maanantai 6. elokuuta 2012

Tokoleirillä Paimiossa

Torstaina käytiin illalla ostamassa kaikki tarvittavat ruuat ym. varusteet tokoleiriä varten. Meininki oli melko hulvatonta ja sehän ei voi tarkottaa muuta kuin hyvää viikonloppua leirin merkeissä.

Perjantaina pääsin töistä klo.14:30, jonka jälkeen kiiruhdin kotiin pakkaamaan tavaroita leiriä varten. Tuntu taas siltä että olen muuttamassa jonnekkin kun niin paljon tavaraa oli taas mukaan pakattuna. Mentiin Erikan kanssa samalla kyydillä ja oli melko luksusta päästä matkaan pakettiautolla, kiitos Erikalle pakun mukaanottamisesta. Kaikki kolme koiraa matkusti omissa häkeissään ja paku olikin melko täynnä häkkien ja muiden romppeiden ansiosta. Matka Paimioon kesti pidempään kuin mitä oli tarkoitus. Pakollisen kahvitauon jälkeen eksyttiin ja ihmeteltiin ja ilman kiirettää kierreltiin pitkin Paimion kyliä, käytiin kaupan kautta, E-kaupassa niinkuin nähtävästi Paimiossa S-marketia kutsutaan ;) Perille löydettiin, purettiin auto tavaroista ja päästiin purkamaan tavarat kaksioon. Oli kyllä melko luksusta yöpyä kaksioissa jossa oma wc ja keittiö, meikäläinen arvostaa tällasta kovasti. Ilta venyi melko pitkään grillillä istuessa ja nauru raikui sen verran, että taidettiin pitää muutama ihminen hereillä.

Lauantaina olikin sitten aikainen herätys, mutta hyvin fiiliksin mentiin. Ennen klo.9 oli kaikki leiriläiset tullut ja päästiin aloittamaan koulutukset Christa Enqvistin ja Leena Välimäen opissa. Päästiin siis maailman huippujen koulutettaviksi. Olimme lauantaina Christan ryhmässä ja päästiin iltapäivällä treenaamaan. Päätin katsastaa seuraamisen ja saada siihen vinkkejä. Demihän silloin tokokokeessa otti kovasti häiriötä liikkurista ja oma fiilis on sen jälkeen on ollut vähän matalalla. Viime aikoina olemme kyllä saaneet muutamia onnistumisiakin, mutta itelle on jäänyt tästä mörkö. Tehtiin seuraamista ja Christa teki häiriötä, ensin oli liikkurina jolloin ns. normaalia häiriötä. Alkuun mä en totellut liikkuria, jotta Demi ymmärtäis ettei sen tarvii reagoida liikkuriin, kun tää sujui hyvin siirryin noudattaamaan liikkurointia. Mulle seuraaminen liikkuroituna on vähän vaikeata, koska keskityn liikaa siihen enkä koiraan. Skarppasin ite ja pääsin tilaan jossa suljin pois kaikki ylimäärset asiat ja seuraaminen liikkuroituna sujui todella kivasti. Seuraava vaihe olikin se että Christa otti kovat häiröt käyttöön, eli kulki Demin toisella puolella meidän seuratessa ja antoi ylimääräisiä käskyjä ensin normiäänellä ja sen jälkeen ihan kunnolla käskien, mutta Demipähän ei tästä häiriintynyt. Oli kyllä aivan mahtavaa :) Laitan tästä videon myöhemmin kunhan saan sen ensin käsiini. Tehtiin myös lopuksi seuraamista ihmisiä ja häkkejä/koiria päin ja tarkoitushan oli namin avulla seurauttaa ihan ihmiseen/esineeseen kiinni. Eka seurautin ihan ihmisryhmän luo ja hienosti päästiin ihan muutaman kymmenen sentin päähän. Sitten oli muistaakseni seuruu häkin luo ja mä fiskuna meninkin sit niin lähelle että oikeasti törmättiin kevythäkkiin, ei näin! Kiva kun opettaa koiraa että seuraa mun kanssa minne vaan ja muhun voi luottaa ja lopputlos on se että törmätäänkin.. No Demi ei siitä kyllä ottanut nokkiinsa, mutta tyhmää se multa oli. Sain arvokkaita vinkkejä erilaisista häiriöistä mitä pitää vielä treenata ja Christa totes sitten lopuksi ettei koiralla siinä seuraamisessa mitään ongelmaa oo, vaan se ongelma on mun päässä. Ehkä mielummin näin, kunhan saan itteeni luottoa niin kyllä tää tästä.

                                                       kuva: Minna Saarinen
                                                       kuva: Minna Saarinen

Christa oli aivan mahtava kouluttaja! Christaa olis jaksanu kuunnella vaikka kokopäivän ja pelkkä kuunteleminen oli todella arvokasta. Tein muistiinpanoja useammasta liikkeestä ja ongelmanratkaisuista. Christa on ihan äärettömän taitava ja positiivinen kouluttaja joka paneutuu jokaiseen koulutettavaan. Toivottavasti pääsen vielä joskus uudestaan Christan oppiin.

Illalla oli taas grillausta ja seurustelua, mutta nyt mentiin nukkumaan puoliltaöin kun oli jo pikkasen väsy lyhkäisten yöunien takia ja olihan koulutuskin vienyt omat voimat.

Sunnuntaina ryhmät vaihtoivat kouluttajaa ja me päästiin sitten Lentsun oppiin. Demin kanssa tehtiin aamupäivällä tunnaria ja kaukojen m-s vaihtoja. Tunnarissa pyysin neuvoa siihen napsimiseen. Demi on siis alkanut napsimaan vääriä, kun kasaa on alettu levittämään ja mä sitten olen virheen jälkeen taas piilottanut sitä omaa. Tehtiin useampi toisto ja tämä näpsiminen tuli esiin, tosin niin tuli sekin että olen turhan kauan omaa piilotellut, jolloin Demi etsii omaa turhan isolta alueelta, eli ei pysy kasan luona. Oman löysi kyllä hyvin ja virhe sattui muistaakseni vain kerran. Virheen tullessa sanoin Demilla vaan "oho", niin kuin yleensä teen ja pyydän tuomaan oman. Jos virheitä tulee monta putkeen, kannattaa ennemmin helpottaa ja tehdä kasa eikä siirtyä takaisin piilotukseen. Muuten vinkit oli samoja joita jo olen Pialta aikaisemmin saanut, eli hirveästi uutta erilaista ratkaisuavaihtoehtoa ei tullut. Sitten siirryttiin kaukoihin jotka oli kaameita. Ihan niin huonoja ne ei kotona ole ollut, mutta ongelma mihin halusin aluksi apua oli se etten tiedä miten palkata koska takapalkka ei ole toiminut koska Demi noustessaan seisomaan poikittaan todella paljon kun on menossa sinne takapalkalle päin. Kädessä namia ei voi pitää kun sillon on kiinni mun kädessä, eli mitä tehdä. No näytettiin aluks miten oon tehny ja seisomiset oli kaameita, Demi oli kiinni kädessä eikä kyllä keskittynyt muuhun kuin namiin. Lentsu tosin huomas että niissä paremmissakaan vaihdoissa ei tee puhdasta vaihtoa vaan siirtää vasenta takajalkaa pikkasen (tai välillä enemmänkin). Tätä ei saatu korjattua, mutta Lentsu ehdotti että opettaisin kaukot uudestaan niin että Demillä olis takajalat vaikka pyyhkeen päällä ja siitä ne ei saa poistua vaihdoissa. Eka pitää siis opettaa koira peruuttamaan pyyhkeelle ja palkkailla tästä ja sen jälkeen siirryn vaihtoihin. Ja palkkaan Demin aluksi 2m päästä, eli otan heti enemmän etäisyyttä jollon Demi ei enää pääse mun käteen kiinni ja koska tässä vaiheessa se tietää että ne takatassut pysyy paikoillaan pyyhkeellä niin pitäis toimia. Tästä tavasta olen kyllä lukenut mutta en koskaan ajatellut että itse kokeilisin, mutta nyt kyllä aion kokeilla. Toinen vinkki mitä Christa antoi palkkaukseen jota mahdollisesti myös aion kokeilla on sellainen jossa laitan namit Demin molemmille puolille jolloin koiran myös pitäisi pysyä paikoillaan. Iltapäivällä tehtiin vielä ohjatun noutoa, suuntia. Demi ei ole tätä pitkään aikaan tehnyt joten kaarre oli vähän hakusessa, jolloin Lentsu ehdotti että kapula tuotaisiin lähemmäs merkkiä, jolloin koiran on hakeuduttava enemmän sivulle eikä pääse oikomaan suoraan viistosti kapulalle. Iltapäivällä katsastettiin vielä seuraamisen käännöksiä, ihan siis ilman koiraa. Mä sain tästä aikaseks taas liikaa päänvaivaa itselleni :D Mun ei pitäis miettiä liikaa kun siitä silloin mitää tuu. Lentsukin vaan nauro mun käännösongelmille!
                                          kuva: Minna Saarinen
                                          kuva: Minna Saarinen
                                          kuva: Minna Saarinen
                                                       kuva: Minna Saarinen

Leiri oli todella antoisa, paras collieiden tokoleiri jolla ite olen ollut mukana. Tää oli tosin vasta mun kolmas leiri, mutta paras silti. Tykkäsin molemmista kouluttajista, vaikka olivatkin hyvin erilaisia.


Ainiin joo... illalla juuri ennen kuin mentiin nukkumaan huomasin että Demillä oli alkanut juoksut! Eli juoksujen väli oli nyt 6,5kk.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti