torstai 2. tammikuuta 2014

Uusi vuosi 2014

Vuosi vaihtui taas ilotulitusten paukkeessa. Tänä vuonna päätin kokeilla taas täällä kaupungissa oloa. Viime vuonnahan me oltiin Lappeenrannassa kaverin mökillä ja sinnehän ei kuulunut kuin muutama hassu vaimea pamaus. Kaksi vuotta sitten kun viimeksi oltiin kotona niin Nita pelkäsi paljon, joten otin kyllä melkoisen riskin kun päätin että jäädään kotiin. Halusin joka tapauksessa katsoa miten Nita nyt reagoi jotta tiedän millaisia suunnitelmia tehdään ensi vuodelle.

Pääsin tiistaina 31.12 töistä jo klo.14:30, kiitokset kuuluu ymmärtäväiselle esimiehelle sekä työkavereille. Olin siis ajoissa kotona ja lähdinkin samantien ulkoiluttamaan koiria. Tehtiin reilun 1/2 h lenkki eikä kertaakaan pamahtanut ilotulitteet, jess! Kotona laitettiin musiikki päälle ja telkkaria katsottiin. Pientä pauketta oli neljän jälkeen mutta puoli kuuden aikaan alkoi ihan kunnolla paukkumaan ja sitä jatkuikin sitten pieni tauoin koko illan. Nita reagoi ensimmäisiin pamauksiin, oli huolestunut ja mietti minne mennä. Päätti kiivetä mun syliin sohvalle (meillä ei koirat sohvalle saa tulla), annoin olla koska tämä nyt oli erityistapaus. Nita nukkui sylissäni, isoimpien paukahduksien aikana nousi istumaan ja läähätti kunnes pikkuhiljaa tottui paukkeeseen ja rauhoittui. Muutaman tunnin päästä makoili jo lattialla mun jaloissa eikä enää edes nostanut päätään kun paukkui lujaa. Täytyy sanoa, että pelkäsin pahinta ja kuinka olikaan ihanaa huomata että Nita selviää illasta hyvin. Tottakai Nita oli stressaantunut, mutta ei lähtenyt kiertämään kehää asunnossamme ja nukkui, mitä ei aikaisemmin ole kyennyt tekemään. Demi ei tapansa mukaan pamahduksista välittänyt, nukkui ja jossain vaiheessa iltaa alkoi leikkimään kunnes meni taas nukkumaan. Meillä ammuttiin koko ilta ja yö. 02:30 lähdin käyttämään koiria iltapissalla, kun pikkuhiljaa pamaukset vähenivät. Emme kumminkaan säästyneet ulkona pamauksilta, mutta onneksi selvittiin tilanteesta. Nita kyllä pelkäsi mutta pääsi asian yli kun pääsi sisälle. Mutta olen kovin tyytyväinen siitä, että Nita selvisi uudesta vuodesta paremmin kuin uskalsin edes toivoa.

Vuosi 2013 oli onnistunut. Vuoden aikana tapahtui kaikkea mukavaa:

  • koirat pysyivät terveinä
  • osallistuimme mm. toko koulutuksiin
  • osallistuimme toko- sekä pk-leirille
  • Nita kisasi agilityssä, saaden 2xLUVAA 
  • Nitan kanssa starttasimme 2 krt tokon voittajaluokassa, vihdoin uskalsin ilmoittautua! Plakkarissa siis VOI 2-tulos (ykkösestä jäätiin muutama piste)
  • Osallistuttiin collieiden tokomestaruuksiin Lahdessa. Nitan kanssa oltiin voittaja-joukkueessa. joukkueemme voitti kultaa, joka kisoissa oli hopeaa. Pisteet kun tarkastettiin niin hopea muuttui siis kullaksi.
  • Demin kanssa käytiin Ruotsin Collie mestaruuksissa starttaamassa alokasluokassa, josta saatiinkin iloksemme 1-tulos ja luokkavoitto
  • Suomessa kisattiin myös, saaden toko ALO1 ja AVO1 tulokset
  • Demin kanssa suoritettiin myös BH hyväksytysti. 

Vuosi 2014:

  • toivotaan, että pysytään kaikki terveinä
  • käydään molempien koirien kanssa tokokisoissa
  • Nitan kanssa yritetään saada se viimeinen luva, jotta siirrytään 3-luokkaan
  • Demin kanssa kokeillaan paimennusta
  • ehkä repäistään ja mennään näyttelyihin

1 kommentti:

  1. Muakin melkeen hotsittais näytelmiin! En kyllä tiedä miksi...Hyvin kyllä teidän viime vuosi mennyt, etenkin Demi tahkonnut tuloksia, onnea taitavalle ohjaajalle hienoista koirista :)

    VastaaPoista