Koetta ja jälkeä

Lauantaina tehtiin Demin kanssa paluu kisakentille. Edellisestä kokeesta ehtikin kulua jo yli vuosi. No olihan tossa Demillä pennut välissä. Mä olen hullu kisajännittäjä, välillä alan jännittämään jo viikkoa ennen koetta, se on kamalaa. Kisajännitys onkin mun suurin ongelma ja Demissä se on aikaisemmin näkynyt huonontuneena yhteistyönä. Kun Demi huomaa että mä en ole normaali niin se alkaa pelleilemään, keksii kaikkea pientä "kivaa", jolloin mua alkaa vituttaa sen käytös ja siinä sitten ollaan. Jännityksen ja vitutuksen yhteisvaikutus ei tuo sitä parasta suoritusta, mutta sen eteen täytyy tehdä töitä. Päätin ennen koetta, että tämä koe menee niin kuin menee, koska Demi osaa teknisesti suorittaa jokaikisen liikkeen, kyse on vaan siitä ollaanko me yhdessä tekemässä ja keskitytäänkö yhdessä hommiin vai sooloillaanko molemmat. Tulostavoitteita mulla ei siis ollut, koska päätin että nyt mä ihan oikeasti yritän keskittyä siihne, että me ollaan Demin kanssa tiimi ja me tehdään yhdessä töitä, kumpikaan ei sooloile, ja mä en saa hermostua. Mä jopa onnistuin olla jännittämättä ennen kisapäivää! Viikolla tuli muutaman kerran jäänitys, mutta sain sen pois mielestä kun vaan tahkoin päähäni että me ei mennä tavoittelemaan muuta kuin yhdessätekemistä, tuloksia tulee jos tulee. Mulla ei siis jääny päälle mikään inhottava jännitys jolloin mulla on kokoajan paha olo. Tää kuulostaa oikeasti hullulle ja tän takia mä monesti mietinkin, että miksi mä sinne kokeisiin menen kun täytyy niin pirusti jännittää, mutta kun haluan. Mä oon aina ollut kova jännittämään, nuorenpana oli sama homma ratsastuskisoissa, mutta mitä enemmän kisasin sitä vähemmän jännitin.

Kisat oli siis lauantaina Lohjalla. Kirsi lähti mukaan, henkiseksi tueksi, huoltajaksi ;) Mä olin kattonu ajo-ohjeet, mutta vissiin vähän huonosti kun eksyttiin reitiltä. Soitin koetoimitsijalle joka sitten osas neuvoa perille ja halusi olla langan päässä kunnes oltiin ihan hollilla, kiitokset vaan sinne. Ehdittiin juuri ja juuri ajoissa perille. Ehdin pissattaa Demin ja ottaa tavarat kentän kupeeseen niin kohta päästiinkin kehään. Jännitys nousi pintaan ja Demi vähän herpaantui, mutta päästiin yhdessä nätisti kentälle missä oli paikkamakuu. Koska päivä oli kuuma, päätti tuomari ja liikkuri laittaa koirat kentän ainoaan varjokohtaan. Koirat oli varjossa ja me tkehäteltan takana piilossa, vähän vinosti koiriinpäin. Voittajassa oli 3 koirakkoa ja Demi paikkamakuussa keskellä. Meni ekasta käskystä maahan ja nousi ekalla käskyllä, tuomari sanoi että oli erinomainen eli 10 tuli. Kirsi kumminkin kertoi että Demi oli haistellut ilmaa, molemmin puolin. Sitten mentiinkin palkalle ja hengailtiin ensimmäisen koirakon ajan, kunnes mentiin taas kehään suorittamaan.

Yksilöliikkeet alkoivat tunnarilla. Mulla oli hyvä ja varma fiilis, koska tunnari on Demille helppo liike. Kun sain kääntyä ympäri ja annoin Demille käskyn, katteli se vain yleisöä, tai siis Kirsiä. Jouduin antamaan 3 käskyä ennenkuin lähti sivulta ja siinä vaiheessa tajusin, että Demi ei ole seurannut liikkuria koska sillä ei ollut mitään käsitystä missä ne tunnarit on. Demi meinas lähteä kehästä ulos, sitten etsi toisesta suunnasta joka tietty myös väärä. Liike oli jo nollilla, mutta liikkuri totesi että menkään lähemmäs, menin pari metriä eteenpäin ja annoin uuden käskyn ja sieltähän ne tunnarit löytyi ja tietty myös oma. Nollasin tilanteen ja jatkettiin hommia. Seuraavaksi luoksetulo, se meni hyvin, stoppi ja maahanmeno molemmat hyvin ja joka osuus laukalla, sivulle tuli vinoon, ei tullut eteen eikä kunnolla sivullekkaan (epävarmuus näkyy). Luoksetulosta 9. Sitten jatkettiin hyppynoudolla, muutoin hyvä, mutta luovutus  taas vino, 9. Seuruukaavio oli pitkä, mutta meillä oli hyvä fiilis Demin kanssa niin ei haitannut vaikka olikin pitkä kaavio. Demi oli skarppi ja teki piruvie kaikki paitsi yhden perusasennon! Nää perusasennot seuruukaaviossa jää Demiltä usein tekemättä sillon kun mä jännitän. Kaaviossa oli vielä paljon pysähdyksiä, asekleita, mutta ne onnistui vikaa lukuunottamatta. Hidas osuus oli kaavion huonoin, tässä tippu kontakti. Demi myös edisti jonkun verran, mutta niinhän se tekee. Arvosana 8. Jatkettiin ruudulla, bongasi ruudun, mutta en tiedä miks meni reunasta sisäään, tätä tekee hyvin harvoin. Meni ekasta käskystä maahan, jess, ja tuli hyvin seuraamaan, tästä 8. Mulle uus juttu oli se, että jos ruudun sivureunasta menee sisään niin siitä tippuu pisteet heti -2, noh opinhan taas jotain uutta. Liikkeestä istuminen, hidastin vauhtia vähän istumiskäskyn aikana, joten se oli tietenkin apu, eli 8. Kaukot,Vaihdot meni kivasti, tosin yhteen vaihtoon (seiso-istu) annoin tuplakäskyn, liikkui hiukan, 9. Vikana metallihyppynouto, lähti laukalla metallille, otti suuhun räkäsi pois ja sitten se olikin sellasta showta, toi se sen mun jalkoihin, mutta heittäen ja vierittäen. Eikä suostunut luovuttamaan sitä mulle käteen, tästä 0. Loppupisteet 225 ja 2-tulos.

Liikevirheitä kyllä tuli, ja metalli oli yllätys, siinä oli viikolla kerran vähän ongelmaa, mutta yleensä Demi tekee metallin iloisesti. Viime vuonna kokeessa oli sama juttu metallin kanssa. Me ollaan treenattu myös vieraalla, mutta nyt taidan tehdä niin että omaa ei enää ollenkaan käytetä. Tunnarin Demi osaa vaikka unissaan, mutta tässä on ollut ongelmana juurikin se, että Demi ei seuraa liikkuria jolloin se ei sitten tiedä missä ne tunnarit on. Vaikkakin mun mielestä sen kyllä pitäis tajuta etsiä niitä sieltä edestä, eikä lähteä sivulle. Positiivista oli se, että me oltiin enemmän tiimi kuin koskaan aikaisemmin! Me todella oltiin yhdessä kehässä, eikä pahemmin sooloiltu. Toki yhteistyö ei vieläkään ole parasta, mutta koesuoritukseksi jo parempaanpäin. Tästä on suunta ylöspäin. Liikkeissä taas positiivista oli seuraamisessa perusasennot, Demi teki kaikki paitsi yhden perusasennon, toki osa oli vähän hitaita, mutta sentään teki. Ruudussa positiivista oli se, että meni todellakin ekasta käskystä maahan. Ja kaukot, pysy aika kivasti pakkka kasassa ja luoksetulossa stoppi toimi. Eli vaikka pisteiden valossa ei ollut huippu suoritus niin meillä oli kumminkin kivaa.

Tällä suorituksella luokkavoitto. Ei niillä muillakaan ihan putkeen mennyt.

Sunnuntaina ajettiin Hyvinkäälle, osallistuttiin Aktiivicollieiden jälkipäivään, kouluttajana Martinpuron Tarja. Koulutukseen osallistui 6 koirakkoa, ihan aloittelijasta voittajaluokan koirakkoon. Rotukirjoakin oli, 3 collieta, 2 bc ja sakemanni. Demin kanssa ajettiin kaksi jälkeä. Ekalla jäljellä me oltiin molemmat ihan pihalla. Demi ties tasan tarkkaan mitä ollaan menossa tekemään koska nenä kävi kun käveltiin meidän janan luokse. Bongasi matkalla ne kaikki muutkin jäljet. Janalle lähti melko suoraan, mutta ei kyllä reagoinut jälkeen, koska kuljettiin janamerkin ohi oikein iloisesti. Mullakan ei pää toiminu, koska mäkin kuljin vaan merkin ohi sen sijaan että olisin jääny janalle seisomaan. 10 m janan loppumisesta Demi pyöri ja pyöri, nenä oli ylhäällä, palasi kyllä sitten takaisinpäin ja löysi jäljen. Jäljestys oli kyllä kamalaa, nenäkorkeella ja melkoista pyörimistä, kepeistä 2/3 löytyi. Kommenttia tuli lähdöstä, vois vaikka vähän hengittää ettei ihan lennosta räiskästä menemään janalle, hups! Myös pellolle takaisin vois olla hyvä idea jotta saadaan tarkkuutta peliin. Toisella janalla oltiin rauhassa ja lähetin rauhassa, Demi eteni suoraan ja reagoi jälkeen heti, lähti oikeaan suuntaan jäljestämään. Jäljestys oli huomattavasti parempaa kuin ekalla, nyt pysy nenäkin maassa. Kulmat teki ihna hyvin ja kepitkin löytyi 2/2. Noi kaks jälkeä oli Demin työskentelyn suhteen hyvin erilaisia, mutta toka jälki oli semmonne millanen Demi normaalisti on. Se on tarkka jäljestäjä ja kepit löytyy varmasti, en tiiä mikä ekalla jäljellä oli, paitsi et molemmat oltiin ihan pihalla. Janalle vaan pikkuhiljaa lisää pituutta ja erilaisia maastoja. Mun ei pitäis niin paljon miettiä minkälainen maasto on hyvä, koska kokeessakin ne voi olla mitä vaan. Ja epäonnistumista ei sais pelätä, ei se koira siitä rikki mene. Niin ja nyt mä annoin kerrankin Demin jäljestää omassa rauhasssa, siis olin oikeasti siellä liinan päässä. Yleensä olen paljon lähempänä, mutta nyt annoin tilaa ja sekin oli hyvä. Päivä oli hyvin antoisa, sai taas uusia ideoita ja oppia tuli myös. Tarjalla on ihana asenne kouluttamiseen! Kiitos aktiivicollieille mukavasta päivästä!