lauantai 27. heinäkuuta 2013

Janakkalassa

Tänään käytiin kisaamassa Janakkalassa. Olin ilmoittanut Nooan ja Nitan agilitykisoihin, molemmille kaksi rataa. Lähdettiin Kirsin kanssa ajamaan klo. 9 aikaan. Päivä oli aurinkoinen ja todella lämmin, varjossakin lämpötila oli yli + 25 asteessa. Kisat pidettiin JANKK:n kivituhkakentällä, siellä hiekkakuopassa. Lämpimällä säällä melkoinen paikka kun ei siellä tuule ollenkaan. Saatiin auto kivasti varjoon ja koiria eka ulkoiluttamaan. Melkein heti sen jälkeen päästiin tutustumaan 1-luokan rataan. 1-luokan tuomarina toimi tuomarinharjoittelija, mutta Johanna Wythrich varmensi kisakirjat ym. Eka rata oli ihan perus 1-luokan rata, suoraviivainen vauhtirata jossa sai juosta. Nooan kanssa alku sujui todella hyvin. Radan puolessa välissä oli A:lta hyppy ja kepit, tein jaakotuksen hypylle jotta olisin saanut Nooan kääntymään kunnolla, mutta jaakotin vähän myöhässä eikä Nooa myöskään lukenut ohjausta hyvin. Kepeille tuli myös sisääntuli virhe, ja sitten jäi vielä joku väli pujottelematta. En jäänyt korjailemaan enää joten siitä HYL. Radan lopulla tuli myös vielä keinu sellasena ilmalentona että siitäkin olis tullu virheitä, mut kun hyl oli jo plakkarissa ni en viittiny jäädä sitä korjailemaan. Ennen rataa tein lämppäesteellä keinua, toimi hyvin, mutta korkeessa vireessä ei virelä näytä toimivan. Toisella agiradalla oli pöytä! Mun kisauran aikana ei ikinä ole radalla ollut pöytää ja sitä ollaan treenattu viimeks talvella. Epäilin että rata tyssää viimeistään sinne, mutta radan alussa oli keinu jota epäilin ekaksi hyl kohdaksi. Muuten tämäkin rata oli miellyttävä, perus 1-luokan rata. Nooa oli tokalla radalla omissa maailmaoissaan, ei meinannut saada siihen millään kontaktia. Kävi ihan kierroksilla kun odotettiin karsinassa omaa vuoroa. Lähdössä pysyi hyvin ja 4. esteelle, joka oli keinu meni hyvin, teki keinun rauhassa, mutta varasti sitten eikä siis jäänyt 2o2o. Olin jäänyt jälkeen joten kun Nooa varasti keinulta olin auttamatta myöhässä ja sittenhän poika jo rallatteli omia menojaan, meni putkiin ja hyppyihin, eli tuloksena HYL. En saanut poikaa enään hanskaan joten mentiin suorinta tietä maaliin. Nooa on kuin liukas saippua. Pitäisi jämäkästi ohjata, mutta kun ote lipeää niin kiinni ei enää saa. Vielä kun poika palkkaantuu ihan vaan esteistä, niin kyllähän se siellä radalla viihtyy yksikseenkin. Nooalla on mahtava into ja vauhti, nyt jatketaan treenejä ja yritetään saada lisää hallintaa. Korkeessa vireessä ei ihan pysy vielä pakkka kasassa. Ja täytyy hioa keinua ja keppejä edelleen, vire ja vauhti vielä estää oikean suorittamisen. Mutta kyllä siitä vielä hieno tulee :)

Nitan radat alkoivat 14:40, eli Nita olikin ollut autossa melkoisen kauan. Vaikka auto oli varjossa ja Nita oli käynyt kävelyillä oli se selkeästi jo väsynyt ennen omia startteja. En siis mitään meidän hyvää vauhtia uskaltanut edes toivoa. Tuomarinharjoittelija oli suunnitellut myös nämä 2-luokan radat, joissa tuija Kokkonen toimi virallisena tuomarina. Radat oli muokattu ykkösluokna ratojne pohjalta, mutta hyppykulmia oli vaikeutettu ja myös muita pieniä muutoksia. Eka rata sujui todella  hyvin puoleenväliin saakka, tyssäsi kepeille kun Nita oli jostain syystä lukinnut A:n. Kutsuin sitten takaisinpäin ja siinä meni ensin sisäänmeno mönkään, mutta uudella lähetyksellä sujui hyvin ja loppurata sujui ongelmitta. Tältä A radalta ei tullut yhtään nollaa, joten 5vp sijoituttiin 3. B-rata oli myös kiva, muutama miettimisen arvoinen kohta, mutta helppo kumminkin. Rata sujui ongelmitta, kepit sujuivta hyvin, mutta radan lopppupuolella puomin alastulokontaktilta 5vp. Vitosella päästiin sijalle 4, muistaakseni oli 2 vai 3 nollaa tältä radalta.

Kotimatkalla pysähdyttiin Riihimäelle syömään jätskit kun oli niin älyttömän lämmin, myös lisää juotavaa oli ostettava. Ihana kisapäivä ja auringosta tykkään, joten ei valittamista. Nitakin jaksoi ihna hyvin, vaikka vauhti olikin vähän hitaampaa.

Illalla lähdin vielä lenkkeilemään Vaakkoihin Pian ja C:n kanssa. Demi oli innoissaan kun näki Sonan. Nita kulki mukana, mutta haki tukea musta, oli vähän jännää olla isommassa porukassa lenkillä. Ja Demi joutui uimaan, yritin tuupata sen lampeen useamman kerran, muttei onnistunut, joten pyysin C:tä ottamaan Demin mukaan, vähän matkaa rannasta joutui siis uimaan. Ja hvyinhän Demi ui, se ei vaan oo sen suosikkijuttu. Söpö rotta siitä tuli kun tuli vedestä ylös :) Pimeällä lähdettiin tulemaan takaisinpäin autoille, ihanaa oli olla lenkillä myöhään ja tollasessa paikassa, mutta kiva kun oli Pia ja C mukana. Yksin en kyllä yöllä tonne menisi :) Kiitos vaan kovasti kun pääsin mukaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti