Torstain aksat

Suuntasin hallille treeneihin Nooan ja Demin kanssa. Vaikka oltiin ajoissa niin ei päästy sille kentälle jolle oli tarkoitus mennä, joten suunnitelmat muuttuivat kun ei päästy tekemään suunniteltua rataa. Meitä oli treeneissä neljä plus S, joka jaksaa kommentoida muiden treenejä :) Tehtiin putkista, hypyistä ja kepeistä vauhtirata, jossa pitkät suorat ja erilaisista kulmista kepeille kovassa vauhdissa. Tämä treeni on Nooalle tarpeen, mutta täytyis tehdä useammin. Kovassa vauhdissa taittoi itsnesä hienosti kepeille sulkukulmassa, mutta avokulmissa edelleen välillä väärä sisäänmeno. Lisää treeniä vaan. Takaaleikkaukset kepeille kestää hyvin. Muutaman kerran meni putkista ohi, jäi kattelemaan mua ja juoksi putken suun ohi.

Demi pääsi muistelemaan aksan saloja. Hittolainen, sehän muisti miten kepeille mennään, haki oikein sisään. Mulla oli kepeillä 4 verkkoa, virheet sattui suurimmaksi osaksi lopussa, kun innostuksissaan jätti vikan välin pujottelematta, mutta paljon tuli onnistumisia. Puomilla treenattiin 2o2o, alkoi sujumaan ja pystyin tekemään pientä liikehäiriötä. Demi teki ovaalia vauhtirataa (putkia, hyppyjä) jossa kierroksen jälkeen vaihdoin suuntaa tehden putken jälkeisen hypyn takaakiertona. Takaakierrot sujui vasemman kautta, toki jouduin saattamaan melko lähelle, mutta oikean kautta oli paljon vaikeampaa.

Olipa muuten hirmu kiva treenailla Demin kanssa, taitaa iskeä pieni aksakärpänen....

Rakkaat sänkkärillä

Blogihiljaisuus loppu

Blogi on ollut "kuollut" jo pidemmän aikaan. Ensin en vain jaksanut mitään päivittää kun on ollut kaikenlaisia kiireitä ja sitten meillä hajosi tietokone. Tänään sain vihdoin haettua koneen kotiin joten jospa blogikin heräisi henkiin.

Sitten viime kirjoituksen olemme käyneet Aktiivicollieiden järkkäämässä tottiskoulutuksessa. Kouluttajana Samuli Juntto (kennel Särkivaara) joka pitkän linjan pk harrastaja sekä tokoilija. Koulutus järjestettiin Hyvinkäällä, käyttökoirien kentällä. Osallistuin Demin kanssa koulutukseen, saatiin paljon hyviä vinkkejä mm. seuraamiseen, luoksetuloon, eteenistumiseen sekä vähän myös psyykkistä valmennusta jota mun pääkoppa oli vailla. Samulin koulutuksessa en ole aiemmin ollut, mutta viime vuonna hän oli harrasteleirillä kouluttamassa ja siellä häntä kuunnellessa tuli sellainen fiilis että olis joskus kiva päästä koulutukseen, ja kyllä, oli todella mukava kouluttaja.

 Demonstroin miten oon opettanut eteen istumista

Opetetaan Demi tulemaan jalkojen läpi, kädet mulla hassusti kun juuri heittänyt palkan. Mutta näyttääpä hankalalle :D

Demin kanssa meillä on projekti hiljaisuus, eli yhtäkään ääntä ei sallita, ei edes pieniä. Tästä puhuttiin leirillä Nina Mannerin kanssa ja Timo Rannikon luento vahvisti ajatusta siitä, että nyt tämä on tehtävä tai sitten ei koskaan. Olen nyt siis syyskuun alusta vaatinut täyttä hiljaisuutta treeneissä, yksikin pieni piippaus, niin Demi joutuu jäähylle. Jäähylle meno ei sinänsä ole mikään rangaistus, vaan Demi menee rauhoittumaan. Demillä kun tuppaa tulla ajoittain pieni piip ja jos siihen ei puutu niin kohta ääntä tulee vaan enemmän ja enemmän. Olen tehnyt samalla tavalla hiljaisuus treeniä Demin ollessa vuotias, mutta en vienyt hommaa silloin loppuun vaan liikuin paljon harmaalla alueella, mutta nyt olen päättänyt ja ollutkin musta-valkoinen, hyvä minä.

Demi piippaa usein sivulletuloissa ja kokeissa juuri sivulletulo on se josta ääntely lähtee liikkeelle ja siinä kun käskytän sivulle niin ääntä tulee ja jos joutuu korjaamaan niin lisää ääntä. Nyt olen samalla opettanut Demille sivulletulon tarjoamisen kautta. Sisällä tarjoaa sivulletuloa heti, ulkotreeneissä ei vielä aina. Näin ollaan saatu sivulletulot hiljaisiksi :)

Ja puuttuminen ääntelyyn tapahtuu siis jäähyn kautta, kun ääni tulee niin rauhallinen "nyt mokasit" ja vien Demin nätisti, rauhallisessa mielentilassa sivummalle käy siihen käskyn alle makoilemaan. Alkuun Demi keräsi vaan lisää kierroksia, oli into piukeena ja ääntä riitti, mutta kun aina joutui jäähylle eikä päässytkään hommiin niin neiti alkoi miettimään ja taisi tajuta mikä jutun juoni on. Ääntelyähän on toki monenlaista, mutta olen vahvasti sitä mieltä että Demi tietää milloin ääntelee, muuten ei voisi muutosta tulla tällaisessa treenissä. Nitalla sama treeni ei tuota tulosta vaan neiti ääntelee hermostuneesti entistä enemmän. Ekalla viikolla oli päiviä jolloin Demi joutui monen monta kertaa jäähylle eikä päässyt loppujen lopuksi tekemään mitään, kun en antanut enää mahdollisuutta yrittää, mutta seuraavana päivänä olikin hiljaisempi. Nyt kuukauden jälkeen piippauksia on vähemmän, on treenejä jolloin ei kertaakaan ole joutunut jäähylle ja kertoja jolloin yksi jäähy on riittänyt muistuttamiseen hiljaisuudesta. Toivon niin, että tämä tuottaa sen tuloksen mitä hommalla haen. Ja täytyy lisätä, ettei yksi yksittäinen piippaus mua haittaa, mutta nyt oon ottanut asenteen että täytyy haitata koska tiedän mihin lipsuminen johtaa, kun annat pikkusormen se vie koko käden ;)

Aksatreeneissä ollaan käyty Nooan kanssa, hauskoja ratoja on ollut, välillä haastetta on ollut todella paljon, mutta esim. viime viikolla tehtiin rataa jossa oli paljon päällejuoksuja ja takaakierto-päällejuoksuja ja ne toimi todella hyvin. Keppejen sisään tuloa, avokulmissa pitäis kyllä treenata tehotreeninä, helposti hakee 2-väliin, sulkukulmat sujuu hyvin.

Nitan kanssa tokoiltu myös pienesti, kaukojen huonoa seiso-istu vaihtoa yrittänyt saada paremmaksi. Vinoja perusasentoja korjattu, jotka varsinkin noudoissa näkynyt, nyt näyttää suoristuvan. Tunnaria tehty, mutta pitäis tehdä paljon enemmän, mutta kiva kun on lehtiä maassa.  Jäävät on myös olleet treenin alla, Nita sekoittaa ne aina. Kuuntelu ei ole tuon tytön vahvuus ;) Mutta tässäkin onnistumisprosentii on saatu paremmaksi.

Collie leiri

Tämän vuoden collie leiri (12-14.9) on nyt vedetty läpi. Mukava porukka oli leirillä, enemmänkin oltais toivottu väkeä, mutta ne jotka paikalla olivat, ainakin nauttivat koko rahan edestä. Sää oli mitä mainioin ja kouluttajat huippuja, kyllä kelpasi!

Itse olin tokoryhmässä, meitä koulutti Nina Manner. Nina entuudestaan tuttu, tykkään kovin hänen tyylistään. Viikonlopun aikana ehdittiin treenata vaikka kuinka kun ryhmä oli vajaa. Nitan kanssa tsekattiin mitäs muutakaan kuin tunnaria. Sain hvyiä vinkkejä jatkoa ajatellen. Nyt opetetaan Nita tekemään tunnaria korkeassa vireessä mikä on ollut kovin hankalaa. Myös ruutua katottiin, paikkaa vahvistettiin ja täytyy vaan vahvistaa Nitalle mielikuvaa että ruudussa varmasti on palkka. Mutta palkka viedään aina niin ettei Nita nää, koska vauhdissa oli huomattava ero niillä kerroilla kun tiesi ruudussa olevan palkan verrattuna niihin joissa ei ollut varma. Halutaan sama vauhti ja palkka lentää joko apparilta tai sitten se on valmiina, mutta silloin mahdollisimman näkymätön palkka joka ei siis näy metrien pääähän. Nitan narupallot oli sopivia, niitä ei kauas nää. Ohjattua alettiin opettaa, Nitan kanssa kun sitä ei ole vielä koskaan tehty. Tehtiin siis vain suuntia. Täytyis ottaa ohjelmistoon. Nita pääsi myös häiriötreeniin, luoksetulo liikkuroituna häiriössä oli vaikea. Näitä täytyis treenata enemmän.

Demin kanssa katsottiin seuraamista, noudon loppuosaa, häiriöjuttuja, paikallamakuuta, kehään tuloja/liikevälejä. Seuraaminen oli eka mitä tsekattiin ja voi luoja miten se oli kamalaa. Seilas sivuttaissuunnassa vaikka kuinka, ei edistänyt ihan hirveesti, mutta käännökset surkeita ja ääntä riitti. Seilaamiseen väistämis treeniä, jolloin joutuu oikeasti tekemään töitä pysyäkseen oikeassa paikassa. Myös tönimistä voi käyttää, kunhan ensin opettaa sen esim. paikallamakuussa. Täyskäännöksiin sain vinkkejä muiden treeneistä. Noudon loppuosaa treenattiin kierron kautta. Kommenttia tuli kapulan ottamisesta, pitäis miettiä jos vaikka ottaisin siitä ulkokautta kiinni, jolloin saatais ehkä kenotustakin vähemmälle. Niin ja mun pitää katsoa oikealle, jolloin Demi tulee suorempaan. Häiriöjutuissa Demi oli aika pätevä.

Nina ja Timo pitivät lauantaina myös luennon, jossa käsiteltiin kriteereitä, tunnetiloja, motivointia ym. Tulipas taas ajattelemisen arvoisia juttuja.

Kaikki kuvat: Johanna Kuusi

Kiirettä pitää

Nita on taukoillut tokosta ja mulla on ollut yhdistystoimintaan liittyviä juttuja sen verran työn alla, niin on vähän jäänyt treenit vähemmälle ja blogin päivittäminen on unohtunut.

Demin kanssa ollaan siis kyllä tokoiltu sekä vähän aksattu. Maanantaina oltiin Purinalla HAU:n tokoryhmän treeneissä. Tehtiin ryhmässä paikallamakuu- ja istuminen. Paikallamakuussa pyysin kaveria vahtimaan Demiä kun menin piiloon ja jätin nameja Demin ympärille, jottei haistelisi maata. Pikku kakkiainen meni ja söi yhden namin! Sen jälkeen kyllä napitti avustajaa kokoajan kontaktia pitäen :D En tiedä ajaako tämä treeni asiaansa, saa nähdä. Paikallaistuminen hyvä. Tehtiin luoksetulon stoppia takapalkalla (purkki), ekaa kertaa siis ilman ihmistä, hyviä stoppeja teki. Myös merkkiä tehtiin, kaksi merkkiä eri suunnissa ja niille lähettelin miten sattuu. Osasi katseellaan bongata aina edessä olevan merkin, tai siis ekna mokan jälkeeen. Ihan ekalla kerralla bongasi sivummalla olleen ruudun jonne bortsu meni samaan aikaan kun Demin piti mennä omalle merkille, Demi siis lähti myös ruutuun. Onneksi ei mennyt ruutuun asti vaan totteli ja tuli takaisin. Uusi lähetys merkille ja sen jälkeen ne sujuivatkin hvyin. Kaukoja myös, mutta ne on kovin hankalat vielä hallissa tai ylipäätänsä ulkotreeneissä jossa enemmän häiriötä. Tehtiin yksittäisiä vaihtoja takapalkalla, parani pikkuhiljaa mutta alkuun eteni. Meitä oli tokottelemassa enemmän kuin todella pitkään aikaan ja häiriötä riitti. Mutta olipa hauska treenata isolla porukalla.

Tiistaina treenattiin Kirsin kanssa Niittykummun ostarin kentällä. Demi teki palkatta metallinoudon, seuraamisen, hyppynoudon, liikkeestä istumisen ja tunnarin. Ääntelyä tuli, mutta vähemmän kuin edellisellä kerralla. Metallinouto muutoin hyvä, mutta perusasento vino. Seuraaminen on surkeaa, kontakti tippui ja käännöksissä hukkui ja perusasennot jäi kaikki tekemättä. Hyppynouto, muuten hyvä, mutta taas vino perusasento. Liikkeestä istumisen seisoi. Tunnari, laukkasi tunnareille, haisteli ja toi oman varmasti, paluu ravilla, ei ottanut perusasentoa. Eli ei kummoisesti mennyt ja Demi jostain syystä jättää helposti perusasennot lopussa ottamatta kun tehdään palkatta. Tähän pitäis jotain keksiä. Nooan kanssa tehtiin yhdessä paikallamakuu- ja istuminen, molemmat hyvin. Eikä nyt haistellut kuin kerran maata. Loppuun vielä yksi seuraaminen, oli parempaa, mutta jätti taas perusasentoja tekemättä, autoin sitten hidastamalla selkeästi ennen pysähdystä, pikkuhiljaa alkoi vastata tähän, mutta täytyy todeta että kyllä se ainakin jaksaa pitkää seuraamiskaaviota tehdä, koska seuruuta vaan jatkettiin ja ajtkettiin kunnes saatiin ne perusasennotkin sinne mukaan.

Torstaina Nooan kanssa aksatreeneissä. Tehtiin tällaista rataa (tehtiin palloilla merkitty rata).

Kylläpä sai juosta, mutta kiva rata se oli. Kepit tuotti meille vähän ongelmia. Ensin haki oikein sisälle, mutta sitten ei taittunut kakkosväliin vaan menikin kolmosväliin. Sitten alkoi hakemaan väärin sisälle. Tätä siis hinkattiin kun keppikulma oli meille vaikea. Loppusuora oli myös haastava, piti juosta niin pirusti ja silti olin vain kerran ajoissa.

Lauantaina käytiin Purinalla tekemässä hyppytekniikkaa, hyvin se Demi hyppää. Nyt on tehty perussarjaa sen verran, että vois kokeilla seuraavaksi pitenevää ja korkeuden arviointia. Illalla tehtiin lähikentällä kaukoja. Sujui paremmin kun ei ollut häiriötä kun ei tuolla myöhään ketään juuri liikkunut. Tunnari x 1, hvyin. Muutama merkki, merkin takana kosketusalusta, tietää mitä tekee :)

Treenitauko on nyt se juttu

Treenitauolle jäädään Nitan kanssa. Tuntuu tällä hetkellä niin huonolle, raskaalle, epävarmalle ja motivaatio hukassa molemmilla. Parempi siis taukoilla kuin hakata päätä puuhun ja viiltää veistä ranteessa. Liikkeet on hajalla ja motivaatio hukassa = huono yhdistelmä. 

Treeni-into on kadonnut pikku hiljaa. 4kk sisään 5 koetta, se on vaan liikaa meille, jollekkin muulle varmasti pala kakkua, mutta meille ei ainakaan tällä hetkellä. Ongelmat on eläneet keväästä lähtien, välillä tuntunut oikein lupaavalle, mutta viimeisen kuukauden aikana pikkuhiljaa laskeva suunta. Nyt ollaan siinä pisteessä ettei meillä ole kovinkaan hauskaa treeneissä, joten nyt huilitaan.

Varsinkin tunnari, joka on aina ollut Nitalle vaikea, on aiheuttanut suurta tuskaa mulle ja suurta epävarmuutta Nitalle. Aikaisemmin tunnarissa on yksi palanen kerrallaan ollut hajalla, mutta loppujen lopuksi koko liike hajosi pala palata. Enpäs ole koskaan kokenut että liikkeestä hajoaa kaikkia palaset, ja ihan samalla kertaa. Kaikki palaset ei tosin ole olleet montaa treeniä putkeen hajalla, mutta kumminkin on tuntunut ajoittain hyvinkin epätoivoiselta. Ongelmia on ollut lähdössä, Nita ei ole halunnut lähteä sivulta tekemään tunnaria, on tarvinnut monta käskyä, kun sitten on lähtenyt, niin ei ole mennyt tunnareille suoraan, vaan kierrellyt ja kaarrellut. Ongelmia on ollut haistelussa. Ei lähde haistelemaan (ei mene tunnareille) vaan kiertelee ja kaartelee, rauhoittelee itseään. Ei haistele kunnolla, eli on hätäinen, useasti ottaa juuri viereisen ja vaikuttaa siltä että kun tajuaa oman "hajun" niin on juuri siirtynyt seuraavan kohdalle eikä tajua että se haju tuli siitä edellisestä. Tai sitten ei ole ollenkaan haistellut, nostelee ja tuo ihan mitä sattuu hasitelematta. Palautuksessa on ollut ongelmia. Tässä yleensä on haistelu ollut kunnossa, mutta on ollut epävarma jolloin ei ole lähtenyt palauttamaan tunnaria mulle, vaan tuijottelee vain ja tarvii lisäkäskyn palautukseen. Luovutus, perusasento niin vinossa kuin olla ja voi. Esim. luovutusta on treenattu paljon erikseen, toimii silloin mutta ei kokonaisessa liikkeessä. Liikkeen kaikki palaset ei siis onneksi ole ollut montaa treeniä hajalla, mutta ainainen jonkun osan suuri epävarmuus vaan on aiheuttanut oravanpyörän. Mielentilan hallinta on siis ollut myös aivan avainasemassa ja sitä kun on niin hirveän vaikea hallita. 

Tämä viikko treenattiin ja pakkopullalta tuntui Nitan kanssa. Treenasin joka päivä pikkasen. Niitä vaikeita liikkeitä, tunnaria, kaukoja. Mutta myös seuraamista, josta into hiipunut. Kaukoissa vaikeinta on ollut eka vaihto (kun on alkanut istumisella), tarvii tupla tai triplakäskyn. Tasut on pysynyt kohtuullisesti paikoillaan, tosin istu-seiso tekee usein väärällä tekniikalla (pitää etutassut paikoillaan) ja seiso-istu vaihdossa tulee herkästi eteenpäin. 

Maanantaina treffattiin ensin Pia x 2 kanssa Malminkartanon nurtseilla, Nita teki tunnaria. Meinasi tulla itku ja epätoivo oli suuri, onneksi Piat oli mukana, muuten en olis tehnyt treeniä loppuun. Nurtseilta siirryin Purinalle, jossa HAU:n tokoporukan treenit ja Sirke kouluttamassa. Demin kanssa tsekattiin luoksetulon stoppia, kysyin vinkkejä ongelmiin. Demi teki hyviä stoppeja ja ongelmaksi kokemat varastelut saatiin myös esiteltyä. Myös vapautus ongelmat, Demi ei erota onko palkka tarkoitus hakea takaa vai edestä, kun oon siinä liian epäselvä. Miettimisen aihetta kuinka selkeyttää asiaa Demille. Merkkiä pohdittiin myös. Juteltiin eri tavoista opettaa merkkiä ja päädyin kosketusalustaan kun se on Demille entuudestaan tuttu ja ruudussakin toimii hyvin. Merkin idea saatiin hvyin myytyä ja jatkotreenin ohjeet sain mukaan, nyt siis tiedän miten jatkaa. 

Muina päivinä siis pienet treenit myös Demille. Demi on tehnyt kaukoja ja takapalkka on välillä otettu pois, kivasti on pysynyt kumminkin takatassut paikoillaan ja pysyy melko lyhyenä, ei enää venytä itseään eteen. Tunnaria tehty myös, ilman kommervenkkejä ja hyvin on tehnyt. Palautuksessa ote huono. Myös pelkkää palautusta ja luovotusta treenattu. Ote on parempi kuin treenataan pelkkää tätä palasta. Seuraamisessa peruutuksia harjoiteltu ja täyskäännöksiä jossa nyt mukavan tiivis.

Tänään sitten vihdoin se tokokoe. Monta kertaa kävi mielessä peruminen, mutta jotenkin kumminkin päätin mennä, tiedostaen ettei suuria tuloksia odoteta. Jälkipolville ei mitään kerrottavaa. Kotiintuomisiksi 3-tulos, muutamasta liikkeestä ansaitusti hyvät pisteet, useammasta muusta tulikin huonojen pisteiden lisäksi vähän ylimääräisiä pisteitä. Tuomari siis hyvin armollinen. Nitasta tiesi heti ettei tule sujumaan, se selviää yleensä jo paikallamakuun jätössä. Kyllähän se siellä makaa, mutta vinkui kovaäänisesti koko 4min, tästä aina tietää ettei ole oikeassa mielentilassa. Muita källejä kokeessa: kehästä ulos meno, meitä ei kumminkaan hylätty, käväisi vain kehänauhan ulkopuolella kun bongasi loppupalkan (en tiedä onko voittajassa hylkäävä peruste?!). Hyppynoudossa meno hyvä, mutta palautti hypyn ohi kun katseli yleisöä, luovutti suoraan eteen!!! Nitaa ei ole IKINÄ opetettu luovuttamaan edessä. Haukkui osan liikeväleistä, oli vaikea jättää liikkeenohjaaja kun sillä oli kapuloita... Tunnarista 7, mutta se onnistui paremmin mitä olisi viime aikaisten treenien perusteella voinut odottaa. Mutta ei mua harmita, tiesin ettei voi onnistua, joten ei se mitään. Tästä jatketaan sitten jossain vaiheessa.

Kokeen jälkeen ajeltiin Hyvinkäälle isolle nurmelle treenimään. Demi aloitti paikallaistumisella, jonka teki Sonan kanssa. 2min, istui hienosti, vähän käänteli päätä. Olin 15m päässä, välillä selkä Demiin päin. Sitten merkkiä, meillä oli kaksi merkkiä, ensin lähettelin toiselle ja sitten toiselle. Ei ollut suurempia ongelmia bongata merkkejä. Muutaman kerran punaisen merkin kanssa lähti väärään suuntaan. Luoksetulon stoppia, Pia oli takana palkkaamassa. Hyviä stoppeja, muutaman kerran varasti taakse vaikka olin palkkaamassa edestä, mutta muutaman mokan jälkeen oppi kuuntelemaan keneltä palkka tulee. 1m hyppyä, edestakaisin. Alkuun epävarma, mutta toistojen myötä varmuutta tuli lisää. A:ta ensin edestakaisin ja sitten A noutona 450g kapulalla. Pelkkä A, sujui hyvin, noutona vaikeampi koska tuo 450g kapula hävisi nurmen sekaan, jolloin meni etsimiseksi. Kun kapula oli lähellä A:ta ei lähde kiipeämään, eli pitää opettaa A myös ihan pienestä vauhdista. Tähän mennessä on saanut ottaa paljon vauhtia. Saatiin siis myös onnistuneita noutoja A:lla.

Treenit

Maanantaina alkuillasta ensin hallilla kokouksessa ja sen jälkeen treenit. Käytiin eka kävelemässä H & S kanssa, sitten ulkokentälle aksaamaan.

Demin kanssa tein hyppytekniikkaa, perussarjaa. Hyvin toimii. Sitten pientä vauhtisuoraa muutamien hyppyjen ja putkien kanssa.

Tokovuoron alkaessa siirryttiin sisälle. Alkuun ryhmässä paikallamakuu. Demi haisteli maata ja meni vinosti lonkalle. Tein vielä yksinäni lyhyen paikallamakuun jossa laitoin Demin ympärille nameja, alkuun yritti niitä haistella, mutta sitten lopetti ja keskittyi hyvin. Hyppynoutoa x 1. Molempiin suuntiin laukalla ja loppu perusasento oli suora. Tunnaria häiriöllä. H auttoi tunnarin kanssa. Alkuun yksi normaali tunnari, hyvin teki. Ajattelin sitten vähän haastaa Demiä ja laitettiin tunnaririviin oma, 5 vierasta sekä vieraita leluja. Ai että, Demi olis ihan hirveesti halunnu tuoda Neran possun, kävi sitä haistelemassa useamman kerran. Toi ekalla kerralla väärän, vieressä oli oma. Lähetin uudestaan jolloin toi oman. Sitten uudestaan ja nyt jäi vain jumittamaan siihen samaan kohtaan missä oli ollut se oma. Lähetin x 2, mutta sitten päätettiin siirtää tunnarit ja lelut toiseen kohtaan. Otettiin muutama lelu pois, jolloin jäljelle jäi tunnarit ja kaksi lelua. Haisteli koko rivin ja löysi varmasti oman. Tehtiin vielä ruutua, ensin muutama kerta kosketusalustalla ja sitten ilman. Muutaman kerran käskin myös maahan, silloin olin lähempänä. Meni heti ekalla käskyllä maahan.

Tokoa ja aksaa

 

Alkuillasta tokoiltiin Malminkartanon nurtseilla Kirsin, Erikan ja Martinan kanssa. Nita teki hyppynoutoa, jossa edelleen kolautteli esteeseen. Pisti kyllä miettimään että mistä mahtaa johtua. Fyssarilla oltiin 1kk sitten ja selkäkuvien uusiminenkin on käynyt mielessä... Mennäkkö uudestaan fyssarille piakkoin vaiko eläinlääkäriin... Seuraamista, joka oli aivan kauheeta. Nita oli paineessa eikä sillä ollut kivaa, eikä ollut mullakaan. Tunnaria, otti kovasti häiriötä kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Ihmisiä kulki läheltä ohi ym. ja se oli Nitalle kova pala. Löysi kumminkin oman kun vihdoin alkoi haistelemaan. Tehtiin 3x, vikalla kerralla laitettiin tunnareiden väliin nameja. Lähti innokkaamin ja häntä tötteröllä etsi nameja, kun namit oli syöty haisteli tunnaririvin ja toi oman.

Talissa pari viikkoa sitten

Demi aloitti oman vuoron leikkimällä, heittelin fresbeetä kun se on ihana. Sitten metallinoutoa ja saatiinpa laukka molempiin suuntiin ja tästä palkaksi fresbee. Seuraamista, temponmuutoksia. Pyysin muita tsekkaamaan normaali vauhdin kun siinä Demi herkästi alkaa edistämään ja poikittamaan, mitä ei tee hitaassa eikä juoksussa. Muutaman lyhyen pätkän edisti normaalissa, mutta muuten paketti pysyi hyvin kasassa. Sivuaskeleet oikealle hyvin, samoin paikallaankäännökset ja peruutuskin onnistui. Vain yksi piippaus koko seuruu treenin aikana! Ennen ryhmäpaikkista otin lyhyen kokeilun, laitoin Demin paikallamakuuseen ja nameja ympärille joita EI saanut syödä. Erika jäi lähelle tarkkailemaan tilannetta. Alkuun namit oli hirmu kova vastus, mutta sitten malttoi olla haistelematta. Muutama perkele siinä kyllä ehti tulla. Mutta menipähän perille ettei maata haistella. Sitten ryhmä paikallamakuuseen. Demin rivin ensimmäisenä. Meni suorasta istumisesta maahan, eli asento oli aivan suora. Haisteli kerran maata jätön aikana, josta kielsin. Piilosta näin Demin, katseli maisemia mutta ei haistellut maata, hyvä.

Nooa, Tara, Demi

Siirryttiin vielä Purinalle aksaamaan. Nitalla tein hyppytekniikan perussarjaa, kun tokohypyn kolauttelu on pistänyt miettimään. Perussarjan meni kumminkin nätisti eikä tiputellut rimoja jotka tosin oli 25cm. Nitaa rapsutellessa huomasin, että selässä on molemmin puolin kohta jota aristaa, sama kohta kuin toissa kerralla oli kun käytiin Tamaralla, eli täytyy kattoa jos saatais Nita Tamaralle lähiaikoina kun seuraava varattu aika meillä olisi vasta marraskuussa.

Demi teki myös perussarjaa, 6 askeleella, Nita tekee 5,5. Demi ei ole tehnyt hyppytekniikkaa sitten viime kesän. Nyt näytti oikeen hyvälle. Demi pääsi myös tekemään pientä rataa, lukee valssit, takaakierrot ja niistot. A:lla kontakteja ei tehty, meni laiskan miehen "juoksukontaktit", koska en ole kontaketja opettanut, tai olen mutta sitä on niin pitkä aika eikä Demi ole tänä vuonna treenannut aksaa kuin viime torstaina ja edellisen kerran maaliskuussa. Mutta neiti oli oikein pätevä ja innokas! Tehtiin lopuksi vielä puomilla 2o2o, namialustalla. Menee lujaa loppuun asti. Päätin ottaa lisää vauhtia putkesta, joo-o, sitä vauhti tulikin ja niin paljon että vauhdilla hyppäs puomin ylösmenon puoleenväliin. Jos Demin kanssa joskus aletaan tosissaan tekeen aksaa, tai edes puolitosissaan niin epäilen että ylösmenokontaktit pitäis opettaa ja niitähän mä en oo koskaan joutunu opettamaan... vinkkejä siis kehiin jos jollain on ideoita.

Nooan kanssa treenattiin kepeille samanlaista avokulmaa kuin torstaina treeneissä. Haki oikein ja välillä väärin. Treenattiin myös takaakiertoja, pakkovalssia ja jaakotusta. Kaikki toimi hyvin ja jaakotuksessa tuli nyt käteen asti.

Aksaa

Piiitkän kesätauon jälkeen palattiin takasin aksatreeneihin. Kyllähän sen tiesi, mitä siitä seuraa, kun ei koko kesänä olla treenattu. Mutta meillä oli kivaa ja meidän uusi ryhmäkin on kiva! Tehtiin rataa joka saatiin edelliseltä ryhmältä. Liukan Ville näytti miten rata menee ja sitten vaan suunnittelemaan ohjauskuvioita. Radalla oli useampi vaikea kohta, meille ensimmäinen oli jo alkusuoralla. Puomin jälkeen pituus jolta käännyttiin u-käännös takaisinpäin ja hypyn kautta putkeen. Ongelmia tuotti siis pituudelta u-käännös ja seuraava hyppy jonka Nooa mieluusti meni takaakiertona. Jaakotusta siis treenattiin ja otettiin lelu avuksi jotta Nooa tulisi kunnolla käteen. No ei se lelukaan heti toiminut kun pojalla oli vain kiire jatkaa. Saatiin kumminkin jaakotus toimimaan ja kun Nooa tuli ns. käteen niin hyppäsi myös seuraavan hypyn oikeinpäin. Takaakierrot persjätön ja päällejuoksuun yhdistettynä toimivat radalla kivasti. Putkesta putkeen viennot onnistui puolivalssilla ja Nooalle vaikea avo keppikulmakin toimi hyvin. Muutaman kerran haki 2-väliin. Keinulla ensin lentokeinu ja sen jälkeen hidasteli. Keinun kanssa pitäis kyllä tehä hommia, kun ei erota sitä puomista niin tekee aina eka lentokeinun ja sen seurauksena sitten seuraavalla kerralla hidastelee.

Treenien loputtua tein vielä Demin kanssa aksaa. Vitsit se oli innoissaan! Tehtiin ihan vaan vauhtisuoraa muutamalla kaarteella sekä takaakiertoja treenattiin yhdellä hypyllä. Hakee takaakierrot hienosti.

HAU:n tokot

Maanantaina HAU:n tokoryhmän treeneissä. Meitä oli paikalla enemmän kuin pitkään aikaan! Melkein jo tuntui siltä että ei mukaan mahdu, no ei nyt kai, kiva vaan kun on enemmän porukkaa. Aloitettiin ryhmäpaikallamakuulla. Nita pääsi tähän mukaan. Oli muistaakseni Sätkän ja Taran välissä. Mentiin piiloon, ikkunasta kurkin, näytti levottomalle. Palatessa kysyin esillä olleilta ohjaajilta ja sanoivat Nitan olleen hiljaa. Hyvä niin vaikka selkeesti sillä oli vaikeeta. Nita pääsi myöhemmin treenien aikana tekemään tunnaria. Saatiin Veeralta vinkkejä mitä tehdä ja Nitahan suoriutui oikein hyvin. Haisteli hyvin enkä joutunut antamaan yhtään ylimääräistä käskyä, tosin en olis saanut antaakaan :D Nitalle pitäis nyt opettaa, että katsoo mitä liikkuri tekee. Sillon kuin ei katso, sillä ei selkeästi oo mitään hajua mistä se tunnari löytyy. Tai no kyllähän se ne löytää kun haistelee, mutta turhan isolta alueelta alkaa etsimään. Liikkuri vois puhua Nitalle kapuloita viedessä tai vaikka laittaa nameja tunnareiden väliin, jos vaikka auttais siihen, että keskittyy liikkuriin eikä ympärillä tapahtuviin asioihin. Iso kiitos Veeralle vinkeistä ja avuista!

Demi teki metallinoutoa. Ekalla heitolla tuli puomin kautta takaisin kun se nyt sattui olemaan vähän niinku hollilla. Lähtee hyvällä vauhdilla, mutta takaisin tulee hitaammin ja useimmiten ravilla. Kun otin putken mukaan kuvioon niin alkoi tiputtamaan metskua omia aikojaan kun ajatus oli putkeen. Korjattiin sitten tiputtelua, joten ens kerralla täytyy panostaa vauhtiin. Seuraamista tehtiin myös, pitkää suoraa, temponvaihtelu aiheena. Hidas ja juoksu oli tosi kivaa, mutta normaali on edelleen heikoin lenkki. Alkaa herkästi edistämään ja siten myös poikittamaan, korjaa kyllä kun huomauttaa. Juoksussa testasin myös vaihdella tempoa, hyvin seuraa lujemmassakin juoksussa. Lopuksi Deminkin pääsi tekemään paikallamakuun. Haisteli maata kun menin piiloon sekä kerran vai kaksi sinä aikana kun olin piilossa. Haistelulle täytyy keksiä joku juttu...

Collie häppeninkiä

Torstaista lähtien on puuhailtu aktiivisesti rotujuttuja. SCY järjesti International Collie Conferensin to-la, joten torstai iltana olin Hotelli Haagassa ottamassa vastaan collie kansaa ympäri maapallon. Kaukaisimmat collie ihmiset tulivat Brasiliasta, USA:sta ja Australiasta. Torstaina otettiin vieraat vastaan, syötiin yhdessä ja kuunneltiin Myrna Shiboleth luento "Not Just a Pretty Face - Collies that are changing people´s lives". Myrna on kasvattanut collieita pitkään, jos nyt en väärin muista niin reilu 40 vuotta. Hän myös kouluttaa terapia koiria, collieita Israelissa. Collieita toimii monenlaisissa terapiatehtävissä. Collieita toimii alzhaimer-, epilepsia-, aspergersyndrooma potilaiden parissa, eli koirat elävät joka päivä näiden ihmisten kanssa. Näimme videoita collieista jotka olivat työtehtävissä ja täytyy sanoa, että kyllä tekevät tärkeää työtä. Saa nähdä tuleeko koskaan sitä päivää, että Suomessa lähdettäisiin kouluttamaan samalla tavalla terapiakoiria.

Perjantaina vierailla oli ohjelmaa Helsingissä ja iltapäivällä luento Suomen luonnetestistä ja illalla sitten pääsivät katsomaan SCY:n järjestämää luonnetestiä Hyvinkäälle. Luonnetestejä ei monessa maassa järjestetä, joten tämä oli uusi juttu monelle.

Lauantaina järjestettiin Hyvinkäällä Open show, tokokoe sekä Aktiivicollieiden esitys pk tottiksesta. Mukana oupparissa taisi olla n. 130 collieta, molempia karvanlaatuja. Tokokokeessa oli vähän kaikenrotuisia, mutta myös mukavasti collieita. Oupparin jälkeen Haagassa oli vielä Pat Hutchinsonin luento "Collie Health Today", jonka jälkeen ruokailu ja lopuksi illalla paneelikeskustelu aiheesta "American Influence on the European Collie". Oupparin ja tokokokeen loputtua siivottiin vielä paikkoja ja sitten vasta lähdettiin ajelemaan. Mä kävin kotona viemässä koirat ja vaihtamassa vaatteet, joten en ehtinyt kuuntelemaan ensimmäistä luentoa. Paneelikeskusteluun kumminkin ehdin. Mukava paneelikeskustelu, vaikkakin aiheen ohi lipsuttiin aikas paljon.

Kaiken kaikkiaan mukava tapahtuma, toivottavasti myös muut viihtyivät :)

Nitan kanssa osallistuttiin tokokokeeseen, voittajaluokkaan. Kuten tiesin, ei Nita ollut ihan iskussa. Helteet rasittaa sitä, vaikka eilen ei edes ollut mikään hullun lämmin. Myös tunnari on hajalla, mutta senkin tiesin jo etukäteen. Mitään suurta en siis odottanut, vaan mentiin vain kokeilemaan. Nita oli odottanut autossa reilu 4,5h ennenkuin voittaja luokka alkoi, joten jo pelkästään lämpimässä kelissä ja autossa odottelu ei ole paras mahdollinen tilanne mennä kisamaan. 

Kehään menoa odoteltiin kauemmin kuin mitä olen tainnut koskaan treenata, mutta hyvin se Nita makoili kehän reunalla "käy siihen" käskyn alla. Kehään mentiin yhdessä ja ihan nätisti. Tuomari selosti kaiken kahdella kielellä joten senkin takia odottelua tuli ehkä normaalia enemmän. Tuomarille siis oli kerrottu että paikalla on myös ulkomaalaisia vieraita, ja sen takia liikkeet ja palaute tuli suomeksi ja englanniksi. Liikkeet alkoi paikallamakuulla, 4 min. Nita meni ekasta käskystä maahan, makoili nätisti ja ekalla käskyllä nousi sivulle, tästä 10. Kehästä pois ja Pian luokse jolla oli meidän palkka, kun autolle asti ei voitu mennä palkkaamaan kun oli liian kaukana. Palkkauksen jälkeen takaisin kehään. Yksilöliikkeet alkoi luoksetulolla. Nita meni hyvin maahan, mutta jätön aikana piippaili. Tuli tasaisella laukalla joka välin, seisominen vähän venähti, maahanmneo mun mielestä ihan hyvä, vino loppuperusasento, 7,5. 

Luoksetulon seisominen

Sitten tais tulla kaukot, tuplakäsky ekaan istumiseen. Muistaakseni muut teki yhdellä käskyllä, eteni jonkun verran, 7. Tunnistusnouto, Nita lähti ekalla käskyllä, haisteli koko rivin nopeasti ja tuli pois, annoin uuden käskyn jolloin meni takaisin haistelemaan. Mun mielestä merkkas oman, mutta jatkoi haistelua ja sitten alkoikin nostella vääriä ja vaihtoi useamman kerran kunnes sitten toi oman ja tiputti sen mun jalkoihin, tästä 0. 

 Tunnari

                                

Metallinouto, muuten hyvä, mutta loppu perusasento vino, 9. Liikkeestä istuminen, seuras hyvin ja istui, 9. Ruutu, bongasi ruudun hyvin, vaikka evl:ssä oli useammalla koiralla ongelmia löytää ruutu. Siniset merkit nurmella oli kai sitten vaikea tai sitten vaan erilainen koirien mielestä?! Tuplakäsky maahan, seuraamaan tuli mutta koukkauksen kautta, 7.

Seuraaminen, ei kauheasti muuta mielikuvaa, kuin että perusasentoja jäi ottamatta, 8. Hyppynouto, paluu hypyssä kosketus esteeseen ja vino perusasento, 8.

Kokonaisvaikutus, 7,5. Nita haukkui kaikki liikevälit ja perusasentoon vaati useamman käskyn kun vaan haukkui. Tuomari kommentoi, että koira äänteli paljon, tästä täysin samaa mieltä.

Tuomari oli kyllä puhelias, kertoi joka liikkeen välissä, miksi vähensi pisteitä, mutta mä en kauheesti keskittynyt tuomarin puheeseen, joten kommentit perustuu siihen vähäiseen mitä muistan tuomarin sanoneen ja mun omaan mielikuvaan suorituksesta. Pisteitä kertyi 226,5 ja 2-tulos, sija 2/4.

Niin ja KIITOKSET Pia Koskiselle valokuvista!