torstai 7. elokuuta 2014

Ei näin!

Tokoiltiin Tiinan kanssa Paloaseman kentällä. Mentiin aamusta, mutta eipä siinä kauaa mennyt kun oli jo kuuma. Nitasta kyllä huomas ettei jaksa kovinkaan hyvin, mutta näillä mennään.

Nita teki paikallamakuun Adan kanssa, reilu 3min, ei huomautettavaa. Päätin ottaa härkkää sarvista ja aloittaa oman vuoron tunnarilla. Tunnari on Nitalle vaikea liike, mutta se harmittavasti alkaa olla usein voittajassa ekana liikkeenä (vaikka meille ei ole vielä tämä napsahatnut), joten päätinpä testata. Noh, ei ollut alkuun kuulolla, eli tuplakäsky alkuun. Ei mennyt suoraan tunnereille vaikka ne näki, kierteli ja rauhoitteli itseään. Kun meni tunnareille, haisteli koko rivin, ei merkannut omaa. Haisteli koko rivin uudestaan jolloin merkkasi oman ja lähti tuomaan, kunnes muutaman metrin jälkeen tiputti eikä halunnut tuoda sitä mulle. Uusilla käskyillä meni ettimään sitä omaa muiden joukosta vaikkei se siellä ollutkaan, löysi oman ja toi taas vähän lähemmäs ja tiputteli monen monta kertaa. Edellisissä treeneissä tiputti tunnarin palautuksessa ja lähti haistelemaan maata ihan muualta, luulin että oli vaan joku erehdys. Tänään tää ei ollut samannäköstä toimintaa, vaan ihan selkeesti oli paineistunut eikä halunnut tunnaria tuoda. En tiedä, Nita on niin kovin pehmeä, mutta epäilen että tää kaikki on saanut alkunsa kun päätin tossa olisko ollut su vai ma, että en enää anna tuo käskyä kun on tunnarin ottanut suuhun. Kun se kerta löytää sen oman, niin ajattelin että kyllähän se nyt saa luvan tuoda sen mulle ilman lisäkäskyjä. Tästä tuli nyt siis ehkä sitten ongelma, sen suhteen että on niin kovin epävarma ettei halua/uskalla tuoda sitä mulle. Että kannattipa mun ottaa tällanen taisto just ennen koetta, tyhmä minä! Just kun oon saanut Nitan rauhoittumaan ja haistelemaan kunnolla niin pilaan sitten koko loppuosan tunnarista joka on ollut sille se helpoin osa. Huonolla tuurilla se epävarmuus tulee taas takasin myös siihen haisteluun. Ei kauheesti naurata oma tyhmyys, mutta onpa miellä taas tekemistä. Ja tulevasta kokeesta ei sitten odoteta mitään... mennään kattomaan kuinka hajalla kaikki on :( Hyppynouto liikkuroituna, hyvä. Seuraamista myös, kontakti ei pysynyt kokoaikaa, mutta paikka pysyi ja käännökset oli hyviä.

Demin kanssa tehtiin palkkaamattomuustreeniä ja Tiina liikkuroi meille 4 liikettä putkeen. Aloitettiin seuraamisella. Teki kivalla asenteella ja tuntui hyvälle. Peruutuksessa ei ottanut perusasentoa, mutta sentään peruutti (ollaan kotona treenattu seinän vieressä). Taisin 4 kertaa huomauttaa piippauksesta, ne tuli joka kerta kun liike pysähtyi ja lähdettiin uudestaan liikkeelle. Sitten hyppynouto, hyvä muuten mutta ote kapulasta löystyi ennen kuin pyysin irrottamaan. Liikkeestä istuminen, seisoi kunnes päätin antaa kunnon avut. Lopuksi tunnari. Tunnarit oli ympyrässä, haisteli ja oman löydettyään toi sen heti mulle. Palautti ravilla, mutta perusasento oli suora ja nyt muisti pitää tunnarista kiinnni kunnes pyysin päästämään irti. Demi oli hiljaa kaikki liikkeet seuraamisen jälkeen. Palkkaantui kehuista, mutta kyllähän se paras juttu oli kun sai juosta autolle loppupalkalle.

Iltapäivällä sitten noukin Pian kyytiin ja ajeltiin Hotelli Haagaan. Siellä järkättiin International collie conferens, johon me oltiin osallisina, niinkuin järjestäjän roolissa. Ilta vierähti kovinkin nopeaan ja oli mukava kuunnella luentoja. Täytyypi todeta etten ihan hirveesti noita ulkomaan kasvattajia kyllä tunne, osa nimistä oli tuttuja mutta mulla ei kyllä ollut mitään käsitystä minkä näköisiä ovat. Nytpähän sain kasvot nimille. Ja kun en näyttelyissä juuri ikinä käy niin senkin takia tällaiset kuuluisuudet on jäänyt tapaamatta.

Huomenna menen päivällä Energia areenalle kattomaan tokon MM-finaalia ja sieltä sitten Hyvinkäälle kattomaan luonnetestiä ja laittamaan paikkoja valmiiks lauantain oupparia varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti