Treenejä

Tammi- ja helmikuussa ollan ehditty treenimäänkin jonkun verran ja käyty muutaman kerran koulutuksessa.

Myyn aksatreenit on olleet aika vaihtelevia mielentilan suhteen. Kiepit menee edelleen ajoittain kaakkoon ja sillon ei kyllä koiralla pää pysy kasassa. Ei kykene suorittamaan oppimiaan asioita. Tästä täydellinen esimerkki kun HAU:n treeneissä joku viikko sitten treenattiin kontakteja. Tehtiin puomia toiselle kentälle päin. Myy kiihty siellä olevasta koirista ja sen ilmeestä näki että nyt se vaan juoksee täysiä sen puomin eikä todellakaan ole ajatustakaan mistään 2o2o. Kyllähän se siis saa ja pitää juosta puomi lujaa, eli laukata reippaasti, mutta tosta eläimestä kyllä näkee niin selvästi kun ajatus katoaa matkalla. Sillon on turha sen kanssa sellasia tehtäviä tehdä mihin se ei vaan sillä hetkellä pysty keskittymään. Häiriö oli tossa vaiheessa vaan liian kova, jolloin on vaan pakko helpottaa hommia.

Sama keskittymisvaikeus näkyi Lahdessa Samin treeneissä. Alkuun Myy keskittyi hyvin hommiin ja saatiin todella hienoja ohjauspätkiä tehtyä, mutta sitten kun Myy alkoi väsyä ja toisella kentällä alkoi häiriö olla suurempaa niin silloin Myyn kuppi meni nurin eikä se enää keskitytnyt tehtävään vaan keskittyi siihen toiseen koiraan. Mutta saatiin onneks kumminkin paljon myös onnistumisia. Samin treenissä keskityttiin ohjaamiseen, ja suurimmaks osaks nimenomaan meihin ohjaajiin. Kaikki treenit kuvattiin, jotta pystyi jälkikäteen itsekkin katsomaan että hei, koirahan teki noin koska mä käänsin yläkroppaa liian hitaasti, jolloin koiralla ei ollut tietoa minne kääntyä ponnistusvaiheessa. Mulla on kyllä ajoituksen kanssa aika paljon haastetta ja ihan oman kropan hahmottamista. Mä luulen monesti että olen tehnyt tietyllä lailla vaikka sitten olenkin tehnyt jotain ihan muuta.

Lahden treeeneissä Lotan kanssa tsekattiiin kontaketja ja keppejä. Sain pohdittavaksi jospa haluisin vahvistaa sisäänmenoja 2by2 menetelmällä. Kontakteilla tarvitaan vaan edelleen liisää treeniä ja Lotta kyllä totes, että mulla taitaa olla vähän vaikeeta pysyä musta-valkoisena. Se on yllä totta, koska mä huomasin palkkaavani Myytä esim. 2o2o silloinkin kun sillä oli vain toinen etutassu maassa ja toinen puomin alastulolla, tyhmä minä!

Sepon ja Jonna/Inkan treenissä saatiin samaa uutta ongelmaa esille kepeillä. Myyn on vaikea taittua 2-väliin, jolloin menee sen välin yli ja jatkaa sitten pujottelua niinkuin mitään ei olis tapahtunut. Hakee oikeasta välistä sisään, mutta kovan vauhdin takia ei taivu kakkosväliin koska ei jarruta kepeille mentäessä. Tämä virhe ei esiinny koskaa sillon kun otan kepit uusintana lähempää, syy tietty se että tulee hiljemmalal vauhdilla sillon jolloin ei ole jarruongelmia. Saatiin vinkiksi treenata juurikin kovalla vauhdilla sisäänmenoja, mutta laitetaan yksi ohjauri avuksi, jotta Myyn on "pakko" jarrata jotta pystyy taipumaan kakkosväliin.

Tokoa ollaan treenattu vähän. Käytiin tammikuun lopulla Pekka Korrin yksärillä. Myy oli kyllä ihan super. Tehtiin kehääntuloja, treenattiin sosiaalista palkkaa, liikevälejä ja kisamaista treeniä yhdistäen muutamia liikkeitä. Myy yllätti mut ihan täysin. Se ei äännellyt kuin muutaman hassun kerran vaikka tehtiin vain sosiaalisella palkalla. Pekan mukaan ääntelyt johtui siitä että Myy mokasi jolloin se kiihtyy tilanteesta. Se on koira jonka pitää tietää ja osata tehtävänsä täysin, se ei tykkää olla epätietoinen tehtävistä. Täytyy pitää tämä mielessä. Ja hyvä kommentti Pekalta oli että jos Myy ääntelee niin se pyytää apua, jolloin sille on kerrottava paremmin mitä tehdään tai vastaavasti opetettava jokin tehtävä paremmin jotta se voi suorittaa tehtävän oikein. Sekin on jännä huomata että noilla Pekan yksäreillä myös minä olen parempi. Mulla ei oo yhtään sellanen olo etten hallitsis tilannetta, eikä mun tartte vilkuilla ympärille ja keskittyä muihin koirakoihin. Pystyn täysin keskittymään omaan treeniin. Juteltiin myös mun päänsisäisistä ongelmista :D Oon kehitellyt itselleni aikamoisen noidankehän mikä pitäis saada rikottua.

Ollaan ehditty treffaamaan myös Myyn veljiä. Käytiin kimppatreeneissä JAU:n hallilla. Tehtiin vähän samoja juttuja kuin Pekan kanssa, mutta mä olin selkeästi huonompi tällä kertaa ja se näkyi Myyssä. Tehtiin loppuun ryhmäpaikkista, Myy pysyi hienosti ja oli levollinen. Edellisestä kimppapaikkiksesta on aika paljon aikaa, tarttis muistaa sitäkin säännöllisesti treenata.

Demi pääsi tuolla JAU:n hallilla myös treenaamaan, se alko pikkasen keulimaan! On edellisistä treeneistä vähän aikaa niin neidillä oli pikkasen hauskaa ja esim. seuraaminen oli aikamoista, tyyppi edisti aivan törkeesti. Korjasi kyllä paikkaa taaksepäin, mutta ajautui innostuksissaan taas takaisin.

Kotona Demi on treenannu taas rallyjuttuja. Ja jotenkin se on nyt mennyt oppimaan suullisen käskyn takana kierrosta, ei tartte enää käsiapua. Myös sivulletulo oikealla puolella toimii ilman käsiapua. Puolenvaihto jalkojen välistä on sekin toimivaa ja nyt se myös oppi pujottelemaan vaan tuolla läpi käskyllä.

Demi

Kaikkien kolmen kanssa on taas tauon jälkeen muistettu jumppailla. Pitäis muistaa vaan ylläpitää tätäkin eikä tehdä aina vaan kausiluonteisesti. Tarttis varmaan merkata kalneteriin niin tulis säännöllisesti tehtyä.

Myy ehti myös täyttämään 3-vuotta helmikuun 1. päivä. Aika vaan menee niin törkeen nopeasti, ei sitä edes tajua että tuokin on jo noin vanha. Vaikka kyllä se edelleen ihan kakara on. Kai se siitä joskus kasvaa aikuiseksi ;) Myykky on kyllä hauska persoona, mutta täytyy sanoa että musta tuntuu etten mä vieläkään aina ymmärrä sitä. Oon toki näiden kolme vuoden aikana oppinut paljon uutta ja tunnen sen tietty päivä päivältä paremmin, mutta on se vaan aika merkillinen koira <3