Jumissa

Huhtikuu on alkanu aikamoisella kiireellä. Oon käyny Jirka Vierimaan luenolla: Impulsiivinen koira. Ihan hirveästi ei uutta tullut, mutta aina jotakin mukaan tarttuu ja sehän on pääasia. Ja tähän voisin ehkä kommentoida sen verran, että kun oon nyt aika tiuhaan käynyt näillä käytös luennoilla niin jonkun verran samaa asiaa on tullut. Mielenkiintoisia juttuja ja ei nää nyt kopioita toisistaan ole, joten on kyllä oikeasti ollut kiva käydä kuuntelemassa.

Porvoossa kävin viikko sitten sunnuntaina treenaamassa tottista Barbron ja Brittan kanssa. Treenattiin jossain siellä maalla, isolla nurmikentällä. Olipa kiva käydä uudella kentällä. Tehtiin Myyn kanssa seuraamista, noutoa, luopumistreeniä, luoksetuloa ja paikkista. Luopumisessa on vielä kyllä tekemsitä, täytyy sanoa ettei se ollut niin hyvällä mallilla kuin ajattelin, jäi itseasiassa välillä ihan kiinni palkkaan eikä luopunut siitä ollenkaan. Noudoissa treenattiin pitoa, saatiinkin vähän aikaa taas pidennettyä. Seuraamisessa täyskäännökset sai kehuja, kyllä se takapäätä käyttääkin tehokkaasti. Paikka pysyi nyt paremmin, ei niin rajusti edistänyt. Luoksetulo oli vauhdikas, mutta tarttee avut loppuun ettei törmää ja sukella mun jalkojen välistä.

Myy ehti poseeraamaankin :D

Treenien jälkeen Myy pääsi akupunktioon. Tuli kyllä todella tarpeeseen, mun pieni Myykkis oli niin jumissa kuin koira vain voi olla :( Akupuntkiossa ei olla aiemmin käyty, eli mulle ihan uus hoitomuoto. Mutta siis ne neulat lähtee itsestään pois kun on ns valmista. Myyllä neulat pysyi kiinni todella kauan ja se siis jo kertoo siitä kuinka juntturassa koira on. Varsinkin selässä näkyi useampia triggereitä kun neulat laitettiin. Myy sai myös laser hoitoa, oikeaan etujalkaan, jossa se vanha vamma on. Hoidin jälkeen Myy tuntui kuulemma jo paremmalta, mutta saadakseen parhaimman tehon suositeltiin uutta aikaa viimeistään viikon päähän. 

Maanantaina Myy oli kyllä ihan pirun äkänen, sitä jotenkin ärsytti ihan kaikki, tuntu ettei mikään ollut hyvin. Se tais olla kipeä hoidon jälkeen. Ei menty aksatreeneihin kun hoidon jälkeen pitäis ottaa rauhallisesti seuraavat päivät. Käytiin sen sijaan pitkällä hihnalenkillä. 

Keskiviikkona päästiin Sepon treenihin. Erityisen tyytyväinen olin keppeihin, haki vaikeammastakin kulmasta sisään ja malttoi pujotella loppuun vaikka vedätinkin enempi. Myös irtoamiset sujui hyvin ja hitto se lukee mun ohjausta hyvin, tästä syystä tarttis itekki olla vähän tarkempi siinä miss oma painopiste on, jos mun yläkroppa jarraa niin Myy jarruttaa myös, vaikka mun kädet, jalat ja lantio näyttäis juuri oikeaan suuntaan. 

Torstaina ajoin taas Porvooseen Myyn kanssa. Sai toisen hoidon, laitettiin neuloja, sai laseria ja käsiteltiin manuaalisesti. Myy oli kokonaisuudessaan parempi kuin sunnuntaina, selkä parempi, vaikka edelleen kyllä oli jumissa, ranne ei enää ollut turvoksissa. Mutta ehkä tylsin juttu on se, että Myy oli ihan banaanina. Sen vasen puoli on huomattavasti kehittyneempi lihaksistoltaan kuin oikea puoli. Eli kroppa on hyvin epätasapainossa. Vasemmalla hienosti lihasta mutta oikealla ei. Kireyttä oli niin paljon, ettei alkuun onnistunu venytykset vasemmalle ollenkaan, ei vaan antanut lihakset myötä. Käsittelyn jälkeen kumminkin tuntui paljon paremmalle. Sain ohjeet treenata nyt oikeata puolta ja varsinkin seuraamista ym toispuoleista toimintaa pitäis tehdä molemmin puolin. Uimista ja raviliikuntaa myös. Ja sitten täytyis tsekkailla ympyrällä miten laukat nousee molempiin suuntiin.

Keskiviikkona vietettiin myös Demin synttäreitä. Mun muruseni täytti jo 6-vuotta! Voihan Dempula, kun olet niin rakas <3