Tämän jälkeen siirryttiin viestiradalle, sellaseen kohtaan jossa oli sellanen syvänne. Mukaan otettiin 3 koiraa. Alkuun tehtiin "leiri" A pisteeseen, siinä hengailtiin ja puhuttiin siitä kuinka tärkeätä koiran on osattava rauhoittua pisteellä. Myylle otettiin oma paikka vähän kauemmas muista kun ajattelin sen kiihtyvän muista koirista aika paljon. Muu rauhoittui hyvin. Sitten puolet ohjaajista jäi A pisteeseen kimpsuineen kaikkineen ja minä ja 2 muuta siirryttiin koirien kanssa B pisteeseen. Tehtiin oma "leiri" B pisteeseen. Myylle taas oma paikka ihan pikkasen sivummalle. Kun oltiin hengailtu niin ensimmäinen koira lähetettiin liikkeelle. Eka koira oli kouluttajien oma, joten nähtiin miten homma toimii käytännössä. Me muut taas tehtiin tietenkin eri tavalla kun koirille annettiin apuja. Eli kun tieto tuli radiopuhelimeen että seuraava saa valmistautua mentiin syvänteen reunalle, täältä reunalta näki A pisteeseen. Koirille tehtiin ääni ja näköapu minkä jälkeen ohjaaja meni puun taakse piiloon, eli koira lähetettiin niin ettei A pisteen ohjaaja ollut esillä. Myyn eka lähetys meni niin, että lähti reippaasti, mutta puolessa välissä matkaa alueen "pohjalla" iski pieni epävarmuus ja kun toista ohjaajaa ei näkynyt, kääntyi Myy takaisin. A ohjaaja tuli esiin ja kutsui Myytä takaisin, mutta Myy juoksi takaisin mun luokse. Kun näin käy niin tarkoitus on että se lähettävä osapuoli pysyy passiivisena ja se jonka luokse koiran pitää juosta kutsuu ja auttaa koiraa jotta se saapuu sinne minne pitääkin. Myy lähti uudestaan juoksemaan ja juoksi A pisteelle. Muilla lähetyskerroilla ei enää ollut epävarmuutta, juoksi täysiä molempiin suuntiin. Päästiin myös vaikeuttamaan treeniä niin että vikoilla kerroilla oli vain ääniapua. Myy tykkäs viestistä ihan tosi paljon, mutta täytyy sanoa että on se kyllä vaativa laji ja vaatii koiralta kyllä rohkeutta ja itseluottamusta. Nyt meillä toi pisin matka oli varmaan jotain 100m luokkaa, niin että ohjaajat näki koiran kokoajan, mutta koira ei nähnyt koko matkaa kun juoksi kuopan pohjalla. Kun miettii kuinka pitkiä matkat oikeasti viestissä on niin kyllä siinä saa treenata ihan huolella ja vaikeuttaa vaan pikkuhiljaa ettei koira tule epävarmaksi. Mutta mukava laji jos olis pari kenen kanssa treenata. Ja Myy pysyi hiljaa varikolla, ei kiihtynyt muista koirista, paitsi vikoilla kerroilla alkoi huomata että vire alkoi nousta enempi. Tästä voi siis päätellä sen että jos viestiä alkais oikeasti treenata niin kierrokset kyllä tatais nousta kun tietäisi mitä hommaa ollaan tekemässä.
Sunnuntaina käytiin Helsingissä I-HAH:n rallytokokisoissa. Kisasin Martin kanssa neljättä kertaa ja nyt tokaa kertaa avoimessa. Rata oli kiva ja Martti oli taas innoissaan. On se vaan ihana pappa <3 Saatiin 95p/100p. eli toinen hyväksytty tulos avoimesta. Muutama pistevähennys tuli, vinoudesta, ohjaajavirheestä.
Muita koulutuspäiviä tai kisoja ei ole ollut, mutta aksattu ollaan Myyn kanssa. On ollu paljon hyviä treenejä ja kivasti ollaan päästy vaikeuttamaan treenejä. Kepit vaatii vielä paljon hommaa, erilaiset kulmat on vielä vaikeita ja kovassa vauhdissa ei aina taivu kakkosväliin. Ohjaustekniikoita ollaan myös viimeaikoina hiottu, persjättö ja takaaleikkaus molemmat on sujunu hyvin. Slalomit lukee hyvin ja niihin ollaan taas yhdistetty myös käännöskäskyjä. Myy toimii niillä tosi hyvin, kunhan annan käskyn ajoissa. On kyllä hurjan kivaa treenata Myyn kanssa.
Demin kanssa ollaan treenattu oikealla puolella seuraamista. Heti kun tulee epävarmuutta niin neiti tunkee itsensä vasemmalle puolelle seuraamaan, vaatii kylläö hommia jotta saadaan tätä paremmaksi, mutta kyllä treeni tietenkin on myös tulosta tuottanut. Noita rallyn voittajaluokan erilaisia käännöksiä puolenvaihtoineen ollaan myös treenattu aj olenpa nyt todennut ettei ne koiralle niin vaikeita ole sitten kun se ihminen (minä) itse tietää mitä on tekemssä :D
Loppuun vielöä muutama kuva lenkiltä Inkoosta. Käytiin duunikaverin ja hänen koiransa Tiran kanssa kimppalenkillä. Myy ja Tira tuli hyvin juttuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti