Torstaina kävin lenkin yhteydessä treenaamassa koirat Puolarmaarissa. Nita teki seuraamista, jossa treenin alla oli askeleet ja peruutukset. Askeleet sujui hyvin, mutta peruuttaminen suoraan oli kyllä niin hakusessa. Tehtiin sitten ensin peruutusta niin että Nita peruutti mun edestä pois, tää sujui, mutta sivulla oli kovin vaikeeta. Tehtiin myös avoimen kaukoja n. 10m, sujui ihan ok, tosin istumiset oli vähän vajaita. Demi teki seuraamista, tehtiin suoria ja sellaista neliötä. Otti vähän häiriötä ohikulkevista koirista, mutta keskittyminen parani treenin myötä. Harjoiteltiin myös "seis" käskyä, liikuin milloin mihinkin ja yllättäen huusin seis, Demi pysähtyi ripeästi seisomaan ja pysyi asennossa. Loppuun vielä paikkamakuu. Palkkasin ensin muutamna kerran jätöistä ja sitten tein 1,5 min paikkamakuun.
Lauantaina olin 8h Purinalla agility kisoissa töissä, sieltä suoraan Tuomarinkylän vinttikoirakeskukseen rakentamaan toko kehiä sunnuntaille. Tuomarinkylästä nopeasti kotiin hakemana koirat ja sitten auton nokka kohti Juvanmalmia jossa oli kevään vikat hallitreenit Sporttiksella. Hallilla juhlittiin Nooan alo1 tulosta keran herkkujen. Kiitos vaan Kirsille tarjoiluista!
Nita sai aloittaa treenit. Aloitin seuraamisella, mutta Nitan keskittyminen oli vähän hukassa. Kuikuili Riemun perään ja kun Tikru tuli halliin niin oli ihan pakko katella mitä se Tikru tekee. Kun koira taas alkoi keskittymään tehtiin seuraamista. Tein pitkää suoraa, suurin osa hyvässä kontaktissa, mutta mukaan mahtui myös kontaktin tiputtelua ja vähän haahuiluakin. Sitten siirryttiin jääviin. Taisin aloittaa istumisella ja sen jälkeen tulikin suuria vaikeuksia maahanmenon kanssa. Ei kuunnellut käskyä, mutta toisaalta mun käskyssä äänenpaino vaihteli aikalailla joten silläkin tais olla merkitystä, mutta mä kyllä haluan että Nita kuuntelee myös käskysanaa eikä pelkkää äänenpainoa koska en osaa aina sanoa käskyä samalla tavalla painottaen. Saatiin kumminkin onnistumaan ja niin että saatiin sekoitettua kaikki jäävät ja kumminkin onnistuttiin. On nää kyllä vaan vaikeita kun niitä alkaa sekoittamaan. Nita teki myös hyppynoutoa patukalla, ihan vaan vaihtelun vuoksi.
Demi teki omalla vuorollaan seuraamista, joka tuntui aikas kivalle, muutaman kerran oli pikkasen väljyyttä. Liikkeestä seisomista peruuttaen, mutta niin että ite jatkan liikettä käskyn jälkeen, toimi hyvin. Seisoma-asennossa pysymistä kun kiertelen ja kaartelen, pääsin ympärikin useamman kerran ja tassut pysyi paikoillaan. Samaa kiertelyä myös Demin ollessa hypyn takana. Hyppyä x2, hyvin. Paikkamakuu Taran ja Nooan kanssa. Aikaa kai joku 1min, pysyi maassa ja haisteli maata vain kerran.
Tänään sunnuntaina olin ensin tokokokeessa töissä. Pitkä päivä oli tämäkin, mutta mukava. Illalla lenkin yhteydessä Malminmäessä tein Demille jäljen. Jälki oli vajaa 300 askelta (menin laskuissa sekaisin), namia 10-12 askeleen välein. Maasto oli sammalpohjaista ja mäntykangasta, jossa osassa jälkeä risukkoa, kalliota jossa sammalta ja kaatuneita kapeita puita. Maasto oli vähän vaikeampi kuin olin ajatellut ja olsi kai pitänyt tajuta laittaa vähän useammin namia. Demi oli todella innokas, alkoi heti autosta päästessään vetää jälkeä kohti. Alku pätkä sujui hyvin, nenä kivasti maassa. Vauhti kiihtyi kiihtymistään ja nenä alkoi nousta, jälki hävisi hetkeksi,mutta löysi sen sitten. Jälkiliina jäi useamman kerran jumiin, mutta ehdin pelastaa tilanteen eikä Demi joutunut pysähtymään mun liinasekoilun takia. Olis pitänyt ehkä jarruttaa Demin menoa, koska välillä tuntu että vauhtia ja intoa oli enemmän kuin taitoa siinä vauhdissa. Loppupätkä kalliolla ja sen alla meni taas hyvin ja perille päästiin. 2-3 kohtaa mentiin muutama metri jäljen sivussa, mutta muuten taidettiin mennä suht jäljen päällä. Demin kanssa on kyllä on mukaa ajaa jälkeä, se kun on niin innokas. Mä en vaan vielä osaa ennakoida tilanteita ja laittaa jäitä hattuun, luulen että annan sen kaahottaa välillä vähän liikaa. Mutta me opetellaan yhdessä tätä lajia, ehkä siitä jotain tulee :)
Nita teki ennen lenkkiä tunnaria. Ensin piilotin oman 2 kertaa, sujui hyvin vaikka ennakoin pientä katastrooffia kun Nita piippas odotellesaan aika lailla. Lähti kumminkin mun "oma" käsksytä ja haisteli todella hyvin ja löysi oman. Kahden onnistuneen piilotuksen jälkeen piilotin oman ja vieraan, niiden väli oli n. 30cm. Nitalla meni hetki haistellessa, mutta teki töitä kokoajan ja toi sitten oman mulle, JEE!
Viikonloppu oli aika työntäyteinen ja olen kyllä hyvin iloinen siitä, että ens viikolla mulla on vain 3 työpäivää, ehtii sitten vähän lepäilläkkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti