sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Viikonloppu täynnä tekemistä

Perjantaina ajoin Nurmijärvelle/Hyvinkäälle, jossa treffattiin Pian kanssa. Pia oli ystävällisesti tehnyt Demille n. 300m jäljen. Ajaessa satoi aivan sairaan paljon vettä ja perille tultuani ei muuta kun sadevaatteita pukemaan goretex vaatteiden päälle, vettä nimittäin tuli niin valtavasti, ettei pelkät goretexit enää auttaneet. Ensin olin mukana ajamassa E:n verijäljen, olipas pätevä poika. Pikkuhiljaa sadekkin väheni ja Demin päästessä ajamaan jälkeä ei enää kaatamalla satanut. Ai niin, ennen jälkeä tehtiin mini keppi-jälki, jossa siis tsekattiin osaako Demi ilmaista keppejä ja osashan se. Jäljelle Pia oli laittanut 8 keppiä ja vähän nameja. Meidän tasoon nähden nameja olis voinu olla vähän enemmän, mutta eihän Pia sitä voinut tietää. Jäljestys ei siis ollut kovin siistiä, nenä tuppas nousemaan aikalailla ja eksyttiinkin ajoittain, ainakaan kaikkia keppejä ei löydetty. Demi ilmaisi kepit 2, 5, 7, 8. Tuon 2. ilmasi, mutta ei tuonut käteen asti ja sit se jo katoskin, mutta muut luovutti mulle käteen, tosin mä ite vielä sössin niiden kanssa kun niin hätäsesti annoin luovuttaa, mutta atlteen ne saatiin. Ei siis ihan huonosti mennyt, positiivista oli se että Demi ilmasee kepit, tosin jäljesti ehkä enemmän niitä keppejä kuin itse jälkeä, eli jälki jäi vähän toissijaiseksi. Ens kerralla lisätään vähän nameja ni ehkäpä sitten se jälki pysyy prioriteetti 1. ja sen jälkeen tulee vasta kepit. Jäljestyksen jälkeen lenkkeilemään ja sen jälkeen vielä syömään ja kahville. Oli mukavaa vaikka olikin kylmä ja märkä. Kiitos Pia taas avusta ja seurasta :)

Lauantaina olikin ohjelmassa muutakin kuin pelkkiä koirajuttuja ja sen takia ei ihan sit pysyttykkään aikataulussa ja kiire tuli. Jälki oli tarkoitus tehdä Demille, mutta sitä ei ehditty :( Petikossa käytiin lenkillä ja seurana meillä oli Erika ja Tara.

Lenkkeilyn jälkeen suunnattiin Sporttikselle omalle vuorolle. Nita teki seuraamista, hidas oli ohjelmassa ja voi sitä edistämisen määrää, huoh. Nita oli niin kovin innokas ja asenne kohdillaan, mutta paikka ei sitten ollutkaan ihan hanskassa. Sain muutaman todella hyvän pätkän kyllä aikaseksi, hyvä niin. Paikallamakuuta otin yksinäni ja menin A:n taakse piiloon. Olin piilossa max. 30sek, enkä ole ihan varma piippasko Nita vaiko ei, koska palatessani Nitan luokse kuulin piippailua seinän takaa, joten en ole varma mistä ääni tuli paikallamakuun aikana. Tuolla hallissa sekoittuu äänet pikku puolelta ja kun piilossa oli niin vaieka sanoa piippailiko vaiko ei. Tehtiin myös kaukoja, maahan-seiso vaihtoja, ok. Nita teki myös keppejä, tekniikkaa yritettiin korjata, mutta mutta... ei ihna putkeen mennyt. Myös kontakteja A:lla ja puomilla, jotka hyvin.

Demi teki seuraamista. Häiriötä oli aika lailla kun vieressä oli muita koiria tekemässä, otti niistä häiriötä. Kontakti tippui useamman kerran ja tuntui että vähän jätätti. Tein myös hyppyä, niin etät meni hypyn eteen ja sanoin itselleni "käsky", kun Demi pysyi eikä varastanut, palkkasin ja menin pois. Otin näitä muutaman ja kertaakaan ei varastanut hypylle. Tein myös muutaman toiston jossa Demi pääsi hyppäämään, hyvin. Tunnaria, kerran toi väärän, jolloin lähdin kävelemään Demiä kohti ja sanoin että "oho, väärä oli", muuten toi oman, mutta ei ollut ollenkaan varma suorittaessaan liikettä. Otti vääriä suuhun, jotka sitten kumminkin vahtoi omaan. Näihin maisteluihin en puuttunut. Tein myös Demin kanssa yksinäni paikallamakuun. Viereen sattui sitten koira joka teki metallinoutoa, ja tämähän oli Demille vaikea paikka, nousi istumaan, jolloin käskin uudestaan maahan, nyt pysyi. Tulin lähemmäs ja kävin palkkaamassa ja menin takaisin kauemmas, mutta kumminkin lähemmäs kuin alussa. Demi näytti hiukan levottomalle ja nyt mietinkin, että pitää otaa askel taaksepäin ja muistaa treenata enemmän paikallamakuuta ilman suuria häiriöitä, jotta saan sen rauhallisen tilan takaisin ennen kuin pilaan koko touhun. Häiriönä ei siis ollut pelkkä metallinouto vaan hallissa tehtiin samaan aikaan paljon muutakin ja käskyjä raikui paljon, eli nyt rauhallisia paikallamakuita enemmän joukkoon, unohtamatta häiriöitä, mutta hiukka tasapainoa peliin. Loppuun ruutu, josta sai loppupalkan, aikamoisen banaanin teki ruutuun, mutta meni edestä sisään ja reippaalla laukalla.

Tänään oltiin sitten Demin kanssa Jessica Svanljungin koulutuksessa. Ensi alkuun täytyy todeta, että olipas muuten taas kovin miellyttävä kouluttaja ja taitava, muuta ei kai voi edes olettaa kun kyseessä on maajoukkueen edustaja. Me jaettiin Erikan kanssa yksi paikka, joten saatiin päivän aikana yksi treeni, ja aikaa oli käytettäväksi 23min.

 Pyysin apua kaukoihin, koska kesällä saamani ohjeet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Eli lähtökohta oli se, että Demi tekee teknisesti hyvin, mutta on niin kiinni kädessä ja tekee kovin hätäsesti että jotain tarttis tehdä. Etäisyyttä en ole pystynyt ottamaan kun on kiinni mun kädessä. Takapalkkaus ei toimi koska siinä Demi noustessaan seisomaan poikittaa taaksepäin palkalle. Näytettiin siis mitä ollaan tehty ja osaahan se käsiavustuksella seiso-maahan vaihdot. Kommenttina mun ja koiran hätäsyys, mun käskyt on hätäsiä ja palkkaus samoin ja koira sitten hätäilee sen takia. Eli kun rauhoitin oman käskyn ja käsimerkin enkä samalla sekunnilla palkannut namilla vaan reilusti sanallisia kehuja niin johan alkoi vaihdot sujumaan paremmin, tai siis rauhallisesti ja hallitusti. Kokeiltiin myös että palkka olisi molemmilla sivuilla alustoilla, jolloin en palkkaisi kädestä, mutta tässä Demin keskittyminen oli pelkästään nameissa ja Jessica totes että ensin kannattaa vahvistaa seisomista vielä niin että palkkaan kädestä ja vasta sitten siirryn sivupalkkoihin. Eli nyt opetan ensin Demin luopumaan palkasta, eli kun/jos mulla on kädessä palkkaa niin Demi ei saa hamuta namia niin että tökkii mua kuonolla, puree sormia, läppäsee tassulla. Kun tekee noita edellämainittuja niin kielletään ja koputetaan kuonoon. Muut tämän päivän koirat usko muutaman koputuksen jälkeen, mutta Demi jatko ja jatko, eli palkasta luopuminen oli todella vaikeeta. Ideana siis se että kun ottaa kontaktin niin luvalla saa vasta koskea ja ottaa kädestä palkaan, mitään ei saa jos hamuaa palkkaa. Kun tämä on opetettu pystytään palkkaamaan kaukoja kädestä palkkaamalla ilman että koira tulee käden mukana ja saadaan siis sitä etäisyyttä. Tätä siis kokeiltiin ja se toimi. Eli tämän vaiheen jälkeen siirrytään siihen että palkat tulee sivulta. Tätä sivulta palkkaamista käytettiin istu-maahan vaihdoissa jotka meillä jo paremmalla mallilla. Saatiin siis hyvät vinkit jatkotreeniin :) Kun aikaa vielä jäi, katsastettiin seuraaminen. Täyskäännöksiin puututttiin, mä hissuttelen täyskäännöksen loppuosan ja tähän sitten keskityttiin hetki. Seuraaminen muuten oli kuulemma ihan hyvällä mallilla, mutta täyskäännöksiin oma askellus kuntoon eikä mitään himmailua. Perusasentoja katsastettiin myös, ne on nyt taas vinossa, voi prkl! Nyt on taas käynyt niin että näyttä että on suorassa, mutta pylly onkin mun jalan takana. Ja toinen huomio on että kun aina palkkaan tietyllä tavalla, eli vasemmalla kädellä, vasemman jalan kohdalle niin Demin kaula on kuin korkkiruuvi. Nyt siis kiinnitetään erityistä huomiota perusasentoihin, tehdään kuuri peilin edessä ja muutan palkkausta niin että palkkaan Demin vasemmalle puolelle.

Todella hyvä koulutus, tuli uusia vinkkejä sekä muistuttelua vanhoista jutuista. Muiden suorituksia ja Jessican opetusta kuunnellessa tuli kyllä paljon taas hyviä juttuja. Ja muistu taas mieleen mitä kaikkea sitä pitäis muistaa treenata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti