Maanantaina oltiin Sirken koulutuksessa Purinalla. Aiheeksi olin valinnut palkkaamattomuuden. Käytiin läpi minkälaisia treenejä oon tehnyt ja kerroin että temppuradoissa Demi tekee hyvällä asenteella pitkiäkin kokonaisuuksia ilman palkan vaatimista, mutta kisamaiset ei toimi ollenkaan samalla menestyksellä. Sirke totesikin, ettei temppurata ja kisamainen ole ollenkaan sama juttu. Niin no kyllähän sen tiedostan, mutta noilla temppuradoilla olen halunnut testata jaksaako Demi tehdä pitempiäkin juttuja ilman palkkaa ja jaksaahan se. No Sirke totesikin että ongelma taitaa olla ennemminkin se, että Demillä on kova palkan odotus juuri liikkeen lopussa ja niinhän se on kun se on nimenomaan liikevälit ja liikkeiden alut jotka on tuntut hakalille. Demille tulee siis suuri pettymys liikkeiden loputtua kun sitä palkkaa ei tule. Eli ratkaisu on siirtää palkkauskohtia liikkeiden alkuun, keskelle ja loppuun ja yhdistellen näitä eri tavalla ja välillä koko liikkeitä palkatta, mutta siis pääpointtina se, että palkka ei saa aina tulla samasta kohtaa jottei sitten pettymyskään ole niin suuri kun palkka ei heti tullutkaan.
Tiedostan, että me ollaan treenattu aivan liian vähän palkkaamattomuutta vaikka viime aikoina oonkin rakentanut treenit niin, että palkkaamattomuus treenejä olis noin suurinpiirtein yhtä paljon kuin palkalla. Palkkauskohtaa täytyy siis seuraavaksi alkaa radikaalisti muuttamaan.
Ääntelystä puhuttii myös. Sirken näkemys oli, että ääntely johtui osittain siitä, että Demillä on niin kova odotus palkasta, mutta myös siitä että liikkeet eivät ehkä ole vielä tarpeeksi hyvin hallussa (Demi epävarma mitä halutaan) tai treenit on ollut liian samankaltaisia, eli haastetta pitäis lisätä ja sitten onnistumisista super palkka. Myös mun puuttuminen ääntelyyn ei ole ollut tarpeeksi musta-valkoista. Tämän allekirjoitan täysin. Välillä annan piippailla ilman sanomista ja välillä en, niinkun tyyliin että piippas se aika hiljaa niin ei haittaa. Heilun hirveesti harmaalla alueella ja tähän tarttis saada nyt muutosta mun toimesta. Niin ja mun puuttuminen ääntelyyn ei ole Demin kanssa oikeanlaista. Mun pitäis nimenomaan saada mielentila rauhallisemmaksi, mutta mun konstein se ei toimi. Me helposti siis komennetaan Demin kanssa toinen toistamme ja siitähän se kierre sitten aina alkaa. Sain ohjeeksi puuttua rauhallisesti, mutta päättäväisesti, voisin ottaa Demin kaulapannasta kiinni ja rauhallisella äänellä puhutella, eikä komentaa niinkuin tähän mennessä.
Ennen kaikkea tätä keskustelua tehtiin siis liikkeitä putkeen ja niissä palkattiin liikkeiden eri kohdissa tai liikeväleissä, eli ideaa mulle miten siirtää palkkaa uusiin kohtiin. Samalla Sirke myös näki mitä tapahtuu kun palkkaa ei tule liikkeiden loputtua. Ja ääntelykin tuli esille, tosin normaalia lievempänä.
Sain paljon ajatuksia miten lähden työstämään Demiä. Tavallaan mikään ei ollut täysin uutta, mutta on se vaan hyvä kuulla uudestaa ja uudestaan samoja juttuja niin ne taas pysyy mielessä. Todella antoisa koulutus jälleen kerran.
Nitan kanssa oon tehnyt joka päivä omalla pihalla 2-3 tunnaria. Haistelu on sujunut hyvin ja oman nostaa varmasti, MUTTA kun on nostanut oman niin jää seisomaan se oma suussa ja vaan tuijottaa mua. Ihan kuin odottais, että kehun ja vahvistan, että kyllä se on se oma, mikä sulla on. Tässä sitten mietin ja kyselin vähän euvoja mitäs tehdä seuraavissa treeneissä ja ideana oli, että taputan reittä siinä vaiheessa kun jää mua tuijottamaan.
Tänään, keskiviikkona, treenattiin Kirsin kanssa Niittarin ostarin kentällä. Tein molemmille lyhkäset treenit. Nita teki ruutua x 2. Ensin palkkasin oikeasta kohdasta ja tokalla kerralla tein koko ruudun liikkuroituna. Hyvin molemmat, ei valittamista, paitsi teki taas pienen banaanin oikean kautta ruutuun mennessä. Sitten tunnari liikkuroituna. Suunnitelmana kokeilla käsiapua kun jää tuijottamaan mua. Nita tarvitsi tupla käskyn ennen kuin lähti tekemään tunnaria. Oma oli toka vasemmalta. Nita aloitti vasemmalta, haisteli kaksi ekaa ja merkkasi heti sen tokan ja nosti sen, eikä jäänyt mua tuijottelemaan vaan lähti suoraan palauttamaan sitä, vapautin pari metriä ennen mua. Loisto likka, jos tää vaikka nyt alkais toimimaan! Lopuksi paikallamakuu Nooan kanssa. Aikaa ei otettu, mutta todennäköisesti 4-5min. Hyvin, oli samassa asennossa kun palasin.
Demi aloitti ruudulla, jossa kosketusalusta. Paikka oli hyvin hanskassa näin alustan kanssa ja nyt muisti jopa läppästä alustaa kunnolla, hyvä typy. Sitten metallivauhtinouto, laukalla edestakas ja hyvä nosto. Vapautus paluulaukasta melko lähellä mua. Sitten metallilla pito ja luovutustreeniä. Helposti alkaa löysää otetta kun mun käsi lähenee, mutta muistuttelulla taas parantaa otetta ja kerta kerran jälkeen toimii kumminkin paremmin. Sitten seuruuta, eri tempoja jotka toimi hyvin. Piti todella hyvin kontaktia, normaali tuntui huonoimmalle, tässä paikka seilasi eniten. Täyskäännökset ja käännökset vasemmalle parantuneet. Näyttäis että pohkeenväistö treeni tuottaa tulosta. Demi oli muuten hiljaa, mutta seuraamisessa päästi muutaman piippauksen, joihin puutuin rauhallisesti mutta päättäväisesti, hiljeni ja hommat jatkui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti