Repputokoilija

Nyt kun auto on korjaamolla, niin tulipa käytyä treenimässä ihan vaan reppuselässä. Jollekkin tämä on varmasti arkipäivää, mutta ei mulle. Mun mielestä on vaan niin helppoa mennä autolla treeneihin koska autosta löytyy sitten kaikki treenikamat mitä vaan voi tarvita. No nyt piti kumminkin treenisuunnitelman lisäksi miettiä mitä sinne reppuun pakkaa ja ketään ei ehkä yllätä etten ihan kaikkea muistanut ottaa mukaan. Ja kiire tuli myös kun piti niitä tavaroita viime tingassa etsiä pimeästä varastosta. Kyllä auto vaan on niin kätevä! Mutta onhan tuossa autottomuudessa myös positiivisia puolia. Kentälle kun käveltiin niin saatiin lenkki tehtyä samalla vaivalla :)

Treffattiin Salla ja Tiinan kanssa Tähtiniityn koulun kentällä. Demi sai aloittaa työt. Demin kanssa aloitettiin merkillä, kosketusalusta alkuun merkin takana ja sitten ilman. Kohtuu hyvin muisti merkin, mutta kun sitä alustaa koskettaa niin se valitettavasti siirtyy jolloin paikka siellä merkin takana ei pysy optimaalisena. Teki kumminkin sitten ihan hyviä merkkejä ilman kosketusalustaa. Merkiltä lähetin ruutuun (jonne vein kosketusalustan kun niitä oli mukana vain yksi). Ruutu oli vasemmalla. Demi hoksasi hyvin mun vartaloavun, eli pään kääntämisen ja käden osoituksen. Ruutu oli hyvä! Tein muutaman toiston ja vaihdoin sitten lähetyssuuntaa merkille ja ruutuun. Demi ei nyt hakenut lähintä merkkiä, vaan bongasi kauempana olleet (muiden) häiriö merkit. Piti käydä näyttämässä se lähin merkki ennenkuin hiffasi minne mennä. Tämä merkki oli kuitenkin paljon vaikeampi ja paikka oli vaikea löytää, oli jotenkin hakusessa. Myös näin päin merkiltä ruutuun oli vaikea, ei löytänyt ruutua vaan lähti niille häiriö merkeille. Tein sitten niin että vein Demin merkin taakse ja kävelin ruuutuun näyttämään missä se on, eli iiiost avut. Tämä tuotti tulosta ja sen jälkeen taas onnistui. Ei siis ole ollenkaan itsestän selvää että merkki + ruutu onnistuu molempiin suuntiin. No lisää treeniä vaan ja pitää muistaa heti alkuun helpottaa tehtävää. Sitten seuraamista. Mua vähän kauhistutti, mitä tästäkin tulee kun seuraamista ei olla vähään aikaan ulkona tehty ja varsinkaan häiriössä, mutta sehän meni ihan hyvin. Alkuun Demi edisti aika paljon, mutta sitten musitin Samulin vinkin vähän hitaammasta kävelyvauhdista ja kappas vaan kun Demin paikkakin pysyi paremmin. Hidas oli edelleen hyvä, juoksussa paikka valuu liian eteen. Käännökset vois olla tehokkaampia ja tiiviimpiä, mutta paikallaan käännökset oli hyviä ja voitteko kuvitella, Demi päästi vain yhden pienen piippauksen koko seuruu treenissä. Siitä tietty joutui jäähylle ja se onneksi sai neidin hiljentymään. Meillä ehkä on toivoa ;) Sitten eteenistumisia, jotka alkuun vaikeita vaikka otin läheltä. Toistojen kautta muistui taas mieleen. Sitten noutokapulan kanssa eteenistumisia, läheltä aloitettiin ja kappas vaan sivulle tuloa tarjosi hanakasti. Isoilla avuilla sain muistuteltua eteenistumisen ja taas toistojen kautta onnistumisia tuli. Loppuun muutama vauhtinouto jotka otin loppuun asti, apuja annoin niin saatiin hienot luovutukset edessä. Tauon jälkeen Demi pääsi vielä tekemään paikallamakuun ryhmässä. Demi sai naapurista ison häiriön kun vierustoverilla oli etupalkkana sydäntä. Piilosta näin kuinka Demin nenä meinasi viedä koiraa, mutta useamman kiellon jälkeen lopetti haistelun ja käänsi vielä pään toiseen suuntaan, hyvä. Demin mielestä aivan hirvittävä vääryys kun niin hyvät tuoksut melkein nenän edessä.

Nitakin pääsi vähän hommiin ja voi sitä riemua. Tehtiin ruutua voittaja tyyliin. Virittelyssä bongasi ruudun ja sinnehän se sitten meni ja lujaa! Ja narupalloa palkaksi josta neiti oli kovin iloinen. Muutama suora ruutu ja sen jälkeen vein Nitan itse ruutuun ja otin ruuudn loppuosan, hyvin tuli seuraamaan ja piti paikkansa. Noutoa puisella, ekalla toistolla vino perusasento, joten otin lähempää pelkkää luovutusta ja kun siinä saatiin hyvä perusasento otin uudestaan koko noudon jolloin saatiin onnistuneesti koko liike. Luoksetulon stoppia joka VALUI!!! Ei Nitan stopit tuolla tavalla valu, tai no ekassa ei edes pysähtynty ekasta käskystä! Tehtiin sitten useampi toisto, otettiin pallo avuksi jotta saatiin kunnon stoppeja. Ja loppuun tietty läpijuoksuja, joissa ei edes ennakoinut stoppia, todella epätyypillistä Nitalle. Myös muutama luoksetulon maahanmeno, hyviä olivat. Loppuun paikallamakuu ryhmässä, reilu 4min. Oli hiljaa ja levollisen näköinen.