HAU:n tokot

Maanantaina nähtiin pitkästä aikaa Erikaa, Tiikeriä ja Taraa. Käytiin yhteislenkillä, olipa ihanaa :)

Sitten jatkettiin matkaa HAU:n tokoryhmän treeneihin. Taidettiin aloittaa paikkamakuulla. Nita pääsi aloittamaan hommat, oli keskellä riviä. Menin piiloon, oli kuulemma rapsutellut itseään ja ehkä piipannut hiljaa. ei ollut varmuutta oliko Nita vai jokin muu. Oli lonkalla ja toinen etutassu kropan alla kun palasin. Tehtiin luoksetulon stoppia, eka stoppi hyvin. Sitten uusintana jolloin tarkoitus ottaa läpijuoksu, mutta Nita ehti ennakoida ja pysähtyä ennen kuin merkkasin suoran luoksetulon, joten uudestaan vaan. Nyt onnistui läpijuoksu. Nita kyllä niin osaa ennakoida, mutta onneksi aina laukkaa, osaa vaan laskea askeleet joten ennakoidessaan pysähtyy laukasta ihan kuin silloin kuin saa käskyn. Ruutu oli Nitalle vaikea. Bongasi kyllä ruudun, mutta otti paljon häiriötä ympärillä treenaavista muista koirakoista. Lähti ruutua kohti hitaasti, mutta kääntyi kesken kaiken takaisin. Uudella lähetyksellä eteni ruutuun asti ja vauhti kiihtyi ruutua kohti. Palkkasin ruutuun kun reagoi stoppiin. Paikka oli hiukan liian edessä. Uusi toisto, niin että ruudussa oli valmiina pallo. Edelleen otti häiriötä, mutta nyt kyllä eteni koko matkan ekalla käskyllä vaikka epävarma oli kun vauhti oli normaalia hitaampi. Sitten vielä muutama toisto läheltä oikean paikan hakua, jäi useamman kerran liian eteen. Eli paikkaa edelleen vahvistettava. Vikana tunnari, ensin yksi piilotettu. Nita oli ihan hukassa, lähti kyllä etsimään, mutta oli vaan alkuun niin väärässä suunnassa, kun ei ollenkaan seuraa mitä liikkuri tekee. Tuli mun luokse ja mä vaan odotin että jatkais hommia, no ei jatkanut ja alkoi hurja piippaaminen. Odotin että hiljenee jolloin annoin uuden käskyn, kesti kauan ennenkuin löysi oman. Otettiin toinen samanlainen, edelleen vähän hukassa, mutta tällä kertaa hieman nopeammin löysi oman. Kävi mielessä kannattaako kisamaista tehdä, mutta tehtiin kumminkin ja hitsi se oli HYVÄ. Haisteli koko rivin ja oma oli rivin toisiksi viimeinen, kun se osui kohdilla otti sen nätisti ja palautti.

Demi aloitti myös paikallamakuulla, tosin ei päästy aloittamaan samaan aikaan muiden kanssa kun siinä mun sivulla ennen riviin menoa alkoi piippailemaan. Laitoin neidin jäähylle ja sehän johti sihen että piippasi aikas kovaäänisesti ja tässä kohtaa muut olivat jo aloittaneet paikkiksen. No mä odotin että hiljenee. Kun hiljeni palkkasin ja sitten siirryttiin paikkamakuuriviin, uloimmaiseksi. Meni maahan hiljaa, kävelin vajaa 20m päähän, odotin hetken ja menin muiden mukana vapauttamaan. Eli super lyhyt paikkis, mutta sainpa koiran hiljaseksi ennenkuin pääsi hommiin. Demi teki merkkiä, ensin yhtä ja kun se sujui otin toisen merkin mukaan. Demi hakee tosi hyvin edessä olevan merkin ja kun käännyttiin niin taas meni edessä olevalle. Alkuun oli kosketusalusta, mutta sitten teki ilman. Ekat merkit ilman alustaa oli vähän huonoja, oli siis vinossa, odotin että korjaa ja niinhän se korjas. Eli merkki alkaa olemaan hyvällä mallilla, etäisyyttä täytyy vaan alkaa ottamaan enemmän, nyt on pisimmillään ollu 8m. Eteenistumista, tuli suoraan ja 2-5m päästä. Päätin ottaa metallikapulan ja tehdä ihan läheltä kun nuo eteenistumiset onnistuivat hyvin. No metallin kanssa tulikin sitten eteen vinoon, kun pyysin korjaamaan niin korjasi, mutta edelleen vinossa ja taas pyysin niin sitten alkoikin piippailla. Eli neiti jäähylle. Pääsi jäähyltä ja jatkettiin, mutta piippailu jatkui, joten jäähylle taas. Kävi useamman kerran jäähyllä kunnes sitten teki 1m yhden hyvän ja HILJAA jolloin päätin jättää siihen. Merkin ja eteenistumis treenin välillä taisi myös olla jäähyllä kun kiihtyi kun toinen koira teki hyppyä ja keppejä, alkoi haukkumaan.

Hiljaisuus projektin alkutaipaleella kun vielä ollaan ja varsinkin kun nyt Demin on päässyt aksaakin taas tekemään niin tuo Purinan halli on vaikea paikka tokoilla. Tai tokoilu vielä menee just ja just mutta ei oikeen kestä sitä että joku muu tekee hyppyjä. Kävi jo mielessä oliko kannattavaa alkaa teekemään taas aksaa samalla kun tehdään hiljaisuutta, mutta mitäpä sitä liikaa miettimään. Ja oikeasti kyllä tuo koira tietää milloin tokoilee ja milloin tekee aksaa. Ja sen nyt vaan täytyy oppia hillitsemään itseään vaikka vieressä joku muu tekeekin muuta kuin mitä itse tekee. Päätös on tehty että tällä tiellä mennään niin sitä ei pienet haukkumiset kaada. Alan olemaan jo aika ylpeä itsestäni kun olen pystynyt pitämään kiinni hiljaisuus kriteeristä.

Esineruutuilua ja uusia lenkkimaastoja

Tänään tytöt pääs tekemään esineruutua tai no kaistaletta. Kokoa kaistaleella 8m x 50m. Jätin tytöt ruudun ulkopuolelle n. 5m päähän. Talloin ruudun ja jätin kaksi lelua ruutuuan, toinen oikeaan takareunaan 50m ja toisen 45m vasempaan takareunaan. Alueella tuuli melko paljon ja olin tallonut alueen aika lailla nopeasti, uskon että tässä oli syyt miksi Demi ajautui alkuun useasti ruudun ulkopuolelle. Positiivista oli se, että Demi meni heti 50m syvälle, tosin ajautui ajoittain myös ruudun ulkopuolelle. Etsi melko kauan, kunnes tuli mun luokse, annoin uuden käskyn ja irtosi taas 50m. Nyt sai hajun oikealla takareunassa olleesta esineestä, tarkensi ja sitten kovaa vauhtia takaisin. Hurjien kehujen ja palkan jälkeen uusi lähetys, irtosi edelleen hyvin 50m. Teki hyvin töitä ja sai myös toisen esineen tarkennettua, tässä ei aikaa mennyt kuin hetki. Demi oli oikein hieno.

Nita pääsi myös esineruutuun. Nitalle vein samat esineet tai lelut jotka oli Demillä. Nitan esineet oli tosin huomattavasti lähempänä, toinen 30m keskellä ruutua ja toinen 20m, vähän vasemmalla. Nita jäi aluksi ruudun etulaitaan pyörimään ja juoksi useasti ruudun ulkopuolella, en tähän puuttunut koska teki kumminkin töitä koko ajan ja toisaalta tämä esineruutu on Nitalle pelkkää aktivointia joten turha nyt muutenkaan nillittää mistään. Teki pitkään töitä siinä lähellä kunnes tuli luokseni. Annoin uuden käskyn ja nyt yhtäkkiä irtosi sinne 50m?! Siellä teki töitä kovasti ja kävi tarkistamassa Demin esineiden paikat. Kun mitään ei löytänyt tuli takaisin. Päätin käydä toisella esineellä koskettamassa sitä uudestaan jonka jälkeen lähetin Nitan uudestaan. Lähti taas irtoamaan ruudun takaosaan, mutta tekikin sitten uukkarin kun sai hajun kauemmasta esineestä. Nitalla oli hirrmuinen kiire tuoda esine ja tiputti sen sitten matkalla, mutta no hätä, löysi ja toi sen mulle niin ylpeänä. Valtaisat kehut ja palkat ja uusi lähetys. Irtosi edelleen hyvin, etsi kauempaa kunnes takasin tullessa sai hajun siellä 20m olleesta esineestä. Hetken tarkensi ennen kuin löysi.

 Esineruudun jälkeen posetukset

Saku ja Kurre, ikeasta osteut uudet esineruutu esineet

Nita on mennyt hurjasti eteenpäin. Sehän on koko ikänsä ollut koira joka käyttää silmiä, ei nenää. Se on aina lenkillä keppiä heitellessä kadottanut sen "meidän" kepin ja sujuvasti vaan vaihtanut toiseen, koska sille ei ole ollut väliä millä kepillä leikitään. Nyt vihdoin se ehkä alkaa ymmärtää että oma on oma :)

Esineruutuilun jälkeen lähdettiin lenkille uusiin maastoihin. Oli paljon mäkiä ja loppujen lopuksi löytyi metsän keskeltä sellanen ihana pieni lampi. Se on täydellinen paikka kesäuinnille. Ens kesänä sinne suunnataan yöuinnille.

Tältä näytti matkanvarrella ennenkuin löydettiin söpö pieni lampi

 

Jyrkän alamäen jälkeen saavuttiin lammelle

Sporttiksella

Sain käyttööni vuoron Sporttikoirahallille, enpä ole siellä hetkeen käynyt. Kiitokset Katille ja Emmalle vuorosta.

Tein aksaa molemmilla koirilla, molemmat teki 2 settiä. Oon tehny Demille vähän listaa mitä kaikkea pitää testata ja treenata jos ei osaa ja nyt aloitettiin listan purkaminen. Aloitettiin Demin kanssa 4 hypyn slalom harjoituksella. Demi tulee herkästi hypyn ohi, mun liikkeen mukana. Tätä sitten treenattiin pikkasen, mutta kylläpä se sitten onnistuikin ja ihan molempiin suuntiin. Sitten testattiin rengasta. Alkuun hakeutui ohi, milloin mistäkin, mutta sitten tajusin auttaa riittävästi, niin päästiin alkuun ja loppujen lopuksi pystyin liikkumaan samalla kun hyppäsi rengasta. Sitten tauko. Tauon jälkeen Demi teki takaakiertoja yhdellä hypyllä. Aloitettiin kierrot vasemman kautta, ne on Demille helpompia. Oikean kautta onnistui myös, mutta ei vielä yhtä kaukaa kuin vasemman kautta. Loppuun pientä "radan pätkää", jossa rengas - A-este - putki ja puomi. Kontakteille tarttee vielä alustan.

Nita sai humputella ja oli niin kovin iloinen. Alkuun sama slalom treeni kuin Demillä ja molemmilta puolin. Eipä siinä mitään, hyvin meni konkarilla. Hypyt oli 45cm-55cm. Sitten sama suora, mutta välistävedoilla. Välistävedot toimii juu, mutta ovta edelleen yhtä huonot kuin ennen aksan lopetusta, eli tässä tauko ei ole tuottanut tulosta ;) Tauon jälkeen Nita teki pari toistoa "radalla" jossa rengas - A-este - putki - hyppy - kepit. Pujottelussa tekniikka parempi kuin muistin, eikä edes haukkunut.

Nita oli kovin kovin iloinen päästessään aksaamaan. Nita on tainnut aksata viimeks viime keväänä joskus. Kiva nähdä se niin täpinöissään! Demin kanssa taas täytyis muistaa, että oikeasti sille pitää muistaa opettaa asioita. Ei se voi muistaa sellasta mitä se on joskus pentuna/junnuna osannut. Ihan perusjuttuja siis, eli esteosaamista nyt alkuun ja helppoja ohjauskuvioita.

Tähtiniityn tokot

Tokoiltiin Tähtiniityn kentällä Kirsin ja Heidin kanssa. Valot olivat päällä vielä klo. 21 kun lähdettiin, eli syksyä ja talvea ajatellen löytyy ainakin yksi kenttä tästä läheltä jossa hyvä valaistus. Huonoa tuossa kentässä on se, että talvella sinne tehdään aina jossakin vaiheessa luistelujää.

Nita aloitti oman vuoronsa noudolla, piti tsekata miltä kokonainen liike näyttää kun kotona luovutus on parantunut melko paljon. Hyvällä vauhdilla teki noudon, mutta loppuosa oli edelleen vajaa, tosin ei niin vajaa kuin kesällä, mutta mutta... Sitten tehtiin ruutua, tässä käytin apparia, joka vei pallon ruutuun Nitan tietämättä. Nita tsuumasi virittelyiden avulla ruudun ja lähetyksestä pinkoi ruutuun suorinta tietä ja palkaksi se narupallo. Tehtiin uudestaan, mutta nyt tyhjään ruutuun ja appari heitti pallon kun Nita oli ruudussa ja mä olin huutanut "jess". Edelleen hyvä! Hyppynoutoa, jota ei olla taidettu treenata edellisen kokeen jälkeen. Nitahan on kahdessa viimesessä kokeessa (kesällä) kolauttanut ja kiertänyt hypyn. Fyssarilla käyty eikä mitään löytynyt, joten mietin pitääkö kuvata ja sen takia en ole hyppyyttänyt. No päätin nyt kokeilla ja puhtaasti hyppäsi. Tehtiin kaksi toistoa koska ekalla toistolla Nita ei löytänyt noutokapulaa hypyn toiselta puolelta. Loppuun tunnaria, ensin yksi piilotettuna lehtikasaan, hyvin haisteli ja löysi. Toinen toisto ihan normaali tunnari rivistö, mutta lähetin ensin kiertämään lampunpylvään ennen tunnareille lähetystä. Vire oli sopivasti korkeella ja Kirsin kanssa katottiin että nyt näyttää pahalle, MUTTA, Nitalla olikin nenä auki ja oma löytyi hyvin, JEE!Ihan lopuksi tehtiin paikkikset, ensin paikallaistuminen (piilossa), ehkä 1min ja sitten paikallamakuu (piilossa) 4min. Istumisessa oli hiljaa piipannut muutaman kerran, makuussa oli hiljaa.

Demi aloitti oman vuoronsa merkki treenillä. Tosin ensin tsekkasin, että muistaa kosketusalustan ja muistihan se :) Ensin siis merkkiä niin että merkin takana oli kosketusalusta, kun tämä sujui hyvin otin alustan pois, edelleen hyvin. Sitten otin mukaan toisen merkin eli vaihtelin kummalle lähetin. Alkuun Demin oli vaikea lähteä toiselle merkille, ja siellä paikka oli alkuun hakusessa, mutta odottamallahan se parani kun neiti mietti ja tarjosi eri paikkoja niin sittenhän se oikeakin paikka taas löytyi. Ja hyvin sain toimimaan merkille lähetyksen kahdelle eri merkille, eri suuntiin. Metallivauhtinoutoa, laukalla molempiin suuntiin, hyvä! Luovutusta otin sitten erikseen, kun Demihän luovuttaa nykyään eteen. Luovutus sujui hyvin eteen muutaman metrin päästä. Loppuun luoksetulon stoppia, jossa Heidi toimi takapalkan vartijana. Tein kolme toistoa ja kolmannella oli siis trakoitus tehdä läpijuoksu, mutta Demi ennakoi EKAA kertaa ikinä! Olin ihan hämmentynyt, koska Demillähän ongelma ei todellakaan ole ollut ennakoinnissa vaan enennmmin siinä ettei pysähdy ollenkaan. Mutta tänään Demi esitteli hienoja stoppeja ja saatiin myös onnistunut läpijuoksu. Demi oli hiljaa kokok treenin, ihana mussukka :)

Kiitokset Heidille ja Kirsille treeniseurasta :)

Viikonloppu

Eilen olin aamusta myöhäiseen iltapäivään hakukokeessa töissä. Tästä tuli mieleen kun jossain palstalla oli kirjoittelua talkootöistä, kuinka ne ovat persiistä ym ym. No ilman niitä talkoolaisia ei kokeita ja kisoja olisi, joten voi vaan jokainen miettiä kannattaako talkootyöt vaiko ei. Vaikka en itse hakua treenaakkaan niin mielelläni talkoilen hyvän asian puolesta, pääseepähän joku aina kisoihin kun talkoolaisiakin vielä löytyy. En ole kovinkaan paljon kyläkisoja nähnyt, joten tottiksia oli senkin takia kiva nähdä. Enemmän on tullut nähtyä SM-tason tottiksia niin hyvä nähdä välillä kyläkisojakin. Henkilöryhmässä tuli siis seisoskeltua ja päivällä maastoon. Toimin maalimiehenä avo ja voi koirakoille. Olin umpipiilossa roskiksessa. Viime vuodesta viisastuneena, testailin eri asentoja ja löytyikin hyvä asento jossa ei mennyt lihakset jumiin. Suurin osa koirista ilmaisi rullalla, joten korvatkaan ei kärsineet. Esineruudussa kiikutin esineitä paikoilleen ja näin siis kaikkien koirien esineruudut. Oli kiva nähdä monenlaisia koiria. Ja täytyy vielä sanoa, että kyllä talkootyö on kivaa, tosin mä ehkä oon päästäni sekaisin ;)

Illalla vielä pienet tokot kotona koirille ja lenkkeilyä.

Tänään ollaan otettu rennosti. Aamulla sai nukkua juuri niin pitkään kuin halusi, tosin mä olinkin jo klo. 9 hereillä, mutta oli kumminkin mahdollisuus nukkua pidempään, ilman herätyskellon herätystä. Päivä on kyllä ollut masentavan harmaa ja sateinen, mutta eipä se nyt niin ole haitannut. Päikkäritkin tuli nukuttua :) Koirien kanssa metsälenkkiin yhdistettiin esineruutu, tai siis kaistale treeni. Talloin kaistaleen ja näytin esineen (nakhainen hanska) jonka vein Demille 40m ja sama esine Nitalle 30m. Demi pääsi ensin etsimään, lähti innokkaasti, mutta kesti hetken ennen kuin löysi esineen. Kävi alueen ulkopuolella kerran, muuten pysyi alueella hyvin. Palautti reippaasti esineen mulle käteen. Vein hanskan 30m koska Nita ei ole kuin kerran aikaisemmin tehnyt esineruutua. Lähti innokkaasti, mutta ei ironnut kuin n. 20m. Etsi kyllä ihan hyvin, mutta tuli sitten mun luo kyselemään apuja kun ei löytynyt. Annoin vaan uuden käskyn ja nyt irtosi syvemmälle ja sitten etsimisen jälkeen löytyi esine. Nita oli kovin iloinen löytämästään esineestä. Sitten taas esinen vienti, Demille esine taas 40m mutta nty vasempaan takakulmaan. Nyt oli neidillä selkeämpi vissio touhusta ja vauhti myös parempi. Irtosi syvälle, etsi ja toi esineen. Helppo homma sanoi Demi, kun muisti mikä juttu tämä oli. Nitalle vielä uudestaan ja taas sinne 30m, nyt irtosi heti paremmin ja löysi nopeammin.

Tokoa myös molempien kanssa. Nitalle kaukoja ja jääviä. Jäävissä kuuntelu on parantunut, tosin vieläkin mahtuu mukaan vääriä asentoja. Seisominen on se asento jonka useimmiten mokaa. Sivulta maahanmenoja tehtiin myös, nyt "rämähtää" maahan, eikä asettele itseään. Demi teki sivulletuloja, jotka alkaa olemaan kivan suoria, eikä kaulakaan enää ole niin notko. Eteen istumista, ilman post it lappua, meinasi alkuun tulla suoraan sivulle ja sitten vähän turhautui kun ei tiennyt mitä tehdä, piippasi ja joutui jäähylle. Jäähyn jälkeen oli taas hiljaa. Myös voi kaukoja, yksittäisiä sekä sarjana kaikkia vaihtoja. Seuraamisessa paikallaan käännöksiä.

Torstain aksat

Suuntasin hallille treeneihin Nooan ja Demin kanssa. Vaikka oltiin ajoissa niin ei päästy sille kentälle jolle oli tarkoitus mennä, joten suunnitelmat muuttuivat kun ei päästy tekemään suunniteltua rataa. Meitä oli treeneissä neljä plus S, joka jaksaa kommentoida muiden treenejä :) Tehtiin putkista, hypyistä ja kepeistä vauhtirata, jossa pitkät suorat ja erilaisista kulmista kepeille kovassa vauhdissa. Tämä treeni on Nooalle tarpeen, mutta täytyis tehdä useammin. Kovassa vauhdissa taittoi itsnesä hienosti kepeille sulkukulmassa, mutta avokulmissa edelleen välillä väärä sisäänmeno. Lisää treeniä vaan. Takaaleikkaukset kepeille kestää hyvin. Muutaman kerran meni putkista ohi, jäi kattelemaan mua ja juoksi putken suun ohi.

Demi pääsi muistelemaan aksan saloja. Hittolainen, sehän muisti miten kepeille mennään, haki oikein sisään. Mulla oli kepeillä 4 verkkoa, virheet sattui suurimmaksi osaksi lopussa, kun innostuksissaan jätti vikan välin pujottelematta, mutta paljon tuli onnistumisia. Puomilla treenattiin 2o2o, alkoi sujumaan ja pystyin tekemään pientä liikehäiriötä. Demi teki ovaalia vauhtirataa (putkia, hyppyjä) jossa kierroksen jälkeen vaihdoin suuntaa tehden putken jälkeisen hypyn takaakiertona. Takaakierrot sujui vasemman kautta, toki jouduin saattamaan melko lähelle, mutta oikean kautta oli paljon vaikeampaa.

Olipa muuten hirmu kiva treenailla Demin kanssa, taitaa iskeä pieni aksakärpänen....

Rakkaat sänkkärillä

Blogihiljaisuus loppu

Blogi on ollut "kuollut" jo pidemmän aikaan. Ensin en vain jaksanut mitään päivittää kun on ollut kaikenlaisia kiireitä ja sitten meillä hajosi tietokone. Tänään sain vihdoin haettua koneen kotiin joten jospa blogikin heräisi henkiin.

Sitten viime kirjoituksen olemme käyneet Aktiivicollieiden järkkäämässä tottiskoulutuksessa. Kouluttajana Samuli Juntto (kennel Särkivaara) joka pitkän linjan pk harrastaja sekä tokoilija. Koulutus järjestettiin Hyvinkäällä, käyttökoirien kentällä. Osallistuin Demin kanssa koulutukseen, saatiin paljon hyviä vinkkejä mm. seuraamiseen, luoksetuloon, eteenistumiseen sekä vähän myös psyykkistä valmennusta jota mun pääkoppa oli vailla. Samulin koulutuksessa en ole aiemmin ollut, mutta viime vuonna hän oli harrasteleirillä kouluttamassa ja siellä häntä kuunnellessa tuli sellainen fiilis että olis joskus kiva päästä koulutukseen, ja kyllä, oli todella mukava kouluttaja.

 Demonstroin miten oon opettanut eteen istumista

Opetetaan Demi tulemaan jalkojen läpi, kädet mulla hassusti kun juuri heittänyt palkan. Mutta näyttääpä hankalalle :D

Demin kanssa meillä on projekti hiljaisuus, eli yhtäkään ääntä ei sallita, ei edes pieniä. Tästä puhuttiin leirillä Nina Mannerin kanssa ja Timo Rannikon luento vahvisti ajatusta siitä, että nyt tämä on tehtävä tai sitten ei koskaan. Olen nyt siis syyskuun alusta vaatinut täyttä hiljaisuutta treeneissä, yksikin pieni piippaus, niin Demi joutuu jäähylle. Jäähylle meno ei sinänsä ole mikään rangaistus, vaan Demi menee rauhoittumaan. Demillä kun tuppaa tulla ajoittain pieni piip ja jos siihen ei puutu niin kohta ääntä tulee vaan enemmän ja enemmän. Olen tehnyt samalla tavalla hiljaisuus treeniä Demin ollessa vuotias, mutta en vienyt hommaa silloin loppuun vaan liikuin paljon harmaalla alueella, mutta nyt olen päättänyt ja ollutkin musta-valkoinen, hyvä minä.

Demi piippaa usein sivulletuloissa ja kokeissa juuri sivulletulo on se josta ääntely lähtee liikkeelle ja siinä kun käskytän sivulle niin ääntä tulee ja jos joutuu korjaamaan niin lisää ääntä. Nyt olen samalla opettanut Demille sivulletulon tarjoamisen kautta. Sisällä tarjoaa sivulletuloa heti, ulkotreeneissä ei vielä aina. Näin ollaan saatu sivulletulot hiljaisiksi :)

Ja puuttuminen ääntelyyn tapahtuu siis jäähyn kautta, kun ääni tulee niin rauhallinen "nyt mokasit" ja vien Demin nätisti, rauhallisessa mielentilassa sivummalle käy siihen käskyn alle makoilemaan. Alkuun Demi keräsi vaan lisää kierroksia, oli into piukeena ja ääntä riitti, mutta kun aina joutui jäähylle eikä päässytkään hommiin niin neiti alkoi miettimään ja taisi tajuta mikä jutun juoni on. Ääntelyähän on toki monenlaista, mutta olen vahvasti sitä mieltä että Demi tietää milloin ääntelee, muuten ei voisi muutosta tulla tällaisessa treenissä. Nitalla sama treeni ei tuota tulosta vaan neiti ääntelee hermostuneesti entistä enemmän. Ekalla viikolla oli päiviä jolloin Demi joutui monen monta kertaa jäähylle eikä päässyt loppujen lopuksi tekemään mitään, kun en antanut enää mahdollisuutta yrittää, mutta seuraavana päivänä olikin hiljaisempi. Nyt kuukauden jälkeen piippauksia on vähemmän, on treenejä jolloin ei kertaakaan ole joutunut jäähylle ja kertoja jolloin yksi jäähy on riittänyt muistuttamiseen hiljaisuudesta. Toivon niin, että tämä tuottaa sen tuloksen mitä hommalla haen. Ja täytyy lisätä, ettei yksi yksittäinen piippaus mua haittaa, mutta nyt oon ottanut asenteen että täytyy haitata koska tiedän mihin lipsuminen johtaa, kun annat pikkusormen se vie koko käden ;)

Aksatreeneissä ollaan käyty Nooan kanssa, hauskoja ratoja on ollut, välillä haastetta on ollut todella paljon, mutta esim. viime viikolla tehtiin rataa jossa oli paljon päällejuoksuja ja takaakierto-päällejuoksuja ja ne toimi todella hyvin. Keppejen sisään tuloa, avokulmissa pitäis kyllä treenata tehotreeninä, helposti hakee 2-väliin, sulkukulmat sujuu hyvin.

Nitan kanssa tokoiltu myös pienesti, kaukojen huonoa seiso-istu vaihtoa yrittänyt saada paremmaksi. Vinoja perusasentoja korjattu, jotka varsinkin noudoissa näkynyt, nyt näyttää suoristuvan. Tunnaria tehty, mutta pitäis tehdä paljon enemmän, mutta kiva kun on lehtiä maassa.  Jäävät on myös olleet treenin alla, Nita sekoittaa ne aina. Kuuntelu ei ole tuon tytön vahvuus ;) Mutta tässäkin onnistumisprosentii on saatu paremmaksi.

Collie leiri

Tämän vuoden collie leiri (12-14.9) on nyt vedetty läpi. Mukava porukka oli leirillä, enemmänkin oltais toivottu väkeä, mutta ne jotka paikalla olivat, ainakin nauttivat koko rahan edestä. Sää oli mitä mainioin ja kouluttajat huippuja, kyllä kelpasi!

Itse olin tokoryhmässä, meitä koulutti Nina Manner. Nina entuudestaan tuttu, tykkään kovin hänen tyylistään. Viikonlopun aikana ehdittiin treenata vaikka kuinka kun ryhmä oli vajaa. Nitan kanssa tsekattiin mitäs muutakaan kuin tunnaria. Sain hvyiä vinkkejä jatkoa ajatellen. Nyt opetetaan Nita tekemään tunnaria korkeassa vireessä mikä on ollut kovin hankalaa. Myös ruutua katottiin, paikkaa vahvistettiin ja täytyy vaan vahvistaa Nitalle mielikuvaa että ruudussa varmasti on palkka. Mutta palkka viedään aina niin ettei Nita nää, koska vauhdissa oli huomattava ero niillä kerroilla kun tiesi ruudussa olevan palkan verrattuna niihin joissa ei ollut varma. Halutaan sama vauhti ja palkka lentää joko apparilta tai sitten se on valmiina, mutta silloin mahdollisimman näkymätön palkka joka ei siis näy metrien pääähän. Nitan narupallot oli sopivia, niitä ei kauas nää. Ohjattua alettiin opettaa, Nitan kanssa kun sitä ei ole vielä koskaan tehty. Tehtiin siis vain suuntia. Täytyis ottaa ohjelmistoon. Nita pääsi myös häiriötreeniin, luoksetulo liikkuroituna häiriössä oli vaikea. Näitä täytyis treenata enemmän.

Demin kanssa katsottiin seuraamista, noudon loppuosaa, häiriöjuttuja, paikallamakuuta, kehään tuloja/liikevälejä. Seuraaminen oli eka mitä tsekattiin ja voi luoja miten se oli kamalaa. Seilas sivuttaissuunnassa vaikka kuinka, ei edistänyt ihan hirveesti, mutta käännökset surkeita ja ääntä riitti. Seilaamiseen väistämis treeniä, jolloin joutuu oikeasti tekemään töitä pysyäkseen oikeassa paikassa. Myös tönimistä voi käyttää, kunhan ensin opettaa sen esim. paikallamakuussa. Täyskäännöksiin sain vinkkejä muiden treeneistä. Noudon loppuosaa treenattiin kierron kautta. Kommenttia tuli kapulan ottamisesta, pitäis miettiä jos vaikka ottaisin siitä ulkokautta kiinni, jolloin saatais ehkä kenotustakin vähemmälle. Niin ja mun pitää katsoa oikealle, jolloin Demi tulee suorempaan. Häiriöjutuissa Demi oli aika pätevä.

Nina ja Timo pitivät lauantaina myös luennon, jossa käsiteltiin kriteereitä, tunnetiloja, motivointia ym. Tulipas taas ajattelemisen arvoisia juttuja.

Kaikki kuvat: Johanna Kuusi

Kiirettä pitää

Nita on taukoillut tokosta ja mulla on ollut yhdistystoimintaan liittyviä juttuja sen verran työn alla, niin on vähän jäänyt treenit vähemmälle ja blogin päivittäminen on unohtunut.

Demin kanssa ollaan siis kyllä tokoiltu sekä vähän aksattu. Maanantaina oltiin Purinalla HAU:n tokoryhmän treeneissä. Tehtiin ryhmässä paikallamakuu- ja istuminen. Paikallamakuussa pyysin kaveria vahtimaan Demiä kun menin piiloon ja jätin nameja Demin ympärille, jottei haistelisi maata. Pikku kakkiainen meni ja söi yhden namin! Sen jälkeen kyllä napitti avustajaa kokoajan kontaktia pitäen :D En tiedä ajaako tämä treeni asiaansa, saa nähdä. Paikallaistuminen hyvä. Tehtiin luoksetulon stoppia takapalkalla (purkki), ekaa kertaa siis ilman ihmistä, hyviä stoppeja teki. Myös merkkiä tehtiin, kaksi merkkiä eri suunnissa ja niille lähettelin miten sattuu. Osasi katseellaan bongata aina edessä olevan merkin, tai siis ekna mokan jälkeeen. Ihan ekalla kerralla bongasi sivummalla olleen ruudun jonne bortsu meni samaan aikaan kun Demin piti mennä omalle merkille, Demi siis lähti myös ruutuun. Onneksi ei mennyt ruutuun asti vaan totteli ja tuli takaisin. Uusi lähetys merkille ja sen jälkeen ne sujuivatkin hvyin. Kaukoja myös, mutta ne on kovin hankalat vielä hallissa tai ylipäätänsä ulkotreeneissä jossa enemmän häiriötä. Tehtiin yksittäisiä vaihtoja takapalkalla, parani pikkuhiljaa mutta alkuun eteni. Meitä oli tokottelemassa enemmän kuin todella pitkään aikaan ja häiriötä riitti. Mutta olipa hauska treenata isolla porukalla.

Tiistaina treenattiin Kirsin kanssa Niittykummun ostarin kentällä. Demi teki palkatta metallinoudon, seuraamisen, hyppynoudon, liikkeestä istumisen ja tunnarin. Ääntelyä tuli, mutta vähemmän kuin edellisellä kerralla. Metallinouto muutoin hyvä, mutta perusasento vino. Seuraaminen on surkeaa, kontakti tippui ja käännöksissä hukkui ja perusasennot jäi kaikki tekemättä. Hyppynouto, muuten hyvä, mutta taas vino perusasento. Liikkeestä istumisen seisoi. Tunnari, laukkasi tunnareille, haisteli ja toi oman varmasti, paluu ravilla, ei ottanut perusasentoa. Eli ei kummoisesti mennyt ja Demi jostain syystä jättää helposti perusasennot lopussa ottamatta kun tehdään palkatta. Tähän pitäis jotain keksiä. Nooan kanssa tehtiin yhdessä paikallamakuu- ja istuminen, molemmat hyvin. Eikä nyt haistellut kuin kerran maata. Loppuun vielä yksi seuraaminen, oli parempaa, mutta jätti taas perusasentoja tekemättä, autoin sitten hidastamalla selkeästi ennen pysähdystä, pikkuhiljaa alkoi vastata tähän, mutta täytyy todeta että kyllä se ainakin jaksaa pitkää seuraamiskaaviota tehdä, koska seuruuta vaan jatkettiin ja ajtkettiin kunnes saatiin ne perusasennotkin sinne mukaan.

Torstaina Nooan kanssa aksatreeneissä. Tehtiin tällaista rataa (tehtiin palloilla merkitty rata).

Kylläpä sai juosta, mutta kiva rata se oli. Kepit tuotti meille vähän ongelmia. Ensin haki oikein sisälle, mutta sitten ei taittunut kakkosväliin vaan menikin kolmosväliin. Sitten alkoi hakemaan väärin sisälle. Tätä siis hinkattiin kun keppikulma oli meille vaikea. Loppusuora oli myös haastava, piti juosta niin pirusti ja silti olin vain kerran ajoissa.

Lauantaina käytiin Purinalla tekemässä hyppytekniikkaa, hyvin se Demi hyppää. Nyt on tehty perussarjaa sen verran, että vois kokeilla seuraavaksi pitenevää ja korkeuden arviointia. Illalla tehtiin lähikentällä kaukoja. Sujui paremmin kun ei ollut häiriötä kun ei tuolla myöhään ketään juuri liikkunut. Tunnari x 1, hvyin. Muutama merkki, merkin takana kosketusalusta, tietää mitä tekee :)

Treenitauko on nyt se juttu

Treenitauolle jäädään Nitan kanssa. Tuntuu tällä hetkellä niin huonolle, raskaalle, epävarmalle ja motivaatio hukassa molemmilla. Parempi siis taukoilla kuin hakata päätä puuhun ja viiltää veistä ranteessa. Liikkeet on hajalla ja motivaatio hukassa = huono yhdistelmä. 

Treeni-into on kadonnut pikku hiljaa. 4kk sisään 5 koetta, se on vaan liikaa meille, jollekkin muulle varmasti pala kakkua, mutta meille ei ainakaan tällä hetkellä. Ongelmat on eläneet keväästä lähtien, välillä tuntunut oikein lupaavalle, mutta viimeisen kuukauden aikana pikkuhiljaa laskeva suunta. Nyt ollaan siinä pisteessä ettei meillä ole kovinkaan hauskaa treeneissä, joten nyt huilitaan.

Varsinkin tunnari, joka on aina ollut Nitalle vaikea, on aiheuttanut suurta tuskaa mulle ja suurta epävarmuutta Nitalle. Aikaisemmin tunnarissa on yksi palanen kerrallaan ollut hajalla, mutta loppujen lopuksi koko liike hajosi pala palata. Enpäs ole koskaan kokenut että liikkeestä hajoaa kaikkia palaset, ja ihan samalla kertaa. Kaikki palaset ei tosin ole olleet montaa treeniä putkeen hajalla, mutta kumminkin on tuntunut ajoittain hyvinkin epätoivoiselta. Ongelmia on ollut lähdössä, Nita ei ole halunnut lähteä sivulta tekemään tunnaria, on tarvinnut monta käskyä, kun sitten on lähtenyt, niin ei ole mennyt tunnareille suoraan, vaan kierrellyt ja kaarrellut. Ongelmia on ollut haistelussa. Ei lähde haistelemaan (ei mene tunnareille) vaan kiertelee ja kaartelee, rauhoittelee itseään. Ei haistele kunnolla, eli on hätäinen, useasti ottaa juuri viereisen ja vaikuttaa siltä että kun tajuaa oman "hajun" niin on juuri siirtynyt seuraavan kohdalle eikä tajua että se haju tuli siitä edellisestä. Tai sitten ei ole ollenkaan haistellut, nostelee ja tuo ihan mitä sattuu hasitelematta. Palautuksessa on ollut ongelmia. Tässä yleensä on haistelu ollut kunnossa, mutta on ollut epävarma jolloin ei ole lähtenyt palauttamaan tunnaria mulle, vaan tuijottelee vain ja tarvii lisäkäskyn palautukseen. Luovutus, perusasento niin vinossa kuin olla ja voi. Esim. luovutusta on treenattu paljon erikseen, toimii silloin mutta ei kokonaisessa liikkeessä. Liikkeen kaikki palaset ei siis onneksi ole ollut montaa treeniä hajalla, mutta ainainen jonkun osan suuri epävarmuus vaan on aiheuttanut oravanpyörän. Mielentilan hallinta on siis ollut myös aivan avainasemassa ja sitä kun on niin hirveän vaikea hallita. 

Tämä viikko treenattiin ja pakkopullalta tuntui Nitan kanssa. Treenasin joka päivä pikkasen. Niitä vaikeita liikkeitä, tunnaria, kaukoja. Mutta myös seuraamista, josta into hiipunut. Kaukoissa vaikeinta on ollut eka vaihto (kun on alkanut istumisella), tarvii tupla tai triplakäskyn. Tasut on pysynyt kohtuullisesti paikoillaan, tosin istu-seiso tekee usein väärällä tekniikalla (pitää etutassut paikoillaan) ja seiso-istu vaihdossa tulee herkästi eteenpäin. 

Maanantaina treffattiin ensin Pia x 2 kanssa Malminkartanon nurtseilla, Nita teki tunnaria. Meinasi tulla itku ja epätoivo oli suuri, onneksi Piat oli mukana, muuten en olis tehnyt treeniä loppuun. Nurtseilta siirryin Purinalle, jossa HAU:n tokoporukan treenit ja Sirke kouluttamassa. Demin kanssa tsekattiin luoksetulon stoppia, kysyin vinkkejä ongelmiin. Demi teki hyviä stoppeja ja ongelmaksi kokemat varastelut saatiin myös esiteltyä. Myös vapautus ongelmat, Demi ei erota onko palkka tarkoitus hakea takaa vai edestä, kun oon siinä liian epäselvä. Miettimisen aihetta kuinka selkeyttää asiaa Demille. Merkkiä pohdittiin myös. Juteltiin eri tavoista opettaa merkkiä ja päädyin kosketusalustaan kun se on Demille entuudestaan tuttu ja ruudussakin toimii hyvin. Merkin idea saatiin hvyin myytyä ja jatkotreenin ohjeet sain mukaan, nyt siis tiedän miten jatkaa. 

Muina päivinä siis pienet treenit myös Demille. Demi on tehnyt kaukoja ja takapalkka on välillä otettu pois, kivasti on pysynyt kumminkin takatassut paikoillaan ja pysyy melko lyhyenä, ei enää venytä itseään eteen. Tunnaria tehty myös, ilman kommervenkkejä ja hyvin on tehnyt. Palautuksessa ote huono. Myös pelkkää palautusta ja luovotusta treenattu. Ote on parempi kuin treenataan pelkkää tätä palasta. Seuraamisessa peruutuksia harjoiteltu ja täyskäännöksiä jossa nyt mukavan tiivis.

Tänään sitten vihdoin se tokokoe. Monta kertaa kävi mielessä peruminen, mutta jotenkin kumminkin päätin mennä, tiedostaen ettei suuria tuloksia odoteta. Jälkipolville ei mitään kerrottavaa. Kotiintuomisiksi 3-tulos, muutamasta liikkeestä ansaitusti hyvät pisteet, useammasta muusta tulikin huonojen pisteiden lisäksi vähän ylimääräisiä pisteitä. Tuomari siis hyvin armollinen. Nitasta tiesi heti ettei tule sujumaan, se selviää yleensä jo paikallamakuun jätössä. Kyllähän se siellä makaa, mutta vinkui kovaäänisesti koko 4min, tästä aina tietää ettei ole oikeassa mielentilassa. Muita källejä kokeessa: kehästä ulos meno, meitä ei kumminkaan hylätty, käväisi vain kehänauhan ulkopuolella kun bongasi loppupalkan (en tiedä onko voittajassa hylkäävä peruste?!). Hyppynoudossa meno hyvä, mutta palautti hypyn ohi kun katseli yleisöä, luovutti suoraan eteen!!! Nitaa ei ole IKINÄ opetettu luovuttamaan edessä. Haukkui osan liikeväleistä, oli vaikea jättää liikkeenohjaaja kun sillä oli kapuloita... Tunnarista 7, mutta se onnistui paremmin mitä olisi viime aikaisten treenien perusteella voinut odottaa. Mutta ei mua harmita, tiesin ettei voi onnistua, joten ei se mitään. Tästä jatketaan sitten jossain vaiheessa.

Kokeen jälkeen ajeltiin Hyvinkäälle isolle nurmelle treenimään. Demi aloitti paikallaistumisella, jonka teki Sonan kanssa. 2min, istui hienosti, vähän käänteli päätä. Olin 15m päässä, välillä selkä Demiin päin. Sitten merkkiä, meillä oli kaksi merkkiä, ensin lähettelin toiselle ja sitten toiselle. Ei ollut suurempia ongelmia bongata merkkejä. Muutaman kerran punaisen merkin kanssa lähti väärään suuntaan. Luoksetulon stoppia, Pia oli takana palkkaamassa. Hyviä stoppeja, muutaman kerran varasti taakse vaikka olin palkkaamassa edestä, mutta muutaman mokan jälkeen oppi kuuntelemaan keneltä palkka tulee. 1m hyppyä, edestakaisin. Alkuun epävarma, mutta toistojen myötä varmuutta tuli lisää. A:ta ensin edestakaisin ja sitten A noutona 450g kapulalla. Pelkkä A, sujui hyvin, noutona vaikeampi koska tuo 450g kapula hävisi nurmen sekaan, jolloin meni etsimiseksi. Kun kapula oli lähellä A:ta ei lähde kiipeämään, eli pitää opettaa A myös ihan pienestä vauhdista. Tähän mennessä on saanut ottaa paljon vauhtia. Saatiin siis myös onnistuneita noutoja A:lla.