Syyskuu vaihtui jo lokakuuksi

Eipä ole tullut kirjoiteltua vaikka kaikennäköistä ollaankin syyskuussa tehty. Treenattu ollaan melkein joka päivä jotakin.
Myy on aksassa ollaan tehty hyppytekniikkaa sekä maanantaisin että torstaisin Ullan tunneilla. Myös putkitreenejä ollaan tehty, kuin myös keinun paukuttelua, rengasta, siivekkeen kirtoa kierto käskyllä, keppejä ym. Ohjauksia ollaan tehty lähinnä keskiviikkoisin Savikon Sepon treeneissä, persjättöä, takaaleikkauksia, saksalaista, valssia, pakkovalssia. Pieniä ratoja ollaan tehty ja niissä harjoitekltu ohjaustekniikkaa, Myy irtoaa hyvin, mutta käteen tulee melko huonosti, nämä asiat eivät siis vielä ole ihan tasapainossa. Lähtee herkästi myös mun liikkeen mukana hyppyjen ohi, tai lähinnä jos hypyt on hankalammassa hyppykulmassa ja ohijuosetssa pääsee suoraan putkeen :D Meillä on hurjan kivaa treeneissä, mä niin tykkään aksata Myyn kanssa!

Tottista ollaan tehty vähemmän, palattu vähän taaksepäin kun seuraamisessa edistäminen oli kamalaa, sitä ollaankin hinkattu perusasentojen kauttaa ja askel-kaksi seuruulla. Pk A:ta ollan tehty vähän loivempana, hineosti menee. Ja metristä ollaan otettu välillä, hypyttäen kahden ihmisen väliä, hyvin hyppää, ei huolta. Eteenmeno on aika kivalla mallilla ja nouto on todella edennyt syyskuun aikana, jess!

Jälkeä ollaan tehty joitakin kertoja, enempi pitäis päästä tekemään, harmittaa että olen ollut vähän aikaansaamaton asian suhteen. Harhoja on nyt ollut, ei tarkoituksella (sienestäjiä), ja Myyllä meni vähän pasmat sekaisin.

Demi on päässyt jäljestämään yhtä vähän kuin Myy. Harhoja ollut myös Demillä, vaikeusaste on siis noussut ja viimeksi jopa mummeli ehti silitellä Demiä ennenkuin ehdin mitään sanoa. Vähän yllätyin että Demi päättikin mennä niin  lähelle mummoa. Jatkoi kumminkin jäljestystä hienosti mummon paijailun jälkeen. Alkujälki siis vaikea harhojen takia, mutta paransi hienosti loppua kohden. Viikkoja aiemmin Demi kadotti jäljen ja ekasta kulmasta päädyttiinkin kutoskepille, pikkasen oikoen, no tällasta sattuu, eipä siinä mitään. Jäljet on siis menny aika laidasta laitaan, mutta janat on parantuneet.

Esineitä Demi on päässyt tekemään ja sillä on ihana asenne esineruudussa, se tykkää hommasta todella. Viimeksi ongelmana tosin oli, että nenä aukes vasta takarajalla, juoksi lähiesineen yli heittäen ja löysi takaa heti. No kyllä se lähiesinekkin sitten löytyi, mutta tulipa huomattua että me laitetaan yleensä esineet aina esineruudun takaosaan, täytyis muistaa treenaa myös lähiesineitä.

Demi on tehnyt sekä tottista että tokoa. Tottiksessa treenattu erityisesti hyppyjä ja eteenmenoa. Kehitystä tapahtuu kun treenaa, hehee. Tokoa ollaan treenattu myös, mutta melko vähän, mutta päätettiin kumminkin mennä kokeeseen ja kun mahdollisuus tuli niin 2 koetta saman päivän aikana. Päätin kokeilla tällaista kahden kokeen taktiikkaa, koska Demihän ääntelee varsinkin sillon kun mua jännittää. Ajattelin, että kaksi koetta, ehkä jännittäisin vähemmän. Toimi kyllä, vaikka kyllä siinä toisessakin kokeessa jännitti, mutta ei yhtä paljon. Mulla ei ollut tulostavoitteita ollenkaan, vaan tavoite oli yrittää hillitä omaa jännitystä ja samalla hillitä itseni jos Demi ääntelisi. Mä usein meen sellaseen "tilaan" kun Demi alkaa ääntelemään, jolloin mua suoraan sanottuna v*****aa, muutun entistä oudommaksi ja Demi käyttää tilanteen hyväksi ja pelleilee. Onnistuin siis melko hyvin omissa tavoitteissani, ei alkanut ketuttamaan ja jännityskin oli siedettävää. Demi äänteli todella paljon ekassa kokeessa, haukkui aivan järjettömän paljon, oli lähellä ettei tuomari heittänyt meitä kehästä. Liikkeiden arvosanoissa näkyy ääntely, sekä muut virheet. Demi mm. ennakoi useammassa liikkeessä, mutta äänistäkin lähti useampio piste.  Tokassa kokeessa ääntely oli "enää" piippailua, tekeminen oli parempaa, mutta edelleen ääntely laski arvosanoja ja ennakointi. Ekasta kokeesta ei tehty tulosta, tokassa kokeessa saatiin 3-tulos. No samapa se, omat tavoitteet oli tällä kertaa tärkeämmät kuin tulostavoitteet.

Nita on päässyt tekemään tokoa, kaikkea kivaa pientä.

Nita

Nitä kävi myös näyttelyssä monen monen vuoden tauon jälkeen. Viikonloppuna oli Tuuloksessa ryhmänäyttely, ilmoitin Nitan veteraaneihin ekaa kertaa. Edellisen kerran Nita käynyt näyttelyssä 2010. Veteraaneja oli 4, kolme narttua ja yksi uros. Nita oli ainoa joka sai ERI:n, joten luokkavoitto ja SA irtosi. Jatkettiin sitten paras narttu kehään, jossa yllättäen Nita sijoittui! Eli PN3 ja vara sert! ja sitten vielä ROP-veteraani titteli!!! Rop-veteraani pääsi sitten myös vetskujen ryhmäkehään, jossa sielläkin pärjäsi hienosti. Oli viimeinen koira joka heitettiin pihalle ennen, eli jäi viidenneksi, juuri BIS koirien ulkopuolelle. No eipä siinä mitään. Kiva oli kun päräjäsi näinkin hyvin.
Nitan arvostelu:
Erinomainen tyyppi. Hyvä koko ja luusto. 8-vuotias. Haluaisin siistimmän päänlinjan. Riittävä kaulan pituus ja ylälinja. Hyvin kulmautunut. Erinomaisessa kunnossa ja kauniit sivuliikkeet. Helina Simberg, Viro

Myyn sivulle lisäsin mh videon, jos kiinnostaa sen löytää sieltä. Mh:n jälkeen oli Pialla (Myyn kasvattaja & omistaja) mietintämyssy päässä ja keskusteluiden ja pohdintojen jälkeen päädyttiin siihen, ettei Myytä tulla käyttämään jalostukseen. Näin ollen Myy tulee siirtymään mun omistukseen jo paljon aikaisemmin. 

Demin sivuille lisätty tokokokeen tulokset.