Hormoonit hormoonit

Mä niin rakastan kevättä! Aivan sairaan ihanaa lenkkeillä koirien kanssa keväisessä säässä. Eilen löydettiin tän vuoden ekat leskenlehdet, ihan parhautta, se on niin kevään merkki se.

Lauantaina käytiin Demin kanssa Sporttiksella reenimässä. Typyllä taitaa olla valeraskaus, treenit ja elämä muutenkin on vähän normaalista poikkeavaa. Typy ei niin innoissaan ole ylipäätänsä liikkumisesta. Tai no, mielellään kyllä lenkkeilee mutta ihan omissa maailmoissa eikä esim. Nitan kanssa leikkiminen oo nyt se paras juttu. Mutta onneks tää on ohimenevä tila, joten ei huolta.

Hallilla oli tarkoitus tehdä hyppyä ja siinä ottaa vähän korkeutta, mutta toko hypyn laudat oli taas heitelty pitkin hallia eikä niitä kaikkia löytynyt, joten päästiin siis vain 70cm. Koska korkeutta ei ollut tuon enempää niin tehtiin sitten hyppyä kapulan kanssa, ihan sillä 450g. Kaukoja myös, läheltä kun oli häiriötä ympärillä. Kaikkia vaihtoja mutta yhtä vaihtoa kerrallaan. Paikallaolot tehtiin ryhmässä. Ensin paikallaistuminen 2 min. Olin esillä n. 10m päässä. Istui hyvin. Sitten paikallamakuu 4 min. Demi oli vinossa perusasennossa jolloin meni myös vinoon maahan, heti lonkalle. Kun olin piilossa ulkona ja kurkin ikkunasta niin huomasin, että Demi oli kyljellään ja pää maassa!!! Ei siinä muuta kuin koiran asentoa korjaamaan. Mua ei haittaa jos Demi makaa nätisti lonkalla, mutta ruma lonkka-asento tai kyljellä olo nyt varsinkin on ihan NO NO. Ei edes tökkimiset auttanut, piti vapauttaa ja laittaa uudestaan maahan. Nyt oli suorassa ja pysyi makuulla koko loppuajan. Eipäs oo mun koirat tätä ennen kyljelleen vielä menneet  treeneissä :D 

Maanantaina olin jälleen kipeenä. Illalla kun pääsin myöhään töistä niin kotiin tullessa olin kuumeessa. Saikulla siis muutama päivä. 

Keskiviikkona Nita pääsi treeneihin kun Erika lupautui Nitaa ohjaamaan. Niin kätevää treenata samassa ryhmässä kun voidaan vaihdella koiria keskenään. Varsinkin kun on kipeenä ni voi antaa koiran lainaohjaajalle niin ei jää koiralta treenit väliin :) Tekivät rataa, jossa ideana ohjata ilman käsiä. Eli koiraa piti ohjata muilla keinoin, myöskään ääntä ei saanut käyttää muissa kuin putkeen menoissa. Nitalla ja Erikalla meni hienosti. Nolla ratoja tehtailivat! Nita sai kehuja estevarmuudesta, ja kyllähän se niin on, että se on kyllä kiltti koira ohjattavana. Tekee sen mitä pyydetään, eikä keksi omiaan. Nita on niin ihana! Ja kiitokset Erikalle Nitan ohjaamisesta.