maanantai 20. heinäkuuta 2015

Esineitä, jälkeä, noutoja

Hyvinkäälle ajeltiin maastotreeneihin, Pian ja Maaritin seuraan. Mukana Demi ja Myy pääsi myös mukaan hengailemaan.

Aloitettiin jälkien teolla. Maarit talloi Demin jäljet, saatiin näin ihan vieras jälki Demille. Metsässä oli marjastajia ja siellä olikin sitten aikalailla harhoja. Annettiin jälkien vanheta ja sillä aikaa juotiin kahvit ja tehtiin esineruutu. Esineruudussa oli kolme esinettä, esineet oli Pian niin saatiin vieraita esineitä Demille. Demi oli selvästi vähän pihalla, tiesi kyllä mitä teki, mutta otti esim. häiriötä merkeistä. Teki kumminkin kokoajan töitä ja oikeasta takakulmasta löysikin sitten ekan esineen, toi hyvin eikä tiputtanut esinettä luovutuksessa. Lähetin uudestaan vasemmasta etukulmasta, sai melko nopeasti hajun esineestä jonka sitten toi. Lopetin tähän, eli kaksi esinettä sai riittää. Kaksi esinettä nousi aikaan 3min 30 sek. Ekaa kertaa otettiin aikaa esineruudussa, jännää. Sitten se jälki, huoh! Ideana harjoitella nyt sitä janaa ja vaan lyhyt jälki kahdella kepillä. Ekalla janalla eteni kivasti suoraan, meni jäljestä yli, pyöri ja pyöri kunnes palasi ja löysi jäljen. Jäljesti jälkeä ehkä 10m ja kääntyi, lähti harhalle. Kuljin Demin perässä kun päätin että saa itse selvittää sotkun. No näppärästihän se jäljesti tielle, juuri siihen kohtaan missä oli ollut marjastajan auto parkissa. No tästä ei yllättäen palkkaa herunut kun ei keppejäkään löytynyt. Sitten mentiin seuraavalle janalle, tässäkin jana ok, nyt ei tainnut mennä jäljestä yli, mutta todella nopeasti kadotti koko touhun. Lähti pää korkealla, selvästi ilmavainulla ettimään jotain, en tiedä mitä. Kuljin Demin perässä kunnes jossain vaiheessa totesin, että leikki loppu siihen. Yhtään keppiä ei tältäkään jäljeltä löydetty, eikä mulle kyllä selvinny mitä se oli ettimässä. Eka kerta ikinä kun ei olla kepin keppiä jäljeltä löydetty, no kerta se on ensimmäinenkin. Toivottavasti oppi tästä edes jotain. 

Myy pääsi tekemään namiruudun.

Ajettiin vielä tottiskentälle tekemään tottista. Demi teki paikallamakuun kun Martti teki seuraamista. Kaksi laukausta siis kuuli paikkiksen aikana, ei reagoinut. Sitten tehtiin metallinoutoa kolmella vieraalla metallilla. Halusin esitellä meidän ongelman Pialle. Ajattelin että joko ongelma tulee esiin heti tai x määrän toistojen jälkeen. Pia liikkuroi ja tehtiin palkatta. Ekat kolme noutoa oli ihan hyviä, tosin perusasennot vinoja. Neljännellä toistolla alkoi äännellä ja metallin nostaminen oli jo hidasta. Otettiin vaan uutta toistoa ja päätin että palkkaan kunhan tekee kunnolla ja hiljaa. No kerta kerralta teki sitten huonommin. Tässä tuli selvästi esiin mm. palkkaamattomuus, koska ne ekat kolme toistoa oli ihan hyviä, mutta sen jälkeen alkoi vissiin ottaa päähän kun ei palkkaa tullut niin alkoi ääntely ja nouto-ongelmat. Kerta kerralta siis huononi ja loppujen lopuksi eteni siihen että nosti ja tiputti, nosti ja tiputti/töni kapualaa eteenpäin kunnes ei enää halunnu koskeakkaan koko kapulaan. Ja ääntähän riitti, mutta siitä tietty kielsin. Ongelma olis poistuntu jos olisin näyttänyt palkkaa, mutta mähän en ala koiraa lahjomaan. Loppujenlopuksi kun aikaa oli kulunut kauan, päätin että ok, tuot sen kapulan vaan suoraan käteen ja sitten kehujen kera autoon. Mitään namppaa ei tällasesta suorituksesta kyllä saa. Homma jäi tavallaan vähän kesken, mutta ongelman ydin kyllä selvisi. Eli palkkaamattomuus sekä kapulan palautus. Palautus on epävarma, koska ei tiedä pitäiskö tuoda eteen vai sivulle ja sen takai ei todennäköisesti halua sitä mun lähelle tuoda vaan räkäsee siihen metrin päähän. 

Treenit oli kyllä kokonaisuudessan melkosen surkeat, mutta kai näitäkin pitää mukaan tulla aina ajoittain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti