perjantai 24. kesäkuuta 2016

Juhannusuinnit

Juhannuksena käytiin treeaamassa tokoa ja sen jälkeen uinnit rannalla. Myy innostui vähän uimaan Nooan kanssa. 















maanantai 20. kesäkuuta 2016

Tokoleirillä

SCY:n tokotoimikunnan järkkäämä leiri pidettiin taas muutaman vuoden tauon jälkeen Paimiossa, maatalousoppilaitoksessa 18-19.6. Paimiossa tulee se "oikea" tokoleiri fiilis, ihan paras paikka leireillä. Kouluttajana leirillä oli Leena Välimäki.

Leiriläisten koirat:
ylärivissä: Kessi, Myy, Nooa, Olga, Aada, Demi, Nita, Riemu, Toivo, Jacky
alarivissä: Meeri, Kicka, Jaana, Veka, Sintti, Tenho, Tuuli, Hupi

Lauantai alkoi Lentsun esittäytymisellä ja sen jälkeen kaikkien leriläisten piti esittäytyä sanomatta mitään. Piti siis koiran kanssa näyttää jotakin joka kertoo ketä me ollaan, muiden tuli tämän perusteella arvata koiran ikä ja koulutustaso. Tällanen esittäytyminen tuli yllättäen ja se aiheuttikin pientä jännitystä mutta hyvin se kumminkin kaikilta sujui. Tämän jälkeen aamupäivä ja iltapäivä meni muiden treenejä seuraten. Kaikki pääsi tekemään yhden kierroksen Lentsun kanssa, eli yhtä tai kahta ongelmaa ehti puida Lentsun kanssa. Me katottiin Myyn noutoa, päädyttiin kokeilemaan vauhtinoutoa ja palkkana lelu ja se toimikin yllättävän hyvin. 



Lounaan jälkeen Lentsu piti luennon ennen loppupäivän kimppatreenejä. Luennolla puhuttiin kisaamisesta, kisajännityksestä, uusista tokon säännöistä, mitä kannattaa nykyään erityisesti ottaa huomioon ym. Luento oli oikein kiva ja herätti mukavaa keskustelua ja kysymyksiä.

Sitten oli kimppatreenien vuoro. Tehtiin erilaisia häiritreenejä. Kaikki koirat olivat rivissä, meidät jaettiin kolmeen, ykköset tekivät kaukoja, kakkoset paikkista ja kolmoset luoksetuloa. Eli joka kolmas teki aina samaa, mutta vieressä olevat erijuttuja. Sitten tietenkin vaihdettiin niin että kaikki koirakot sai tehdä kaikkia kolema ehtävää. Saatiin kivat häiriöt aikaseks ja mun yllätykseksi Myy selvis niistä oikein hienosti. Sitten asetuttiin kaikki kujaan, vuorotellen yksi koirakko meni kujalle, teki seuraamista ensin kujan läpi ja sitten luoksetulon takaisinpäin. Kujassa olevat koirakot tekivät kontaktitreeniä. Myylle tein kujassa seuraamisen namiavulla, koska häiriö oli sille valtava, luoksetulo kujassa meni hyvin, ei ottanut yhtään häiirötä muista koirista. Vikana häiriötreeninä tehtiin sellasiat että jakauduttiin pareittain nurmikentälle, ei liian kauas toisistaan. Pari laittoi koiransa paikkamakuuseen ja sitten alkoi liikkuroimaan parilleen seuruuta. Tämä oli Myylle todella vaikeata, paikkikasessa otti kovasti häiriötä mun käskytyksestä ja sitten kun oli meidän vuoro tehdä seuruuta oli sekin aika haastavaa kun lähellä oli niin paljon muita koirakoita.

Treenien jälkeen menin Elinan, Kristan ja Kirsin kanssa lenkittämään koiria ja koirat pääs myös yhdessä juoksemaan nurmikentälle. Myy pääsi siis kolmen nahkan kanssa leikkimään. Myy teki hirveesti duunia saadakseen jonkun leikkimään kanssaan ja onnistuikin, Sintti innostui Myyn kanssa leikkiin. Tenho ja Tuuli ei oikein innostuneet, mutta eivät myöskään hermostuneet.

Illalla sitten kokoonnuttiin grillaamaan ja juttelemaan mukavia. Pikkasen myöhäseks veni ilta ja nukkumaa mentiin klo. 02 jälkeen. Mutta näinhän sen kuuluu mennäkkin :)

Sunnuntaina aloitettiin kimppatreeneillä, tehtiin paikallamakuuta ryhmässä. Koirat jaettiin ryhmiin sen mukaan missä luokassa kisaavat. Otin Demin mukaan tähän treeniin. Teki muuten hienon paikkiksen mutta mun kävellessä sen taakse muuttui lonkka-asento melkein kylkiasennoksi, ei ihan mutta melkeen. Sitten oli taas kierros jokaiselle omien ongelmien ratkomisiin. Myyn kanssa katsottiin merkin kiertoa. Muisti kierron hyvin vaikkei sitä ollakkaan vähään aikaan tehty, mutta kierrettyään merkin alko himmailemaan kun ei tiennyt mitä sit pitäisi tehdä. Otin sitten lelun tähän avuksi, jotta tuli merkin ohi kunnon vauhdilla ja mua kohti. Kun ei enää himmaillu paluussa niin yhdistettiin merkin kiertoon sivu käsky. Tässä mietin ensin haluunko Myyn tulevan eteen istumaan vaiko sivulle, päädyin sivulle koska merkin kierto ei mitenkään liity pk:hon niin ei tartte sitä sen kannalta oikeestaan miettiä. Tässä treenissä tuli huomattua että sivulletulo ei oel vielä tarpeeksi vahva, koska Myyn oli "vaikeata" tulla sivulle kun oli kaukana mun edessä, muista positioista osasi tulla paremmin.



Juteltiin muutenkin eri liikkeistä ja mitkä kannattaa tehdä mitenkin ajatellen pk:ta. Lentsu ehdotti että suorat luoksetulot, eli käytännössä tokon alo/avo luoksarit ottasin Myyn suoraan eteen ja sitten voi/evl luokasarit sivulle koska niissä tulee stoppeja, mitä pk:ssa ei tule, näin teksiin selkeen eron näiden välille. Näin ajattelin nyt siis tehdä ja tuun käyttämään myös eri käskyä riippuen tuleeko luoksari suoraan eteen vai sivulle. Noutoja mietittiin samalla tavalla. Hyppyjen kautta tulevat olis luovutus edessä, mutta esim. ohjattu vois tulla suoraan sivulle. 


Avo hyppyä treenattiin myös, koska Myy ei oo sitä koskaan muistaakseni tehnyt, paitsi tietty aksassa rima hyppyjä. Eipä tässä mitään ongelmaa ollut, vahvistin lähinnä että tulee suoraan eteen istumaan eikä vinoon.



Leiri oli todella antoisa. Kaikki leiriläiset oli todella mukavia ja meillä oli hyvä yhteishenki. Lentsusta tykkäsin myös. Sanoo asiat suoraan, mutta puhuu asiaa. Ideoita erilaisiin treeneihin ja ongelmiin löyty paljon, ja se on aina mukavaa!

Kaikki kuvat: Elina Riipi

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Kesä!!



Kesäkuussa ollaan jatkettu toko ja aksatreeenjä. Tässä alla Myyn treeneistä videota, nää on toukokuun aikana kuvattu kahdesta treenistä. Myy on muutamia kertoja hypännyt hyppyä 70-80cm. Selkeästi on epävarma ponnistuskohdasta. Muuten treenit on sujunu kivasti, erityisen iloinen oon siitä että Myy on treeneissä hiljaa, eli piippailua, haukkumista ei ole ilmennyt. Tai no joskus se kyllä haukkuu, mutta ne liittyy aina tilanteisiin jossa se kiihtyy muista koirista, mutta sellasta komentavaa haukkua tai muuta ääntelyä ei ole tullut.


Sepon treeneissä ollaan treenattu mm. japanilaista. Mä olin pikkasen skeptinen tän onnistumisen suhteen, mutta täytyy todeta että sillon kun ajoitus oli kohdillaan niin sujui todella hienosti. Myyn kanssa on kyllä niin kiva aksata!


Ullan hyppytekniikassa treenattiin viimeks korkeuden ja etäisyyden arviointia. Etäisyyden arviointi oli Myylle hankala. Ottaa herkästi ns turhaan yhden askeleen vaikka pstyis ihan hyvin vaan venyttämään laukka-askelta, mutta tässä näkyy vielä se että on nuori koira ja treenaamista riittää. Korkeuden arviointi on sujunut ihan hyvin, mutta tässä ollaan edetty maltillisesti.

 

Kesäkuun 10 päivä meillä oli myös Jirkan treenit. Treenit alko jo klo. 16, mutta mä pääsin paikalle vasta pari tuntia myöhemmin kun olin töissä viiteen asti. Myyn kanssa aloitettiin häiriöjutuilla. Kun sehän kiihtyy hurasti esim. aksaavista koirista. Otiin ulkokentällä ja mikäs sen parempi kun kentän toisessa päässä treenaavat aksakoirat. Tehtiin sellasta jossa Myy käskettiin maahan joka kerta ennenkuin se ehti alkaa haukkumaan ja hillumaan. Alkuun mun ajotus oli pahastikkin hukassa, mutta sain asian korjattua. Myystä huomaa kun sillä alkaa nosuta kierrokset, sen häntä kertoo kaiken. Kun saatiin paljon toistoja niin pikkuhiljaa Myy alko itse tarjoamaan maahanmenoa haukkumisen ja hillumisen sijaan. Tätä vois siis käyttää ihan arjessakin, kiihdyttävissä tilanteissa. Tokalla kierroksella katottiin noutoa, edelliseen kertaan verrattuna oli edistytty vähän, mutta nyt täytyis pikkuhiljaa saada pitoon lisää kestoa, ei pelkästään nostoja. Saatiin läksyjä taas seuraavaks kerraks.





torstai 9. kesäkuuta 2016

Toukokuu osa 2

Toukokuun puolessa välissä päästiin Aktiivicollieiden järkkäämään tottispäivään. Koulutus pidettiin Pirkanmaalla ja kouluttajana Sari Kärnä. Sari oli mulle kouluttajana uusi tuttavuus, nimenä kumminkin tuttu. Ajettaessa aamulla Pirkanmaalle oli sää aivan karmea, satoi kaatamalla melkein koko matkan. Onneksi olin matkaan pakannut sadevaatteet ja saappaat, muutoin olsi kyllä ehkä tullu itku. Koulutuksen aikana ei kumminkaan tullut kaatosadetta, satoi kyllä muttei sentään kaatamalla ja ei ihan koko päivää. Sari oli kouluttajana todella miellyttävä, kouluttaa positiivisin menetelmin, ja sanoikin itseään kukkahattuilijaksi. Mukava kukkahattuilija ja Sarin näkemykset kouluttamisesta meni aikalailla yksiin omieni kanssa.

Sarin kanssa katottiin Myyn seuraamista. Mulla on ollu haastetta päästä namiavuista irti ja mulla on ollu sellanen mielikuva että seuraaminen muuttuu radikaalisti kun namia ei ole kädessä. No tässä päästiin jälleen kerran siihen, että mun mielikuva ei ihan täsmää siihen oikeeseen tilanteeseen. Eli Myyn seuraaminen ei muuttunut mihinkään oli mulla namia kädessä tai ei. Mutta alettiin tekemään seuraamista ilman namia kädessä ja koska Myy vähän edistää niin kokeiltiin vaihtaa palkkapaikkaa. Tähän mennessä oon palkannu vasemmalla kädellä ja niin että ite peruuttelen ja palkka ei juuir koskaan tule siinä seuraamiskohdassa. Nyt sitten päätettiin kokeilla palkkaa oikeasta kädestä, mutta niin että se annetaan selän takaa, eli vapautus selän taakse ja palkka siellä oikeasta kädestä. Tää alkoi toimia hyvin. Tehtiin myös seuraamiseen tuloja, eli Myylle heitettiin palkka kauemmas ja sitten se pyydettiin sieltä seuraamaan, hakeutuu hienosti oikeaan paikkaan. Käännöksiä katottiin myös, niitä en juurikaan ole nyt treenannut kun se on niissä aikasemmin niin  yli työskennnellyt, no enää ei ylityöskentele joten vois alkaa niitäkin ottaa mukaan treeneihin.

Tokalla kierroksella katottiin jääviä, sekoittaa niitä keskenään lahjakkaasti, mutta huomiona tuli myös se että esim. maahanmenossa ei tipu suoraan alas vaan tulee eteenpäin. Mun käyttämää tyyliä Sari ei kehottanut enää jatkamaan koska sillä muuten vahvistan edelleen tuota eteenpäin tulevaa tapaa. Täytyy siis ottaa asekelia taaksepäin ja vaihtaa tyyliä niin että saadaan oikea tekniikka.

Päivä oli todella mukava ja antoisa. Menen kyllä uudestaankin Sarin oppii jos joskus tulee mahdollisuus, pidin kovasti!

Toukokuun vikana viikonloppuna osallistuin MH-toimihenkilökoulutukseen Jämsässä. Ajelin Jämsään jo perjantaina ettei tarttis lauantaina kukonlaulun aikaan heräillä. Perjantaina paikalla ei ollutkaan sitten muita kuin minä ja kouluttajat, no eipä se mitään mukavasti meni aika. Lauantaina saapui sitten muut, meitä oli vajaa 20 koulutuksessa. Aamu aloitettiin teorialla, lounaan jälkeen jatkettiiin vielä hetki sisällä ennenkuin siirryttiin ulos. Ulkona harjoiteltiin eri osioita. Päivä päättyi joksus 17-18 aikaan ja sitten olikin vapaata koko ilta. Sunnuntaina aloitettiin taas sisällä, sitten mentiin ulos harjoittelemaan ja päivä päättyi vielä loppukokeella, josta kouluttajat ei kertonu mitään etukäteen. Loppukokeen jälkeen oli kahvit ja sitten vaan kotiinlähdön aika. Ei siis mitään tietoa päästiinkö kokeesta läpi vaiko ei. Tieto tuli sitten jälkikäteen kun koetoimitsijakortti ilmestyi postilaatikkoon. Eli nyt sitä sitten ollaan mh-toimihenkilöitä.

Myy oli viikonlopun kasvattajalla hoidossa ja hyvin se siellä viihtyi veljensä seurassa. Myyn hain kotiin tulomatkalla.

Toukokuun aikana ollaan edelleen käyty Ullan hyppytekniikkatunneilla ja Myyn hyppy on kehittynyt hyvin. Ollaan tehty nyt viimeset kerrat 7 hypyn perussarjaa, okseria ja korkeuden arviointia. Korkeuden arviointi näyttää sujuvan hyvin ni vois aksassakin pikkuhiljaa nostaa estekorkeuksia. Sepon tunneilla ollaan käyty keskiviikkoisin. Ollaan treenattu irtoamisia, välistävetoja, valsseja, persjättöjä.

Käytiin eläinlääkärissäkin kuun lopulla kun Myyn rokotukset oli menossa vanhaksi. Samalla päätin ottaa kaikista kolmesta koirasta verinäytteet Hannes Lohen tutkimuksia varten. Nitan ja Demin osalta olinkin jo aikasemmin täyttänyt käyttäytymiskyselyn, mutta nyt kävin myös täyttämässä Myyn osalta. Kiva osallistua näihin kun tulee hyvään tarkoitukseen.

Yks lämmin päivä otettiin myös kummityttö mukaan metsäretkelle. Myyllä ja kummitytöllä oli kivat leikit yhdessä. Ja vitsit mä kyllä tykkään kun nää meidän koirat tottelee tuota vajaa 4v. tyttöä. Hän kyllä osaa myös komentaa koiria melko uskottavasti :) Kotona heilläkin koiria joten tottunut tietty on, mutta nää meidän kun ei ihan kauheesti lasten kanssa ole tekemisissä niin kumminkin kaikki kolme osaa kivasti toimia lasten kanssa.



Demi

 Nita

 Meijän tytöt <3
Keppileikit

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Toukokuu osa 1

Blogin päivitys ei oo viime aikoina juurikaan motivoinu, joten mitään kuulumisia ei ole tullut. Ja mitä pidempään on päivittämättä niin tuntuu että juttuja kertyy eikä vaan jaksa aloittaa. Puolessatoista kuukaudessa on ehtinyt tapahtua kaikennäköstä joten en ala treenejä tänne purkamaan, siinä menisi ikä ja terveys.

Huhtikuun vikalla viikolla olin talvilomalla ja heti ekana päivänä murtui kyynärpää koirien kanssa lenkillä. Kyynärpään pienen murtuman takia pari viikkoa oli aikas hankalaa elämää, mutta yllättävän nopeasti se sitten kumminkin pikkuhiljaa alkoi pelittämään, vaikka vieläkään käsi ei ole entisessä kunnossa.

Myyn luustokuvat lausuttiin Kennelliitossa ja samoina ne pysyi kun mitä Axelsson oli niistä mieltä, tosin selästä ei sanonut muuta kuin terve. Eli virallisesti lonkat A/A, kyynärät: 0/0, selkä: VA0 ja LTV0. Kylläpä helpotti kun sain tulokset :)

Toukokuun alussa oli edessä Ruotsin reissu. Demin kasvattaja järjesti kennel leirin, joka heillä aikaisemmin, vuosien ajan on ollut kesällä 7 päivän mittaisena. Viime vuonna muuttui traditio ja nyt leiriejä pidetään kaksi, yksi syksyllä ja yksi keväällä. Leirit on myös lyhkäsempiä nyt, eli pidennetty viikonloppu. Tämä  antoi mahdollisuuden itsellekin päästä osallistumaan. Oon useampana vuonna haaveillut leirille lähdöstä, mutta viikko on tuntunut melko pitkälle ajalle, joten leiri on jäänyt väliin, mutta viime syksynä kun selvisi kevään leirin ajankohta niin pakkohan se oli ilmoittautua mukaan.

Meillä leirille lähtö alkoi keskiviikkona 4.5. Illalla ajettiin Turkuun Pian kanssa. Satamassa odoteltiin että muut ajaa ensin ja vasta ihan vikana oli meidän tarkoitus ajaa portille. Kun sitten todettiin että nyt mennään niin mitä tekee mun auto, EI KÄYNNISTY! Yritettiin ja yritettiin, mutta auto ei pihahdakkaan. Mulla alkaa stressikäyrä nousta ja siinä samassa huomattiin eräs Ahvenanmaalainen mies. Mieheltä pyydettiin apua ja hän totesi että varmaankin akku mennyt. Nopeeasti soittamaan autoliittoon ja Pia Viking Linelle, että olisko mahdollista vaihtaa aamulaivaan. Siinä autoliiton tyypin kanssa puhelimessa puhuessa Pia päätti vielä kerran kokeilla käynnistää autoa ja kappas vaan, sehän käynnistäkin ihan ilman mitään ongelmia. Siinä oli kyllä riemu ylimmillään meillä ja autoliiton ja Viikkarin tyypeillä! Huh, auto saatiin laivaan ja ihan ajoissa, 10min ennen laivan lähtöä. Laivassa kaikki menikin hyvin, koirat otti rennosti, mitä nyt juniorit riekku hytissä alkuunsa. Konkarimatkustajat Demi ja Martti tiesi heti miten homma etenee. Me käytiin syömässä hyvin ja ilta vietettiin hytissä jutskaillen. Aamulla olikin aikanen herätys kun Viikkari on Tukholmassa jo 5:30 tai siis Ruotsin aikaan tietty 6:30. Autossa jännitettiin mahtaako käynnistyä, mutta niin vaan heti ekalla yrittämällä onnistui. Koirat pääsi pissalle pian satamaan tulon jälkeen. Kierrettiin lenkki jossain rannikolla.

Martti ja Demi

Matka jatkui ja Eskilstunassa käytiin aamupalalla ja pikkuhiljaa ajettiin Örebrohon. Ekat treffit oli Örebron brukshundsklubbenilla. Mä vaan aina jaksan ihailla niiden klubeja, jestas mitkä puitteet! Aivan jäätävänkokoiset nurmikentät, josta löytyy kaikkien lajien kaikki vermeet. Ja titenkin myös klubitalo kaikilla hienouksilla, vähän eri meininki kuin Suomessa. No klubitalolta löytyi leiriporukka. Oli hauskaa kun tunnistettiin Monica, eipäs ole muuttunut yhtään näinä vuosina. Meidät otettiin tosi lämpimästi vastaan. Kaikki esitteli itsensä ja samalla sainkin muutamille fb kavereille kasvot. Kahvittelun jälkeen me siirryttiin treenaamaan agilityä, tosin toiselle puolelle Örebrota.

Vasemmalla: Myy ja oikealla puoliveli Luxe

Aksan jälkeen siirryttiin leirintäalueelle jossa meillä oli mökit vuokrattuna. Meidän mökissä yöpyi minä ja Pia, sekä Kristiina (Luxen omistaja) ja Pia Ö. Leirintäalue oli Örebron ulkopuolella Ånnabodassa. On muuten todella hienossa paikassa, korkealla ja mahtavat näköalat. Leirintäalueella oli myös todella iso nurmikenttä joka oli varattuna meille koko leirin ajaksi. Ja hyvät lenkkeilymaastot. Ja mökissä oli mukavasti tilaa, jokaisessa mökissä oli oma keittiö ja kylppäri, eli sähköt ja vedet. Tuntui melko luxukselle tällainen leirimajoitus. Ehdittiin vielä tokoillakin nurmikentällä. Myy ja Demi pääsi molemmat tekemään juttuja. Iltaa vietettiin omassa mökissä Kristiinan ja Pian kanssa ja ajoissa mentiin nukkumaan. Uni kyllä maistui kun laivalla sitä ei koskaan tajua mennä ajoissa nukkumaan ja sitten herätys on super aikasiin.

Perjantaina meillä oli aamusta varattu eläinlääkäri Örebron keskustassa. Käytiin hakemassa madotukset ja passeihin merkinnät. Joka kerta sama juttu, herättää kummastusta kun meidän kaikki koirat syö matolääkkeet kuin nameja saisivat. Mutta hyvin ja kivuttomasti sujui ja positiivista oli sekin että oli paljon halvempaa kuin aikaisemmilla kerroilla. Saatiin paljous alennusta :D Ehdittiin treenailla koirien kanssa tokoa ennenkuin iltapäivällä oli vuorossa mejä koe. Mironik´s koirista moni treenaa mejää joten kasvattaja oli järjestänyt paikkoja mejäkokeeseen. Kolme koiraa suoritti soveltuvuuskokeen, eli viltspår anlagsprov. Ruotsissa pitää siis tehdä soveltuvuuskoe ennenkuin pääsee starttaamaan virallisessa luokassa. Tällainen soveltuvuuskoe on myös pk haussa ja jäljellä. Pian Martti osallistui myös soveltuvuuskokeeseen, siinä koiran tuli siis jäljestää lyhyt verijälki. Kaikki kolme koiraa suorittivat soveltuvuuskokeen hyväksytysti ja sehän sopi hyvin koska lauantaille oli varattu paikka myös mejän seuraavaan luokkaan johon Marttikin pääsi siis osallistumaan saatuaan tuloksen. Illalla syötiin ja juotiin hyvin. Oltiin kaikki yhdessä mökissä viettämässä iltaa. Samalla käytiin läpi mejä kokeen sääntöjä, koska me ei Pian kanssa oltu ihan perillä niistä eikä siis myöskään miten suoritus etenee. Mutta kyllä se siinä illanmittaan selkiytyi :D

 Demin kanssa seuraamista, pikkasen edistää :D

Lauantaina aamulla treffit muiden mejä kokeeseen osallistujien kanssa. Ajettiin letkassa koepaikalle. Kolme koiraa osallistui jälleen, yksi teki soveltuvuuskokeen ja kaksi koiraa osallistui avoimeen luokkaan mejä:ssä. Avoimessa luokassa koira tulee lähettää merkitylle alueelle 50 x 50m, josta sen tulee nostaa jälki. Jälki on siis voitu talloa mistä kohtaa tahansa ruutua ja koira etsii sen ruudusta ja lähtee jäljestämään. Jäljellä olis myös kohtia jossa ei ole verta ja koiran olisi pysyttävä jäljellä, näitä tuli useampia. Sitten oli myös sellainen kohta jossa jäljentekiä on tehnyt u-käännöksen ja siinäki tulee poispäin sellanen veretön kohta. Jäljen loppupuolella on myös kohta, jossa tuomari käskee ohjaajaa pysäyttämään koiran, koira siis joutuu kesken kaiken lopettamaan jäljestyksen. Koiran tulee istua tai maata paikoillaan kun tuomari ampuu n. 15m päässä. Kun ampuminen on suoritettu tulee koiran jatkaa jäljestystä. Ampuminen tehdään joko 9mm tai haulikolla, tuomari saa itse päättää kummalla. Noistahan lähtee vähän erilaiset äänet, mutta tuomarin päätös millä aseella ampuu. Ampumisen jälkeen jälkeä oli jäljellä n. 100m. Martti suoriutui oikein hineosti ja teki ensimmäisen 1-tuloksen, ekoissa oikeaissa mejä kokeissa. Oli kyllä hienoa seurata itselleen vierasta lajia. Jäljen lopussa oli myös tietenkin se sorkka ja koirat sai pitää sen, mikä oli tietty aika kiva juttu :)

 Marti ylpeänä sorkastaan, 1-tulos takataskussa

Mejä kokeen jälkeen käytiin kakkukahveilla, pitihän sitä hienoa tulosta vähän juhlistaa. Sitten leirintäalueen kautta aksaamaan. Nyt meitä oli enempi ja saatiin Angelica meitä kouluttamaan. Oli mukava päivä ja ideoita tuli kivasti mitä pohtia. Päivä oli todella lämmin, varjossa +25, pikkasen tuli siis väriä pintaan ja mulla paloi päänahkakin, ekaa kertaa ikinä!

Sisarukset: Pata 15kk (Lumipilven Onnenpeli), Myy 15kk (Lumipilven Onnenhippu) ja Luxe 23kk (Mironik´s Luxe)
Luxella on sama isä kuin Patalla ja Myyllä ja Luxen emä on myös Patan ja Myyn isoäiti

Illalla syötiin kaikki pitkässä pöydässä. Ulos vietiin pöytiä ja tuoleja ja kiva tunnelma oli kun reilu 20 ihmistä istuu saman pöydän ääressä. Juttua riitti ja illan päätteeksi palkittiin vuoden Mironik´s koira. Carina ja sileäkarvainen collie Viktor voittivat vuoden palkinnon. Oli kyllä herkkä hetki tuo palkitseminen. Siellä oltiin kyyneleet silmissä. Viktor on ollut pari vuotta sitten tapaturmassa ja jalkaa hoidettiin ja sinne laitettiin rautaa luiden tueksi. Hommassa meni kaikki pieleen mitä vaan voi ja näyttikin jossain vaiheessa siltä että koira joudutaan ehkä jopa lopettamaan, mutta loppu hyvin kaikki hyvin ja koiran tervehdyttyä tekivät he Carinan kanssa heinoja tuloksia viime vuonna ja sen ansiosta pisteet riittivät voittoon. Meni kyllä niin oikeaan osoitteeseen tuo voitto.

Meidän mökki

Sunnuntaina aamulla siivottiin mökit ja ajettiin vielä Örebro brukshundsklubbenille. Tehtiin tottista ja osa leiriläisistä osallistui mh-kuvaukseen. Me lähdettiin päiväkahvien aikaan ajamaan kohti Tukholmaa kun oli vielä yksi kyläily kohde jäljellä. Käytiin Demin isän omistajan luona kahvilla, ja samalla tietty nähtiin Chille, Dempulan isä ja Myyn ja Patan isoisä. Oli hauskaa nähdä monen vuoden tauon jälkeen Solweig ja hänen mies. On siitä varmaankin 4 vuotta kun viimeksi ollaan heidät nähty. Sitten vielä illaksi Tukholmaan satamaan ja laivalle. Taas kesti satamaan pääsy kauemmin kuin pitäisi, kun niissä himputin tunneleissa navigaattori aina kadottaa signaalin ja sitten oltiin aina vaan väärällä kaistalla, mutta kyllähän me laivaan ajoissa ehdittiin. Laivareissu sujui jälleen hyvin, on meillä vaan huiput reissukoirat. Reissu oli todella onnistunut. Oli niin mukavaa nähdä kaikkia ihmisiä, treenata yhdessä ja jutella ja tutustua. Mä niin tykkään näistä meidän reissuista, saas nähdä koska seuraavaa pukkaa ;)
                                                     Demin isä Chille (MAplse Yard Chill Out)                                                                           

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Treenejä

Keskiviikkona Demi teki lenkin yhteydessä seuraamista ja luoksetulon, edelleen hiljaisuus on onnistunut. Täyskäännökset on vähän parantunut. Myy on tehnyt seuraamista, lyhkäsiä pätkiä kun nyt ollaan ruvettu tekemään ilman apuja. Kivalta tuntuu, vielä kun tietäis miltä näyttää. Eteenistumisia ollaan edelleen tehty, matka ei päätä huimaa mutta suoruuteen alan olla tyytyväinen, ei enää ole vinossa vasemmalle.

Torstaina käytiin Sporttiksella hyppytekniikka treeneissä. Myy teki set pointia ja korkeuden arviointia ja perussarjaa. Loppuun tehtiin kontakteja puomilla.




Sunnuntaina päivällä Sporttikoirahallille. Demi teki seuraamista, jääviä, noutoa A:lla sekä hyppyä 70-90cm. Hyppynoutona 650g otettiin 70cm asti. Seuraamisessa oli kiva asenne, oli skarppina ja hiljaa, tykkäsin. Jäävistä tehtiin vain seisomista, ei huomautettavaa. 650g noutoa A:lla, tekee mielellään. Hyppyä myös ja sitten yhdsitettynä noutoon. Hyppynoudossa havaittavissa epävarmuutta. Niin ja loppuun eteenmeno, ekalla kerralla kaarratti A:n kautta, mutta uusinnalla meni suoraan.

Myy teki pientä radanpätkää jossa oli kivoja suoria, 3 hypyn ja 2 putken rallia. Takaakiertoja molempiin suuntiin yhdellä hypyllä.  Rengasta otettiin yksittäisenä esteenä, naksuttelin oikeasta valinnasta. Pikkuhiljaa on alkanut ymmärtää mistä aukosta kannattaa mennä. Puomilla 2o2o. Myy ehti tehdä myös vähän seuraamista, tehtiin uusi ennätys seuraamisen pituudessa, mutta muistin kyllä heti perään tehdä taas lyhkäsempiä. Jääviä tehtiin myös, sekoittaa asentoja vielä keskenään.

Illalla käytiin vielä Haukilahden lukion kentällä tekemässä tottista. Myy aloitti seuraamisella, eri pituisia pätkiä, sillä on kyllä kiva asenne. Ollaan nyt tehty pelkkiä suoria jotta saadaan seuraamisessa asentoa pysymään suorassa. Aikasemmin kun tehtiin paljon käännöksiä joka suuntaan niin sen seuraaminen oli suorallakin sellasta levotonta kun yritti ennakoida käännöksiä. Luoksetulo, kun oli apua mukana. Tulee kyllä lujaa. Eteenistumisia, suorassa pysyy. Hyppyä, nostettiin ekaa kertaa 50cm. Loppuun vielä eteenmeno, pinkoo minkä jaloistaan pääsee. Niin ja lyhyt paikkamakuu, jäin lähelle kun en laittanut tällä kertaa etupalkkaa, hyvin pysyi. Hyvät treenit vaikka keli olikin kakka, vettä sato ja kylmä oli. Kädet oli aivan jäässä treenien jälkeen.

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Jälkeä, esineitä

Sunnuntaina treffattiin Pian kanssa metsätreenien merkeissä. Pia teki Demille alo mittasen jäljen, 6 kepillä ja mä talloin Patalle jäljen. Sitten tallon vielä Myylle oman jäljen 6 kepillä. Demin jälki vanheni reilun 1h. Janalta lähti takajäljelle, liinan verran jäljesti takajälkeä kunnes kutsuin Demin takaisin. Lähti sitten oikeaan suuntaan jäljestämään. Alku oli vähän säätöä, ei ollut tarkkana ja eka keppikin jäi nostamatta. Jälki parani kokoajan ja löytyi ne muut kepitkin, 5/6. Jana tarttee kyllä lisätreeniä, lähtee helposti takajäljelle.

Myyn jälki vanheni myös jotain 1h luokkaa. Ekaa kertaa Myyllä oli jäljellä keppejä, enemmän kuin 1. Tähän mennessä ollut vain yksi keppi ja sekin purkin alla. Päätin katsoa mitä tapahtuu, koska kotona ja pihatreenissä on kumminkin ilmaissut kepit, tosin vähän vaihtelevasti joko ottanut suuhun tai mennyt maahan. Jäljellä merkkasi heti ekan kepit, kehuin ja menin luokse ja ohjasin maahan. Seuraavalla kepillä sama juttu, eli merkkasi mutta ei mennyt maahan. Kolmannella kepillä menikin mun yllätykseksi maahan, heti kepille tultuaan. Voi miten hieno ilmaisu! Joku keppi jäi välistä koska taskuun saatiin kerättyä 5/6. Mutta 4 keppilä ilmaisi hienosti maahanmenolla. Vitsi mä olen ylpeä tuosta pienestä murusesta. Myy jäljesti hyvin, yhdessä kohtaa pyöri vähäsen ja luulen että siitä kohtaan varmaan jäi se yks keppi noteeraamatta.

Tallattiin myös esinekaistale, 2 esinettä. Molemmat esineet samassa linjassa, toinen ihan 50m ja toinen ehkä 40m. Demi ei ihan pysynyt alueella, tai siis pysyi esineruudussa, meitä ennen oli kuulemma joku käynyt esineruutua samassa kohtaa tekemässä, mutta meni siis siitä meidän tallaamasta kasitaleesta ulos. Pyöri sen esineruudun toisessa kulmassa, siellä varmaan ollut esine. Työskeneteli kyllä koko ajan ja kyllähän se kauempi esine löytyi. Sitten lähetinv ielä hakemaan toista, jäi vähän kiinni siihen vanhaan paikkaan mutta pienin avuin löysi myös toisen esineen.

Demi pääsi kentälle tekemään loppuun vielä seuraamista, liikkeelle lähtöjä. Lähdin suoraan juoksuun ja Demi lähti hyvin raviin, pysyi ravissa myös mun kävellessä. Tehtiin myös hyppyä, 70cm -> 100cm. Epävarmuutta havaittavissa ja kerran kielsi 100cm. A-estettä tehtiin myös muutama toisto, loivaa sellaista. Loppuun vielä eteenmeno.

Tänään oli jännä päivä kun Myyn kanssa mentiin Mevet:iin luustokuviin. Myyltä kuvattiin lonkat, kyynärät, olat ja koko selkä ja tietty silmät tutkittiin myös. Myy painaa muuten tällä hetkellä 15,9kg. Lonkat lähti A/A, kyynärät 0/0, selkä ja olat terveet ja silmät terveet. Nyt vielä tarttee jännitää Kennelliiton mielipidettä.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Sirkuskentällä

Käytiin Sirkuskentällä treenimässä SCY:n Hel ao:n vuorolla. Kentän vieressä olevalla skeittirampilla oli poikia skeittaamassa. Mietin että voi olla Myylle aika paha häiriö, mutta olin väärässä, ei ottanut häirötä.

Aloitin treenit kumminkin Demin kanssa. Tehtiin samoja juttuja kuin Jirkan koulutuksessa. Aloitettiin liikkeellelähdöillä. Alkuun testasin niin että kävelin, mutta Demi lähti jatkuvasti peitsaamalla seuraamaan. Joten siirryin sitten tekemään juoksuunlähtöjä, eikä mitään hidasta juoksua vaan ihan kunnolla, Demi joutui lähtemään laukalla jotta kerkesi mukaan. Nämä sujui kivasti ja Demi lähti liikkeelle reippaasti ja oli tarkkaavainen. Seuraamisessa treenattiin myös käännöksiä, oikealle ja täyskäännöstä. Palkkailin käännöksistä ja panostin siihen ettei nami tule suorana palkkana vaan tekee jotain ennekuin saa palkan. Täyskäännökset on parantunut, takapää toimi vähän tehokkaammin, oikealle käännökset ei ollu niin hyviä kuin haluaisin. Eteenistumisia, mulla oli apuna treeniliivin alareuna taitettuna jossa nami, näin Demi tule eteen eikä hakeudu suoraan sivulle. Tasamaanoutoa 650g. Hitto mä en kyllä osaa heittää tota kapulaa! Lensi korkealle mutta ei kauas ja ihmiset oli vaarassa, sori! Paluuvauhtiin kiinnitin huomiota, tarttis lisää vauhtia. Nyt tulee löysällä laukalla. Kapulan pitoa edessä 650g, treenataan ryhdikästä luovutusta kun helposti valahtaa kasaan koko koira kun se kapulan on niiin iso :D Loppuun eteenmeno. Täytyis vielä olla joku näkyvämpi kohde, kun nyt kyllä eteni loppuun saakka, mutta aikamoinen banaani kaari siitä tuli. Demi oli muuten hiljaa koko treenin, ei yhtään piippailua tai haukkumista.

 Demi seuraa

Myy teki omalla vuorollaan ensin sivulletuloja ja sitten seuraamista. Tehtiin ilman namia kädessä ja kuten kuvasta huomaa on Myy sillon vähän ns matalampi. Kun otin namin käteen, en toki imuttanut, on ryhti ihan toista luokkaa. Seuruu paikan näyttää tietävän, mutta helposti pikkuhiljaa ajautuu liian eteen. Tehtiin siis pieniä pätkiä. Täyskäännökset on edelleen mahtavia, vaikka niitä ei ollakkaan nyt ollenkaan treenattu. Kahden lelun leikkiä, toimi hyvin, välillä ei tosin meinannut vaihtaa ekasta lelusta toiseen (hyi mua kun lelut ei ollut prikulleen samanlaisia). Eteenistumisia samoilla avuilla kuin Demille, eli nami treeniliivin reunassa, reuna taitettuna. Hyvin tulee eteen istumaan. Ekaa kertaa tehtiin myös häiriötä perusasennossa. Päätin etten puutu siihen jos Myy kääntää pään kohti häiriötä, odotan vain että palaa kontaktiin. Puhehäiriöön ja lähellä olemiseen ei reagoinut, piti hienosti kontaktia, leluhäiriö olikin sitten pahempi ja lähti perusasennosta pois lelua kohti. Otettiin uudestaan ja nyt vain katsoi ja sen jälkeen palautti kontaktin ja lopussa ei enää edes kontakti tippunut. Mun pätevä Myykkis! Loppuun vielä eteenmeno. Tää oli vähän hankala, Myy lähti kyllä täysiä, mutta kohde ei ollut palkka vaan Kirsi :D Sillä tais jäädä Kirsi mieleen eikä se eteenmeno palkka. Otettiin uusiks, sujui hyvin. 


torstai 14. huhtikuuta 2016

Peltohommia ja tottista

Keskiviikkona käytiin Erikan kanssa Luukissa tekemässä jäljet ja sitten lenkille. Myy ja Demi pääsi molemmat jäljestämään. Myyn jälki sujui paremmin kuin viimeksi, mutta alku oli kyllä sellasta poukkoilua, olis vaan halunnu rynniä ja mä halusin että edetään askel askeleelta, tarkkuutta hommaan. Parani taas loppua kohti kunnes ihan lopussa bongasi purkin ja kepin.

Demin jäljellä oli 2 keppiä ja 2 kulmaa. Ekalla suoralla oli keppi jota ei nostanut, mutta mä vähän epäilen ettei ihan ollut siinä kohtaa jäljellä. Ekasta kulmasta meni myös reilusti yli, ei reagoinut kulmaan ollenkaan. Toka kulma oli hyvä ja vika keppi nousi moitteettomasti. Jäljestys ei ollut ihan niin sujuvaa kuin sunnuntaina. Jälki oli pituudeltaan sama kuin sunnuntaina.

Torstaina Myyn kanssa treenattiin myös seuraamista ja jääviä, eteenistumista. Niin ja myös jälkikeppien ilmaisua, tarjoaa sisällä hyvin maahanmenoa kepillä.

Demin kanssa tehtiin seuraamista ja noutoa 650g. Seuraamisessa, liikkeelle lähtöjä ja käännöksiä.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Huhtikuu

Huhtikuu jo puolessa välissä, blogipäivitykset jääny tekemättä. Kaikenlaista ollaan kyllä tehty.

Lauantaina 2.4 Nita pääs taas sukulaislenkille. Käveltiin 10km lenkki Keskuspuostossa Helsingissä. Kiitos seurasta Kati ja Monica.

Tänään löytyi myös ensimmäinen punkki koirista. Myystä tietenkin, Myyhän oli viimekkin vuonna meidän perheen punkkimagneetti. Annoin sitten kaikille Bravectot, joten nyt on punkki-asia kunnossa. Myyllä alkoi myös juoksut, edellisestä väliä 7kk. Aikas tiuhaan tekee juoksut. 

Sunnuntaina 3.4 suuntasin Porvooseen Juha Korrin Vire-seminaariin. Mielenkiintoista asiaa riitti koko päiväksi, ensin teoriaa ja sitten käytännön harjoituksia seuraten. Luennot on aina mielenkiintoisia, aina tulee jotakin uutta ja sitten suurimmaksi osaksi kertausta vanhasta mikä taas muistuu mieleen kun asiasta kuulee uudestaan. Ääntelevistä koirista puhuttii luennon aikana paljon. Ääntely näyttää olevan aika suuri ongelma, monilla koirilla, rodusta riippumatta. Syitä ääntelyyn on monia ja usein kouluttajat yrittää vain päästä ongelmasta eroon miettimättä sitä oikeaa syytä, ääntely kun on oire jostakin, jolloin pitäisi selvittää syy eikä vain hoitaa "oiretta" pois. 

Maanantaina 4.4 oli illalla HAU:n tokoryhmän treenit. Myy pääsi mukaan treeneihin juoksuista huolimatta. Tehtiin ryhmässä paikallamakuuta. Myy oli reunimmaisena, koirat käskytettiin yksitellen maahan. Myy oli viimeinen, oli aika kauan sivulla, mutta pysyi siinä rauhassa, eikä ottanut häiriötä muiden käskyistä. Myyllä oli etupalkka, olin pääasiassa reilun 5m päässä, mutta kävin myös hetken 10m päässä, rauhassa oli. Tehtiin myös seuraamista, hyppyä, eteenistumista ja merkin kiertoa. Myy teki hyvin töitä, vaikka samalla puolella kenttää tehtiin myös puomilla juoksukontakteja, ei kiihtynyt eikä karannut minnekkään, jee!

Tiistaina 5.4 

 
Demillä on tänään synttärit. Paljon onnea ihana Demi 5-vuotta! 


Torstaina 7.4 hyppytekniikkaa Sporttikoirahallilla. Demi teki perussarjaa, korkeuden arviointia ja set pointia. 

Lauantaina 9.4 oli Jirka Vierimaan valmennus. Demi ja Myy pääsi molemmat treeniin. Demin kanssa mietittiin ääntelyä ja ylläri pylläri. No Demihän olikin sitten harvinaisen hiljainen, eli ei ihan päästy esittelemään meidän ongelmaa. Saatiin kumminkin muutamia treenivinkkejä ja ajatuksia. Palkkausta mietittiin ja todettiin että siihen enemmän yllätyksellisyyttä ja palkan antamiseen enemmän viivettä. Demille pitäis myös opettaa paremmin keep going signaali. Myös seuraamisessa lähtöihin pitäis kiinnittää huomiota. Demi peitsaa usein seuraamisessa ja nyt oliskin hyvä saada Demi lähtemään ravilla. Demi toki on pitkärunkoinen koira, mutta seuruu on näyttävämmän näköistä kun ravaa. Treenattiin sitten nopeita lähtöjä, jolloin Demi lähti ravilla. 

Myy pääsi toisella kierroksella, katsottiin noutoa jonka koen haastavaksi. Kuvailin että meillä on siinä joku henkinen klicki, siis mulla ja Myyllä. Noh, näytin miten oon tehny ja kas kas, oon palkkaillu vähän huolimattomasti, ajoitus ei siis ole ollut ihan kohdillaan jolloin syy selvisi miksi homma ei ole lähtenyt etenemään. Jirka sitten nauksautteli ja mä palkkailin niin päästiin jo seuraavaan ja sitä seuraavaan vaiheeseen. Lähdettiin mys opettamaan käsikosketusta mitä voidaan käyttää jatkossa myös noudon opetukseen ja saadaan palautusta treenattua käsikosketuksen avulla. 

Sunnuntaina 10.4 Sporttikselle Demin ja Myyn kanssa. Demin kanssa treenattiin hyppyä, 60-90cm. Noutoa tehtiin myös, hypyllä 450g ja tasamaanoutoa 650g. Luovutuksia treenattiin, siihen ryhtiä, kun Demi luovutuksessa helposti valahtaa, istuma-aento on siis vajaa.

Myyn kanssa tehtiin 2o2o puomilla, tyyppi alkaa hiffaamaan jutun juonen. Treenin loputtua jopa karkas ja tarjos puomilla 2o2o. Tehtiin perushypyillä peruskäännöstä. Myy teki myös sivulletuloja ja seuraamista sekä jääviä. 

Hallilta ajettiin sitten vielä Luukkiin jälkihommiin. Käytiin tallomassa Myylle ja Demille peltojäljet. Myyn jälki oli sellanen kaari. Tuuliolosuhteet oli vaikeat, tuuli pyöri ja sehän näkyikin sitten Myyn jäljestämisessä. Sillä oli todella vaikeata jäljen alussa, ei meinannut millään saada jäljestä kiinni. Alku olikin aika kauheeta, puolessavälissä jälki lähti kaartamaan ja tuulikin pyöri siihen kohtaan vähemmän jolloin Myyn jäljestys muuttui jo paremmaksi. Enempi namia olis pitäny laittaa, mutta näin nyt tällä kertaa. Demin jälki oli pellon päästä päähän. Namia vaihtelevasti ja lopussa vain keppi. Jäljesti hyvin, tarkkuutta oli hyvin, vaikkakaan peltojälkikoiran tavalla ei jäljestänytkään askel askeleelta, mutta enpä sitä vaadikkaan kun metsäjälki on se juttu.