Eilen maanantaina oli Nooan agility treenit. Meidän "omat" kouluttajat eivät olleet paikanpäällä, mutta onneksi saimme mukavan ihmisen pitämään meille treenit. Tehtiin kahta erilaista lyhkäistä rataa. Ekalla radalla treenattiin mm. ihmisnuolta, joka toimi todella kivasti. Myös sylkkäri ja poispäinkäännökset oli teemana. Poispäinkäännökset oli meille Nooan kanssa hiukka hankalia. Saatiin muutama onnistuminen, mutta hitsinmoista vääntöä niiden kanssa oli. Mukavaa oli muuten se, että meillä oli radalla rengas ja siihen tultiin putkesta ja lujaa, ja Nooa meni joka kerta renkaan läpi, ei kertaakaan ohi, jess! Rengasta ei siis tähän mennessä ole vielä meillä radalla ollut, yksittäisenä vaan treenattu. Toinen rata oli tämän vuoden mm-kisojen agilityradan alku. Se toimikin yllättävän hyvin. Alkuun mulla oli vaikeuksia saada Nooa kääntymään jaakotuksella tarpeeksi tiukasti, joten useamman kerran hyppäs viereisen hypyn vaikka piti tulla hyppyjen väistä, mutta kun sain suhinat ja jaakotukset ajoitettua niin käänty hienosti. A:n alla oli myös putki, eli samaan syssyyn treenattiin A:n ja putken erottelua, joka toimi hyvin. A:n kontaktit oli vähän hukassa, tuli läpi useamman kerran eikä siis pysähtynyt 2o2o. Hyvät treenit jossa paljon mietittävää :)
Nooan treenien jälkeen jäähdyttelin Nooan ja lämmittelin Nitan. Nitan kanssa osallistuttiin meidän tokoryhmän treeneihin. Paikanpäälle tuli valitettavasti meidän lisäks vaan 2 koirakkoa, mutta hyvät treenit saatiin kumminkin aikaseksi.
Aloitettiin paikalla istumisella 2 min, jota hups, hups, en oo Nitan kanssa ollenkaan treenannut. Jäin esille kun muut meni piiloon, palkkasin muutaman kerran, hyvin pysyi ja pääasia oli että Nita oli rauhallinen, suu oli kiinni eikä ääntä tullut. Sitten 4 min paikallamakuu. Uusi toko treenipaikka ja uudet kaverit + viimeaikaiset ääntelyt, joten päätin tehdä helpomman kautta ja jäädä näkyville. Nita oli rauhallinen, vaikka vieressä oli täysin uusi koira, palkkailin ja kävin muutaman kerran piilossa hallin ulkopuolella. Toisella kerralla Nita nousi seisomaan, mutta se meni täysin mun piikkiin koska en ole aikaisemmin treenannut piiloon menoa joka on ulkona, enkä vahvistanut tässä paikka käskyä. Käskin ovelta uudestaan maahan, oli lopun aikaa jälleen rauhallinen. Paikallaolojen jälkeen treenattiin yksi kerrallaan, jolloin muut katto ja kommentoi, antoi vinkkejä. Nita teki ekassa setissä liikkeestä istumista. Tässä ongelmana ollut seisominen, saatiin onnistumisia, mutta myös muutama moka. Kommentteja ja treeniä tehtiinkin sitten ääntelyn kanssa, josta mulle huomautettiin. Nita nimittäin piippas joka kerta seuruuseen lähdössä. Mun lähdöt on kuulemma hätäsiä ja sen takia Nita tod.näkösesti päästää äänen. Treenattiin sitten rauhallista liikkeellelähtöä. Tässäkin saatiin pientä edistymistä, eli en lähtenyt heti käskystä liikkeelle, vana palkkasin kun oli hiljaa mun käskyn jälkeen ja vasta sitten liikkeelle.
Puhuttiin paljon myös Nitan kaikesta ääntelystä ja V ja I olivat sitä mieltä etät nyt pitäis puuttua jos aikoo puuttua. Selitin sitten heille että meidän ongelma ääntelyn kanssa on se, että ääntely on niin kytköksissä viretilaan. Silloin kun on korkea vire ja Nita tekee innokkaalla ja hyvällä asenteella niin silloin valitettavasti ääntelee. Kun taas virettä saan laskettua niin tekeminen ei enää ole niin intensiivistä, mutta silloin on hiljaa. Mua kehotettiin kokeilemaan miten saisin aikaseks sellasen vireen joka on riittävä, mutta jossa Nita olis hiljaa. Ja pitäis muistaa olla musta-valkonen ääntelyn suhteen. Paljon tärkeitä ajatuksia, mutta en voi muuta kun todeta että yritän kyllä nyt oikeasti tehdä asialle jotain, mutta ääntely on kovin vaikea juttu.
Tokassa setissä mtellinoutoa, jossa Nita on viime aikoina haukkunut kun lähtee noutamaan. Tässä treenissä ääntelyyn ei päästy puuttumaan koska nita ei haukkunut. Sen sijaan varasti, josta huomautin, jonka jälkeen seuraavat toistot teki tosi vaisusti, lähti ravaillen ja katteli mun perään, tosin laukkas sentään takasin. Tässä I ja V ihmetteli että mitäs tapahtu, no pehmee koira kun Nita on niin ottaa itteensä kun huomautin varastamisesta eikä päässyt sillä kertaa noutamaan. Otin sitten vauhtinoudon jotta sain vauhtia ja itsevarmuutta kehiin, tämä oli hyvä.
Tokotreenit oli todella mukavat ja hyvässä ja osaavassa seurassa. Muut treenasivat muun rotuisilla koirilla ja voi että, ne painii niin eri ongelmien kanssa kuin me. Oli ihana katsoa koiria jotka jaksaa mm. tehdä miljoona luoksetulon stoppia ja läpijuoksua ilman pienintäkään vauhdin hiipumista, kaikki miljoon toistoa samalla draivilla kuin se ensimmäinen toisto. Toivottavasti koko porukka on yhtä mukavaa kuin nämä kaksi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti