maanantai 7. lokakuuta 2013

Aksaa ja tokoa

Tänään taas aksat ja perään tokotreenit.

Nooan treenissä tehtiin kahta radanpätkää. Ekalla radalla treenattiin mm. putkijarrutuksia, jaakotusta ja sylkkäriä. Rata alkoi hypyllä jonka jälkeen kaksi suoraa putkea peräkkäin, putkien väli 3m ja niiden putkien välistä piti kääntää pois. Hyppy jolle käännettiin oli n. 5m oikealle putkista. Meillä on putkijarrut edelleen työn alla. Meni hetki ennen kuin sain Nooa kääntymään ajoissa, piti suhista ajoissa ennen putkeen menoa, käydä merkkaamassa putken suulla ja liikkua sen jälkeen ja ohjata seuraava hyppy. Alussa ei reagoinut suhinaan ollenkaan, eli tuli ohjauksesta läpi. Kun alkoi reagoimaan suhinaan ja kääntymään, vaikka edelleen meni vähän pitkäksi, mutta kun en itse liikkunut ajoissa jäi Nooa helposti mun selän taakse jolloin oltiin vähän pulassa. Hyypn jälkeen oli pituus josta takaisin tokaan suoraan putkeen josta taas käännettiin pois hypylle josta vielä renkaalle joka samassa linjassa. Nooa kääntyi hyvin jaakotuksella pituudelta putkeen. Pituuden jälkeen, kaarteessa oli vielä hämyste melko lähellä, mutta eipäs menny sinne kun luki jaakotuksen. Tässä en millään tehtinyt käydä merkkaamassa putken suulla, jolloin en saanut Nooaa kääntymään kunnolla hypylle, meni joko ohi tai hyppäsi kamalassa kulmassa. Kun jättäydyin jaakotuksen jälkeen taakse ja kun Nooa tuli putkesta ulos käänsinkin sylkkärillä niin johan toimi hienosti. Mä en jotenki tykkää sylkkäristä ollenkaan, mutta kieltämättä se on kyllä todella toimiva ohjaus tietynlaisissa kohdissa.

Tokalla radalla Nooa teki todella hienot puomin 2o2o, kerta toisensa jälkeen teki vaan hienot kontaktit, jess. Puomilta lähetin suoraan edessä olevalle muurille josta käännyttiin 180 astetta ja kierrettiin takaa hyppy josta sitten pussiin. Muurin jälkeiselle hypylle koitin ensin twistiä ja takaaleikkausta pussille, ei toiminut koska jäin niin paljon jälkeen etten ehtinyt ohjaamaan seuraavaa hyppyä takaa, kun Nooa oli ehtinyt lukita sen jo pussista ulostullessaan kun olin sen takana. Mietin sitten vaihtoehtoista ohjausta ja saksalaisella toimi aivan täydellisesti. Nooa tosin kerran arvioi ponnistuksen väärin muurin jälkeiselle takaakiertohypylle, jolloin kaatoi koko esteen. Muuttui pikkasen epävarmaksi tämän hypyn kanssa jolloin oli todella tärkeää ajoittaa saksalainen niin että pidin ohajusken yllä, mutta pääsin kumminkin liikkeelle ja jättämään Nooan suorittamaan hyppyä. Jos jäin varmistelemaan saksalaista jäin jälkeen jolloin pussin jälkeinen takaakierto ei onnistunut. Mutta kun sain Nooan taas luottamaan omaan hyppyyn, pystyn tekemään saksalaisen ja liikkumaan reilusti jolloin sain etumatkaa ja ehdin ohjaamaan takaa pussin jälkeisen hypyn ja vaihtamaan vielä valssilla puolta. Hypyltä kepeille ja kepeiltä taas 180 astetta ja suoraan putkeen ja jälleen edessä hämyeste. Kepeille laitettiin 3 verkkoa loppuun, jotta koira pystyttiin jättämään pujottelemaan ja itse pääsi koiran edelle jotta ehti ohjata radan lopun putken jälkeen. Ilman verkkoja ei ehditty kokeilla, mutta luulen että Nooa olisi jättänyt vikan välin pujottelematta kun siinä vaiheessa piti olla jo kääntyneenä takaisinpäin putken puolessa välissä. Keppejä pitää kyllä vielä treenata itsenäisemmiksi, jotta kestää sen että voi lähteäkkin takaisinpäin ja pystyy kumminkin pujottelemaan loppuun asti.

Nita pääsi vielä illan lopuksi HAU:n tokotreeneihin. Aloitin ruudulla, bongattiin ruutua. Ruudun matkanvarrella oli muutama koira ja ihminen, joista nita otti häiriötä. Ei siis löytänyt ruutua ja tuli takaisin luokseni. Tokalla yrityksellä kävelin Nitan kanssa lähemmäs ruutua, kun olin varma ruudun bongaamisesta lähetin. Hieman epävarmasti lähti, mutta kiihdytti sitten ja löysi ruudun, hyvä. Vielä muutama toisto ilman ongelmaa. Sitten seuraamista, jossa teemana tempo. Aloitin normaalilla, edisti alkuun aivan jäätävän paljon, mutta äkkipysähdyksillä sain vähän skarppausta aikaiseksi. Juoksu oli ehkä parasta, hidas ajoittain hyvää, mutta ennakoi välillä perusasentoa. Sitten kaukojen vaihtoja ihan läheltä, vahvistin taas oikeaa tekniikkaa. Loppuun Nita teki keppejä, Erika otti pujotteluita videolle, päästiin vertaamaan toimiiko uuden tekniikan opettelu. Ja kyllähän niissä hurja ero on. Ilman apuja on tekniikka huono, pää aivan liian korkealla ja tulipahan huomattua että kyllä se vaan selkeästi nopeammin pujottelee kun tekee oikealla tekniikalla. Ei voi muuta kun lisää treeniä jotta saadaan tekniikka kuntoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti