössin niiden kanssa kun niin hätäsesti annoin luovuttaa, mutta atlteen ne saatiin. Ei siis ihan huonosti mennyt, positiivista oli se että Demi ilmasee kepit, tosin jäljesti ehkä enemmän niitä keppejä kuin itse jälkeä, eli jälki jäi vähän toissijaiseksi. Ens kerralla lisätään vähän nameja ni ehkäpä sitten se jälki pysyy prioriteetti 1. ja sen jälkeen tulee vasta kepit. Jäljestyksen jälkeen lenkkeilemään ja sen jälkeen vielä syömään ja kahville. Oli mukavaa vaikka olikin kylmä ja märkä. Kiitos Pia taas avusta ja seurasta :)

Lauantaina olikin ohjelmassa muutakin kuin pelkkiä koirajuttuja ja sen takia ei ihan sit pysyttykkään aikataulussa ja kiire tuli. Jälki oli tarkoitus tehdä Demille, mutta sitä ei ehditty :( Petikossa käytiin lenkillä ja seurana meillä oli Erika ja Tara.

Lenkkeilyn jälkeen suunnattiin Sporttikselle omalle vuorolle. Nita teki seuraamista, hidas oli ohjelmassa ja voi sitä edistämisen määrää, huoh. Nita oli niin kovin innokas ja asenne kohdillaan, mutta paikka ei sitten ollutkaan ihan hanskassa. Sain muutaman todella hyvän pätkän kyllä aikaseksi, hyvä niin. Paikallamakuuta otin yksinäni ja menin A:n taakse piiloon. Olin piilossa max. 30sek, enkä ole ihan varma piippasko Nita vaiko ei, koska palatessani Nitan luokse kuulin piippailua seinän takaa, joten en ole varma mistä ääni tuli paikallamakuun aikana. Tuolla hallissa sekoittuu äänet pikku puolelta ja kun piilossa oli niin vaieka sanoa piippailiko vaiko ei. Tehtiin myös kaukoja, maahan-seiso vaihtoja, ok. Nita teki myös keppejä, tekniikkaa yritettiin korjata, mutta mutta... ei ihna putkeen mennyt. Myös kontakteja A:lla ja puomilla, jotka hyvin.

Demi teki seuraamista. Häiriötä oli aika lailla kun vieressä oli muita koiria tekemässä, otti niistä häiriötä. Kontakti tippui useamman kerran ja tuntui että vähän jätätti. Tein myös hyppyä, niin etät meni hypyn eteen ja sanoin itselleni "käsky", kun Demi pysyi eikä varastanut, palkkasin ja menin pois. Otin näitä muutaman ja kertaakaan ei varastanut hypylle. Tein myös muutaman toiston jossa Demi pääsi hyppäämään, hyvin. Tunnaria, kerran toi väärän, jolloin lähdin kävelemään Demiä kohti ja sanoin että "oho, väärä oli", muuten toi oman, mutta ei ollut ollenkaan varma suorittaessaan liikettä. Otti vääriä suuhun, jotka sitten kumminkin vahtoi omaan. Näihin maisteluihin en puuttunut. Tein myös Demin kanssa yksinäni paikallamakuun. Viereen sattui sitten koira joka teki metallinoutoa, ja tämähän oli Demille vaikea paikka, nousi istumaan, jolloin käskin uudestaan maahan, nyt pysyi. Tulin lähemmäs ja kävin palkkaamassa ja menin takaisin kauemmas, mutta kumminkin lähemmäs kuin alussa. Demi näytti hiukan levottomalle ja nyt mietinkin, että pitää otaa askel taaksepäin ja muistaa treenata enemmän paikallamakuuta ilman suuria häiriöitä, jotta saan sen rauhallisen tilan takaisin ennen kuin pilaan koko touhun. Häiriönä ei siis ollut pelkkä metallinouto vaan hallissa tehtiin samaan aikaan paljon muutakin ja käskyjä raikui paljon, eli nyt rauhallisia paikallamakuita enemmän joukkoon, unohtamatta häiriöitä, mutta hiukka tasapainoa peliin. Loppuun ruutu, josta sai loppupalkan, aikamoisen banaanin teki ruutuun, mutta meni edestä sisään ja reippaalla laukalla.

Tänään oltiin sitten Demin kanssa Jessica Svanljungin koulutuksessa. Ensi alkuun täytyy todeta, että olipas muuten taas kovin miellyttävä kouluttaja ja taitava, muuta ei kai voi edes olettaa kun kyseessä on maajoukkueen edustaja. Me jaettiin Erikan kanssa yksi paikka, joten saatiin päivän aikana yksi treeni, ja aikaa oli käytettäväksi 23min.

 Pyysin apua kaukoihin, koska kesällä saamani ohjeet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Eli lähtökohta oli se, että Demi tekee teknisesti hyvin, mutta on niin kiinni kädessä ja tekee kovin hätäsesti että jotain tarttis tehdä. Etäisyyttä en ole pystynyt ottamaan kun on kiinni mun kädessä. Takapalkkaus ei toimi koska siinä Demi noustessaan seisomaan poikittaa taaksepäin palkalle. Näytettiin siis mitä ollaan tehty ja osaahan se käsiavustuksella seiso-maahan vaihdot. Kommenttina mun ja koiran hätäsyys, mun käskyt on hätäsiä ja palkkaus samoin ja koira sitten hätäilee sen takia. Eli kun rauhoitin oman käskyn ja käsimerkin enkä samalla sekunnilla palkannut namilla vaan reilusti sanallisia kehuja niin johan alkoi vaihdot sujumaan paremmin, tai siis rauhallisesti ja hallitusti. Kokeiltiin myös että palkka olisi molemmilla sivuilla alustoilla, jolloin en palkkaisi kädestä, mutta tässä Demin keskittyminen oli pelkästään nameissa ja Jessica totes että ensin kannattaa vahvistaa seisomista vielä niin että palkkaan kädestä ja vasta sitten siirryn sivupalkkoihin. Eli nyt opetan ensin Demin luopumaan palkasta, eli kun/jos mulla on kädessä palkkaa niin Demi ei saa hamuta namia niin että tökkii mua kuonolla, puree sormia, läppäsee tassulla. Kun tekee noita edellämainittuja niin kielletään ja koputetaan kuonoon. Muut tämän päivän koirat usko muutaman koputuksen jälkeen, mutta Demi jatko ja jatko, eli palkasta luopuminen oli todella vaikeeta. Ideana siis se että kun ottaa kontaktin niin luvalla saa vasta koskea ja ottaa kädestä palkaan, mitään ei saa jos hamuaa palkkaa. Kun tämä on opetettu pystytään palkkaamaan kaukoja kädestä palkkaamalla ilman että koira tulee käden mukana ja saadaan siis sitä etäisyyttä. Tätä siis kokeiltiin ja se toimi. Eli tämän vaiheen jälkeen siirrytään siihen että palkat tulee sivulta. Tätä sivulta palkkaamista käytettiin istu-maahan vaihdoissa jotka meillä jo paremmalla mallilla. Saatiin siis hyvät vinkit jatkotreeniin :) Kun aikaa vielä jäi, katsastettiin seuraaminen. Täyskäännöksiin puututttiin, mä hissuttelen täyskäännöksen loppuosan ja tähän sitten keskityttiin hetki. Seuraaminen muuten oli kuulemma ihan hyvällä mallilla, mutta täyskäännöksiin oma askellus kuntoon eikä mitään himmailua. Perusasentoja katsastettiin myös, ne on nyt taas vinossa, voi prkl! Nyt on taas käynyt niin että näyttä että on suorassa, mutta pylly onkin mun jalan takana. Ja toinen huomio on että kun aina palkkaan tietyllä tavalla, eli vasemmalla kädellä, vasemman jalan kohdalle niin Demin kaula on kuin korkkiruuvi. Nyt siis kiinnitetään erityistä huomiota perusasentoihin, tehdään kuuri peilin edessä ja muutan palkkausta niin että palkkaan Demin vasemmalle puolelle.

Todella hyvä koulutus, tuli uusia vinkkejä sekä muistuttelua vanhoista jutuista. Muiden suorituksia ja Jessican opetusta kuunnellessa tuli kyllä paljon taas hyviä juttuja. Ja muistu taas mieleen mitä kaikkea sitä pitäis muistaa treenata.

Tokoa Tuulikujalla

Tapiolassa Tuulikujalla treenaamassa Heidin, Annen ja Kirsin kanssa. Kenttä oli iso hiekkakenttä, mutta ilman valoja, pimeetä ehti tulla ennen treenien loppua.

Aloitin Demin kanssa, muiden tehdessä samalla. Taisin aloittaa seuraamisella, jonka Heidi liikkuroi, hyvä kontakti, paikka ja asenne. Metallinoutoa x 3, ekan palautti ravilla, loput otinkin sitten vauhtinoutona jolloin laukkasi molempiin suuntiin. Ruutua, Demin jätin 20m päähän, itse menin 5m päähän ruudusta  josta käskin ruutuun, hyvällä vauhdilla ja paikka oli hyvä, näitä x 2. Tunnari x 1. Ei kattonu ollenkaan kun vein tunnarit, laitoin riviin, oma oli vasemmalla ja siitä oikealla kaikki vieraat. Lähti ruutun, josta haisteli ja haisteli, etti sieltä tunnareita. Annoin ettiä jonkun aikaa kunnes kutsuin pois ja lähetin uudestaan, nyt bongasi tunnarit, haisteli koko rivin oikealta vasemmalle ja otti varmasti oman. Hyvä haistelu, palautti ravilla, luovutus hyvä. Loppuun paikallamakuu rivissä, sivuilla koiria. Aika lyhyt, jäin 10m päähän. Vaihto lonkkaa kerran.

Nita teki ainakin luoksetulon stoppia ja maahanmenoa, tolpan kierron kautta. Sekä stoppi että maahanmeno onnistu hyvin, eikä alkanut ennakoimaan kun otin väliin myös läpijuoksuja. Metallinoutoa, laukkasi molempiin suuntiin, mutta haukahti kun lähti noutamaan, murr. Tunnaria, Pekan ohjeiden mukaan. Kerran toi väärän, kävelin kohti ja sanoin "oho", uusi lähetys ja nyt haisteli kunnolla. Onnistumisprosentti on nyt kohonnyt, hyvä niin. Paikallamakuu yksinään, olin piilossa 40sek. Yritän saada takasin sita rauhaa joka meillä jo hetken oli, ennen kuin ääntely palasi.

Korrien tokokoulutus

tekstin lisäys myöhemmin...

Ja lisää aksaa...

Tänään sitten vuorossa oli Nitan treenit. Tehtiin rataa (tosin ei mikään kisarata), joka oli hyvin tekniikkapainoitteinen, treenattiin takaakiertoja ja välistävetoja. Takaakierrot suju todella hyvin, ne ei aian nimittäin nitalla oo ihan toiminut, välistävedot oli myös hyvät. Muutaman mokan sain tehtyä välistävedoissa kun olin pikkasen liian edessä jolloin ohjasin Nitan hypyn väärältä puolelta. Omat linjat oli jälleen kerran hukassa ja helpossa kohdassa. Mä en ymmärrä miten multa usein luonnistuu noi tekniikat, mutta sitten  ihan vaan sellanen perusjuttu kun pysyä linjalla, eikä painaa koiraa ihan väärille urille, niin sehän on aina ajoittain mulle hankalaa. Sain painettua Nitan puomille useamman kerran, vaikka tarkotus oli mennä kepeille. Kepit ja puomi oli vierekkäin, muutama metri niiden välissä, edeltävä este oli keinu ja loivassa kaaressa piti mennä pujotteluun, mutta mun linja paino Nitan puomille. M piirsi taas hiekkaan reitit, jotta itekkin tajuisin et mun linja oli huono, vaikka mä oikeasti kuvittelin et ohjasin nitan hyvälle linjalle ni kyllähän mä tajusin ongelman kun se selkeesti siinä maassa näkyi. Voi että, sanon vaan. Kun omat linjat oli kohdillaan niin johan taas homma sujui ja saatiin loppuratakin siististi loppuun. Nita oli hyvä, mä huono!

Tänään taas tokoiltiin. Demi teki kaukoja, maahan-seiso sekä maahan-istu. Molemmat vaihdot toimi hyvin, ei edistänyt seisomisissa ja istumaan nousut oli teknisesti hyviä, eli ei noussut seisomisen kautta, hyvä niin. Seuraamisen sivuaskeleita oikealle, näissä pientä ääntelyä, kun edisti enkä päässyt palkkaamaan. Sen verran nää sivuaskeleet on vielä hankalia, että pientä ääntä pukkaa jos ei palkkaa tule. Uskon että tämä "ongelma" katoaa kun saadaan homma toimimaan, koska samaa ääntelyä oli alussa myös paikallaankäännöksissä jotka nyt jo sujuu hyvin. Peruutuksia harjoiteltiin myös, askel menee hyvin, useammassa ei muista ottaa pa:ta. Nita teki kaukoja, maahan-seiso vaihtoa, alkaa sujumaan ainakin nyt alustalla.

Aksaa

Nooalaisen kanssa päästiin tänään aksaamaan, pieni tauko oli tässä välissä hallin talkoiden takia. Treenattiin ohjaustekniikkaa ja tänään oli vuorossa twistiä ja saksalaista. Nooan kanssa päästiin ensin vääntämään twistiä muutaman hypyn kanssa ja voi sitä koordinaatiota, huh, kun osaa asian tehdä taas itselleen vaikeeksi. Nooa oli siis hyvinkin pätevä ja lähti takaakiertoon todella hyvin, mutta minähän se jälleen olin se heikoin lenkki. Kuinka vaikeeta onkaan kun pitää ajatella mitä jalkaa ja kättä siirtää mihinkin suuntaan ja mihin aikaan :D Treenasin ennen omaa vuoroa tätä kuivaharjotteluna, mutta loppujen lopuks alkoi luonnistumaan paremmin kun oli se koirakin siinä mukana. Hyviä onnistumisia saatiin aikaan kunhan sain omat kädet ja jalat aisoihin. Sitten tein omatoimisesti keppejä, viidellä verkolla. Saatiin huimat kommentit kouluttajilta, kun Nooalla on kepeillä hurja vauhti, jess! Muutama toisto myös A:n kontakteja, jotka alkaa pikkuhiljaa sujumaan. Lopuksi päästiin vielä toiselle 9 hypyn "radalle" treenaamaan saksalaisia ja niitä saatiinkin mahtumaan monta peräkkäin ja molemmilta puolilta ohjattuina. Itelle saksalainen tuntu paljon luonnollisemmalle ohjaukselle kuin mitä twisti. Tiedän että molemmat ohjaustekniikat on oikeasti käyttökelposia, mutta saksalaista on tullut enemmän käytettyä.

Ens viikolla alkaakin sitten HAU:n tokotreenit, ja ne onkin sitten Nooan treenien jälkeen. Otan siis viikoittain vain toisen oman koiran mukaan, kun muuten on vähän ahdasta autossa.

Pieniä tokojuttuja on tehty, molemmat tytöt on tehneet kaukoja. Nita on muistutellut nenäkosketusta ja nyt näyttää sille että maahan-seiso-maahan alkaa sujumaan ja ihan oikealla tekniikalla, tassut pysyy millintarkkuudella samassa kohdassa. Ihanaa jos Nitan kaukot alkais vihdoinkin toimimaan. Demi on tehnyt sekä seiso-maahan että istu-maahan vaihtoja. Tällä hetkellä maahan-istu vaihdot on suurimmaks osaks puhtaita, hyvä niin.