Aksaa, tokoa, uintia

Maanantaina oli Nooan aksa treenit. Meillä oli pitkästä aikaa molemmat kouluttajat paikalla. Olipa kiva nähdä toistakin kouluttajaa :) Tehtiin rataa jossa teemana 180 asteen käännökset. Myös kepeiltä lähdettiin 180 asteen käännöksellä seuraavalle hypylle jolle siis leyeröitiin keppejen toiselta puolelta. Nooa sai kehuja kepeillä ja kuinka hyvin kääntyi kepeiltä 180 astetta, mun työnnöllä ja leyeröinnillä hypylle. Kepeille oli haastava avo kulma, Nooa oli kovin tarkka mun hartialinjasta. Jos yhtään käänsin rintamasuunnan liian aikasiin tai liian jyrkästi ni haki heti 2. tai 3 välistä sisälle. Nooa teki koko treenin kivalla asenteella ja meno oli oikein mallikasta, tästä on taas kiva jatkaa.

Tänään ajoin Hyvinkäälle tokoilemaan Pian kanssa. Pyysin Piaa katsomaan Demin seuraamista, kuinka pahasti edistää. Näytin myös viikonloppuna kuvatut videot. Demin perusasento on siirtynyt parempaan kohtaan, taaemmas, mutta seuruussa ei millään pysy tässä samassa kohtaan. Hitaassa paikka pysyi paremmin mutta normaalissa oli edessä jo heti yhden askeleen jälkeen. Tehtiin siis askelta vain, jotta Demi joutui korjata heti kun oli liian edessä ja kyllähän se joutuikin korjaamaan. Sitten vähän kaukoja ja hyppyä 50-75cm, meni hyvin.

Tokoilun jälkeen ajettiin Hyvinkään koirauimalaan uittamaan Demiä ja Marttia. En voi väittää että Demi uinnista nauttisi, mutta kivasti kumminkin menee veteen, mitä nyt muutaman kerran yritti osoittaa mieltä. Tykkään kyllä uittaa koiria, molemmat (Nita ja Demi) ui hyvällä tekniikalla joten vaikkei se niiden lempipuuhaa olekkaan niin hyvää liikuntaa kumminkin.

Maiju Korhosen koulutuksessa

Tänään oltiin aamulla Purinalla, Maiju Korhosen agility koulutuksessa. En ole aiemmin Maijun koulutettavana ollutkaan, joten ei ollut mitään käsitystä minkälainen kouluttaja kyseessä oli. Oltiin Nooan kanssa kisaavien ryhmässä, jossa oli 1-3 luokkalaisia. Alla kuva Maijun radasta. 

 

Maiju Korhonen

 

 

Aloitettiin jokainen ominpäin tutustumaan rataan ja sitten lopuksi käytiin Maijun kanssa yhdessä rata läpi. Maiju halusi kuulla meidän ajatuksia ja koska luonnollisesti jokaisella ei ollut samat ajatukset niin päästiin pähkäilemään erilaisia ohjausvaihtoehtoja ja niiden hyötyjä tai toimimattomuutta. Päivän suurin anti oli ehkä se, että mä kyllä ehdin, kunhan ohjaan huolella, liikun, luotan koiraan. Ei turhaan kohellusta vaan selkeää ohjausta jolloin pääsee myös itse liikkeelle ajoissa. Mulla ei tullut kertaakaan sellasta tunnetta että apua en ehdi, koska mä ehdin ja joka kerta vaan paremmin. Oli kivaa hinkkailla ajoitusta ja huomata kuinka sitä ehtii ihan mitä vain.

 

Flippiä en ole pitkään aikaan käyttänyt, ollut unohduksissa koko ohjaus, mutta tossa 8-9 välissä se toimi oikein ajoitettuna törkeen hyvin. 11. kokeilin pyöritystä, jota näkee tosi paljon mini ohjaajilla, mutta vähemmän maxeilla. Nooa ei ole mikää paras kääntymään, joten en noita pyörityksiä ole senkään takia käyttänyt, mutta kyllä tuli todettua että kyllä se Nooakin sillä kääntyy ja oikein hyvinkin, kunhan vaan pidän ohjaavan käden alhaalla ja lähellä kroppaa. Nooa on todella tarkka siitä, kuinka lähellä kroppaa mun kädet menee. Jos kädet irti kropasta niin heti lukee ohajusta niin että pitää tehdä isompi kaarre. 16:sta tehtiin valssi, jossa käytettiin vastasta kättä. Me koulutettavat vähän tätä protestoitiin, koska vastasella ei pitäis valssia tehdä, mutta Maiju sai perusteltua vastasen käytön sen verran hyvin, että päätin kokeilla ja sehän toimi äärettömän hyvin. 20-21 treenattiin back lap:iä, joka oli mulle uusi ohjauskuvio. Tavallaan back lap on takaakierto-sylkkäri, ja se toimi tossa kohtaan hyvin, koska sit ehti tehä 22. pakkovalssi-jaakotuksen. Back lap siis hyödytti, koska jos olisin tehny saksalaisen niin en olis ehtiny tehdä pakkovalssi-jaakotusta tohon 22-23 kohtaan. 24. niisto-persjätöllä  ja 25. persjätöllä vienti putkeen jolloin pääs tekee pakkovalssia 27, koska Nooa ei kauheesti putkijarrua tee niin sai paremman linjan tuolta pidempä reittiä pakkovalssilla 27.

 

Maijulla on todella kiva tyyli kouluttaa, analysoi tarkkaan ohjaajia ja koiria ja perustelee ehdottamiaan ohjauksia. Mä nimenomaan tykkään, kun kouluttajat perustelee miksi ehdottaa tietynlaista ohjausta tietyntyyppiselle koiralle. Näin saa usein enemmän kouluttajastakin irti ja sitä oppii enemmän. Myös erityylisiä koiria ja ohjaajia on kiva katsoa koska sitä oppii niin paljon jo pelkästään katsomalla. Koulutus oli siis monella tapaa antoisa. Jäi todella kiva fiilis.

Juhlapäivä

Tärkeimmät ensin, eli Demin synttärit. Meidän ihana ilopilleri, ikuinen baby face, Demi täyttää tänään jo 3-vuotta!

PALJON ONNEA RAKAS DEMI

3-VUOTIS PÄIVÄNÄ!

Joka vuosi sama juttu, mutta vaikea vaan tajuta ajankulua. Onneks sitä kumminkin ehtii tehdä vuosien aikana kaikkea kivaa ja nauttia yhteisestä touhusta. Demi on oma kyllä ihan mahtava persoona, elämä ei käy tylsäksi sen kanssa <3

Tänään aamulla kun herättiin oli meillä sähköt poikki. En tiedä miksi, mutta se oli todella ärsyttävää, koska mä jäin ilman aamukahvia joka on totaalinen no no! Jos mulla ei olis ollu mitään ohjelmaa olisin taatusti jatkanut unia, mutta pakko oli herätä koska Veikkolaan kävi tie, Mia Skogsterin pentuseminaariin. Tykkään Mia seminaareista kovin. Aina oppii jotain uutta ja samalla myös tulee kerrattua vanhaa. Kivaa oli myös nähdä miten hän itse treenasi pikkupentua (13 vko:n ikäinen malipentu). 

Seminaarista tulin kotiin ja otin koirat mukaan. Mentiin Sporttikselle tokoilemaan. Nita tosin teki aluksi muutamat pujottelut. Demi aloitti oman vuoronsa tekemällä ruutua. Ei ollut ongelmaa ruudun bongauksen kanssa, mutta sen sijaan paikka ei tänään ollut selvää kuin vesi. Otin siis alkuun ilman kosketusalustaa, mutta kun huomasin ettei paikka ollut vahvana mielessä niin laitoin alustan hetkeksi takaisin ja lopuksi otin taas pois kun paikka oli varmasti mielessä. Metallinoutoa, vauhtinoutona. Tarkoituksen palkata nopeista nostoista ja siinä onnistuinkin ihan hyvin. Eikä Demikään kuin kerran tiputtanut metallia. Tehtiin sillä ruotsalaisella metallilla ja tuli huomattua etten mä vieläkään osaa heittää sitä, se kun pyörii aina väärään paikkaan :D Vikana tehtiin seuraamista, Erika otti mulle videokuvaa kun en oo vähään aikaan tehny seuruuta enkä myöskään nähnyt miltä se näyttää. Edistää edelleen, mutta sanoisin että ei ihan niin paljon. Perusasento oli selvästi nyt taaempana ja kivasti korjaa kun huomautan edistämisestä. Tehtiin kaikkia tempoja ja tuli huomattua että eniten edistää normaalissa, juoksussa ja hitaassa pysyy paikka paremmin.

Paloaseman kentällä

Pitkästä aikaa tokossa ulkotreenit. Treenattiin Kirsin ja koirien kanssa Paloaseman kentällä.

Nita teki koko VOI:n läpi liikkuroituna ja palkatta. Aloitettiin seuraamisella, edisti, äänteli ja perusasennot askelten välissä vinot. Asenne oli kovin iloinen ja kontakti pysyi kivasti. Luoksetulo, äänteli jätössä, stoppi ja maahanmeno hyvä, tuli kaikki matkat laukalla. Ruutu, ei löytynyt ruutu ei. Lähti kyllä etsimään kun kysyin missä ruutu, juoksi kenttää ympäri, mutta ei nähtävästi se ruutu osunut silmään :D Metallinouto, oli hiljaa, laukalla edestakas, vino luovutus. Hyppynouto, oli hiljaa, laukalla edestakas, hyvä oli. Liikkeestä istuminen, seurasi hyvin, istui hyvin, oli hiljaa. Tunnari, ei lähtenyt ekalla käskyllä, väärällä asenteella, meni tekemään noutoa, toi väärän. Kaukot, ei noussut ekassa vaihdossa istumaan, seisomiset hitaita (tosin pysyi paikoillaan), seiso-maahan teki väärällä tekniikalla jolloin tuli eteen, seiso-istu, melko hyvä, tosin tuli tässä kumminkin eteen vähän. Lopputlos, olis ehkä saanu 5, eteni liikaa. Loppuun paikallamakuu Nooan kanssa. Meni todella rumasti lonkalle, mutta oli sentään hiljaa.

Ääntelyä tuli enemmän kuin osasin odottaa, tosin liikkeiden edetessä ääntelykin väheni. Ruutu oli vähän yllätys. Kyllähän tiedän, että se ei sitä mitenkään sata varmasti bongaa, mutta mun mielestä ei olis pitäny olla niin vaikea. Kaukoissa teki useamman vaihdon väärällä tekniikalla, mahtoiko häiriö vaikeuttaa niin ettei osannut tehdä "uudella" tekniikalla. Asenne oli Nitalla kiva ja palkkaantuu hyvin kehuista, tosin haukkui sitten kun sitä iloisesti kehuin. Voittaja tuntui nyt jotenkin melko lyhyelle luokalle, ei enää niinkuin viime vuonna, kun musta tuntui että se on valtavan pitkä luokka. Niin se mieli muuttuu :)

Demi aloitti oman vuoronsa hyppynoudolla. Nosti kapulan, mutta jäi sitten hetkeksi miettimään että mitä tekee. Uudestaan kun otin niin palkkasin heti kun nosti ripeästi. Ruutua, joka Demilläkin aivan hukassa, ihan kuin ei olisi koskaan kuullutkaan koko ruudusta. Otti törkeän paljon häiriötä ympärillä olevista ihmisistä, koirista, liikenteestä. Kyllä huomasi ettei olla ulkona pitkään aikaan treenattu. Ruutukin löytyi vasta kun oltiin ihan lähellä, tyyliin 5m päässä. Mutta pikkuhiljaa muistui sitten mieleen ja jos jotain positiivista haetaan niin paikka ruudussa oli kumminkin koko ajan juuri se oikea. Luoksetulon stoppia, ensin takapalkalla ja lopuksi testinä myös ilman takapalkkaa. Otin ensin avo matkalta, pysähtyi (tiesi siis takapalkasta) kivasti. Uudestaan muutoin samalla tavalla mutta nyt etäisyys niin kuin voittajassa, pysähdys ei ollut ihan yhtä skarppi, mutta se pysähtyi! Loppuun vielä ilman takapalkkaa ja Demi siis myös tiesi ettei sitä takapalkkaa ollut, samanlainen stoppi kuin edellinenkin, eli ihan kelvollinen. Haluan kyllä stopin paremmaksi, mutta on tossa kehitystä siihen kun pari kk sitten ei meinannut millään vartaloavuillakaan pysähtyä. Lopuksi tunnaria. Meni ravilla tunnareille, haisteli varmasti ja toi VÄÄRÄN! Mietittiin Kirsin kanssa, että mitä hittoa, Demi merkkasi oman varmasti eikä sillä ole tapana tuoda väärää kun haistelee kunnolla. Hetki mietittiin ja tajuttiin, että laatikossahan oli tunnareita joihin mä olin koskenut, kun tehtiin Nooalle tunnari, eli Demi siis todennäköisesti kumminkin toi sellaisen johon olin koskenut, vaikkei siinä rastia ollutkaan. Se minkä olin merkannut oli rivissä pidemmällä eikä Demi ehtinyt sinne asti haistella kun oli jo haistanut sen "oman". Todettiin vaan, että tällasia mokia ei pitäis sattua, mutta ei hätää, uusi tunnari kehiin ja nyt eri kohtaan sekä tunnareilla jossa varmasti ei ollut mun hajua. Uusi yritys ja samalla tavalla haisteli kuin edellisessä ja toi sen oman. Eli no problem. Täytyy vaan muistaa olla tarkkana kun liikkuroidaan toisillemme ettei käytetä vahingossa niitä samoja. Onneksi Demi ei tollasesta mene rikki :)

Demi oli edelleen vähän vaisu treeneissä, mutta kivasti kumminkin teki hommia. Täytyy taas alkaa kunnolla treenaamaan ulkona, ollaan niin monta kuukautta treenattu vain sisätiloissa ja se kyllä näkyi, valitettavasti.

Missä jarrut???

Nooan kanssa aksatreeneissä. Tehtiin samaa rataa mitä olivat viime viikolla treeneissä tehneet. Rata oli osoittautunut kovin vaikeaksi, joten kouluttaja totesi että uusitaan sama treeni. Mehän ei viime viikolla oltu, joten meille rata oli uusi. Radalla oli paljon ansaputki kohtia, takaakiertoja, kepeiltä poispäinkäännös putkeen ym. Rata oli vauhdikas ja haastava. Käytiin paljon putkissa ja aina tietty siihen kauemmaiseen putken päähän. Meille suurin ongelma oli se, että radalla olisi tarvinnut jarruja, varsinkin isolla koiralla, jotta pystyisi kääntymään optimaalisille hyppylinjoille. Noh, kuten aikaisemminkin olen huomannut, niin jarrut meillä toimii vähän huonosti ja tänään ei oikeastaan ollenkaan. Hyviä linjoja ei siis oikein saatu aikaiseksi, koska jarruja ei löytynyt. Irtoamiset, leyeröinnit ja kepeiltä poispäinkäännös mitä ei olla Nooan kanssa tehty, sujuivat hyvin, mutta muutoin kääntymistä vaativat kohdat oli kyllä todella vaikeita. Saatiin palautetta, että niitä jarruja pitäis kyllä nyt alkaa kaivelemaan. Jepp, jepp, tottahan se on. Helposti saatais pienempia teitä tehtyä ja parempia linjoja jos jarrut toimisivat, nyt menee ohjauksista läpi noin vaan. Nooalla on vauhti kohdillaan, mutta jarrutkin pitäis nyt kaivaa sieltä jostain. Täytyis ottaa nyt projektiks putkijarrut, ihmisnuolet ym.

Viikonlopun juttuja

Lauantaina oltiin pitkästä aikaa kisaamassa. Ilmotin Nitan Kirkkonummelle kahdelle agi radalle, tuomarina Johanna Nyberg. Tuloksena 2 x HYL. Ei siis kehumista näillä tuloksilla ja vielä vähemmän sen taki, että mä olin aivan surkea! Ekalla radalla alku oli melko sujuvaa, kepeille vähän vaikea avo kulma, ja siinä kun säädin niin kadotin Nitankin ja niinpä kepeiltä ensin 5vp, hylly tulikin sitten vähän myöhemmin kun meni hypystä ohi. Huono ohjaus ja lähdin vastakkaiseen suuntaan liian pian eikä Nita mennytkään hyppäämään hyppyä vaan kääntyi mun perään. No eipä jääty korjaamaan vaan jatkettiin iloisesti rataa ja radan loppu meni hyvin. Radan lopussa tehtiin todella hieno saksalainen, siihen olen todella tyytyväinen. Erika joka oli mukana, sanoi että hipsin koko radan. Piiskaa siis mulle! Toka rata meni hyvin reiluun puoleen väliin jonka jälkeen päätin vaihtaa tyhmyyksissäni lennosta ohjausta ja sehän kostautui ja Nita löysi tiehensä väärään päähän putkea. Jatkettiin rata loppuun, mutta mun keskittyminen oli surkeeta ja ohajukset meni sitten todella sinnepäin.

Kirkkonummelta huristelin sitten suoraan Sporttikselle treeneihin. En tietenkään ihan ajoissa ehtinyt, mutta eipä se haitannut kun lyhyet treenit olin Nitalle suunnitellut. Hallilla ei sitäpaitsi ollu muita kuin minä ja Suvi.

Nita teki ensin ruutua. Lähetin ruutuun, löysi tiensä suorinta tietä ja meni keskelle jonne sain stopattua ja kuunteli mua jopa hyvin. Muutama lähetys ruutuun vielä lähempää, hyvin paitsi jollain kerralla alkoi haukkumaan. Sitten palkatta liikkeestä istuminen, hyppynouto ja metallinouto. Seuraaminen oli hyvää ja istui heti, pysyi tassut paikoillaan kun kävelin ohi. Palkkaantui kehuista ja siirtyminen hyppynoudon aloitukseen sujui hyvin. Heitin kapulan vahingossa vinoon vasemmalle. Lähti ekasat käskystä, otti kapulan hyvin, hypyn kautta takaisin, vino perusasento. Palkkaantui taas kehuista ja siirryttiin seuraavaan kohtaan. Metallinouto, laukalla molempiin suuntiin, perusasento myös tässä vino, muuten oikein hyvä. Loppuksi tehtiin vielä kaukoja. Positiivista oli, että Nita teki 10m kivat maahan-seiso-maahan vaihdot. Mutta, maasta istuminen oli ylitsepääsemättömän hankalaa, jäi hyvin vajaaseen istuma-asentoon, hyi! Seiso-istu vaihto ei myöskään ollut luonnistuakseen, meni vaan maahan jatkuvasti. Läheltä tietty onnistui mutta joo, ei menny niin kuin strömsössä ;)

Tänään sunnuntaina aamusta Riihimäelle, Lotta Vuorelan luennolle "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen". Luento oli perus mukava paketti, tosin mitään uutta tietoa en varsinaisesti saanut. Mutta entuudestaan tuttuja juttuja on kumminkin hyvä aina kerrata, jotta asiat pysyy hyvin muistissa. Paljon oli puhetta tämän päivän agility koirista, mitä niiltä vaaditaan ja kuinka niitä tulisi treenata, huoltaa ym. jottei niitä koiria rikota.

Löysinpä puhelimesta kuvan, jonka otin Demistä, Karlskronan keskustasta silloin lähtöiltana.

Hormoonit hormoonit

Mä niin rakastan kevättä! Aivan sairaan ihanaa lenkkeillä koirien kanssa keväisessä säässä. Eilen löydettiin tän vuoden ekat leskenlehdet, ihan parhautta, se on niin kevään merkki se.

Lauantaina käytiin Demin kanssa Sporttiksella reenimässä. Typyllä taitaa olla valeraskaus, treenit ja elämä muutenkin on vähän normaalista poikkeavaa. Typy ei niin innoissaan ole ylipäätänsä liikkumisesta. Tai no, mielellään kyllä lenkkeilee mutta ihan omissa maailmoissa eikä esim. Nitan kanssa leikkiminen oo nyt se paras juttu. Mutta onneks tää on ohimenevä tila, joten ei huolta.

Hallilla oli tarkoitus tehdä hyppyä ja siinä ottaa vähän korkeutta, mutta toko hypyn laudat oli taas heitelty pitkin hallia eikä niitä kaikkia löytynyt, joten päästiin siis vain 70cm. Koska korkeutta ei ollut tuon enempää niin tehtiin sitten hyppyä kapulan kanssa, ihan sillä 450g. Kaukoja myös, läheltä kun oli häiriötä ympärillä. Kaikkia vaihtoja mutta yhtä vaihtoa kerrallaan. Paikallaolot tehtiin ryhmässä. Ensin paikallaistuminen 2 min. Olin esillä n. 10m päässä. Istui hyvin. Sitten paikallamakuu 4 min. Demi oli vinossa perusasennossa jolloin meni myös vinoon maahan, heti lonkalle. Kun olin piilossa ulkona ja kurkin ikkunasta niin huomasin, että Demi oli kyljellään ja pää maassa!!! Ei siinä muuta kuin koiran asentoa korjaamaan. Mua ei haittaa jos Demi makaa nätisti lonkalla, mutta ruma lonkka-asento tai kyljellä olo nyt varsinkin on ihan NO NO. Ei edes tökkimiset auttanut, piti vapauttaa ja laittaa uudestaan maahan. Nyt oli suorassa ja pysyi makuulla koko loppuajan. Eipäs oo mun koirat tätä ennen kyljelleen vielä menneet  treeneissä :D 

Maanantaina olin jälleen kipeenä. Illalla kun pääsin myöhään töistä niin kotiin tullessa olin kuumeessa. Saikulla siis muutama päivä. 

Keskiviikkona Nita pääsi treeneihin kun Erika lupautui Nitaa ohjaamaan. Niin kätevää treenata samassa ryhmässä kun voidaan vaihdella koiria keskenään. Varsinkin kun on kipeenä ni voi antaa koiran lainaohjaajalle niin ei jää koiralta treenit väliin :) Tekivät rataa, jossa ideana ohjata ilman käsiä. Eli koiraa piti ohjata muilla keinoin, myöskään ääntä ei saanut käyttää muissa kuin putkeen menoissa. Nitalla ja Erikalla meni hienosti. Nolla ratoja tehtailivat! Nita sai kehuja estevarmuudesta, ja kyllähän se niin on, että se on kyllä kiltti koira ohjattavana. Tekee sen mitä pyydetään, eikä keksi omiaan. Nita on niin ihana! Ja kiitokset Erikalle Nitan ohjaamisesta.

Ollaan me jotain tehtykin...

Viime päivityksestä onkin vähän aikaa, hups. Ollaan kyllä treenattu ja lenkkeilty, mutta en vain ole kiireiden keskellä ehtinyt mitään päivittää.

Sitten viime päivityksen on ainakin tullut takatalvi :( En tykkää yhtään, mutta kyllähän se kevät ennemmin tai myöhemmin tulee.

Viime viikolla oli Nitan treeneissä hauska rata. Radalle mietittiin erilaisia ohjauskuvioita, joita sitten kaikkia kokeiltiin ja vertailtiin mitkä toimivat parhaiten kullekkin koiralle. Näistä treeneistä tykkään, koska on aina mukava testata myös oman mukavuusalueen ulkopuolella olevia ohjauskuvioita, mutta myös huomata että osaa jo aika hyvin itse miettiä mitkä on juuri meille ne toimivimmat. Rimat laitettiin pitkästä aikaa vaihtelevasti eri korkeuksiin ja huomaa kyllä että usein meillä on kaikki rimat samassa korkeudessa, koska nyt kun Nitan olisi pitänyt arvioida hyppyjen korkeutta niin räiski hullun lailla rimoja. Nita oletti kaikkien rimojen olevan samalla korkeudella ja kun ei ollut niin johan niitä rimoja lensi, todella epätyypillistä Nitalle, siis rimojen pudottelu. Radalla mentiin samoja hyppyjä moneen otteeseen eri suunnista, muistamista oli jonkin verran. Mulla nimittäin tietää tällaiset radat vähän muistiongelmia, koska helposti sekoitan millä kerralla mennään mikäkin hyppy. Joka tapauksessa, muistin radan hyvin, mutta ohjauskuvioita vaihdoin lennosta treenien aikana. Tein joka kierroksella muutamia eri ohjausvaihtoehtoja, ja osa tuli niin etten ollut niitä aluksi ajatellut. Sain kouluttajalta kehuja, että pakka pysyy mulla syksyyn verrattuna jo paljon paremmin kasassa vaikka muuttaisinkin kesken rataa ohjauskuvioita. Aikaisemmin olen helposti lopettanut ohjaamisen tai ainakin asenne ei ole ollut kohdillaan jos ohjauksessa on tapahtunut muutoksia kesken rataa. Nykyään pystyn jatkamaan samalla asenteella enkä enää "mene sekaisin" siitä että suunnitelmat muuttuu. Omaan ohjaamiseen on jo enemmän luottoa ja suunnitelmia pystyn hvyin muuttamaan lennosta eikä kuulemma edes huomaa että olen suunnitelmaa kesken kaiken muuttanut. Todella kiva kuulla palautetta ja kehitystä, ei siis ihan turhaan treenailla ;)

Tokoa treenattiin vain kotona viime viikolla koska viikonlopun olin reissussa. Yhdistystoiminnan parissa vietin koko viikonlopun. Oli hauskaa mutta myös rankkaa. Oli pitkiä päiviä eikä nukkumista liikaa harrastettu.

Maanantaina treenattiin Nooan kanssa. Tehtiin rataa, josta mulla jäi rataantutustumisenkin jälkeen vielä tunne, etten ole ihan varma toimiiko suunnitelmat vaiko ei. Koin radan melko haastavaksi, mutta täytyy todeta, että positiivisesti ilahduin kuinka sain Nooan toimimaan. Alussa päätin koittaa ihmisnuolta, ihan riskillä, koska siinä on Nooan kanssa aina riski saada koira jalkaan jos menee ohjauksesta läpi tai en itse siirry ajoissa pois alta. Vaikkei tätä ollakkaan käytetty pitkään aikaan niin toimi ihan jees, ei tullut jalkaapäin mikä on aina hyvä :D mutta siis kääntyi sillä hyvin ja kokosi hypyn hyvin. Persjätöt toimi ja varsinkin japanilaiseen olin tyytyväinen. Japanilaista en ole juurikaan käyttänyt, Nitan kanssa joskus, mutta Nooan kanssa en koskaan. Tällä radalla tuo japanilainen toimi todella hyvin! Nooa irtosi hyvin ja poispäinkäännöskin toimi. Vaikeutta toi kepeille vaikea avo kulma, näitä pitäis edelleen treenata lisää, siis eri lähestymiskulmia kepeille. Treenit oli todella antoisat!

Demin tokot vielä Nooan treenien jälkeen. Olin suunnitellut treenit huonosti ja koska pakkasta oli jo melko paljon, lähemmäs -10 ja mulla oli aivan väärät vaatteet niin olin jo ihan jäässä, joten treenit jäi lyhyemmiksi kuin olin ajatellut. Demin kanssa treenattiin luoksetulon stoppia, kun sain treenikaverin appariksi. Teki hyvät stopit, ja vauhti oli tasanen molempiin suuntiin. Teki siis stopit ja läpijuoksut samalla vauhdilla. Unohdin kertoa apparille, että kannattaa varoa sormia.. joten sormet taisi vähän kärsiä, sorii... Katottiin vielä Demin seuraamista. Perusasento on edelleen ihan liian edessä jolloin edistää ja poikittaa. Perusasennossa on edelleen siis vino, etupää on ihan vinkuralla ja se kaaressa oleva joutsenkaula sille pitäis saada muutosta vieläkin enemmän. Seuraamisessa oli hyviäkin pätkiä jolloin Demi piti melkolailla paikkansa ja ihanan iloinenhan se on. Sillä on kyllä kiva asenne. Intoa on vaan enemmän ja kun ohjaaja on päästänyt sen perusasennon aivan liian eteen niin turha sitä koiraa on siitä edistämisestä syyttää.

Keskiviikkona Nitan aksatreenit. Ratatreenit, jossa mun toiveesta hypyt vaihtelevasti 55-65cm välillä. Nita keskittyi nyt hyvin korkeuden arviointiin koska yksikään rima ei tullut alas. Rata oli kiva ja mun suunnitelmat toimi hyvin. Tehtiin 2 x nollarata. Ei ihan hirveesti ollut hinkattavaa, yksi takaaleikkaus vaihdettiin persjättöön jolloin rytmitys toimi paremmi. Mukavat treenit, josta jäi myös hyvät fiilikset.

Kotona on ti, ke ja tänään tokoiltu. Demin kanssa nyt projektina perusasennon siirto TAAEMMAS! Kyllä se jo näyttää tuottavan pientä tulosta, mutta kyllä se vaan tarjoaa vieläkin herkästi perusasentoa siihen vanhaan paikkaan. Kun nyt vaan muistais olla näissä musta-valkoinen. Kaukot (voittajan) on kivalla mallilla. Sarjoja voin tehdä monella eri vaihdolla sekaisin, teenkin vaihtelevasti jotta into säilyy kun ei tiedä millä vaihdoilla saa palkan. Etäisyyttä vaihtelen myös paljon. Treenaan edelleen yksittäisiä vaihtoja jotta tekniikka varmasti säilyy ja kriteerit pysyy yllä, mutta myös eri vaihtoja tehdään sekaisin ja sarjoina. Noutokapulan pitoa paranneltu, tavoitteena parempi ote. Täyskäännös vasemmalle on myös hieman edistynyt, ei travitse enään niin paljon vartaloapuja. Nitan kanssa työnalla on edelleen kaukot, kyllä niissä vain ylläpidettävää riittää. Tekniikasta ei varmasti ikinä tule niin puhdasta kuin Deminllä, mutta en oletakkaan kun Demin kanssa on alusta lähtien tehty paremmat pohjat kaukoille. Myös noutoja on Nita tehnyt. Myös jääviä sekalaisessa järjestyksessä, kuuntelee paremmin, ei pelkästään oleta tietävänsä mitä tehdään. Nitalla on kyllä välillä sellanen asenne että tietää paremmin kuin minä :D

Keväälle on suunnitteilla koulutuksia, kaikkia ei ole vielä varmistettu, mutta kivojen kouluttajien oppiin ollaan mahdollisesti pääsemässä. Hanna Närhen yksäriä on tiedossa, Sirke Viitasen koulutus, Maiju Korhosen koulutus, Mia Skogsterin luento, Lotta Vuorelan luento... Kaikkea kivaa siis :)

Taas yksi vuosi lisää

Lauantaina oli naistenpäivä ja päivän kohokohta taisi olla Nitan synttärit! Nita täytti jo 6-vuotta! Ei sille mitään voi, mutta joka vuosi sitä ihmettelee kuinka aika menee niin nopeasti, vuodet vain vierii.

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ 
RAKAS NITA!

Illalla Sporttiksella treenattiin Erikan ja Sallan kanssa. Aloitettiin kai ryhmäliikkeillä. Ensin paikallaistuminen, olin piilossa. Demi meni melko nopeasti maahan, kävin korjaamassa ja lopun aikaa oli hyvin. Sitten paikallamakuu 2-3min ja jälleen piilossa. Ikkunasta kuin katsoin niin haisteli maata. Haisteli etutassujen molemmin puolin ja sen jälkeen makasi keskittyneesti. Treenattiin yksitellen hallissa, koska muut tekivät kisamaisen. Demin kanssa taisin aloittaa luoksetulon stopeilla. Käytin takapalkkaa. Kuten aavistin, pysähtyi Demi melko kivasti ja sain vähän lisää etäisyyttä. Mutta kuten arvata saattoi, oli neidillä kova kiire palkalle. Ei malttanut odottaa vapautusta, kun oli sitä mieltä että heti stopin jälkeen voi ihan itsenäisestikkin palkalle mennä. Onneksi meillä oli palkalla vahti niin ei sinne ihan niin vain menty. Tehtiin välillä läpijuoksuja ja muutaman kerran palkkasin itse (eteenpäin) jottei ota tavaksi varastaa ja opi, että aina  vapautetaan taaksepäin. Metallinoutoa, vauhtinoutona, laukalla molempiin suuntiin. Yhdellä toistolla mietti hetken ennen kuin metallin otti, mutta muuten olinopeat nostot. Seuraamista, ensin liikkuroitu kaavio ja sen jälkeen otettiin projektiksi edistäminen tai siis sen poiskytkeminen. Tehtiin paljon suoraa jossa äkkipysähdyksiä. Koska Demi edistää niin oli tietty aivan liian edessä kun tein äkkipysähdyksen. Näissä huomautin tyyliin "oho missäs oot", ja Demihän korjaa itse oikeaan paikkaan sivulle. Kun näitä tehtiin niin pikkuhiljaa alkoi paremmin pitämään oikeaa paikkaa ja edistäminen väheni. Hitaassa edisti kaikkein eniten ja siinä myös samalla poikitti. Mutta tosi kiva huomata kuinka D alkoi skarppaamaan ettei mokaisi. Sitten tunnari x 1. Koska tunnari on Demille helppo, niin päätin että lisätään haastetta ja vaihtelua siihen tavanomaiseen. Erika liikkuroi meille tunnarin, mukana oli 3 tunnari joista yksi siis oma ja sen lisäksi 3 (Erikan) koirien lelua. Lelut ja tunnarit muodostivat ympyrän. Demi lähti tavanomaiseen tapaan, haisteli ympyrässä olevat tunnarit ja lelut, palasi kohtaan jossa se oma oli ja toi sen! Hauskaa kun pääsee tunnarissakin tekemään välillä jotain muuta kuin sitä ainaista samaa. Demi tykkää tästä liikkeestä ja kivahan sillekkin on siellä tehdä ylläreitä joita se osaa ratkaista :)

Tänään käytiin Erikan kanssa Puolarmaarissa tokoilemassa. Nita sai aloittaa hommat. Puun kierron kautta luoksetulon stoppeja. Nita teki ne omaan varmaan tapaansa. Laukkaa sujuvasti ja pysähtyy hyvin. Kuten Nitan tapaan kuuluu, niin alkoi muistaakseni jo ekan toiston jälkeen ennakoimaan. Oli tarkoitus ottaa läpijuoksu, mutta Nita ehti pysähtyä ja kun mitään en sanonut niin meni maahan. Nää on näitä Nitan juttuja, osaa ihan itekki :D No saatiin tehtyä läpijuoksujakin ja muutama stoppi lisää. Seuraamista. Nitahan edistää myös, mutta ei ehkä ihan yhtä paljon kuin Demi. Tehtiin suoraa jossa tempon muutoksia ja pysähdyksiä. Nitakin skarppas kun otettiin nopeat pysähdykset mukaan. Kaukoja, maahan-seiso vaihdot toimi aika kivasti kun taas istu-seiso vaihdot oli aivan hukassa. Loppuun vielä paikallamakuu Taran kanssa, hyvin meni.

Demi aloitti seuraamisella, jatkettiin eilisellä projektilla. Paljon temponmuutoksia ja nopeita pysähdyksiä. Muutoin samalla tavalla kuin eilen, mutta tänään en antanut uutta käskyä tempon vaihtuessa vaan Demi joutui itse olemaan kokoajan kunnolla hereillä. Tein siis sekaisin kaikkia tempoja vaihdellen miten sattuu. Kontakti pysyä kivasti ja edistäminen väheni. Alkuun edisti paljon ja ekoissa pysähdyksissä koira oli koiranmitan mua edellä. Liikkeellelähdöt on sellasia joissa Demi edelleen helposti lähtee reippaasti liikkeelle ja lähtee edistämään, mutta kyllä nyt otan näitä kuurina koska tempon muutokset ja pysähdykset näyttää toimivan. Luoksetulon stoppeja samalla kaavalla kuin eilen, tänäänpä ei varastanut kertaakaan, eikun ekalla kerralla varasti, sen jälkeen malttoi odottaa vapautusta. Läpijuoksuja otettiin myös. Liikkeestä maahanmenoja, ensin peruuttaen ja sitten seuraamisen yhteydessä. Tekee nopeita maahanmenoja, tämä liike on tällä hetkellä juuri sen näköinen kun haluankin. Loppuun paikallaistuminen. Meni maahan kun pääsin piiloon. Elikkäs, nyt pitäis ehkä palata askel taaksepäin. En mee nyt piiloon ennenkuin saadaan tämä istuminen varmemmaksi.

Lähdin treenien päätyttyä vielä metsään koirien kanssa. Oli ihanan aurinkoista, mutta todella tuulista. Nita the hienohelma, NOT!!! päätti kieriä jonkun sortin paskassa ja voi hemmetti että se haisi koko otus. Tehtiin sitten vähän lyhkäisempi lenkki kuin mitä oli tarkoitus ja koirat autoon. Näin jälkeenpäin ajateltuna, olis ehkä kannattanut kävellä kotiin ja hakea sitten auto, koska pääsin pesemään myös takaluukun seiniä. Kotona pesin ensin Nita ja sen jälkeen lähdin autolle siivoamaan seiniä. Suurimmat paskat oli veräjän väliseinässä josta ne sai hyvin pestyä pois, mutta myös auton sivuverhoilussa oli vähän sitä itseään. Sitä yritin hinkata, mutta saa nähä jääkö se haju sinne autoon! Toivon todella että sain ne kaikki pois verhoilusta.

Keskiviikon aksat

Nitalla omat aksatreenit. Ratatreenit kyseessä. Mukava rata jossa sai juosta, takaakiertoja ja muutama kohta jossa piti olla tarkkana linjauksen kanssa. Mutta ei mitään kovin vaikeata. Nitan kanssa sujui kivasti. Kontakteilla jäi 20cm liian ylös, jouduin antamaan uuden käskyn jotta teki 2o2o kunnolla. Takaakierrot sujuivat hyvin, yhden putken jälkeen onnistuin omalla sijoittumisellani peittämään seuraavan hypyn jolloin Nita poimi väärän hyvin. Muuten radalla ei mitään kummempaa tapahtunut. Molemmille jäi hyvä mieli treenien jälkeen :)

Koska meitä oli vain muutama paikalla niin aikaa jäi yli vielä kaikkien treenattua, joten päätin ottaa Demin hömpöttelemään. Neiti oli oikein iloinen päästessään aksaamaan. Ja voi että A on kyllä sellanen este jolla on VETOVOIMAA kuin magneetilla. Demi rakastaa A:ta, meni sinne, olin missä tahansa ja A:lle pystyin leyeröimään koska neiti vaan karkasi sinne :D Tehtiin osaa Nitan treeniradasta, 8 estettä, jossa mm. putkia, kepit, takaakierto... Demi tekee kepit verkoilla (edelleen), hyppyjen ollessa kaarevalla linjalla  irtosi hyvin sivuttaissuunnassa ja takaakierrot toimi hyvin. Pakkovalssin tuli alussa vaan läpi, mutta kerran kun otin nami kädessä niin johan sen jälkeen "ymmärsi" ohjauksen. Demin kanssa  oli kyllä hauska treenata, tyyppi on niin intoa täynnä.