Ruotsissa

Keväällä varattiin reissua Ruotsiin ja nyt olikin sitten reissun aika. Ruotsissa collieyhdistys järjestää kaikkien lajien mestikset aina yhtenä ja samana viikonloppuna, mikä on näin turistin kannalta kauhean kätevää. Tämä taisi olla toinen kerta kun pääsin itse paikanpäälle seuraamaan mestiksiä. Saa ihan kivan otannan harrastajista ja koirista tuon viikonlopun aikana. Edellisen kerran oltiin vuonna 2013 kun Demi voitti tokon alokasluokan ;) Tässä välissä ollaan kyllä joka vuosi Ruotsissa käyty, milloin astutusmatkalla milloin leirillä.

Säädettiin vielä viikkoa aikasemmin yöpymisen kanssa. Kun keväällä alettiin reissua varaamaan niin leirintäalueelta ei enää löytynyt vapaita mökkejä, joten oli pakko varata hotellihuone 4:n tähden hotellista kuudeksi yöksi, mikä ei ihan halpa lysti ollut. Onneksi viikkoa ennen matkaa, saatiin yhden tutun mökki meidän nimiin kun hän joutuikin peruumaan tulonsa mestiksiin. Säästettiin siis heti alkuun pitkä penni ;)

Ennen matkalle lähtöä piti tehdä Ruotsin tullille ilmoitus koirien tuomisesta maahan. Tämä on uusi käytäntö mitä ei viellä viime vuonna ollut. Tulli haluaa tällä tavoin seurata maahan tulevia koiria. Ilmoitus tehdään lomakkeella joka löytyy helposti tullin sivuilta, kun lomake on täytetty saa paluupostilla numerosarjan mikä pitää olla mukana kun saapuu maihin. Tulli voi siis pysäyttää ja silloin tulee olla numerosarja näyttää. Onneksi tämä on ilmaista, eli siitä ei ylimääräisisä kuluja tule.

Lähdettiin matkaan ke 26.7 iltalaivalla Turusta. Demi joutui jäämään pois reissusta kun aloitti juoksun pari viikkoa aiemmin. Mukaan lähti Myy, Pata ja Martti. Mä ajoin iltapäivällä Hyvinkäälle josta jatkettiin Pian kanssa yhdessä matkaa Turkuun. 

Käytettiin koirat pissalla Turun linnan kieppeillä juuri ennen kuin oli pakko ajaa laivaan. Ilta ja yö sujui laivalla leppoisasti, koirat käyttäytyi hienosti ja olivat rentoina. Aamulla oli aikanen herätys kun laiva saapui kuuden aikaan Tukholmaan. Lähdettiin reippaasti ajamaan ilman navigaattoria satamasta, koska kyllähän me jo osataan ulkoa nuo tiet, heh heh, ei osattu. Ajettiin ehkä 15min ja todettiin että eipäs ole ollenkaan tutunnäköistä. Pysähdyttiin kumminkin luonnonsuojelualueelle jossa tehtiin aamulenkki. Jo sillon aikasiin aamulla oli todella lämmin, siinä sitten mietittiin että kuinkahan kuuma päivä oikeen tulee. Lenkin jälkeen navigaattori päälle jotta päästiin takaisin Tukholman keskustaan ja moottoritielle. Pysähdyttiin vielä matkalla toisenkin kerran, mutta jo klo.10 saavuimme Hallstahammariin. Mökin avain saatiin vasta kolmen jälkeen joten pikkasen oli aikaa tapettavana. 

Pata ja Myy (sisarukset)

Ensin hengailtiin puistossa leirintäalueen lähellä ja sitten lähdettiin ajamaan vähän kauemmas, yhteen kahvilaan jossa sitten viivyttiinkin useampi tunti, kunnes aika koitti jolloin saatiin mökin avain.

Kanavan varsi Hallstahammarissa

 Leirintäalue oli suuri ja siellä oli myös pieni vesipuisto, ei siis ihme että paikka oli täynnä lapsiperheitä. Me yövyttiin pienessä mökissä ja niitä oli ympäri leirintäaluetta, mutta meidän tuurilla saatiin ainoa pikkumökki joka oli leikkipaikan vieressä. Ei kiva. Myyhän on koira joka vahtii, se myös kiihtyy lapsista, joten nämä asiat huomioonottaen, ne ollut yhtään innoissani. Meillä oli pentuaitaus mukana, koska mökki oli sen verran pieni, ajatus oli että voimme näin hengailla terassilla ja koirat pääsee myös vähän terassin ulkopuolelle. Myy sitten oli alkuun sitä mieltä, että hänen täytyy täällä pitää jöötä ihan kaikille. Asiasta huomautettiin ja pikkuhiljaa toiminta väheni. Myy kumminkin seurasi jatkuvasti ympärillä tapahtuvia asioita ja vaikka ei haukkunutkaan kaikkea niin huomasi kyllä kaiken. Tämä jatkuva valppaana olo tietenkin väsytti Myytä ja iltaisin olikin sitten melko väsynyt tyttö.

Torstaina ei siis tehty oikeen muuta kuin purettiin tavarat, lenkitettiin koiria, käytiin syömässä, ehkä maailman hirveimpiä hamppareita ja käytiin kisapaikalla katsomassa kentät ja parkkikset. 

Perjantaina kisattiin aamupäivällä rallytokossa ja illalla agilityssä. Rallyssa oli paljon startteja, joka luokassa n.15-20 koiraa. Kyltit näytti olevan samoja kuin meillä Suomessa, mutta alokkaassa oli jo sellasia kylttejä joita meillä on vasta avoimessa. Toinen ero oli ratojen pituus, alemmissa luokissa oli pidemmät radat kuin mitä meillä täällä Suomessa. Ylemmissä luokissa en huomannut muuta eroa kuin sen, että Ruotsissa ei ole käytösruutua ollenkaan.

Oli kiva nähdä paljon tuttuja paikanpäällä, osa tosin majoittui samalla leirintäalueella joten nähtiin heitä myös siellä. Oli kiva nähdä ihmisiä joita on viimeksi nähnyt 5 vuotta sitten, mutta joiden kanssa jutellessa tuntui kuin olisimme nähneet vastikään.

Illalla oli agilitykisat, ja koska nämä olivat epäviralliset ei paikanpäälle moni agilitykisaaja tullut. Tosi harmillista että muiden lajien kisat oli virallisia mutta agility ei, mutta toisaalta se on ihan ymmärrettävää koska agilityssä ei voi järjestää kisoja vain "omille". Muutama kiva koirakko nähtiin kyllä aksaamassakin. Rataprofiilit oli myös sellaisia että olisin ihan hyvin voinut ilmoittaa Myyn hyppäreille, koska siellä ei toisella radalla edes ollut keppejä :D 

 Maple Yard Chill Out "Chille"

Demin isä ja Myyn isoisä

Chille 10v.

Lauantaina oli vuorossa pk lajit. Collieita oli ilmoitettu mukaan ihan mukavasti, tosin voittajaluokassa oli vain yksi collie/laji. Jälkikoirat aloittivat tottikset ja sen jälkeen kun he siirtyivät maastoon oli lounastauko jonka jälkeen hakukoirat palasi maastosta ja tekivät tottiksen.

Pk tottis on hieman erilaista Ruotsissa kuin Suomessa, liikkeitä on enemmän ja kentällä on liikkuri. Luokkia on 4; appell, lägre, högre, elit. Appell luokan tottis muistuttaa meidän tokon alokasluokkaa, siinä on melkeinpä samat liikkeet. Muissa luokissa on sitten selkeästi vaikeampia liikkeitä ja liikkeiden määrä lisääntyy mitä ylemmässä luokassa kilpailee. Ruotsissa esim. hypyn korkeus määräytyy sen mukaan, mihin kokoluokkaan koira kuuluu. Collieilla hyppykorkeus on 60/65/75/85cm. Esim kelpieillä ja tsekin paimenkoirilla on pienemmät hypyt.  Tämä on mun mielestä ihan kiva systeemi, pienet rodut otetaan paremmin huomioon. Noudot ovat vain tasamaanoutoja, niitä tehdään kaksi  högre ja elit luokassa. Molemmat noudot tehdään metallilla, toinen on ns kevyt metalli ja toinen painava. Tämä painavampi metalli, sen paino määräytyy jälleen koiran kokoluokan mukaan. Collieilla elit-luokassa metalli on 4kg!! Ei siis todellakaan mikään helppo nakki. Alla olevassa kuvassa näkyy se painavampi metalli. Tuossa högre klassissa tehdään tuo painavampi metalli, mutta se ei vielä ole täydessä painossa. Nuo kapulat ovat sellaisia että niihin lisätään painot, sellaset kiekot, jotta saadan painoa lisättyä.

 Högre klass, koira tekee metallinoutoa (painavaa metallia)

Heillä on myös liike jossa koira tekee ryömimistä, matka lisääntyy luokittain ja mukaan tulee myös kulmia. Muistaakseni lägre klassissa matka oli 5m, högressä 10m ja elit:ssä 15m kahdella kulmalla. Tässä liikkeessä huomasi hyvin että liike on vaativa, fyysisesti. Kun matka piteni monella ei enää tekniikka pysynyt hyvänä ja liike ei enää ollut puhdas. Voin myös kuvitella että koira jolla on selkä vähänkin jumissa ei tätä liikettä puhtaasti pysty suorittamaan.

Kryp, eli ryömiminen

Eteenmeno oli myös joka luokassa, mutta sekin oli hieman erilainen. Koiran tulee tehdä se ihmisryhmän läpi, kuten kuvassa alla näkyy. Elit luokassa eteenmeno tehdään ihmisryhmän läpi molmepiin suuntiin.

Luoksetulossa oli stopit ylemmissä luokissa. Högre klassissa, muistaakseni vain pysähtyminen, mutta elit luokassa pysähtyminen ja maahanmeno, niinkuin meillä tokossa, mutta matka oli paljon pidempi. Jäävät liikkeet heillä oli myös, ja hyppy edestakaisin mutta ilman kapulaa. Seuraaminen oli myös, muistutti enempi meidän tokon seuraamiskaavioita.

Telineenä heillä on tikapuut, tosin ne tulevat mukaan vasta elit luokassa. Paikkamakuut tehdään myös, mutta ne voidaan tehdä ryhmässä joko kentällä tai maastossa. Sitten oli vielä yksi vai kaksi liikettä, mutta en muista miten ne suoritettiin.

Pk koirien tottiksia oli mielenkiintoista seurata. Ruotsissa collieita kisaa pk puolella huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Mun veikkaus on, että se johtuu juurikin hyppykorkeuksista. Tuollakin nimittäin huomasi että tuo 85cm oli jo himppasen vaikea joten ei se 1m heilläkään menisi helposti. Varmasti rajaisi sielläkin koiria pois jos heillä olisi 1m hyppy. Tottiksessa näkyi monta hienoa suoritusta, oli ilo seurata innokkaita koiria. Muutama suosikkikin löytyi ;)

Sunnuntaina oli vuorossa toko sekä erikoisnäyttely. Demin poika Pata osallistui Pian kanssa tokon Start klass:iin. Luokkassa samat liikkeet kuin miellä alokkaassa, mutta ilman paikkista. Pata teki oikein hyvän suorituksen, saaden 1-tuloksen ja ollen luokan paras collie ja sijalla 2. Eteen kiilasi tervu muutaman pisteen erolla.

Start klassin jälkeen oli luokka 1, 2 ja 3. Ruotsissa muuttui tokon säännöt vuoden vahteessa ja liikkeet vähän muuttuivat. Eivät edelleenkään ole samat kuin miellä. Luokka 1, vastaa meidän alo-avo luokkaa ja klass 2 avo-voi luokkaa ja 3 on evl: tapainen. Muistaakseni ei kumminkaan sekään mene kansainvälisillä säännöillä vaan heillä oli omat evl säännöt. Tokossakin näkyi hienoja suorituksia ja moni tuttu kisasikin ja hineosti sujui. Multa meni kumminki tokot osittain ohi, kun kävin esittämässä nahka collieta erkkarissa. Ei siitä sitten sen enempää ;) Koira oli PU1 ja VSP mutta ei mun ansiosta, hahhaaa...

Pata ja palkinnot

Illalla juotiin skumpat Patan hienolle tulokselle. Oli muuten tosi hyvää skumppaa. Ajoissa oli tarkoitus mennä taas nukkumaan, mutta eipäs se oikeen onnistuntu minään päivänä. 

Leirintäalueen ympärillä oli tosi kivat maisemat, oli kiva kierrellä tuolla koirien kanssa. Kävin kerran juoksemassakin Myyn ja Patan kanssa. Sehän jopa sujui hyvin.

Maanantaina oli sitten aikainen herätys. Aamulla lähdettiin ajamaan kohti Alundaa, jossa treffit Demin kasvattajan kanssa. Käytettiin koirat eläinlääkärissä, jotta saatii merkinnät passiin. 25e maksoin tuo käynti per koira. Eläinlääkäristä jatkettiin matkaa, jonnekkin metsän keskelle jossa treffit mejä tuomarin kanssa. Martti osallistui mejä:n avoimen luokan kokeeseen. Valitettavasti tällä kertaa ei tullut 1-tulosta, joten mejä valio titteli jää vielä odottelemaan. Kokeen jälkeen käytiin jossain pikkukylässä vielä lounaalla Demin kasvattajan kanssa. Oli todella kiva jutella ihan ajan kanssa collieista ja kasvattamisesta. Paljon samoja ajatuksia luonteista ym. Oli kyllä mukava reissu. Iltapäivästä ajettiin takaisin leirintäalueelle jossa hengailtiin loppupäivä.

 

Myy ja Pata poseeraa

Maisemia lenkin varrelta

Tiistaina nukuttiin vähän pidempään, pakattiin tavarat kasaan ja siivottiin mökki. Puolen päivän aikaan luovutettiin mökki ja lähdettiin ajamaan Surahammariin. Surahammar on pienen pieni kylä, josta löytyi metsästys-ja urheilukauppa, kahvila, ruokakauppa, pizzeria ja bensis, nämä kaikki kylän päätien varresta :D Mutta siis tuonne ajettiin tuon metsästyskaupan takia. Sieltä ostettiin treenihousuja, sai aika paljon halvemmalla kuin Suomesta ;) Shoppailun jälkeen ajettiinkin Tukholman esikaupunkialueelle. Käytiin moikkaamassa Solweita ja hänen miestään sekä Chilleä. Oli mukava viettää päivää siellä ja lenkittää koirat metsässä ennen satamaan ajoa. Satamassa oltiin tarpeeksi ajoissa, mutta ei liian aikaisiin ja ajettiin vain kerran huti. Laivalla aika kului nopeasti aj koirat otti rennosti.

Aamulla pirteänä sitten ajettiin satamasta Hyvinkäälle. Niin pirteinä oltiin että lähdettiin Turusta pikkasen väärään suuntaan :D Ihmeteltiin kun oli vähän erinäköistä ja ihan uusi ABC löytyi myös, missä ei oltu ennen käyty. Sitten jossain vaiheessa välähti, että hupsista ollaan ajamassa Raumalle eikä Turun motaria Helsingin suuntaan, hups. No u-käännöksellä suunnan vaihto ja matka jatkui. Mukava reissu jälleen kerran ja ensi vuonna uudestaan ;)

Leirintäalueella mökin ympärillä pörräs siilejä, tämä ja sitten yksi ihna vauva.

Luonnossa

Nautitaan lomasta ja metsästä...

 

 

Nooan synttäreitä vietettiin metsässä samoillen, uiden ja eväitä syöden...

Synttäripoika tyttöjen keskellä

Jäljellä ja aksassa

Viikko on taas menny hujauksessa, tavallaan kiva kun on kaikkea kivaa tekemsitä mutta samalla pääkoppaan hiipii ajatus että kohta ollaan taas töissä kun viikot menee niin nopsaan.

Meidän treenitahti ei kyllä oo päätä huimannut, mutta eipäs se haittaa, kun kerran ollaan lomalla ni tehdään just se mitä milloinin halutaan.

Keskiviikkona ajelin Hyvinkäälle jälkitreeneihin. Treffattiin Pian kanssa metsässä. Pia talloi Demille 500-600m jälje, vaihtelevaan maastoon. Oli suurimmaks osaks kyllä kivaa maastoa, mutta loppupätkä oli ojien yli hyppimistä ja tiheän kuusikon läpi menemistä. Jälki vanheni n. 2h. Janalla lähti takajäljelle, annoin jäljestää tielle josta palattiin janalle. Lähetin kyllä muutaman mterin sivuummasta, ja nyt lähti jäljestämään oikeaan suuntaan. Nenä pysyi hyvin maassa eikä kulmissa mennyt yhtään yli. Teki tarkkaa työtä ja kepit nousi hyvin. Vikan kepin jälkeen tuli sitten se pikkasen haastavampi maasto. Hypittiin monen ojan yli ja rämmittiin puskoissa ja tiheässä nuoressa kuusirykelmässä. Jossain kohtaa mulla lipes ote liinasta kun piti hypätä ojan yli ja heti sen perään puskea kaksin käsin tiheän kuusipusikon läpi. Huutelin Demille että odottais, kuvittelin että se pysähtyis, mutta paskat, kun tulin kuusten toiselle puolelle tulee Demi kaueampaa mua jos vastaan kutos keppi suussa. Olishan se tietty voinu totella, mutta pätevä jälkikoira se kyllä on.

Myylle talloin itse jäljen, 300m pituisen. Maasto oli mukavaa sammalmetsää, puolessa välissä melko märkää, niin että kengät vähän kastui, yhden ojan yli myös hypin, just selvisin plutaamatta ;) Myyn jälki vanheni n. 1,5h. Lähti janalta takajäljelle, annoin jäljestää tielle ja palattiin uudestaan janalle. Nyt oli selvästi vähän pihalla, pyöri ja hyöri ja meni jäljestä reilusti yli. Palasi sitten kumminkin pyörimisien jälkeen jäljen riteyskohtaan ja lähti jäljestämään. Jäljesti muuten todella kivasti, teki tarkkaa työtä koko jäljen, ojan ylityksessä hetken aikaa varmisteli ja sitten vaan hyppäsi ojan yli. Kaikki 6 keppiä ilmaisi selvästi. Muutaman kerran jäi istumaan maahanmenon sijaan, mutta kun kysyin "missä keppi" niin meni maahan ja tökkäsi kuonolla. Olin tyytyväinen Myyn jäljestykseen. Edellisestä kerrasta kun on taas vierähtänyt sen verran aikaan niin olin varautunut kyllä suurempaan säätämiseen. Nyt oli vain janalla vähän hukassa.

Hallilla ollaan käyty pariin kertaa aksaamassa. Puomilla 2o2o, keppejä, keinua, käännöksiä ja takaakiertoja. Kepit on sujunu nyt hyvin, treenattiin takaaleikkausta kepeilllä, mutta oin lähetyksen helposta kulmasta niin ei tulut sisäänmeno virheitä. Puomilla 2o2o sujui taas vähän paremmin ja keinullakin päästiin etenemään. Käännökset ja takaakierrot sujui myös hyvin.

Kokeessa

Tänään jatkettiin rally puuhia, tosin lainakoiran kanssa. Kävin päivällä hakemassa Martin mukaani ja suunnattiin NoDon hallikisoihin. Tuomarina Hannele Pirttimaa. Martin kanssa startattiin ekaa kertaa avoimessa. Kahden kokeen yhteisellä kisataustalla, lähdettiin hyvillä mielin kokeilemaan avointa luokkaa. Rata oli jälleen oikein kivan oloinen. Luokassa oli vajaa 20 koirakkoa ja oltiin vähän ajoissa paikanpäällä niin kerkesin mukavasti ensin seuraaman voittajan loppua ja sitten käytiin lenkillä Martin ja Demin ja Myyn kanssa. Sen jälkeen vähän treenasin Martilla, testasin lähinnä läpi muutamia juttuja, että muistaako papparainen niitä ja muistihan se. Oltiin luokan viimeinen pari, joten omaa vurooa odoteltiin melkosen kauan. Hengailtiin hallissa kaikessa rauhassa. Rata sujui todella hyvin. Tiesin että meni hyvin, ainoa mistä tiesin pisteitä lähtevän oli eteen istuminen ja oikean kautta sivulle. Tässä Martti tuli vinoon ja siitä lähtikin -1p. Muita virheitä ei sitten tuomari löytänytkään, joten saatiin 99./100p. ja luokkavoitto. Hyvin siis vedettiin ja kivaa meilklä oli. Martin kanssa on kiva rallatella kun se on niin tohkeissaan kun pääsee hommiin. Rally onkin hyvä eläkeläislaji Martille <3 Kiitokset vaan Pialle joka antanut Martin mulle rally lainaan.

Kokeesta lähdettiinkin sitten ABC:lle syömään ja sen jälkeen Pialle kahville. Jotenkin sitten kahvittelu vähän venähti, kun ei vaan jaksanut lähteä. Illalla lähdettiin vielä kentälle treenimään. Myyn kanssa tehtiin noutoa, kontaktia perusasennossa, luoksetuloa ja hyppyä. Noutoa tehtiin niin että kantoi kapulaa mun liikkuessa, kestää hyvin kehut ilman tiputusta, mutta tänäänn en saanut kapulaa otettua, tiputti juuri samalla hetkellä. Perusasennossa kontaktia pitämistä, Myyllä on tapana heti perusasentoon tulon jälkeen katsella ympärilleen, palauttaa kyllä itsenäisesti kontaktin, mutta halusin lyhentää viivettä tuossa. Se alkoi tuottamaan kyllä tulosta. Mulla on sellanen tunne, että vilkaisua ei ehkä kokonaan saa koskaan pois, toi koira kun on luonteeltaan sellanen että sillä on suuri tarve reagoida kaikkeen aj se huomaa aina kaiken, niin mun ehkä täytyy hyväksyä se, että se saa vilkasta nopsaan ympärilleen kunhans itten oikeasti heti palauttaa kontaktin. Nyt se viive vaan on ollu sekunteja ja siitä en ole tykännyt. Luoksetulo oli hyvä, murunen tulee täysiä. Hyppyä otettiin 70-> 90cm. Olis kyllä hypänny 100cm, koska ilmavaraa oli tossa 90cm paljon. Myy on epävarma tossa 90cm ja epävarmuus näkyy yliyrittämisenä aj ylihyppäämisenä. No eipä tota korkeuta kauheesti olla tehtykkään, joten ei huolta.

Demin kanssa tehtiin tasamaanoutoa, seuraamista oikealla puolella ja jalkojen välistä puolenvauhtoa sekä hyppynoutoa. Seuraamisessa oli kyllä pikkasen intoa ja yliyrittämsitä. Olis tarvinnu olla hanskat kädessä, sen verran monta kertaa nappasta sormista ottaessaan namia. Oikealla puolella seuraaminen kyllä edistyy, mutta se on kyllä itselle hankalaa, se käden asento ja kaikki. Jalkojen alta puolenvaihto sujui ilman suurempia kommervenkkejä, muistin että mullahan oli jo entuudestaan sille käsky, kun oon joskus temppuna sitä opettanu. Noudot sujui myös hyvin, nyt täytyy vaan tehdä metallilla, rakentaa sitä uudestaan mukavaksi.

Mutta kivat treenit ja kiva päivä muutenkin.

Niin lomalla

Nyt se on Loma! Viikko oltu lomalla ja ah, niin ihanaa. Ollaan treenailtu vähän, muutamat aksatreenit ja rallytokot.

Myyn kanssa oli maanantaina Sepon treenit, tehtiin keppejä edelleen. Erilaisia lähestymiskulmia ja jatkettiin takaaleikkauksilla. Ei mennyt ihan yhtä sujuvasti kuin edellisellä viikolla, mutta opinpa minkä verran epäonnistumisia Myy sietää ennenkuin homma menee vaan huutamiseks ja säätämiseks. Eli opittiin kumminkin jotain ;) Kävin omatoimisesti sitten vielä hallilla pari päivää myöhemmin tekemässä niitä lähetyskulmia. tulipa todettua että avokulmat on Myylle huomattavasti haastavampia kuin sulkukulmat. Takaaleikkaukset kepeillä sujui nyt hyvin. Keinu on edenny ihna kivasti vaikka sitä ollaankin liian vähän treenattu. A näyttää ihan hyvälle, mutta puomin 2o2o on kyllä edelleen vaiheessa. Käännöstreeniä tehtiin myös, putken ja kahden hypyn avulla. Hyvin kääntyy ja tykkää tästä treenistä ihan sikana.

Rallytokoa treenattiin Haukilahden lukion kentällä. Myy ja Demi teki molemmat sivulletuloja oikealle/vasemmalle, seuraamista oikealla/vasemmalla, pyörähdyksiä oikealla/vasemmalla. Myyn kanssa tehtiin myös noutoja. Noudot on edenny taas pienen askeleen. Isoja askeleita on turha odottaa kun ei kauheen aktiivisesti olla viime aikoina noutoa treenattu. Mutta kiva kun etenee.

Rallya ollaan trenattu myös kotona pikku piiperrystreeninä. Täytyis alkaa enempi kattoo läpi niitä voittajan liikkeitä, niin sais uusia treenattavia juttuja. 

Lenkkeilty ollaan milloin missäkin. Ihanaa kun näin lomalla kerkee mennä minne vaan ja tehdä just sitä mitä haluaa. Pitkälle yöhön ollaan istuttu kalliolla ja nautittu hiljaisuudesta, auringon laskiessa. Kesä ja yö <3

Tulin voittamaan, en anna minkään seisoo tiellä...

Tiedättekö sen tunteen kun jännittää niin paljon että oksettaa? Mä olen aian ollut kova jännittämään kisoja, jännitän enemmän ja vähemmän tilanteeesta riippuen. Aikasemmin, kun aloitin Nitan kanssa kilpailemisen, jännitin koko viikon ennen kisoja! Se oli aivan hirveetä. Nykyään alan jännittämään useimmiten vasta samana päivänä. Se kuinka paljon jännitän niin en oikeen tiedä mistä se johtuu.

No mutta lauantaina heräsin ja mua jännitti aivan sairaasti, mua oksetti ja vatsa oli sekasin. Mietin että kuinka fiksua tä taas on, mietin kannattaako edes lähteä ajamaan kisoihin kun jo kotona jännittää näin paljon. Yleensä se pahin jännitys iskee ennen kehään menoa. No mä sitten psyykkasin isteäni, mielessäni lauloin yhtä biisiä, josta on tullu mun tsemppi biisi kisoihin. Sain vaivoin syötyä vähän aaamupalaa, käytin koirat lenkillä ja tein normi rutiinit ennen kisoihin lähtöä. Otin mukaan vain Demin. Autossa yritin miettiä ihan muita juttuja ja unohtaa koko kisan, onnistin siinä aika hyvin. Oli jopa kiva mieli kun saavuin kisapaikalle. Kävin ilmoittautumassa ja törmäsin samalla collie tuttuun. Oli mukava jutella niitä näitä ja kyselin tarkennuksia muutamaan kylttiin. Oli muutenkin kiva fiilis kisapaikalla. Kattelin siinä sitten voittaja luokkaa ja sen palkintojen jakoa, sen jälkeen tuli toimitsijoiden tauko, sillä aikaa sitten kävelytin Demiä.

Sitten olikin jo rataantutustuminen.

Rata oli mun mielestä oikeen kiva ja helppo. Kävelin radan muutaman kerran läpi ja sitten teinkin mielikuvaharjoittelua. Otin Demin hyvissä ajoin autosta. Ehdin kävellä hiukan ja sitten tehtiin vähän rallytoko- ja tokojuttuja. Demi keskittyi hyvin eikä äännellyt ollenkaan. Mun jännitys ei ollut kadonnut, mutta jäljellä oli vaan sellanen ihan miellyttävä jännitys. Tosin vois olla vieläkin vähäisempää, mutta mun skaalalla päästiin jo ihan ok tilanteeseen :D Mentiin radalle ja Demi oli kivasti kuulolla. Kenttä oli todella kuuma, siitä oikeen hehkus kuumuus. No eipä se meitä haitannut, tehtiin hommat ja tuntu kivalle olla Demin kanssa kehässä. Toka vika kyltti oli pyörähdys, siinä Demi haukahti, mutta teki kumminkin pyörähdyksen. Maalissa oli ihan tunne, olin niin tyytyväinen rataan, Demi ei äännellyt muuten kuin yhden haukahduksen ja muutenkin toimi hyvin. Mä sain hillittyä mun jännityksen, me oltiin voittajii <3 Yhtä kylttiä tosin nuuskasi ja jollain kyltillä tuli vinoutta, joten pisteeksi saatiin 98p./100p. Tällä tuloksella irtosi luokkavoitto ja RTK2 koulari. 

Kesäkurssi

Tällä viikolla alkoi Sporttiksella Sepon kesän teemakurssit. Kahden viikon kurssi, jossa tehdään jotain tiettyä juttua usemmalla kerralla. Ilmoittautuessaan kurssille, piti ilmoittaa mitä haluaa tehotreenata kurssin ajan. Meillä on Myyn kanssa treenit maanantaisin ja keskiviikkoisin, kahden viikon ajan. Valitsin meille teemaksi kepit. Haluun saada hommaa vietyä eteenpäin valvovan silmän alla ja saada kommenttia miten edetä, jotta muistan treenata eri ohjauksia, kulmia, liikehäiriöitä ym. Myy tekee kepit tällä hetkellä niin, että ekassa ja vikassa välissä on ohjurit. Kesän aikana treenataan vielä erikseen sisäänmneot kuntoon, mutta nyt vahvistetaan ensin muita juttuja kepeillä.

Meillä on tällä viikolla ollu todella onnistuneet treenit. Saatiin tehtyä eri ohjauksia, mm. takaaleikkaus ja persjättö ennen keppejä ja persjättö ja valssi keppien jälkeen. Myös eri kulmia on tehty, mutta ei vielä mitään kovin vaikeita. Irtoamista kepeille on myös tehty, katottiin kuinka paljon jälkeen voin jäädä niin että Myy edelleen lähtee pujottelemaan. Kepit on ollut osana lyhyttä rataa, joka treenissä, jolloin ollaan saatu reilusti vauhtia lähestymisiin. On ollu kiva huomata että kovastakin vauhdista sujuu, tosin kyllä niitä mokiakin väliin mahtuu. Ja Myytähän ei haittaa vaikka menis väärästä välistä sisälle ja ohjurit tulee päin näköä, ei oo moksiskaan asiasta. Näitä virheitä on kumminkin tullut vähän, eli reilusti plussan puolellan ollaan.

On vaan niin ihanaa kun päästään aksaamaan, laji sopii meille, erityisesti Myylle kuin nenä päähän. Eilisistä treeneistä olis videomateriaaliakin, mutta treenikaverilla on ongelmia saada matskut kamerasta koneelle, joten saa nähdä miten käy.

Kesäkuun treenejä ja kisoja

Kesäkuun puolessa välissä käytiin Forssassa tokokokeessa Demin kanssa. Ääntely ongelmaa oli taas, ite jännitin taas kerran ihan pirusti ja sillonhan toi ongelma tulee esille. Noudoissa tuli esiin samoja juttuja kuin Kirsin kanssa kokeessa, eli tiputtelee kapulat jalkoihin, luovuttaa sitten vasta tokalla käskyllä joten pisteitä ropisi noista kapulan tiputteluista ja lisäkäskysitä.Myös ennakointia, oli liikkeissä, eli pikkasen varasteli, hups. Teki kyllä hyvinkin hommia ajoittain, mutta tolla virhemäärällä ei kummosia pisteitä tullut, mutta saatiinpa raavittua kasaan 3-tulos.

Samalla viikolla käytiin vielä Lempäälässä rallytoko kisoissa Nitan ja Demin kanssa. Olin luokassa ekana, joten tuli kiireen tuntua ja muutenkin jännitti taas sikana. Olin tietty Demin kanssa ekana ja sehän meni penkin alle koko suoritus. Demi haukkui alkuradasta ja hyppeli mua päin ja siis pelleili ihan huolella. Loppuradasta mun jännitys katos ja kas kummaa, tuo musta alkoikin sitten heti seurata oikein hyvin ja teki vikat kyltit oikein hienosti. Onhan se kiva etät koira osaa noinkin nopeasti muuttaa käytöstään mun tunnetilojen mukaan, mutta argh, kun pitäis osata olla liikaa jännittämättä. Eklata radalta ei saatu tulosta. Nitan kanssa ei myöskään mennyt ihan putkeen, tuli virheitä väärin suoritetusta tehtävästä ym, mutta saatiin onneks kasaan edes se 70p.

Tokalle radalle oli reilun tunnin viive. Mietin että olisin perunu Demin osallistumisen, mutta sitten sisuunnuin ja päätin että prkl, en aio päästää itseäni niin helpolla että luovuttaisin kun alkaa jännitys ahdistamaan. Sain tsempattua itseni, siitä kiitokset myös ystävälle joka tsemppasi mua puhelimessa. Demin kanssa mentiin sitten uudella asenteella ja mua ei edes nyt jännittänyt niin paljon ja sehän näkyi. Demi seuras koko radan hyvin, se teki hommia täsmällisesti ja oli hiljaa. Saatiin 79 p. Pisteitä lähti väärinsuoritetusta tehtävästä, tein saman virheen myös Nitalla ja sihteeri totesikin että olin varmaankin harjoitellut radan väärin, hyvin mahdollista, ei mitään muistikuvaa asiasta.Demille siis 2x -10p. ja yks -1=79p. Vaikka tulikin noita -10 niin oon todella tyytyväinne rataan. Demi toimi niin hyvin. Saatiin sitten tuomarin suosikki palkinto ja tuomarikin kehui Demin seuraamista. Tuomari oli eri tällä tokalla radalla, ei ehkä olis uskonu millanne muutos ratasuorituksissa oli :D Nitan kanssa siis samat virheet kuin Demillä ja lisäksi muutama muu pikkuvirhe, Nitalle siis tokalta radalta 75p. ja RTK2.

Kisojen jälkeisellä viikolla, eli juhannusviikolla treenasin pääasiassa vain Myyn kanssa aksaa. Käytiin hallilla omatoimitreenaamassa, kontakteja, keppejä ja käännöstreeniä sekä irtoamista. Samalla viikolla oli myös Sepon treenit mitkä meni hyvin.

Ollaan myös lenkkeilty vähän enempi taas muualla kuin kotinurkilla, mm. Erikan kanssa pohjois-Espoossa, josta alla olevat kuvat. Järvessä oli aivan valtava määrä sammakon poikasia, tai siis nuijapäitä. Niitä vaan kuhisi siinä rantavedessä. Otin siitä videonkin, mutta aurinko häikäsee sen verta ettei siitä kauheasti selvää saa. Mutta järven pinta vaan kupli kun noi nuijapäät oli ihan kiinni toisissaam kuin keitossa.

  

Kesäkuun vikalla viikolla aksattiin edelleen, kolmet omatoimitreenit ja kerran Sepon valvovan silmän alla.

Vantaalla kisaamassa

Perjantaina oli iltakisat Vantaan Ojangossa, osallistuttiin Martin kanssa alokasluokkaan. Tuomarina Hannele Pirttimaa. Kiva rata ja meillä suju hyvin. Saatin 98p./100, sija 3/40 ja joku tuomarin suosikki tai mikä nyt olikaan nimeltään palkinto. Niin ja Martti sai RTK1 :)
Tässä ratapiirrustus.

Tehdään spiraalia

Tänään jatkettiin Vantaalla, Ojangossa. Nyt vuorossa Demin ja Nitan ekat avoimen luokan rallytokokokeet. Tuomarina Anna Klingenberg.

Demin kanssa oltiin luokassa ihan ekana suoritusvuorossa. Onneks Kirsi tuli kattoo koetta ja toimi kena:na, muuten mulle olis tullu stressi koiran hakemisesta autosta ym. Mua alko jännittää rataantutustumisessa ja kun kehään mentiin niin tuli se inhottava tunne, jännittää liikaa eikä pää meinaa toimia. Demi ei ole parhaimmillaan sillon, eikä siis ollutkaan, vaikka suorittikin kaikki tehävät. Kahdelta kyltiltä saatiin virheet vinoudesta, mutta lopputulos 98p./100p. oli kyllä yllätys, ihana sellainen. Mä en vieläkään osaa noita rallyn sääntöjä, joten mulla ei ollu radan jälkeen kunnollista käsitystä miten oli mennyt.

Nitalle haastavia liikeitä tuo 360 astetta vasemmalle sekä istu-täyskäännös vasemmalle-istu. Nita lähti tekemään mun kanssa kivalla asenteella, tosin sillä oli helpompi tilanne kuin Demillä, koska mua ei enää jännittänyt. Nita teki pyörähdyksen hyvin, vaikka eilen se oli vielä vaikee, mutta saatiin -1 ohjaajavirheestä. 360 astetta vasemmalla, siitä saatiin kontrollivirhe, -1. Istu-askel oikealle istu, siitäkin -1 ohjaajavirhe, en tiiä mitä tein, mutta jotain kumminkin. Toka vikalla kyltillä tuli -10, se olikin Nitalle vaikea kyltti eli tuo istu-täyskäännös vasempaan-istu. Nita kääntyi kyllä, mutta istui kääntyessä, mitä ei saa tehdä. Mutta oon tyytyväinen myös Nitan rataan. Virheitä tuli, mutta eipä siinä mitään. Nitalle siis 87p./100p. eli hyväksytty tulos sillekkin.

  

Demi voitti koko luokan 98p. Koiria taisi olla 15. täsäs luokassa. Mun tytöt pärjäs hienosti <3

Hyvän mielen juttuja

Torstaina tokoiltiin Haukilahden lukion kentällä.

Lauantaina käytiin vierailemassa Tuukk:n kentällä Tuusulassa. Treenattiin Heidin, Barbron ja Britan kanssa.

Myy treenas pk ilmoittautumista Ozzyn kanssa. Hienosti Myy ja Ozzy hoiti homman, kumpikaan ei ottanut häiriötä toisesta vaikka ilmoittautumisen jälkeen toinen jatkoi seuraamista "tuomarin" ympäri ja toinen palkkais koiraansa leikillä siinä lähellä. Myy teki myös jääviä ja lyhyitä seuruupätkiä.

Demi teki seuruuta, jonka Heidi kuvas mulle. Näytti ja tuntui kivalle. Tein melko pitkän kaavion, paljon käännöksiä ja kaikki temponmuutokset. Ruutua tehtiin kosketusalustan kanssa, jotta sain vahvistettua paikkaa himppasen taaemmas. Ekalla kerralla Demi ei huomannut targettia, mutta kun annoin targettikäskyn niin alko pää pyöriä ja sitten teki sellasen hulvattoman loikan targetille.
Hyppyä tehtiin myös, ponnistupaikkaa edelleen arpoi ja Barbro totesi että Demi taitaa myös olla jumissa. Täytyis siis varata fyssarille aikaa. Metallia tehtiin myös, hyppynoutona, tiputteli eka kapulaa mutta toi sitten.

Sunnuntaina Demi kisas Tuusulassa Kirsin kanssa tokon voittajaluokassa. Ekat kista näille kahdelle ja hyvin sujui yhteistyö. Demi ei äännellyt ollenkaan, vau!! Muutama liike nollantui ja sen lisäksi vielä vähän pikkuvirheitä ja tuplakäskyjä niin pistesaalis äi 198,5p ja VOI3 tulos. Mutta mä oon tosi iloinen et Kirsi kisas Demin kanssa koska nyt ainakin selvis että Demi pystyy olemaan hiljaa tehdessään.

Tiistaina treffattiin Pian kanssa Vantaalla Hämennkylässä. Treenasin vähän rallya Martin kanssa. Martti on vaan niin kultanen, pappa niin rakastaa duunintekoa ja meijän yhteistyö sujuu oikeen mallikkaasti. 

Demi teki kans rallya ja muutaman toko jutun. Harjoteltiin lähinnä rallyn avoimen luokan erilaisia käännöksiä. Otin myös metallia ja luoksetulon stoppia. Metallissa tuli tasamaanoudossakin samaa ongelmaa, eli kapulan sylkäsyä. 

Keskiviikkona oli treenit Sporttikoirahallilla. Tehtiin radanpätkää jossa treenattiin irtoamista ja rytmitystä. Tosi kiva treeni ja Myy oli pätevä, se kyllä irtoo melkeen minne vaan :D Sain rytmityksenkin oikeen hyvin toimimaan. Jäi tosi kiva fiilis treeneistä.

Torstaina treenattiin taas tokoa ja rallytokoa Haukilahden lukion kentällä. Satoi vettä melkeen koko treenin, vähän siinä tuli kastuttua, mutta hyvähän se on treenailla myös vesisateessa ;)

Demin kanssa tehtiin tokon voittajaluokka palkatta läpi, kahdessa erässä. Demi oli HILJAA koko setin, oikeesti, mahtavaa! Seuraamisessa alku oli vähän kankeeta, mutta paransi kokoajan, kun mä skarppasin. Mun täytyy olla ite tosi tarkkana oman asenteen kanssa, muuten näkyy Demin tekemisesä, varsinkin seuruussa, se on herkkä liike. Ruudussa tuplakäskyt maahan, L:ssä istuminen jäi seisomikseksi ja noudoissa pudotteli kapulaa, mutta toi kumminkin. Kaukot oli todella hienot.

Sitten tehtiin tällaista rallytokon avoimen luokan rataa, Demi, Nita ja Myy teki kaikki tätä. Myyllä sujui parhaiten vaikkei edes oo noita kaikkia liikeitä treenannu :D Sillä on vaan niin tehokas takapää niin noi pyöritykset ja käännökset jossa tarttee käyttää takapäätä on sille vaan niin helppoja.  

Myy teki kyllä tosi kivasti ja keskittyneesti. Me taidetaan jatkaa Myynkin kanssa rallytreenejä ja katsoa jospa joskus sekin pääsis kokeeseen asti.

Nitalla ja Demillä oli molemmilla hakusessa toi pyörähdys. Myös istu-täyskäännös-istu oli vaikee, koska noi mielellään tekis sen niin että muuttaa vaan perusasentoa ja pylly kävis maassa monta kertaa. Mutta ratana oikeen kiva.