Viikko alkoi jälleen agi- ja toko treeneillä. Maanantaina oltiin ensin Nooan agitreeneissä. Paikalla oli vain toinen kouluttaja ja hänkin joutui lähtemään vähän aikaisemmin pois, joten toista tehtävää tehtiin ilman kouluttajaa. Eka rata oli ihan mukavanlainen, alkua mietin pitkään, mutta keksittiin kaiman kanssa siihen ihan pätevä ja toimiva ohjaus. Vaikein kohta oli putkesta kepeille, kulma oli vaikea ja jatkoa ajatellen piti vielä vaihtaa puolta. Tässä aloin herkästi rynnimään joka aiheutti sen että Nooa jätti vikan välin pujottelematta kun sillä tuli kiire mun mukaan. Tätä säädettiin jos jonkun aikaa. Kepit eivät siis ole todellakaan vielä tarpeeksi itsenäiset, en voi jättää Nooaa pujottelemaan ja vaihtaa puolta ja jatkaa rataa eteenpäin, sitä ei vielä kestä. Mutta saatiin pätkiä onnistumaan, vaikkei koko rataa saatukkaan yhdellä kertaa virheittä. Takaakierrot ja pakkovalssit toimi myös hyvin. Ja kenu oli myös hyvä, yhden vähän turhan vauhdikkaan teki, muttei kumminkaan pahaa lentokeinua.
Toinen rata oli sellanen jossa alku oli serpentiiniä, jonka jälkeen putkeen ja kepeille. Kepeiltä jatko oli taas sellanen että olsi melekin vaatinut itsenäisesti pujottelevna koiran, jolloin olsi voinu mennä valmiiks seuraavan hypyn taakse ja siis tehdä päällejuoksun. Päällejuoksua taas ei voinut tehdä kun koira ei pujottele tarpeeksi itsenäisesti. Koitettiin tähän sitten persjättöä, valssia, mutta niillä koirat karkasi puomille. Ei keksitty tähän muuta toimivaan kuin tuo päällejuoksu ja ryhmämme koirista vain yhdellä on niin vahvat kepit että se pystyttiin jättää yksinään pujottelemaan. Puomilla Nooa teki hyvät kontaktit ja radan lopussa välistävetokin onnistui. Rata tuntui vaikealle, toivon että otetaan se uudestaan jossain vaiheessa kouluttajien kanssa.
Sitten oli vielä Nitan tokotreenit, HAU:n tokovuorolla. Meitä oli vain kaksi paikalla, joten tilaa oli. Aloitettiin paikkamakuilla. Eka tehtiin niin että koirat jätettiin n. 10m päähän toisistaan ja vastakkain ja ohjaajat menivät toisetnsa koirien taakse seisomaan. Nita otti V:stä vähän häiriötä ja ihan lopussa alkoi joppa haukkumaan, josta komensin tiukalla sävyllä, hiljeni onneksi. Sitten uusi ns. tavallinen paikkamakuu 4min piilossa. Nita oli rauhallinen ja hiljaa. Tein Nitan kanssa luoksetuloja, alkuun stoppia putken kautta, mutta yhden kerran jälkeen alkoi ennakoimaan meni itsenäisesti maahan/pysähtyi putkesta ulostullessa. En ehtinyt huitoa edes lelulla kun oli jo hidastanut vauhtia, joten jatkoin sitten ihan vaan ns. tavallisialla suorilla luoksetuloilla, jossa sain Nitan taas laukkaamaan normaalia luoksetulovauhtia. Luoksetulo on kyllä niin hankala liike, alkaa todella helposti ennakoimaan. Kaukoja sekalaisessa järjestyksessä. Muutamassa vaihdossa tuli rumasti eteen ja liikkui sivuttaissuunnassa. Laitoin sitten siivekkeet Nitan sivulle, jolloin ei päässyt liikkumaan sivuttaissuunnassa. Alkoi vaihdotki taas pelittämään. Vähän seuraamista myös, edisti hurjasti, voihan kökkö.
Tiistaina oli vuorossa Nitan agitreenit, jossa tehtiin tällaista rataa.
Treenin aikana tulit odettua, että Nitan kanssa ollaan treenattu liian vähän putkijarrua, ei mitkään suhinat auttanut, suoran putken jälkeen käytiin 5m päässä kääntymässä. Kun sitten otin mukaan enemmänkin rytmitystä sekä suhinat niin alkoi pelittämään paremmin ja käännöskin pieneni. Persjätöt on kovasti meidän juttu, saatiin hyvin toimimaan persjätöllä useampi kohta. Kohta jossa mennään putkesta 11 hypylle ja takaisin putkeen 13, toimi hyvin niin että putken jälkeen tein persjätö ja jaakotuksen tai persjätön ja niiston, sen sijaan sylkkäri hidastaa turhaan. Esteillä 12-16 toimi hyvin persjätöt ja vekkaus, päällejuoksu ja sen jälkeen valssi ei niinkään. Rata oli todella mukava, sai juosta ihan kunnolla, mutta samalla piti kumminkin miettiä ohajukset ihan kunnolla.
Demi oli mukana turistina. Ekaa kertaa se alkoi riehumaan seinässä. Otti aivan jumalattomat kierrokset kun joku suoritti rataa. Riuhtoi niin että mietin että taittaa niskansa. Päätin sitten viedä Demin autoon odottelemaan kun en halua että tuollaisia kierroksia vetää ja huutaa kurkku suorana. Parkkiksella otin Demin kanssa vähän noutoa. Otin suoriltaan sen 650g kapulan. ei ehkä ollut ihan reilua koska se tuli Demille yllärinä. Meni todella reippaalla laukalla kapulan luo, nosti ja pudotti ja nosti uudestaan ja toi. Näytti siltä että oho täähän on vähän painavampi. Demi on kyllä noutanut josksu 2kg kapulaa, joten se paino ei varsinaisesti ole mikään ongelma, tuli vaan yllätyksenä kun ei olla pitkään aikaan otettu muulla kuin tuolla 450g. Seuraamista kera monen pysähdyksen. Edistäminen pysyy aisoissa jos teen paljon pysähdyksiä, mutta pidemmällä suoralla alkaa edistämään ja poikittamaan. Jäävät tein myös kertaalleen läpi, toimi. Loppuun suora luoksetulo ja koira autoon odottelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti